Tervehdys omasta puolestani ja tasavartaisesti kaikille säätyyn, säädyttömyyteen, puolueeseen, puolueettomuuteen, sukupuoleen tai -puolettomuuteen katsomatta. Toivottavasti kaikki jotka tämän ovat mahdollistaneet tuntevat lämmintä mielihyvää itsessään. Te itse tiedätte keistä kaikista puhun, tuokaa itsenne esiin!


Yksityisemmästä päiväkirjastani loppui tila, joten nyt on laitettava uusi alulle. Merkinnät on puutteellisia ja epäselviä, kuten varmaan tässä tulevassakin. Kuva puhukoon puolestaan.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnTX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Edelliseen päivyriin tehty viimeinen merkintä lautasta 5. Siinä on lähinnä uusinta idätyksiä lautoista 1-4 ja C.frutescensit. Frutet on jääneet hieman ala-arvoon kasvattajien keskuudessa. Syynä todennäköisesti on ettei niillä ole suurta vaihtelua mauissa, tulisuuksissa tai ulkomuodoissa. Sopivaa Suomen ilmastoon sopivaa idätysajankohtaa niille ei ole tarkemmin tullut minulla vastaan. Idätin Aribibi Gusanon (C.sp/C.chinense? x C.frutescens?) chinensien kanssa loppuvuodesta 2011. Lautalle 5 pääsivät loput kolme lajiketta. Duke Pequin on ikkunalaudalla talvetuksessa.

Kuten kuvasta näkyy ovat frutet jo itäneet. Lautalle ne pääsivät 13.1. ja itäminen alkoi 17.1.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn8v.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Lautta 5 oli myös uusinta idätyksiä varten. Jotkut aikaisempien lauttojen lajeista ja lajikkeista ei ole itänyt ollenkaan ja toisia vain yksi, joten koitan niitä uudelleen. Tarkoitus olisi saada kasvamaan vähintään kaksi kaikkia lajikkeita. Kahdesta voin valita paremman ja pitää varataimen pienessä multatilassa. Jos jotakuta kiinnostaa niin varataimia saa kysellä tuonnempana.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn8z.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Yritin idättää omista siemenistä Ulupica Largea muutaman siemenen voimin, täydellisen huonolla menestyksellä. Nyt laitoin niitä reilummin. Ensimmäinen iti alle viikossa, mutta kahdella hännällä.

Viimeisin lautta - numero 6 - laskettiin vesille pari päivää sitten, mutta sille on laitettu sen jälkeen vielä uusia lajeja ja lajikkeita. Se on ikään kuin lisälautta. Sille on päässyt uusia innostuksiani, jotka oman kalenterini mukaan olisi ollut hyvä laittaa idätykseen jo aikaisemmin. No tällä tavalla voin pelastaa asuntoni muuttumasta viidakoksi ennen kevättä ja chilien muuttoa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnT3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Lautalla on vielä yksi paikka. Toivon saavani siihen täytettä ensi viikon aikana. Edellinen näitä kuoli ulkomaanmatkan aikana kuivuuteen.

Vielä pari kuvaa pisimmällä kerinneistä kauden chileistäni:

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn8e.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Tepin Eastern Travis County - kauden lautalta numero 1 ja sen ensimmäinen itäjä. Minulla oli näitä kolme - kaksi isompaa löysi tiensä roskiin tilan säästämiseksi. Olen oppinut olemaan myös julma tarpeen mukaan. Aluksi en raaskinut hukata yhtään itänyttä siementä (ja siksi niitä on tullut laitettua liian vähän itämään) tai latvoa pitkiä huonossa valossa kasvavia hujoppeja ajoissa. Kuvassa oleva Tepin ETC on kolmesta pienin ja ensimmäinen joka alkoi kukkimaan. Se on isossa Turkkilaisessa Viiksimies yogurtti purkissa. En ole antanut pitkään aikaan kuin vettä sille, ettei se kasvaisi liian isoksi. Pari pisimmälle kurottavaa sivuhaaraa katkaisin latvoista tänään, pitääkseni sen sopivan puskamaisena. Kypsää siinä on jo reippaasti. Omasta mielestäni tämä Tepin on ennemmin luettava risteytettyy/jalostettuun epäviralliseen Pequin tyyppiin. Sen pitäisi jäädä kasvina pienehköksi ja marjan muoto viittaa jalostamiseen. Mitä villimpi chili -> sitä pienempi ja/tai pyöreämpi marja. Tämä pääsääntönä, mutta aina voi olla poikkeuksia.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnTf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Capsicum flexuosum, PI 631154, varma määritys, joka tarkastettu sen 'vanhempien' ja 'isovanhempien' kasvattajilta. Kuva on vanha, mutta koska Flexu kasvaa pyrähdyksittäin, on se edelleen saman kokoinen. Nypin sen kukat, mitä en ole tehnyt milloinkaan ennen chilille, jotta se kasvaisi nopeammin. Tämä chili kuitenkin kasvaa omaan tahtiinsa, eikä sitä voi hoputtuaa. Odotan seuraavaa kasvupyrähdystä. Tämä saa kasvaa niin isoksi kuin haluaa.

Ainakin pari lauttaa Capsicum baccatumeille ja Capsikum annuumeille - ehkä muillekin - tulen vielä laittamaan. Niistä ja aikaisemmista juttua seuraa.


                                                                                                                                                                                  -Tiemuh-

Edit: pienensin paria kuvaa

Ei tämä päiväkirja ole, mutta ehkä jotain aika lähelle sitä. Päivityksiä tulee oman fiiliksen mukaan. Nähtäväksi jää. Tuskin aina on paljoa sanottavaa. No mutta ensimmäinen päivitys, eli tästä on hyvä jatkaa.

On tavallaan turha kasvattaa jotain erikoisuuksia, jos ei tunne ollenkaan perusmuotoja. Silloin erikoisuuksien koko merkittävyys ei aukea. Olenkin keräillyt itselleni hieman sitä sun tätä chilin lajia ja lajikkeita. Joukossa on mukana myös erikoisuuksia joita tiede ei tunne kunnolla ja jotka voivat jäärä tuntemattomiksi tai saada jonkinlaisia uusia määrityksiä. Lisäksi kasvamaan on päässyt ja vielä pääsee hypridejä. Mutta takaisin peruslajikkeisiin. Koska ihan kaikkea on vaikea kasvattaa yhdellä kaudella, olen pyrkinyt rajaamaan yhden lajin lajikkeita pariin erilaiseen. Jos olen haltuuni saanut enemmän yhden lajin eri lajikkeita, on ne kuitenkin jostain kumman syystä löytäneet tiensä idätykseen pienen pohdinnan jälkeen varsin tehokkaasti.

Joskus siemenet eivät ole sitä mitä ensialkuun tuli oletettua. Annan esimerkin ja samalla avaan vähän sitä mitä täällä kasvaa: Sain haltuuni neljän eri Capsicum eximiumin lajikkeen siemeniä (ja voi olla että vielä lisääkin on tulossa). Laitoin kaikki itämään ja sen jälkeisinä päivinä olen niistä googlettanut tietoa. Kävi ilmi että CAP 470  on saanut määritelmän C.sp, eli tuntematon, vaikka onkin hyvin eximiummainen. CGN 19198 on jonkinlainen poikkeavuus ja hypridi, mutta mitä ilmeisemmin kuitenkin kahden eri alatyypin risteytys (normaali C.eximium x harvinainen c.eximium var. tomentosum) ja siinä saatta piillä erittäin mielenkiintoinen mutaatio (useita kukkia samasta kukkavarresta). En tiedä onko siemenet jo vakiintumassa olevasta hypridistä vai onko vaihtelua paljon luvassa. Olisihan se mukavaa jos saisi kaksi erilaista kasvia näistä siemenistä. CGN 21502 on näillä näkymin ainut minulla oleva C.eximium minkä määrityksestä ei ole epäselvyyttä. PI 645681 vaikuttaisi olevan täysin väärä määritys, eikä eximium lainkaan vaan C.frutescens. Sivuhuomautuksena että Infernon sivuilla on kuva jossa on erilaisia chilihedelmiä, Siinä näyttäisi olevan C.frutescensin podin alla teksti C.eximium. No yksi exim vähemmän ja yksi frute enemmän. Lisäksi idätykseen on päässyt CGN 19198#2 nimellä kulkeva risteytys. Mitä ilmeisemmin fataliin tekemä tahallinen tai vahinkoristeytys jonkin C.pubescensin kanssa.  Tätähän voisi kutsua myös Isoksi Ulupicaksi, koska Boliviassa kaikkia eximium/cardenasii kasveja kutsutaan nimellä Ulupica, ja tuo iso (Large) liite on Suomessa käytetty lisänimi Ulupican ja Rocoton risteytyksestä. Tämän risteytyksen muodon vakiintuneisuudesta en tiedä, mutta edelleen mielekästä olisi pari erilaista kasvia noista siemenistä saada. Nämä kaikki edellä luettelemani kaverit ovat mielestäni todella mielenkiintoisia. Toivottavasti kaikista on hyvät siemenet ja saan kasvit kasvuun. Mahdollisesti mukaan tulee vielä C.cardenasii.

