Bioponinen vesiviljely / chiliwiki.fi

[Zabi]

Foorumilla on vain yksi wanha ketju aiheesta, joten herättelisin tästä keskustelua uudelleen...

Onko immeiset kokeilleet koskaan bioponista vesiviljelyä?
Itse törmäsin siihen kesällä ja en enää muuten osaakaan hydroilla!

Kirjoittelin wikin puolelle artikkelin bioponisesta vesiviljelystä, suht yksityiskohtaisine ohjeineen jos joku innostuu testaamaan.
http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Bioponinen_vesiviljely

Itselläni on kokemusta bubblereista ja nyt viimein ebbistä bioponisessa, ja tulokset ovat varsin hyviä!
Päiväkirjani jossa opettelin bioponista ebbin kanssa, ja tästä asti sen sain toimimaankin!

Onko muut käyttäneet bioponistajärjestelmää kasvatuksessa?
Kaikki kokemukset ja kommentit sekä kysymykset olisivat todella tervetulleita!

[Zabi]

Kopioin wanhasta ketjusta tietoja ja muutin ja korjailin niitä, omien kokemuksieni perusteella mielestäni oikeaan suuntaan.

----

Mihin pyritään?
-Biotoopin (bakteerikanta) kasvattamiseen ja ylläpitoon, joka muuttaa haitallisia yhdisteitä lannoitteiksi.

Miten se onnistuu?
-säätämällä vesi biotoopille kelvolliseksi jos se ei jostain syystä jo ole.
-hankkimalla huokoinen aines johon bakteerikannan on helppo asettua, käytännössä tarvitaan silikaattia sisältävää materiaalia, esim. vulcaponic laavakiveä.

Vesi:
Vesi on ilmeisesti vesiviljelyn tärkein ainesosa.
Kasvien ja eliöiden biologiset prosessit vaikuttavat veden laatuun, joka vaikuttaa suoraan kasvin kasvuun.

Veden kovuus
Veden kovuus vaikuttaa kasvien kasvuun sekä pH:n stabiiliuteen.
Jos vesi on liian pehmeää, pH heilahtelee voimakkaammin, joka puolestaan on haitallista kasveille ja etenkin bakteereille. PH:sta lisää alempana.
Veden kovuuden voi mitata ja pitoisuudet ilmoitetaan useimmiten saksalaisella asteikolla, yksikköä just nyt en muista.. Kovuuksia on 2 eriä, jotka jaetaan kokonaiskovuuteen ja karbonaattikovuuteen. Karbonaattikovuus on tässä se joka mitataan, kokonaiskovuudella ei ilmeisesti ole mitään merkitystä.
Jos kovuus on alhaisempi kuin 5, on hyvä nostaa se siihen 5:n tasolle. Tätä ei ole yleensä huomioitu käännetyissä artikkeleissa! (Suomessa kuitenkin suurimmassa osassa pohjavesiä kiviaines on kovaa kuten esim. graniitti, jolloin vesiolomme poikkeavat suuresti keski-euroopasta, jossa on paljon helpommin liukenevia kalkkikiviä.)
Karbonaattikovuuden pystyt mittaamaan esim. akvaarioliikkeistä saatavalla testisetillä. Myös karbonaattikovuuden nostajaa löytyy yleensä samasta hyllystä. Veden pehmentämiseen kelpaa sadevesi. Sitä ei kuitenkaan ole mielekästä sisään kannella, joten älä säädä vettä vahingossa liian kovaksi.

Yli 15 asteen kovuuden kerrotaan jo olevan haitaksi.

PH-arvot
PH-arvo kertoo käyttäytyykö liuos happona, neutraalina tai emäksisenä. Asteikko alkaa 0:sta(erittäin hapan) ja päättyy 14:sta(erittäin emäksinen), neutraalin ollessa noin 7.
On tärkeää muistaa, että pH-asteikon luvut ovat potenssiarvoja, jolloin yhden asteen muutos onkin kymmenkertainen liuoksen väkevyydessä ja kahden asteen muutos on jo 100kertainen, josta bakteerikanta kärsii jo huomattavasti!
Tämän vuoksi on erittäin tärkeää välttää nopeita muutoksia pH-arvoissa.