Kun eximiumeista puhutaan täytyy aina mainita myös C.cardenasii joka on todella lähellä eximiumia. Joidenkin (tutkijoiden) mukaan se on eximiumin alalaji ja toisten mukaan oma lajinsa. Selkein ero siinä eximiumiin nähden on kellomainen kukka ja kykenemättömyys itsepölytykseen. Cardenasiin itsepölyttyvyydestä on ilmeisesti hieman ristiriitaista tietoa tarjolla, mutta uskon että tämä sekavuus johtuu juuri eximiumin ja cardenasiin hyprideistä, jotka näyttävät cardenasiilta ja ovat itsepölyttyviä. Lisäksi kolmantena pyöränä on myös harvinainen c.eximium var. tomentosum, joka on karvainen ja lähes valkokukkainen ja saattaa joskus päätyä omaksi lajiksi. Nämä ovat läheistä sukua myös pubescens ryhmän kanssa. Omista chileistä tähän tyyppiin siis kuuluvat vielä neljä talvetuksessa olevaa ja idätyksessä olevat Ulupica Larget ja eri lähteestä saadut ja kasvamassa olevat Isot Ulupicat. En ole vielä varma miten näitä kahta erilaista isomarjaista Ulupicaa kutsuisin. Vaihtoehtona olisi nimittää niitä lähteen mukaan, keksiä niille omat nimet tai jotain. Toistaiseksi olen käyttänyt vanhoista tuota englanninkielistä Large ja uusista tuota Iso alkuliitettä. Kun vielä tuosta CGN 19198#2 voi käyttää samaa nimeä, niin pitää hieman miettiä.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnH3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
"Iso Ulupica"

Idätyslautoilla myös tapahtuu. Ulupica Largen siemen, jossa oli kaksi itua, on jatkanut molempien jalkojensa kasvattamista. C.lanceolatumin siemeniä laitoin toisen kerran itämään, kun ensimmäisestä satsista ei tuntunut mikään lähtevän. Nyt toisesta erästä on yksi siemen itänyt. Hyvältä näyttää.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnHI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Capsicum lanceolatumin siemen itää

Nyt on uusikuu. "Vanha kansa" on sitä mieltä että idätykset täytyy aloittaa uuden kuun aikaan. Vanha kansa on myös montaa muuta mieltä. Äitini on näitä ihmisiä. Hän näistä on minulle kertonut ja minä olen kuunnellut puolella korvalla. En tiedä, en ole nähnyt tutkimusta tai sellaista tehnyt, onko idätysten aloitusajankohdalla oikeaa merkitystä, mutta voihan se olla että kuun vaiheilla on jokin oma pieni merkityksensä.

Uuden kuun mukaan idätykset tulee tehtyä kuitenkin jonkinlaisessa rytmissä. Tämän chilikauden   uudetkuut on osunut loppukuuhun. Uudenkuun jälkeen on kaksiviikkoa aikaa ja sen jälkeen on kaksiviikkoa huonointa mahdollista aikaa.

Villejä aloin idättämään jo syksyllä, koska yleensä niiden vaatimaa idätysajankohtaa voi vain arvailla. Syynä tähän monesti vanhat siemenet ja jopa kuukausia kestävä itämisaika. Marraskuun lopulla lautalle pääsivät Rocotot, eli Capsicum pubescensit. Joulukuun lopussa oli Capsicum chinensien aika. Sen jälkeen olen tehnyt uusintaidätyksiä ja laittanut lisää villejä. Nyt kuukautta chinensejä myöhemmin on Capsicum baccatumien aika. Muutama uusi Capsicum annuum tulee vielä myöhemmin laitettua. Se meneekö ne vasta kuukauden päästä vai jo kohtapuolin, jää nähtäväksi.

C.baccatumeja laitoin nyt 14 eri lajiketta. Kaksi näistä on vanhoja tuttua: eli Aji Cristal ja Criolla Cella. Cristaleja taitaa olla pari talvetuksessa, mutta koska kyseessä on niin loistava lajike, laitan vielä pari uutta. Criolla Cellan siemeniä ostin viime vuonna Fataliilta. Siemenet itivät kuitenkin todella huonosti ja lopulta sain vain yhden kasvin aikaiseksi. Kyseessä on Fataliin vanha suosikki, ja hän taitaa olla kerännyt tuolloin joskus vuosia sitten siitä reilusti siemeniä talteen, eikä ole sitä sen jälkeen kasvattanut. Vanhat siemenet itävät huonosti. Koko ikänsä yksi kasvini on saanut liian vähän valoa, ja on edelleen passiivihydrossa ikkunalla. Idätän omista siemenistä uuden ja laitan sen kesällä parempiin olosuhteisiin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn1D.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Idätykseen menneet siemenet.

Mukana on myös foorumin kasvatuskilpailulajike. Sen olin valinnut jo ennen kilpailulajikkeiden valitsemista. Kumpaakaan Fataliin uutuutta en ole vielä maistanut. Saattaa olla että maistankin vasta omasta sadosta, mutta vertailun vuoksi voisi olla aiheellista maistaa alkuperäisiäkin. Vesiviljelyn makua kun ylistetään joidenkin tahojen toimesta. Itse tulen tällä kaudella pysymään lähes yksinomaan turpeessa kasvualustana. Bioponisia passiivihydroja ja yhtä bubleria olen harkinnut.  Saa nähdä miten käy. Jotain uutta olis kaikella rintamalla aina kokeiltava.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn1n.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Idätyslautta.

Pidän todennäköisenä että kaikki näistä ei idä. Osa siemenistä on vuosikummenen vanhoja. Suurin osa kuitenkin viime vuoden sadoista. Mahdollisuus ristiinpölyttymiseen on näissä myös olemassa. On siellä yksi F2 hypridikin.

Aji Amarillot idätin kuukausi sitten C.chinensien kanssa, koska kasvin on sanottu olevan hidas kypsymään. Näitä on olemassa kolmea eri kokoa. Tämä uusi on se keskikokoinen. Viime vuonna minulla kasvoi Fataliilta hankittu Aji Amarillo Small, jonka totesin hyväksi lajikkeeksi. Niitä taitaa olla myös pari talvetuksessa. Epävarmuuteni talvetettavien määrästä johtuu siitä että niitä on kolmessa eri paikassa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yn13.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Amarillot

Itselleni baccatumit ovat mieleisimpiä. Niiden sopiva tulisuus, tulisuuden laatu, maku ja suunnaton moni ilmeisyy saa ne omiksi suosikeikseni. Ruuanlaitossa valintani on siis baccatum. Idätykseen päätyi silti myös baccatumeja joiden käyttöä ei ruuan laitossa ole ylistetty. Niissä tapauksissa kiinnostavuus on jossain muualla. Niistä syistä ja lajikkeista lisää tietoa myöhemmin.

Aji Cristal on kotoisin chilin eteläisimmiltä levinnäisyysalueilta Chilestä Etelä-Amerikasta. Täällä pohjoisessa se on viety vielä lähemmäs napapiiriä. Näin ajateltuna on ihan loogista että Suomessa se on saanut chileistä ehkä kaikkein isoimman jalan ovenvälin. Varsinkin sen makua ylistetään. Ja mikä onkaan parempi tapa koukuttaa uusia ihmisiä chilin pariin kuin tämä.

USDA on tallettanut tämän lajin kahteen otteseen. PI 282320 ja PI 281320, tosin vain jälkimmäinen on saatavana. Tuolta se on Suomeenkin tullut mielenkiintoisella sekä dramaattisella tavalla. En tarinaa tässä toista kun se ei ole omani.

Itse hedelmän muodosta on kahta erilaista variaatiota. En ole varma mistä tämä johtuu? Kyse voi olla kasvuolosuhteissa tai sitten toinen muoto on pidemmälle jalostettu. Ainakin Fatalii on jalostanut tätä siementen valinnalla kaupalliseen käyttöön. Toinen hedelmän muoto on hyvin pitkulainen ja tasapaksu. Toisessa tapauksessa hedelmä omaa huomattavan paksun tyven sekä keskivaiheen ja terävän kärjen, voiden olla hieman kurvikas. Näiden kahden muodon välillä on vaihtelua ja sama kasvi voi tuottaa molemmanlaisia "podeja" olosuhteista riippuen.

(http://kuvapilvi.fi/k/YnDd.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Cristal kesältä 2011

(http://kuvapilvi.fi/k/YnDU.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Cristalin talvisatoa tammikuu 2012

Koska Cristalin hedelmät alkoivat vaihtamaan väriä, ei ne siitä enää kasva. Nuo hedelmät juuri syötyäni olin todella onnellinen että laitoin myös siemeniä itämään, enkä tyytynyt vain pariin viimevuotiseen puskaan. Tulisuutta ei ollut havaittavissa näin huonossa valossa kasvaneissa hedelmissä, mutta maku oli kohdillaan. Joidenkin mielestä tämä on parhaimmillaan kun väri alkaa vaihtumaan, omaa mielekkäintä kypsyysastettani en ole osannut vielä päättää, saatan olla samoilla linjoilla. Tätä on hyvä olla riittävästi kasvamassa. Kuvan kasvi saa apuvaloa loisteputkesta.

Monissa asioissa täytyy itse tehdä virhe ennen kuin osaa ottaa sen huomioon. Laitoin Legasoraa taimien turpeen sekaan ilman huuhtelua. Sen seurauksena kasvu jymähti paikoilleen ja kasvit alkoivat kärsiä. Ongelmaa en tietenkään huomannut heti, vaan vasta kun chilit eivät pariin viikkoon olleet juuri kasvaneet ja jotkut lehdet alkoivat kellastumaan.
Huuhtelematon Lecasora muuttaa kasvualustan ph-arvoa. Olisinko InkRosen päiväkirjasta tämän huomannut ensi kerran viime kauden alussa. Päätin ottaa sen huomioon ja huuhdella jo hankkimani Lacasoran ennen multaan, turpeeseen tai passiivihydroon laittamista. Myöhemmin selvisi ettei pelkkä huuhtelu vältättä riitä, muistaakseni bluesmanin ansiosta.
Tällä kaudella olen taimia kastellut hanavadellä, jonka ph-arvoa olen säätänyt sopivammaksi. Tämä säädetty vesi on korjannut kasvualustan ph-arvoa ja kasvu on taas parempaa, eikä ravinteiden imeytymisestä johtuvia oireita ole enää näkynyt.  Liian alhainen ph-arvo kasvualaustassa siis estää ravinteita imeytymästä, mikä näkyy kasvun tyrehtymisessä ja lehtien kellastumisena ja tiputteluna, eli normaaleina puutosoireina. Hyvää vertailukuvaa en löytänyt. Tässä kuitenkin kuvia osasta tämän hetkisistä kauden kasvatuksista.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yns3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Villejä Capsicum baccatumeja, chinensejä, chacoensejä, praetermissumeja, "Ulupica" ja pitkälle jalostettuja pubescensejä sekä pendulumeja

(http://kuvapilvi.fi/k/Ynst.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pubeja mustissa taimiruukuissa, fruteja, "Ulupicaa", chagoa, chinensejä

(http://kuvapilvi.fi/k/YnsD.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Osa jo jatkoon valiutuneista uudelleen purkitetuista "villihköistä"

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - tammikuu 26, 2012, 19:45:17 ip
Tällä kaudella olen taimia kastellut hanavadellä, jonka ph-arvoa olen säätänyt sopivammaksi. Tämä säädetty vesi on korjannut kasvualustan ph-arvoa ja kasvu on taas parempaa, eikä ravinteiden imeytymisestä johtuvia oireita ole enää näkynyt.  Liian alhainen ph-arvo kasvualaustassa siis estää ravinteita imeytymästä, mikä näkyy kasvun tyrehtymisessä ja lehtien kellastumisena ja tiputteluna, eli normaaleina puutosoireina. Hyvää vertailukuvaa en löytänyt. Tässä kuitenkin kuvia osasta tämän hetkisistä kauden kasvatuksista.

En syytä enkä väitä, mutta kasvuongelmien syy on voinut olla muukin. Oletko nyt laskenut vai nostanut kasteluveden pH:ta? Yleensä ongelma on liian korkea eikä matala pH vaikka tietysti myös liian alhainen pH (suunnilleen alle 5,5) on ongelma. Lecasora on nimenomaan emäksistä ja nostaa mullan pH:ta. Luulisin, että sitä pitää olla mullassa aika paljon (melkein puolet) jotta pH nousee ongelmallisen korkealle. Mutta tuo on vain luulo; pitäisi mitata asia.

Taisin oikaista tekstissäni, olematta tarpeaksi tarkka ja asia ei tullut ihan selväksi. Hyvä kun esitit tarkentavia kysymyksiä. Eli lecasora tosiaan nostaa kasvualustan pH-arvoa chilille sopimattoman emäksiseksi ja olen säätänyt veden pH-arvoa alaspäin. Ainakin meilläpäin hanavesi on turhan emäksistä chileille. Ei pelkkä vesi nosta ph-arvoa kuitenkaan liian korkeaksi. Legasoraa sekoitin turpeeseen alle neljänneksen ja laitoin hieman perliittiä sekä vermikuliittiä myös. Ravinteet tässä sekoituksessa olivat n. kolmasosa kaksikolmasosaa esilannoitetun turpeen ravinnemäärästä. Tuo ravinnemäärä ei voi selittää ravinnepuutosta niin pienillä parin oikean lehden kasveilla. Harsosääsket ja muut mahdolliset tuholaiset olin myrkyttänyt kasteluveteen liotetuilla Provadopuikoilla, Calypso tiivistettä, Superraid ja Baygon speyllä. Lämpötila n.30+ astetta loisteputkien alla, yöllä 27 ja kastelu ei ole ollut ainakaan jatkuvasti liiallista. Voi toki olla että joku muukin syy löytyy, mutta itse ajattelisin että lecasorasta ja liiallisesta emäksisyydestä oli kyse. Kaikki kasvit eivät olleet saaneet kasvualustaan pesemätöntä lacasoraa ja sitä saamattomilla kasveilla ei ollut samanlaista kasvuongelmaa ja kellastumista.

Huoneistoni kaamos on päättänyt! Jo joitain kertoja on muutama auringonsäde osunut ikkunastani sisään, mutta nyt vasta viime ja edellisvuoden chilit pääsevät nauttimaan oikeasta auringonpaisteesta, mikä kestää silmänräpäystä pidempään. Tämän kämpän, vanha kun on, ikkunaratkaisut eivät ole mitenkään ihanteelliset chilin kasvattamiseen. Ikkunat ovat noin itään ja läntee, kapeat ja 20cm ulkoseinää sisempänä ja niitä on vain 3. No ne kelpaavat, sillä lisävaloa tarjoan sitä tarvitseville vuoden pimeimpään aikaan ja varsinainen kesäkasvatus tapahtuu muualla. Muutaman chilin kuitenkin haluan "koristamaan" kämppää ympärivuotisesti.


(http://kuvapilvi.fi/k/YDaB.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kevättalven aurinko, jossa kylpevät Naga Morich, passiivissa Habanero Orange, Duke Pequin, Ulupica Large ja yläkerran Rocoto Red Peruvian

Kuvastahan se ei näy mutta ikkunan alapuolella oleva patteri saa oksat liikkumaan kuin luonnossa niin ikään :)

Itse teen idätykset tällä hetkellä idätyslautalla.

Idätyslautta ei välttämättä ole aina paras mahdollinen tapa. Sen etu itselläni koskee varsinkin pitkiä idätyksiä. Huolellisesti desinfioinnit hoitamalla voi pitkän idätyksen vaativia siemeniä pitää lautalla kuukausia. Pieni lautta ja paljon idätyksiä on myös helppo siirrellä paikasta toiseen. Vesiä ei tarvitse vaihtaa, ja siemenet ei pääse millään kuivumaan.

Miinuksena on siemenen tai taimen siirtäminen lautalta pois. Siemenen voi siirtää heti sen idettyä, eli itujuuren tultua siemenen kuoren ulkopuolle. Tällöin ainakin itse olen onnistunut kuitenkin tappamaan siemeniä. Saattaa olla että siemen on vasta idettyään niin herkässä iässä, että se menehtyy helposti olosuhdeshokkiin. Siemenen voi myös kasvattaa sirkkalehdille asti lautalla. Tällöin kuitenkin juuri voi vahingoittua siirrosta, vaikkei se yleensä juurikaan haittaa, joskin voi hieman hidastaa uutta sopeutumista vaihtuneeseen kasvualustaan. Oikein tehdyssä idätyslautassa kosteus pysyy niin korkeana että myös kypäristään siemenet selviävät varsin hyvin. Kaikkein pienimmissä siemenissä (villit) on kuitenkin varsin vähän energiaa kasvamiseen ja lisäravinto olisi niillä paikallaan, mutta pelkästä vedestä sitä ei "juuri" saa. Oman teoriani mukaan villichilien siemenet saavat linnun elimistön läpi kuljettuaan ja ulosteen mukana ulos tullessaan tarpeellisen lisäravinteensa juurikin tuosta ulosteesta. Löysin tiedon murusen, jonka mukaan erään merilinnun NPK arvo on 10-10-102, mutta uskoisin tuon olevan "amerikan" NPK arvon mukainen, ja siis eri kuin meidän käyttämämme.

Pitkään idätykseen sopii myös kivivilla. Se pitää kosteuden siemenelle suhteellisen sopivana. Kivivillassa idätys vaatii kuitenkin enemmän tilaa, mikä ei sinäänsä ole ongelma koska se loppuu lopulta useimmilla kuitenkin. Lisäksi kivivillakuutio pitää laittaa vielä erikseen tehtyyn ilmankosteutta lisäävään poksiin, jotta kypärät irtoavat hankalilta taimilta. Etuna se että juuret saa kasvaa heti sinne mihin ne jää. Miinuksena hetkellinen totuttelukausi multaviljelyyn siirrettäessä. Huolellisesti lannoituksen ja ilmankosteuden hoitamalla varmaan paras tapa idättää vesiviljelyyn. Koitin tätä viime kaudella.

Nopeasti itäviä pitkälle jalostettuja lajikkeita on helppo idättää suoraan mullassa. Tässä etuna on varsinkin se että siemen on heti alustassa johon se jää. Jokainen juuren säie saa heti kasvaa juuri niin kun tilanne vaatii, eikä sitä tarvitse käydä sorkkimassa. Monesti ainakin omat chilini kasvavat sitä paremmin mitä enemmän niitä jätän huomiotta. Kummallistako, -kö? Vaikea niitä on ainakin minun on olla sorkkimatta.

Idätyslauttani teen nykyään läpinäkyvällä kannella varustettuun 400 gramman purkkiin. Kirjoitan kahvinkeittimen suodatinpussiin haluamani tunnistetekstit ja käärin sen styroksin ympärille. Suodatinpussi on niin vahva ettei juuri siitä helposti pääse läpi. Olen laittanut välillä myös  talouspaperin näiden väliin tehostamaan kapillaari-ilmiötä. Kanteen reikiä ilman vaihtoa varten ja itse ainakin nostelen kantta monta kertaa päivässä, kurkkiakseni mitä siellä tapahtuu. Kannattaa myös ajatella kuinka paljon sirkkataimella on tilaa kasvaa pituutta, jottei se joudu kyyristelemään. Sopivin pituus saattaa olla sellainen että kypäräpäiset keräävät kannen kosteutta sitä koskettamalla.

Lautalla sirkkalehtiset chilit pärjäävät varsin pitkään.

(http://kuvapilvi.fi/k/YDBi.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuvan C.chinenset ovat olleet lautalla puolitoista kuukautta, mutta koska niillä ei ole lisäravinteita ei ne kasva tuon isommiksi. Sirkkalehtien lisäksi ne ovat kasvattaneet pienoiset ensimmäiset oikeat lehdet.