Uudessa resossa/lannoiteliuoksessa on yleensä aluksi karbonaattikovuutta tarpeeksi pitämään pH-arvot suhteellisen vakiona. Kun biologisista prosesseista johtuva rasitus resossa lisääntyy, käy usein niin, että karbonaattien määrä ei riitäkkään enää puskuroimaan happojen vaikutusta ja pH-arvo voi vaihdella suurestikkin päivän mittaan. Aamulla mitattu pH voi olla paljonkin alle 7 ja illalla mitattu arvo voikin olla yli 8.
Arvon vaihtelut johtuvat vissiin pääasiassa karbonaattikovuuden ja co2:n(eli hiilidioksidin) vuorovaikutuksesta. Karbonaattikovuus emäksisenä nostaa pH-arvoa ja co2 happamana laskee sitä. Jos nämä arvot ovat balanssissa toisiinsa nähden, on pH 7, eli neutraali(ainakin teoriassa).

Myös esim. mädäntyvien juuren rippeiden hapot "sitovat" karbonaattien kykyä neutralisoida happoja, jolloin veden vaihdon jälkeen muutaman päivän ajan saattaa pH pysyä kohtuullisena, mutta sitten alkaa romahdus.
Huolehdi siis että ravinneliuoksessasi on tarpeeksi korkea karbonaattikovuus, se on yksi tae biotooppisi hyvinvoinnille!

Zabin kommentti: Itselläni ei ole koskaan ollut tarvetta säädellä karbonaattikovuuksia, ja pH ei ole romahtanut kertaakaan.

Fosfaatti
Fosfaatti tason nousun johdosta levä saa hyvät olosuhteet. Muita vaikutuksia fosfaatin suhteen veteen tai kasvuun en tiedä. Fosfaattia muodostuu ilmeisesti hajottajabakteerien jäljiltä.
Fosfaatti arvon voi mitata esim. JBL:n Phosphat test set:illä.

Nitriitti
Nitriitti(NO2) on myrkyllinen yhdiste jota muodostuu resossa/ravinneliuoksessa kun hajottajabakteerit tekevät hajotustyötään.
Nitriitti arvon voi mitata esim. JBL:n Nitrite test set:illä.

Nitrifikaattibakteerit
Nitrifikaattibakteerit hajottavat "jätteet", eli juuren grämmäleet, levät yms., vaarattomampaan muotoon. Kun biologinen suodatus on vasta osittain kehittynyt noin 2-3 viikon päästä, alkaa nitriittiä muodostua veteen hitaasti yhä suurempia arvoja, kunnes arvo äkisti putoaa lähes nollaan. Tämä kertoo sen että biologisen suodatuksen toinen bakteerikanta on lisääntynyt tarpeeksi ja pystyy käyttämään kaiken tuotettavan nitriitin ravinnokseen. Tätä voit seurata jo mainitulla nitriitti testi setillä, jonka saa akvaariotarvikeliikkeestä.

Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen "kypsymistä". Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

Nitriitin luonnollinen kulku, eli haluttu toiminta:
"jätteet"-> ammoniumi -> nitriitti -> nitraatti -> kasvit ja levät -> "jätteet" -> jne..

Zabin kommentti: Nitraatti = typpilannoitetta jonka vuoksi typpilannoitetta tulee käyttää 10% vähemmän kuin normaalissa vesikasvatuksessa.

Levät
Levät ovat myös yhteyttäviä kasveja ja tarvitsevat sen vuoksi samoja ravinteitta kuin chilikin. Vähän levää siellä täällä ei ole biotoopissa merkkinä ongelmista, vaan kertoo nitraatti- ja fosfaattitason nousseen, sekä typen ja fosforin riittävyydestä. Jos typpeä ja fosforia on liian vähän, ei tule levää.Jos niitä taas on paljon, saattaa levä muodostua melkeimpä ongelmaksi.