(http://kuvapilvi.fi/k/YDBg.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tällä lautalla ei ollut suodatinpussia joten juuret ovat kasvaneet styroksin läpi, kuten kuvasta näkee.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 02, 2012, 23:04:56 ipSiemenen voi siirtää heti sen idettyä, eli itujuuren tultua siemenen kuoren ulkopuolle. Tällöin ainakin itse olen onnistunut kuitenkin tappamaan siemeniä.

Olen vähän tutkaillut tätä asiaa kun sattui kovin huono erä siemeniä. Älä sinä tunne syyllisyyttä. Jotkut siemenet (kokonaiset erät) ovat sellaisia, että niistä tulee muutama milli juurta esiin ja sitten se kuihtuu. Joissakin juurissa on näkyviä murtumia (ennen kuin olen koskenut niihin), jotkut mustuvat ja pilaantuvat ihan itsekseen. Jos ne olisi upottanut multaan, ne eivät koskaan nousisi ja kasvattaja syyttelisi itseään. Joissakin koneissa rutistetut siemenet ovat tällaisia, samoin liikaa kuivatut (oma moka).

Olen tästä lähipäivinä aikonut avautua blogissani.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 02, 2012, 23:04:56 ipTällä lautalla ei ollut suodatinpussia joten juuret ovat kasvaneet styroksin läpi, kuten kuvasta näkee.

Noin huokoinen styroks kannattaisi kääriä muoviin.

Blogisi - Chilivaari - on varsin tarkassa seurannassani, kuten varmaan olet huomannut kommenttipalstaltasi ;)

Huonot kokemukseni (juuri itäneen siemenen lautalta multaan siirtämisen kanssa) juontuvat muutamaan arvokkaaseen villin siemeneen, joista vain yksi kolmesta selvisi siirrosta. Voi olla etteivät nuo kaksi olisi selvinneet vaikka olisin tehnyt asioita toisin, tai jos vain olisin osannut ottaa joitain muita asioita huomioon (kuten liika lämpö?). Olen juurikin pari päivää sitten siirtänyt jalostettujen chilien siemeniä heti itämisen jälkeen multaan, ja ajattelin seurata tarkkaan kuinka moni niistä selviää kasviksi asti. Verrokit on myös ja edelleen lautalla, jossa ne saavat kasvaa sirkoille asti, jos vain siihen kykenevät. Toki olen myös nähnyt siemeniä, joiden juuri ruskettuu pian tultuaan esiin.

Moro!

Onko sulla lamppu noille taimille, joita pidät "vankina" idätyslaatikoissa? Kun näyttävät noin hyviltä?! Ne omat taimeni, joita en ole multiin siirtänyt näyttävät lähinnä sellaisilta ohuilta tuulen nu**imilta vinkuheiniltä... Toki kannen etäisyys siemenestä myös varmaan vaikuttaa... Itse en tuota tullut ajatelleeksi, no ehkä muistan ensi vuonna :D

Idätyslaatikon "vangit" saavat valoa loisteputkista rei'itetyn muovisen ja läpinäkyvän kannen läpi. Pidän niitä ikään kuin varataimina keinovalon piirissä, jos vaikka varsinaisille kasvateille tapahtuisi jotain- Tai kunnes tila loppuu ja sehän loppuu ;) , mikä on vain ajan kysymys.

Laitoin eilen taas uusia siemeniä itämään. Villejä lautalle jonka numero taitaa olla nyt 8.

(http://kuvapilvi.fi/k/YDBX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ja kiitos näistä kuuluu M:kolle M;kkolle

Tepin (ilman alku tai loppuliitteitä) ei ole minulla itänyt vaikka aloitin sen idättämisen jo syksyllä. Laitoin myös lisää siemeniä siitä toiselle lautalle, mutta edelleenkään se ei ole itänyt. Moni on sanonutkin Tepinin olevan yksi vaikeimmista idätettävistä. En ole luovuttanut noiden siemenien kanssa, vaan annan niiden olla lautalla kunnes itävät tai en enää niitä tarvitse. Sain nyt kuitenkin uusia Tepinin siemeniä uudesta lähteestä, joten ajattelin yritää josko niistä lähtisi itu liikkeelle paremmin. Samalla sain myös paria muuta jota minulla jo on idätyksessä, mutta joiden itävyyden halusin varmistaa. Eli tuttavallisesti Rhombo ja Lance. Tepin Guatemala liittyi myös var. gladriusculum joukkoon. Yksi itseltäni puuttunut mielenkiintoinen C.eximium/C.sp löytyi myös, eli paleltumiskuoleman jälkeen uudelleensyntymään kykenevä CAP 1491. Pari itselleni uutta chacoa - Puta Pario ja CAP 1445 - ja yhden baccan - CGN 16973 - laitoin myös lautalle.

Itse viitsin idättää näitä villejä vieläkin, vaikka ollaan jo vähän myöhässä, koska en odota enkä pyri saamaan niistä mitään mahti satoa. Haluan nähnä minkälainen kasvi niistä kasvaa, minkälaisia kukkia missäkin on, vertailla niiden eroja ym. Lopulta kauden lopussa valitsen niistä joitakin talvetukseen ja ehkä joitakin tuon sisälle kypsyttelemään satonsa loppuun, että saan siemeniä uusille kasvatajille talteen.

Kerrompa vielä tässäkin miten itse idätykset lämpötilojen osalta hoidan. Nettiä selailemalla ja omia kokemuksia meditoituani ole päätynyt järjestelmään jossa valtaosan ajasta lämpötila on n.26-29 astetta. Öisin laitan idätykset kylmempään paikkaa, eli ulkolämpötilasta riippuen n.20 asteeseen ikkunalaudalle. Tämä lämpötilan vaihtelu tuntuu saavan hankalat siemenet itämään hieman nopeammin. Itämisen tapahduttua pyrin pitämään ne vain lämpimässä, mutta koska samalla lautalla on useita eri tahtiin itäviä lajeja ja lajikkeita pyrin olemaan joustava ratkaisuissani. Tämä siis on tapa jota nyt suosin, kunnes haluan kokeilla jotain muuta tai joku vakuuttaa minut jostain vielä paremmasta tavasta.

(http://kuvapilvi.fi/k/YD8g.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tänään oli yksi Lance päässyt sirkoille asti.

Itäneitä Lanceolatumeja siirsin myös multasekoitukseen edellispäivänä. Saas nähdä miten ne pärjäävät. Myös tuon kuvan sirkoilla olevan siirsin tänään turpeeseen. Lance ja Rhombo ovat hieman hermostuttavia, koska niiden siemenet ovat niiin pieniä että.

Upean näköistä settiä!

Onnea lancen johdosta, ne ovat tosiaan pikkuruisia ne siemenet. Itse sain siemenet Wille:ltä ja joka ikinen iti  :).

Itse olen pitänyt siemeniäni samassa paikassa jatkuvasti ikkunalaudalla ja patterin lähistöllä...ehkä tuo lämpö vaihtelu saisi minunkin siemeniin nopeamin eloa...

Goat pepperin yhteydessä kannattaa muistaa että se on C. Praetermissum, samalla tai lähes samalla nimellä kun kulkee annuum-chinense -linjan kasveja.

Ja se on "M;kko" puolipisteellä!  :P

Ikävät homeet lähteneet kehittymään tuohon viimeisimmässä kuvassa oikealla näkyvään Tabascon (?) siemeneen, kannattaa poistaa se lautalta ennenkuin home leviää pidemmälle.

Hyvän näköistä laji- ja lajikevalikoimaa kyllä.

Anteeksi M;kko. Huomasin myös tehneeni puolipistevirheen, mutta kerkesit mokoma sen huomaamaan ennen kuin olin korjannut asian. No saitpa ansaitsemaasi huomiota moisen kirjoitushärön vuoksi.

Siellä lautalla on todellakin myös Goat Pepper, C.praetermissum.

Siellä on myös sinun kauttasi minulle tulleet kolme C.galapagoensen siementä.

Galasta puheen ollen, suuri kiitos myös aropupulle, jonka aikaisemmin lähettämät siemenet on jo aikaa sitten idätetty ja tänään tulleet ovat myös menossa itämään. Kauttasi saapuneet kaksi Galan siementä löysi heti paikkansa tuolta aikaisemmalta lautalta, johon olin niille jo nimenkin kirjoittanut valmiiksi muutama viikko sitten. Siihen nimen kohdalle tosin piti saapua eri lähteen kautta siemeniä, mutta Keski-Euroopassa taitaa olla talven takia lähetykset hieman kohmeessa.

Tuota Tabascoa minä sain vain kaksi siementä, joten siksi en ole poistanut tuolta tuota jo homeeseen vetävää siementä. Toisen siemenen olen muistaakseni tyrkännyt sen idettyä turpeeseen. Pitäisi käydä taimet läpi ja katsoa onko se jo kasvamassa ja jos on, niin poistaa tuo homehtuva lautalta. Olen kuitenkin ollut huomaavinani ettei home kovinkaan helposti leviä homehtuvasta siemenestä eteenpäin elleivät kaksi simentä ole lähes kiinni toisissaan. Kolmea erilaista hometta olen tähän mennessä havainnut.