Levän tuhoamiseen ei biotoopin tasapainon ja bakteerikannan säilyttämisen takia koskaan saa käyttää vetyperoksidia! Se tappaa hyödylliset pöpöt välittömästi.

Bakteerikannan kasvualusta
Paras vaihtoehto taitaa olla vulkaaninen kivi.

Suodattimen olisi hyvä pumpata ainakin 10 kertaa tunnissa se mitä pönttösi sisältää. Vähemmälläkin virtauksella toki pärjää, mutta bakteerikanta luultavasti iloitsee suuresta hulju-kokemuksesta.

Zabin kommentti: Ei tunnu välttämättä tarviivan suodatinta, vaan riittää kun vulcaponic laavakiveä on verkkoruukussa resossa/bubblerissa n.4dl/10L ravinneliuokseen.


Mitä tarvitaan?
(Mikään näistä ei ole pakollinen, mutta helpottavat toimintaa.)
-ensin tietty toimiva vesiviljelyjärjestelmä ja muut perussetit
-karbonaattikovuuden mittaus setti Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut
-tarvittaessa karbonaattikovuuden nostoon tarkoitettu aine Zabin kommentti: En ole koskaan tarvinnut
-pH testi setti, tätä ei kovin usein tarvita, mutta alussa se on hyvä olla jotta arvojen voidaan todeta olevan kohdallaan (itselläni on JBL:n "tarkkuus" setti, jossa asteikko on 6-7,6, erittäin kätevä)
-nitriitti testi setti olisi myös hyvä olla, sen avulla tiedät koska bakteerikantasi on "kypsä" Zabin kommentti: Ei välttämätön, mutta tällä voi varmistua bakteerikannan toimivuudesta.
-aikaa bakteereille n.1-2 viikkoa
-kasvualusta bakteerikannalle, vulcaponic laavakiveä

Aloitetaan alusta
1. Laita vesi
2. Lisää veteen lannoitteet
3. Laita vulcaponic resoon/bubbleriin
4. Testaa järjestelmä kasvualustoineen ja totea se toimivaksi
5. Mittaa karbonaattikovuus. Lisää karbonaattikovuuden nostajaa jos tarpeen. Zabin kommentti: Tuskin on tarpeen
6. Lisää korkillinen merileväuutetta/10L ravinneliuokseen
7. Mittaa pH ja säädä se (jos tarvitsee) n.7.2. Mittaa myös nitriitti. Kaikki mittailutulokset kannattaa merkitä ylös.
8. Istuta kasvit.
9. Odottele pari viikkoa ja mittaile välillä nitriitti, kunnes se putoaa lähes nollaan.

Bakteerien kasvu hidastuu jos veden pH on alle 6.5, ja jos alle 6.0 pysähtyy lähes kokonaan.
Kun bakteerikanta on jo muodostunut ja vakiintunut, bakteeri tuntuvat tulevan toimeen ja hajottavan nitriittiä jopa 6.0 pH:lla.

Bakteerien optimi pH on niinkin korkea kuin 7.3 - 7.5

Kun olet kerran saanut kunnollisen bakteeriston toimimaan, voit säilyttää sitä vuosia. Älä vaihda koskaan vesiä kokonaan, jätä aina vähintään ¼ osa vanhoja vesiä.

Tämän huoltovapaampaa kasvatusta ei taida ollakkaan.
Periaatteessa et tarvitse bioponisen viljelyn aloitukseen muuta kuin kourallisen vulcaponicia resoon, jotta saisit oman biotooppisi toimintaan.Mittailu setit kyllä helpottaa tarkkailua ja kerran ostetuilla seteillä mittailee kauan.

[Jan]

Nyt meni liian hankalaksi

Eikö vesiviljely ollutkaan sitä, että laitetaan soraa altakasteluruukkuun ja lannoitteita veteen ja se siitä

Ei vaan hieno tietopläjäys ja tämä päätyi kirjanmerkkeihin, sillä ensi vuonna valtaosa kasvatuksesta tullee olemaan vesiviljelymuodossa (ja tykkään mittailla ja säädellä). Tällä kaudella kaikki ovat jo kasvamassa mullassa, joten tuskin tulen (ainakaan montaa) kasveja siirtelemään hydroihin.

[Zabi]

Nyt meni liian hankalaksi

Oonki aina sanonu, et pitää nähdä hieman vaivaa alkuun ettei tarvii nähdä vaivaa! 

[Aku]

Prosessin nopeuttamiseksi on kehitetty mahdollisuus lisätä lepotilassa olevia hajottajabakteereita veteen, nopeuttamaan suodatuksen "kypsymistä". Tätä myydään varmaan kaikissa akvaariotarvikkeita myyvissä liikkeissä. Ainakin JBL merkkinen tehdas markkinoi tuotetta joskus viime vuosituhannen puolella nimellä Denitrol.
Kysymällä bakteerikannan tehtailusta akvaarioliikkeestä myyjä varmasti informoi sinua mielellään, että minkä tuotteen siihen tarvitset. Tietysti kasvatukseen on omiakin aineita, mutta akvaarioihin tarkoitetut taitaa olla edelleen halvempia.
Bakteerikanta muodostuu kyllä ilman vastaavia aineitakin, ehkä vaan hiukan hitaammin.

"Bakuympin" saa myös lisäämällä käytössä ollutta, kosteaa multaa veteen (sukkahousujen tai vastaavan sisällä, ettei multa leviä veteen). Tai jos käytössäsi on akvaario voit puristaa ympin suoraan "kypsän" suodattimen suodatinmateriaalista. Bakteereille sopii kiinnittymiseen/kasvualustaksi myös hiekkapuhallushiekka, jota saa biltemasta edulliseen hintaan.

[Abloy]

Voiko olla siis yksinkertasimmillaan niin helppoo että heitetään bubbleriin merileväuutetta, huokoista soraa pohjalle mikrobien kasvupaikaksi, säädetään pH ja ootellaan biotoopin muodostumista... ?
Taidan kokeilla mitä käy

[Zabi]

Voiko olla siis yksinkertasimmillaan niin helppoo että heitetään bubbleriin merileväuutetta, huokoista soraa pohjalle mikrobien kasvupaikaksi, säädetään pH ja ootellaan biotoopin muodostumista... ?
Taidan kokeilla mitä käy

Periaatteessa kyllä.
Vulcaponicissa oleva silikaatti pyrkii pitämään pH:n 7 pintaan, muilla materiaaleilla voi pH helpommin heilahdella, tosin ei ole kokemusta kuin tuosta vulcaponicista.

[Harri1980]

Toimisiko tämä kuumissa olosuhteissa? Eteläparvekkeella tuntuu olevan 40 astetta varjossakin aurinkoisena päivänä.

Loppukesästä vesiä ei voi ainakaan sisällä vaihtaa, kun puskat tuskin mahtuvat ovesta sisään. Osittainen vedenvaihto onnistuisi lappoamalla tai sitten vaan lisäilisi tasaisesti vettä/ravinneliuosta pitkin kesää. Kuulostaa liian lupaavalta, ettei tarvitsisi vesiä vaihtaa ollenkaan.

[Zabi]

Toimisiko tämä kuumissa olosuhteissa? Eteläparvekkeella tuntuu olevan 40 astetta varjossakin aurinkoisena päivänä.

Loppukesästä vesiä ei voi ainakaan sisällä vaihtaa, kun puskat tuskin mahtuvat ovesta sisään. Osittainen vedenvaihto onnistuisi lappoamalla tai sitten vaan lisäilisi tasaisesti vettä/ravinneliuosta pitkin kesää. Kuulostaa liian lupaavalta, ettei tarvitsisi vesiä vaihtaa ollenkaan.

Nitrosomonas sp. ja Nitrobacter sp. kuolee 49ºC, eli luultavasti toimii myös tuolla parvekkeella.