Kiitetäänpä samalla muitakin joiden kanssa olen siemeniä tätä kautta varten vaihdellut. Tuolla alkukirjoituksessa sanoinkin että te tiedätte keitä te olette. Pari sellaista jotka tällä foorumilla eivät vaikuta on myös, mutta täällä olijoista kiitos siis bluesman, Chilivaari, Masa. T, Zabi, itse Aji Inferno, -V-, Herbiili, Minbaari, Rami ja Loki. Toivottavasti muistin kaikki eikä tullut enempää kirjoitushäröjä. Myös toissijaisia kiitettäviä on, joiden alkuperäisiä siemeniä olen saanut tai jotka ovat jakaneet tietouttaan, mutta se lista menisi jo turhan vaikeaksi. Loppujen lopuksi kiitos kuuluu siis kaikille jotka chilejä kasvattavat ja siemeniä ovat joskus jollekin jakaneet. Jatkumoahan tämä on.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 03, 2012, 17:09:51 ip
Tuota Tabascoa minä sain vain kaksi siementä, joten siksi en ole poistanut tuolta tuota jo homeeseen vetävää siementä. Toisen siemenen olen muistaakseni tyrkännyt sen idettyä turpeeseen. Pitäisi käydä taimet läpi ja katsoa onko se jo kasvamassa ja jos on, niin poistaa tuo homehtuva lautalta. Olen kuitenkin ollut huomaavinani ettei home kovinkaan helposti leviä homehtuvasta siemenestä eteenpäin elleivät kaksi simentä ole lähes kiinni toisissaan. Kolmea erilaista hometta olen tähän mennessä havainnut.

Jos et ole saanut tuota tabascoa taimelle, niin täältä löytyisi sulle lisää siemeniä siihen.

Pistin annuumit idätykseen. En malttanut odottaa seuraavaan alkavaan kasvavaan kuuhun, vaan menköön nyt täydenkuun korvilla. En tehnyt niille ikiomaa lauttaa, vaan mahdutin ne lautan numero 1 tyhjentyneille paikoille.

Lautalle pääsivät:
Arpad, jossa kivan näköinen isohko pyöreähkö hedelmä.
Cascabel, alias bola chili tai chile bola, mikä Espanjaksi tarkoittaa pallo chili, siemenet helisee kuivattuna.
Hungarian Hot Wax kärjestä tuleton ja tyvestä melko tulinen. Hyvän makuinen.
Serrano , kisalaji jonka makua kehuttu.
Serrano Huasteco, muunnelma edellisestä, toivottavasti vielä parempi.

Vanha Hungarian Hot Waxini ei selvinnyt talvesta, eikä siis nähnyt kolmatta kesäänsä. Sen kumppani menehtyi kesällä, ja viisi sisarusta edellistalvena. Nuo kaikki voisivat olla vieläkin hengissä, jos olisin kiinnittänyt niiden hoitoon enemmän huomiota ja jos olisin opiskellut hieman chilien kasvattamista (tai talvetuksesta silloin kun sen aloitin. Tämä viimeinen oli pienessä juuritilassa expressopurkissa, ja uskon että sen kohtaloksi tuli liikakastelu ja liian pieni juuritila. Se koreilee kuitenkin edelleen muumioituneena pöydällä.

(http://kuvapilvi.fi/k/YDG5.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Muumio Hungarian Hot Wax

Pistin uusia siemeniä tästäkin herkusta kuitenkin itämään, ettei tarvitse ilman olla. Muut kauden C.annuumit ovat minulle uusia tuttavuuksia.

Samalla laitoin viimeiset varasiemenet itämään parista eximiumista, varmistelemaan että saisin aikaiseksi edes yhden kasvin kustakin. Niiden kanssa kun on ollut hieman hankaluutta. Siemeniä on kuollut heti itämisen jälkeen ja jo pystyyn nousseita on kaatunut kypärä päässä sekä osa siemenistä näytää elottomilta. Ehkä ne ovat elokelvottomia hypridejä, siemenet on jotenkin kärsinyt, tai on vain ollut huonoa tuuria. No toivottavasti nousevat.

On se täysikuu vain aika ihmeellinen. Kolme päivää sitten laitoin uusia villejä itämään. Nyt yksi kaikkein vaikein idätettävä, jonka kanssa itsekin olen tehnyt kuukausia harrasta idätystyötä, on viimein itänyt. Eli kaksi Tepinin siementä iti kolmessa päivässä. Taisivat olla aika hyvää siemenerää nämä. On se vaan todettava että idätys metodilla, lämpötiloilla, kuun kierroilla, siementen laadulla ym. voi ja on melkoisesti merkitystä.

(http://kuvapilvi.fi/k/YDU5.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Siirsin itäneitä siemeniä ja pikku taimia tervemultaan.

Kasvien kasvaessa ja niiden määrän lisääntyessä, seurauksena alkaa valopaikat ehtymään. Käytössä on ollut 4 x (2 x 18w) loisteputkivalaisinta, 2 x 30w ja 2 x 36w esliä, mutta esleistä vain kaksi käytössä juuri nyt, ja yksi 3 x 36 sekä 2 x  54w loisteputkivalaisimet. Nyt päätin ottaa käyttöön myös viime keväänä hankkimani 250w monimetallivalaisimen.


(http://kuvapilvi.fi/k/YDzB.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
250w monimetallivalaisin

Tässä on suojalasi ja se ei ole tarkoitettu kasvien kasvattamiseen. Jos jollain on kokemuksia tai vinkkejä sen tai verrannollisen käytöstä niin kuuntelen mielelläni. Itse kasvattelin sen valossa viimekeväänä jonkin aikaa. Kasvit eivät tuntuneet kuitenkaan kovin hyvin viihtyvän. Voi olla että se oli liian lähellä ja valoa tai lämpöä tuli liikaa, tai valon spektri on huono. Saattaa olla että tuuletin olisi paikallaan, mutta nyt ainut sellainen on toisessa huoneessa käytössä. Etäisyys ylimpiin latvoihin on nyt 30 cm. Onko jokin laskukaava millä sopivan etäisyyden latvaan voisi laskea, kun en omista luksimittaria? Entä kuinka paljon suojalasi blokkaa valoa, ja onko turvallista ottaa sitä pois? Itse en kyllä ihan heti lähtisi niin tekemään, varsinkin kun lamppua olisi tarkoitus loimotella myös kun en itse ole kotona. Onkohan sekään loppujen lopuksi järkevää? Sisäkäyttöön kun tälläinen ei ole tarkoitettu.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 07, 2012, 23:47:26 ipEtäisyys ylimpiin latvoihin on nyt 30 cm. Onko jokin laskukaava millä sopivan etäisyyden latvaan voisi laskea, kun en omista luksimittaria?

Enpä tuollaisista tehotykeistä mitään tiedä, mutta ihan puhtaasti wattejakin ajatellen se on liian lähellä. 108W loisteputkia riittää 30 cm päästä vaikka mihin: http://chilivaari.blogspot.com/2012/01/valotesti-paattyy-tahan.html.
Monimetallin pitäisi olla pienoisputkia tehokkaampi ja tuossa on vielä 2,5x enemmän watteja. Näin ajatellen 60cm-metri voisi olla sopiva etäisyys.

Suojalasi ei valoa syö.
Kameralla luksilukemia: http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/valon-mittaus-digikameran-avulla.html

Missään nimessä ei suojalasia pois. Mahdollisesti liian lähellä. Paha sanoa. Tuolla höpöheinä puolella pitävät nyrkkisääntönä että 10cm per 100W. Mutta se on kaiketikin isommille kasveille. Kokeile kämmenselällä että tuntuuko paahdetta kädessä. Voi olla näillä keleillä myös aika kuivaa siellä... Mä kyllä nostaisin tuota valoa jos siellä on vaan taimet alla. Tosta spektristä en osaa sanoa mitään kun en tiedä mikä poltin siellä on sisällä.

Komppaan edellisiä... jätä 80 cm ainakin ja pikku tuuletin lisänä ois hyvä...

Mulla oli aikoinaan samanmallinen 400w natikka ja pidin sitä 1-1.5 m taimien päällä. Suojalasi on hyvä munkin mielestä

Looking gooood!!

Kiitoksia vastauksista. Lisäsin etäisyyttä hieman. Täytynee hieman kokeilla mitä kasvit tykkää. Lähimpänä olevat ovat siis talvetettavia. Koitan viikon pari mitä ne tykkää tuosta ja siirtelen vasta sitten taimia lähemmäksi monimetallia.

Ainakaan toistaiseksi ei monimetalli ole aiheuttanut samanlaisia ongelmia kuin viime keväänä. Taisi ongelman juuri olla siinä että se porotteli turhan läheltä ja siksi käpristytti lehtiä. No tarkkailu jatkuu.

Päätimpä laittaa pari kuvaa outoudesta jonka alkuun tärmäsin isoimmassa flexussani pari viikkoa sitten. Nyt nuput ovat auenneet joten oli kuvaamisen aika.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0yk.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Mitä näet kuvassa?

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0AY.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaksi kukkaa samassa kukkavarressa.

En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta en ainakaan itse ennen ole törmännyt.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 13, 2012, 23:35:01 ip
Kaksi kukkaa samassa kukkavarressa.

En tiedä kuinka yleistä tämä on, mutta en ainakaan itse ennen ole törmännyt.

Viime vuonna teki minulla Naga parikin tällaista. Harmi kun ei tullut otettua kuvaa auenneista kukista, mutta tästä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=9104.msg159776#msg159776) löytyy kuva nupuista vähän ennen aukeamistaan. Hauskan näköisiä ovat tuollaiset epämuodostumat.