[Harri1980]

Auringossa lämpötila nousee yli tuon, mutta varjossa ei. Niin ja neste ei varmasti kerkeä lämmetä yli 49 asteiseksi iltapäivän aikana, jos ei kerran ilmakaan (varjossa).

Riittääkö hydrosora + kivivillakuutio bakteereille kasvualustaksi? Hydrosorahan pitää PH:takin kurissa..

[Zabi]

Auringossa lämpötila nousee yli tuon, mutta varjossa ei. Niin ja neste ei varmasti kerkeä lämmetä yli 49 asteiseksi iltapäivän aikana, jos ei kerran ilmakaan (varjossa).

Riittääkö hydrosora + kivivillakuutio bakteereille kasvualustaksi? Hydrosorahan pitää PH:takin kurissa..

Luultavasti riittää, itsellä ei ole kokemusta kuin tuosta laavakivestä, laita testiin nyt talvella ja kerro miten käy.

[Harri1980]

Taidampa tämän innoittamana hoitaa taimikasvatuksen bubblerissa, ilman vesien vaihtoa. Pitääkin käydä merileväuutetta ostamassa ja laittaa bakteerit kehittymään. Jos vaikka vanhasta mullasta lähtisi bakteerikanta kasvuun. Tuon vanhan mullanhan voisi ilmeisesti jättää bublerin pohjalle bakteereiden kasvulaustaksi? bubblerissa kun ei ole vaaraa, että jokin menisi tukkoon.

Ja jos noihin vanhoihin vesiviljelmiin vain lisäilisi vettä.. siellähän voi olla bakteerikanta jo kehittynyt luonnostaan, kun lomamatkan vuoksi edellisestä vedenvaihdosta on jo kohta 4 viikkoa. Merileväuutettä pitänee sinnekin lisäillä.

[Aku]

Tuon vanhan mullanhan voisi ilmeisesti jättää bublerin pohjalle bakteereiden kasvulaustaksi?

Voi jättää, multa kelpaa bakteerien kasvualustaksi. Voisi olla varsin mielenkiintoista kokeilla bioponista vesiviljelyä akvaariota käyttäen....

[greenlife]

Kiitos näistä tiedoista, tämä vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta! En ole vielä chilin chiliä kasvattanut, mutta eilen tein ensimmäisen pienen bubblerin yrteille. Täällä foorumilla on tullut kyllä luettua jo monen monta viestiä yötä myöten... Chilin siemeniä on tilattu Fataliilta, eli tästä se lähtee. Luultavasti kasvatan siis chiliä, yrttejä ja ehkä tomaattia ym. vesiviljelyllä.  Saa nähdä, miten innostuu; ainakin eilen bubbleriin laitetut yrtit voivat vielä mainiosti, kivaa.

Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaa jotenkin "luonnollisemmalta" tavalta kasvattaa(?). Tyhmä kysymys: nitriitti on siis haitallista ihmiselle (mm. lisää syövän riskiä)? Ja tavallisessa vesiviljelyssäkö ei-orgaanisilla lannotteilla nitriittimäärät ovat korkeita ja siirtyvät myös kasviin ja hedelmiin? Vai mikä idea tässä nitriitin alentamisessa ja bioponisessa viljelyssä on vedenvaihtotarpeen vähenemisen ja helppouden lisäksi? Miten vertailisitte nitriittimääriä  (entä nitraatti?) biponisessa ja ei-bioponisessa vesiviljelyssä?

Millä vehkeellä mittailet ph:ta ja nitriittiä, ostopaikat? Mikä lannoite olisi paras bioponisessa viljelyssä (chilit, yrtit, tomaatti ym.)? Haluaisin mahdollisimman "luomua", mutta orgaaniset lannoitteet eivät ilmeisesti oikein sovi vesiviljelyyn.

Kiitos myös chiliWikistä, siihen saan hyvät linkit, kun kerron pikapuoliin blogissani vesiviljelystä. Ja kuten sanottu, olen ihan aloittelija, jos kyssärit tuntuvat hölmöiltä  .