Täytyy tarkkailla onko kyse vain yksittäisestä tuplakukasta vai muodostuuko niitä lisää myöhemmin. Capsicum flexuosum kun ei ole itsepölyttyvä on siinä varmaankin muita suurempaa geneettistä vaihtelua. Hieman kuten ihmisillä, vaikka emme olekaan itsehedelmöittyviä. Ihmisen alkukoti on Afrikassa ja tuolta ihmislajin kehittymisen sydämessä voi naapuritalojen isäntien geenit olla kauempana toisistaan kuin suomalaisen ja jonkun naapurimaan kansalaisen. Mitä kauemmas kun mennään ydinalueesta sitä köyhemmäksi perimä muuttuu ja homogeenisyys sen kuin lisääntyy. Nykyään tietysti naidaan helposti pidemmältä kuin naapuritalosta tai viereisestä kylästä ja samoin chilejäkin voidaan risteyttää ihmisten toimesta huolimatta niiden maantieteellisestä alkuperästä.

Capsicum pubescensit ovat ruvenneet kukkimaan. Nopein oli Mansano Rojo, jonka idätin hieman muita myöhemmin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0GT.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Mansano Rojo, jonka kukassa näyttäisi olevan kahdeksan terälehteä ja keltaiset laikut


(http://kuvapilvi.fi/k/Y0G8.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto Puno Marki, jonka kukan kuvan tarkennus on ollut hieman puutteellinen.

Sitten pari talvehtivaa. Uskon että Rocotosta saisi paremman sadon sen toisena vuotena ja testailen tuota teoriaa tällä kaudella kolmen kasvin voimin. Lisäksi olen ajatellut keskikesällä siirrellä niitä välillä viileään ja pimeään kellariin öiksi. Suomen keskikesä on yölläkin niin valoisa ettei chili välttämättä pysty palautumaan päivän valokylvystä ja yhtettämisestä. Varsinkin Rocotot alkavat parempaan sadontuottoon Suomen oloissa turhan myöhään. Sanotaan että ne tykkäävät kylmistä öistä. Ehkä näillä kahdella kikalla saan paremman sadon, saa nähdä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0GI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto de San Isidro, jonka pelastin Herbiilin roskikselta viime syksynä. Maistiaisia siitä sain silloin ja nyt kasvaa uusia varsin tulisia hedelmiä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0GS.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto Red Peruvian, joita minulla on kaksi ja jotka ovat Fataliin yllärisiemenenistä ja itse määrittämiäni. Kukkien sävy vaihtelee näillä varsin paljon. Kesällä se on paljon tummempi ja nyt keinovalossa todella vaalea. Tämä on amppelissa ja toinen 15l ämpärissä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0Gf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto Red Peruvianin kukka kesältä -11

Näiden lisäksi minulta löytyy Canario, Rocoto Brown, Rocoto Peru Cusco ja vuoden kisalajike Turbo Pube. Rocoto Brownin viisi siementä homehtuivat viime kauden idätyksissä. Nyt sain kahdesta viimeisestä siemenestä yhden kasvin kasvamaan. Rocoto Grande/Riesen oli myös idätyksessä kolmen siemenen turvin, mutta mikään niistä ei itänyt. Lautalla ne ovat vieläkin, mutta en jaksa uskoa että kolmen kuukauden idätyksen jälkeen enää itävät.

Lopuksi kuva nuorimmasta Iso Ulupicastani, sehän kun on myös puoliksi Rocoto.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0Gv.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Iso Ulupica, joka ei ole Fataliin kantaa. Varsin vaalealta näyttää nupun alku. Innolla odotan minkälaisen kukan tuo teettää ja myös että tuleeko sen kahdesta vanhemmasta sisaruskasvista täysin samanlaiset. Yllättäen kolmesta kasvista nuorin on ensimmäisenä alkamassa kukkimaan. Olen siirrellyt näitä hieman eri olosuhteista toisiin, joten en tiedä onko kukkimisen aloitukseen syynä olosuhteet vai hybridin erot.

Sormet ja varpaat ristissä. Tänään huomasin 1/6 C. tovariin siemenen itäneen. Tänään myös 2/3 C. galapagoensen siementä on itänyt. Jälkimmäistä on myös 2 siementä toisesta lähteestä, mutta ne ei ole ainakaan vielä itäneet. Pari päivää sitten siirsin idätyslautat uuteen paikkaan ja siemenet tuntuivat siitä pitäneen. Nyt en uskalla siemeniä siirrellä ettei ne menehdy olosuhdemuutokseen ennen kuin olen päättänyt mitä niille teen. Eli vaihtoehdot on multaansiirto tai odottaa että ne kasvavat sirkoille lautalla ja vasta sitten siirtää ne multaan. Valinnan vaikeus on suuri. EN kovinkaan mielelläni menettäisi näitä, mutta kokemuksen perusteella vaikeiden siemenien idettyä on fifty/sixty mahdollisuus ettei niistä saa kasvia.

Onnea tovariista, toivottavasti pääsee sirkoille asti. Täällä ei ole onnea tuon suhteen ollut, vaikka siemeniä on ollut moninkertaisesti. Laitan tässä nyt jo saman tien käden pystyyn pistokasta pummaten, sitten joskus kesällä/syksyllä, jos satut tuon kasviksi saamaan :)

Melkein neuvoisin, että anna olla lautalla kunnes sirkat tulevat esiin, kunhan sitten hoidat multaan siirron mitä suurimmalla huolellisuudella ettei juuri pääse katkeamaan. Tee nyt kuitenkin just niin niinkuin itsestä parhaalta tuntuu.

Onnea myös isosta ulupicasta, sekin tapaus on vielä näkemättä. Nyt on 50 bluesmanilta tullutta siementä itämässä että katsotaan josko tuota nyt pääsisi kasvattamaan. Jossei tuolla siemenmäärällä onnistu niin sitten saa olla koko lajike.

Tuplakukkaan olen törmännyt minäkin kertaalleen, itse ilmiöstä en kyllä tiedä sen paremmin mistä siinä on kyse.

Onnittelut tovariista myös täältäkin. Ei olisi huonompi juttu, että saataisiin tänne kotimaahan muutama muukin kasvi tuota kasvamaan. Itse taas kohta varmaan yritän pistokokeiluja uudelleen omastani, kunhan varmistuu ensin tuleeko noista muutamasta nupusta mitään.

Aropupulle: Kiitos. Olen päätymässä tovariin lautalle jättämiseen. Jos se siinä kerran päätti itää niin koitan pitää olosuhteet mahdollisimman samoina ja toivoa että jatkaa kasvuaan. Itselläni on myös bluesmanin Ulupica Largen pistokkaista kasvaneista kasveista peräisin olevia siemeniä, eli siis käytännössä omiesi sisaruksia. Ne ovat todella hankalia itämään ja kasvamaan. Idätin niitä kahteen eri otteeseen, mutta kaikki itäneet kuolivat johonkin, viimeistään kypäräänsä. Olen niitäkin jakanut joillekkin, mutta kukaan ei ainakaan minulle ole raportoinut saaneensa kasvia aikaiseksi. Bluesmanin alkuperäinen kasvi oli myös ainoasta siemenestä josta kasvoi tuottava kasvi. Chilivaarin tämän kauden Ulupica Large on taas samaa siemenerää kuin bluesmanin alkuperäiset siemenet -Fataliilta - ja myös se siemen oli hänellä ainut joka suostui itämään ja aloitti elämänsä melkein kuolemalla. Esimerkkejä voisi kai jatkaa, mutta johtopäätös on että Fataliilta alkuperäisesti Suomessa ja muuallakin liikkeelle lähteneet kasvit ja siemenet on todella hankalia tapauksia. Hypridistä kun on kyse niin voisi kuitenkin kuvitella joidenkin muunnelmien siemenien olevan helpompia. Tuo kasvi josta ylempänä juuri laitoin kuvan on eri lähteestä kuin edellämainitut, mahdollisesti vakiintuneesta kasvista, sillä sen edeltävän sukupolven siemenistä tuli kaksoset.

J.K Ison Ulupican itävyys oli siis itselläni 75% ja kaikki selvisivät kasveiksi, kun taas Ulupica Largen itävyys oli jotain 25% paikkeilla ja yksikään niistä ei selvinnyt kasviksi asti.

Tonille: Kiitos ja toivotaan että kannat lisääntyy. Ei todellakaan ole monella tätä tällä hetkellä kasvamassa tai sitä aikaisemminkaan ole moni kasvattanut.

Onnittelut Tovariista myös täältä!

Minulla on ollut parina kautena Ulupica Largea kasvamassa ja siemeniä löytyy. Kerro jos tarvitset. Siemenet sain aikoinaan Fataliilta, mutta itävyys on ollut noilla mielestäni ihan normaalin hyvä ja satoakin on tullut kiitettävästi.

Kiitos M;kko. Ei ole tarvetta Ulupica Largen siemenille. Talvetuksessa on kolme pistokaskasvia ja niistä olen tehnyt vielä kaksi uutta pistokasta. Siemeniäkin on satoja, että kyllä niistä uuden kasvin tarpeen mukaan saan. Tarkoitukseni oli laittaa muutama uusi kasvi kasvamaan ja alkaa jalostamaan niistä mieleistäni valinnan kautta. Itselleni uusia Iso Ulupicoita kasvaa nyt kolme ja ne saavat riittää tälle kaudelle. Jos ja kun jatkan jalostamissuunnitelmaani niin teen sen pölytyksestä lähtien.

Tovarin kanssa intoilin turhan ajoissa. Ei näyttänyt itujuuri jatkavan kehitystään, vaan jäi milliseksi. No toivottavasti joku siemenistä vielä itää. C.galapagoensis kaksikko on noussut jo pystyyn, mutta molemmat aika tiukasti kypärissään. Pyrin suihkuttelemaan aina kun kerkeän että kypärät pehmenesivät ja kasvi pääsisi niistä eroon. Ison Ulupican kukka näyttää jäävän valkoiseksi. Se tarkoittaa ettei tämäkään hypridi ole vakiintunut, koska sen kantakasvissa oli purppuraiset kellomaiset kukat. Kukka taitaa aueta huomenna kokonaan ja silloin voi tulkita lisää. Jos kukka jää valkoiseksi on se hieman erikoinen sillä en muista nähneeni kokonaan valkoista puben tai cardenasii/eximiumin kukkaa, vaikka eräällä C.tomentosum nimisellä muodolla sellainen kuuluu olevankin. Muutoinkin kaikki kolme uutta Isoa Ulupicaani vaikuttavat hieman eri näköisiltä. Hyvä sanon minä. Saan siis kasvattaa superkiinnostavasta kasvista kolme erilaista muotoa.

^ Empä välttämättä vielä sanoisi, että se on vakiintumaton hybridi. Yhdenkin chilikasvin kukan väri voi vaihdella melko paljon erilaisissa olosuhteissa (esimerkkinä vaikkapa muut violettikukkaiset kuten Bolivian rainbow, jonka kukan väri on lähes valkoinen huonossa valaistuksessa kasvatettaessa.)

Vaikka onhan se mahdollista, että asia on niin kuin sanoit :)

Tuossa pari viestiä aikaisemmin minulla on ihan kuvapäivitystä siitä kuinka Rocoto Red Peruvianin kukat voivat olla varsin vaaleita tai tummia. Mutta täytyy seurailla ja mielenkiinnolla havaitsen kaikkia yksityiskohtia.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 19, 2012, 22:51:05 ipRocoto Red Peruvianin kukat voivat olla varsin vaaleita tai tummia.

Niin voivat ja niissä on aivan valkoisiakin. Ja nämä ovat SAMASTA kasvista, eri oksista: http://chilivaari.blogspot.com/2010/03/valkoisia-variaatioita_19.html

Rocotot ovat kaivanneet uudelleenruukutusta jo jonkin aikaa. Pari on saanut isomman juuritilan aikaisemmin ja loput saivat tänään.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0ob.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuvassa uudelleen ruukutusta odottavat Rocotot.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0o7.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Siinä kaikki kauden uudet pubet. Hedelmä on Rocoto Red Peruvianista. Ainut joka ei saanut uutta juuritilaa on kuvassa keskellä oleva Mansano Rojo, eli "Punainen Omena" . Sen saa hakea uuteen kotiin joku halukas. Itselläni on nyt kaksi kasvia kaikista pubescenseistä, paitsi Rocoto Brownista vain yksi ja enempää en tällä kertaa tarvitse.

Pubet saavat majailla näissä kuukauden tai kaksi. Seuraava vaihe on että vien ne ulkoeteiseen, jossa on paljon ikkunatilaa, mutta vähän suoraa auringonvaloa sekä vähän lämpöä, mutta viritän sinne kyllä patterin vartioimaan ettei mene liian kylmäksi. Viimeisessä vaiheessa ne saavat n.15l turvetta juurilleen ja majoittuvat joko ulos tai kasvariin. Isommat talvetettavat taidan laittaa vielä isompaan juuritilaan, jokusen saatan istuttaa maahankin. Viime vuonna yksi Red Peruvian oli kuolla ruukussa joten siirsin sen maahan testimielessä. Siinä se piristyi ja kasvoi suureksi ja satosi hyvin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0my.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Mansano Rojon kukka lähikuvassa

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0ml.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto Brown ja vähän nuhjuinen kukkansa

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0Mb.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y0Me.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Mitä näet kuvassa? Vastaus: Jotain mitä et ole ennen nähnyt.

Tästä oli minulla aikaisemmin jo viitettä. Nyt kukkia on auki neljä kappaletta ja todettava se on, kukat ovat lumivalkeita ja täysin valkoisia, ilman minkäänlaisia merkkejä tai sävyeroja. Kukat ovat myös voimakkaan kellomaiset, eli vahva indikaatio sen toisesta vanhemmasta Capsicum cardenasiista. Kyseessä on siis Iso Ulupica, vielä vakiintumaton risteytys, jonka vanhempien lajit tiedän C.cardenasiiksi ja C.pubescensiksi mutta joiden lajikkeet eivät ole tiedossa. Tämä ei myöskään ole yleisesti Suomessa liikkeellä olevaa Fataliin myymää kantaa. Itse kutsun tätä suomalaisittain lisänimellä Iso kun tuo Fataliin tapaus on yleisesti tunnettu lisänimellä Large. Myös siementen antaja käyttää kasveistaan samaa suomalaista nimitystä.Merkillisen tästä tekee se ettei valkokukkaisia cardenasiita tai pubescensejä tunneta. Sisäpinta oli taannoin Mimbaarin Ulupica Largen kukassa valkoinen ja voi olla myös Rocoto Red Peruvianissa, kuitenkaan ulkopinnaltaan valkoista kukkaa en ole missään nähnyt.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y0dI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kasvi on kolmesta minulla kasvavasta nuorin. Kaikki niistä ovat hieman erinäköisiä ja lehdet eri sävyisiä. Tämä on kuitenkin ainut kukkiva. Tästä ja muista myöhemmin lisää.

Vaihdoin edellisen postauksen Ulupican uuteen multaan ja laitoin eri sävyisen loisteputken alle (keltaisempi) monimetallin hajavaloon. Niinhän siinä kävi että kukkiinkin alkoi tulemaan hieman sävyä.

(http://img829.imageshack.us/img829/3742/008pe.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/829/008pe.jpg/)

Ensimmäiset kahdeksan kukkaa olivat vain valkoisia, mutta sen jälkeen ovat ne saaneet hieman väriä. Valosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 26, 2012, 12:04:09 ipValosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.

Mielenkiintoinen havainto ja varmaan aivan tosi ja mahdollinen. Kun kerran lehdetkin tummuvat valon mukaan, miksi eivät hennommat terälehdet reagoisi valoon. Ensimmäisen kukan (ja podin) erilaisuus on ihan yleisesti todettu ilmiö.

Hieno kasvi!! Otapa siemeniä talteen kun sen aika tulee...

Valkokukkaisesta pubesta olen kyllä aikaisemminkin lukenut, mutta ei se vähennä tuon erikoisuuden arvoa. Ks. vaikka http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6947.0 Ja ketjun mukaan suomalaisetkin näyttävät niitä kasvatelleen.

Olen kanssa törmännyt termiin valkokukkainen C.pubessens, mutta en muistanut nähneeni kuvia siitä, enkä tiennyt mistä se oli lähtöisin. Leelläkin tuntuisi sellainen olevan kasvatuslistallaan paraikaa. Kiitos linkistä. Olen tuon joskus lukenutkin, mutta ei kaikkea voi muistaa.

Tarkoitus on tehdä näiden Ulupica hypridien kanssa jalostustyötä, että mahdolliset siemenet kerään kyllä.

Hyvin cardenasiimainen kukka, todella. Jotkut niistä ovat varsin vaaleita, joskaan valkeaa en ole tavannut. Pubescensien puolella en ainakaan itse valkokukkaisia tunne, paremminkin violetteja ja lähes sinisiä. Mistä tämä kaikki sitten kertoo? Arvailuahan tämä pitkälti, mutta... Mikään tuossa kuvan kasvissa ei viittaa pubescens -perimään, mutta sitäkin vahvemmin todella täysvilliin cardenasiihin.

Se ei tarkoita sitä, etteikö tämäkin voisi olla jonkun harrastajan tahallaan tuottaman risteytyksen vielä vakiintumatonta polvea (jopa todennäköinen selitys). Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä mahdollisuutta, että kyseessä olisi "aito" puolivilli "iso cardenasii", sillä intiaanit boliviassa kasvattavat varmasti näitä enemmän tai vähemmän sekaisin sekä Rocotojen, että villien Ulupicojen läheisyydessä. Aivan puhtaita muotoja kasvista tuskin on siten olemassakaan.

Lienee esimerkki syntymässä olevasta lajista. Näinhän sanotaan esim. chinensien aikojen myötä syntyneen: jonkinlaisena annuumien ja frutescensien (+ jonkin tuntemattoman?) yhdistymisenä. Missä ironiana on tietysti se, että frutescenskin on annuumista syntynyt... Tässä menee järki, jos alkaa miettiä mikä on se muna, ja mikä kana! :)

Vaikka asiaa on käsitelty muualla jo useinkin, se on niin kiintoisa, että otanpa vielä "puheeksi". Nimittäin, pubescensista ei tietääkseni vieläkään tunneta sen villiä kantamuotoa. Ainoastaan sen lähisukulaisuus cardenasii/eximium/tomentosum -kolmikkoon. Joista jälkimmäinen, muuten, kuuluu olevan valkokukkainen...

Jonkin välilajin epäilläänkin jopa kuolleen sukupuuttoon. On siksi äärettömän vaikeaa sanoa tämän "ison Ulupican" yhteydessä mikä oikeastaan on mitä. Siinä on kasvina ominaisuuksia, jotka eivät kuulu sen paremmin villille Ulupicalle kuin Rocotoillekaan. Yksi on sen kasvutapa, joka poikkeaa molemmista melkoisesti. Tämä on valtava, tuuhean pensasmainen, elinvoimainen kasvi, siinä missä Ulupicat ovat pieniä, hentoja ja "luiruoksaisia" - ja Rocotot samaten tyypillisesti voimakkaasti oksiltaan pituussuuntaan kasvavia , eivätkä parin poikkeuksin kovin "pensasmaisia". Tämän olematon valontarve on myös chileissä jokseenkin ainutlaatuinen piirre.