[greenlife]

Tuli tällaiset biopallot vastaan, olisiko näistä mitään hyötyä? Lisäksi tai korvaamaan vulcaponicin?
http://www.akvaterra.fi/at010.html

[Zabi]

Tämä bioponinen vesiviljely vaikuttaa jotenkin "luonnollisemmalta" tavalta kasvattaa(?). Tyhmä kysymys: nitriitti on siis haitallista ihmiselle (mm. lisää syövän riskiä)? Ja tavallisessa vesiviljelyssäkö ei-orgaanisilla lannotteilla nitriittimäärät ovat korkeita ja siirtyvät myös kasviin ja hedelmiin? Vai mikä idea tässä nitriitin alentamisessa ja bioponisessa viljelyssä on vedenvaihtotarpeen vähenemisen ja helppouden lisäksi? Miten vertailisitte nitriittimääriä  (entä nitraatti?) biponisessa ja ei-bioponisessa vesiviljelyssä?

Määriä en juurikaan osaa vertailla koska en ole koskaan mittaillut niitä perinteisessä järjestelmässä. Nitraattia on tällä hetkellä resossa yli 250mg/³L, loppuu liuskatestin asteikko tuohon. Nitriittiä 0mg/³L. Perinteisessä vesiviljlyssä nitriittiä muodostuu veteen sinne joutuvien epäpuhtauksien vaikutuksesta, ja koska siellä ei ole bakteereita jotka hajoittaisivat sen edelleen nitraatiksi, pitää vesiä välillä vaihtaa. Bioponisessajärjestelmässä nitriitti muuttuu bakteerien ansiosta nitraatiksi, joka on kasvien helposti hyödynnettävissä oleva typpiravinne. Ja näin ollen ei ole tarpeen niitä vesiä vaihdella kun nitriitti muutetaan hyödyllisiksi yhdisteiksi.

Typen kierto luonnossa

Millä vehkeellä mittailet ph:ta ja nitriittiä, ostopaikat? Mikä lannoite olisi paras bioponisessa viljelyssä (chilit, yrtit, tomaatti ym.)? Haluaisin mahdollisimman "luomua", mutta orgaaniset lannoitteet eivät ilmeisesti oikein sovi vesiviljelyyn.

Kiitos myös chiliWikistä, siihen saan hyvät linkit, kun kerron pikapuoliin blogissani vesiviljelystä. Ja kuten sanottu, olen ihan aloittelija, jos kyssärit tuntuvat hölmöiltä  .

Tuota olen käyttänyt ja tuolta myös tilannut.
http://www.aquaristikshop.com/e_Produktinformationen/JBL-EasyTest-5-in-1.htm

BioSevia on orgaaninen ja juurikin bioponiseenjärjestelmään kehitetty ravinne.
Itsellä on käytössä Advanced Hydroponics of Finland

pH ja EC-mittarit on käytössä, EC mittari helpottaa paljon elämää kun tietää kuinka paljon on ravinteita vedessä.
http://chilitarvike.fi/tuotteet.html?id=15/

[greenlife]

Heippa, suurkiitokset tiedoista ja linkeistä! Taidan tosiaan kokeilla tätä bioponista vesiviljelyä ja tuli nyt samalla tuo mieltä askarruttanut ravinneasiakin selväksi.

[Kärsä Babar]

Meillä on toi Bio sevia tarjouksessa. Etusivun mukaan litran grow ja bloom pullot yht. 20€
Mulla voi olla Vulcaponicia jokunen litra ylimääräsenä. Jos vaan jollain on tarvetta.

[Zabi]

Tuli tällaiset biopallot vastaan, olisiko näistä mitään hyötyä? Lisäksi tai korvaamaan vulcaponicin?
http://www.akvaterra.fi/at010.html

Vähän epäilyttää miten nuo toimivat, muovi tuskin on kuitenkaan kovin huokoinen aine.

[chilihardhead.fi]

Huokoisia muovipalleroita käytetään jätevedenpuhdistuksessakin bakteerialustana.