Jos asioilla spekuloi, ei voi välttyä siltäkään ajatukselta, että tässä saattaa olla jotain "menetettyä" perimää siitä kadonneesta Rocoton kantamuodosta. Tämän hedelmien maussakaan ei ole mitään yhteyttä sen paremmin Ulupicaan kuin Rocotoonkaan. Kenties se, mitä tapahtuu, on tämä: kun villit Ulupicat ja Rocotot ovat risteytyneet, tahallisesti tai luonnollisesti, se mitä tuossa avioliitossa syntyy, onkin yleensä Rocoton esi-isän, ei niinkään nykymuodon, ja villin Ulupican yhdistelmä. Eli vähän kuin sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien palauttaminen valikoidulla jalostuksella, jossa esiin tulevia "muinaisia" piirteitä pyritään sukupolvi sukupolvelta jalostamaan, kunnes lopputuloksen geenit ovat enemmän tai vähemmän aivan toisen lajin geenejä. Eli hävinnyt laji on palannut takaisin kuolleista.

Ainahan voi ja pitääkin ajatuksilla leikkiä. :)  Ja sittenhän on vielä muuan murheenkryyni CGN19198, joka edelleenkin uhmaa määrityksiä, vaikka kuuluukin 95% varmasti tähän "Eximium" -leiriin...

Herra Infernolle ja yleisesti.

Valkokukkaisuus on kyllä tässä lajissa mielenkiintoinen. Kyseessä täytynee siis olla joku väistyvä ominaisuus ja evoluution muisto perimässä, vai onkohan kyseessä joku ristiin risteytyminen joskun paljon aikaisemmin kasvien perimässä? C. eximium var. tomentosum? kuuluu todellakin olevan valkokukkainen, eli lähisukulaisena tuota ominaisuutta voi olla myös cardenasii ja pubessens perimässä. Periaatteessa kai kaikki chilit ovat toisilleen sukua ja yksilön sukupuuta kun katsotaan tarpeeksi kauas taaksepäin saattaa sieltä löytyä vaikka mitä jännää. Eri asia on että onko kasvilla vielä muistoa noista aikaisemmista ominaisuuksista. Nyt näyttää kuitenkin siltä etteivät kukat jää ihan valkeiksi. Katsotaan mitä tapahtuu tulevissa sukupolvissa kun aloitan mahdollisten jälkeläisten kasvattelut. Tämä ominaisuus on sellainen minkä mielelläni säilyttäisin. Saa nähdä mitä muuta kiinnostavaa tästä geenipoolista löytyy.

Jännää näissä cardenasii ja pube risteytyksissä on myös se että marjat ovat varsin tietyn kokoisia, vaikka toinen kantavanhempi omaa ison hedelmän. Saa nähdä pystyykö marjan kokoa kasvattamaa valitsemalla isojen marjojen siemeniä jalostykseen. Voihan tietty geeneihin sekaan tarjota myös lisää rocotoa, mutta siitä pelkään syntyvän liian pubemaisen lopputuloksen.

Lopullisiin johtopäätöksiin on vielä matkaa. Näitä kasvaa kolme yksilöä samasta siemenerästä. Ne näyttävät tällä hetkellä olevan kaikki hieman erilaisia, mutta saa nähdä tasoittuvatko erot kasvaessa ja kukkiakaan en ole nähnyt kuin tässä nuorimmassa.

CGN19198 minulla on itäneenä mullassa, mutta ei uskalla vielä veikata selviääkö se. Taimi kärsi varsin kovin kypärästään. Myös CGN19198#2 on itämässä, mutta ei ole vielä näyttänyt elonmerkkejä. Kaikkien kiinnostavinta noissa olisi juurikin tuo mahdollinen C.tomentosumien geenistö tai mistä lie kasvi onkaan syntynyt. Pidän muuten tuosta sinun määrityksestäsi tässä tapauksessa. Eli normaalin eximiumin ja tomentosumin hypridi. Se tuntuu luontevimmalta ja kasvi vaikuttaa todellakin olevan vielä vakiintumaton, ainakin näkemieni kuvien ja niiden eriväristen kukkien takia. Aropupulla tuossa oli valkoinen kukka viime kaudella. Tuo useita kukkia samasta kukkavarresta ominaisuus on myös todella mielenkiintoinen. Itselläni on päiväkirjan kakkossivulla kuvia C.flexuosumin kukkavarren tuplakukasta, mutta ne muodostuivat eri tavalla kuin tuossa CGN19198 kasvissa, eli varren päähän. Tuo #2 on puolestaan ilmeisesti vahinko/tahallinen risteytys pubescensin kanssa. Näin ymmärsin kun tutkin Fataliin kuvia niistä, vaikkei asia tullutkaan 100% selväksi.

C.chinensen syntyhistorian oma veikkaukseni on tällä hetkellä C.annuum x C.frutessens x C.parvifolium + mahdolliset mutaatiot. Ei välttämättä tässä suhteessa tai järjestyksessä, mutta nämä ominaisuudet kuitenkin. Annuum ja frute kun eivät tunnu olevan keskenään jalostettavissa tarvii se yhtälö jotain tuekseen. Parvifolium taas on puumainen ja tuottaa marjoja ryppäässä, kuten chinensekin. No voi se jostain muustakin olla syntynyt, mutta villinä heittona.

Tätä todella kiintoisaa villikeskustelua olisi kai luontevaa jatkaa villien chilien omassa osiossa tuolla toisaalla... Mutta todellakin, mainioita ajatuksia ja johtopäätelmiä.

Tuo ison ulupican marjojen merkittävä samanlaisuus yksilöstä toiseen (ja täydellinen erilaisuus etenkin Rocotoihin nähden) on varsin kiintoisa ilmiö. F1-hybridin kyseessä ollen voisi hyvällä syyllä olettaa sen "lapsista" ainakin joidenkin olevan melko selvästi Rocotomaisia, tai sitten Ulupicamaisia. Sellaisesta ei kuitenkaan näy viitteitä - aika monethan näitä ovat täälläkin jo kasvatelleet. Näyttäisi siten jo jonkin verran vakiintuneelta, muttei vielä täysin "valmiilta" tapaukselta.

Tomentosumin osuus on täysin arvailun varassa - siitä kun tiedetään vielä kovin vähän. Ei silti välttämättä (?) ole paikallisesti mikään harvinaisuus - se saattaa aivan hyvin kasvaa Boliviassa niillä alueilla, joilla intiaanit ovat näitä Ulupicoja omaksi ilokseen jalostaneet isomarjaisemmiksi.

Jos joku ehtii ja viitsii, olisikin kiintoisaa tehdä muutama käytännön risteytyskoe:
- c.cardenasii x c.pubescens (Rocoto)
- c.cardenasii x c.pubescens (Canario)
- Samat c.eximiumia käyttäen
- Samat CGN19198:aa käyttäen...

Voisin veikata, että tulokset voivat olla yllättäviäkin.

On aivan varmaa, että Boliviassa c.pubescensien lähistöllä kasvaa paikoin myös jotain kolmesta villimuodosta: cardenasii, eximium tai tomentosum. Ja kenties useampiakin. Tällöin risteytyminen on käytännössä varmaa - ja samoin se, että jotkin noista risteytymistä ovat vakiintuneet ja alkaneet elää "omaa elämäänsä". Jatkaen tietysti risteytymistä taas kaikkien muiden kanssa...

Pakkaa voi sotkea vielä toteamalla, että c.praetermissum ja c.eximium näyttävät olevan läheisempää sukua kuin on arveltu. Aina kykyyn risteytyä saakka. Mietteitä herättää esim. praetermissumin ehdottomasti "villeintä" kantamuotoa edustava, erikoinen CGN22795, joka muistuttaa suorastaan aavemaisen paljon eximiumeja! Esiintymisalueetkin ovat Boliviassa päällekkäisiä. Koska prae kuuluu baccatumien kerhoon, tämä herättää väkisinkin kysymyksen siitä, onko bacca-leirikin mahd. tuonut osansa Rocoton ja/tai ison Ulupican syntyyn... Ilman kovin suurta mielikuvitusta voisi sanoa, että ison Ulupican marjan aromista voi löytää aika paljonkin yhteistä juuri praetermissumin marjaan! :)

Eli ehkä risteytyskokeisiin pitäisi liittää myös praetermissum, tai parikin erilaista sellaista... ;)

P.s - parvifoliumin suhde tuohon annuum-kompleksiin (jotka on todettu geneettisesti täysin identtisiksi) on myös kiintoisa ajatus, mutta luulisin ettei noilla ole läheistä yhteyttä. Syynä ainakin se, että parvifolium ja flexuosum edustavat ns. "siltalajeja" 24- ja 26-kromosomisten chililajien välillä, ja ovat siten molemmat hyvin lähellä 26-kromosomisia (kuten lanceolatum & rhomboideum), mutta samasta syystä varsin kaukana jo annuumien edustamista 24-kromosomisista serkuistaan. Vaan mene ja tiedä. Nämäkin "totuudet" tuntuvat muuttuvan tutkimuksen edistyessä.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 26, 2012, 12:33:14 ip

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - helmikuu 26, 2012, 12:04:09 ipValosävy ja olosuhteet tuntuvat vaikuttavavan paljonkin kukkien väritykseen. Monesti myös ensimmäiset kukat poikkeavat hieman myöhemmistä.

Mielenkiintoinen havainto ja varmaan aivan tosi ja mahdollinen. Kun kerran lehdetkin tummuvat valon mukaan, miksi eivät hennommat terälehdet reagoisi valoon. Ensimmäisen kukan (ja podin) erilaisuus on ihan yleisesti todettu ilmiö.

Kukkien ja lehtien väri vaihtelee antosyaniinipitoisuuksien mukaan. Pitoisuuksiin lehdissä ja kukissa voidaan vaikuttaa esim. valaistuksella (varsinkin 450nm ja 600-700nm aallonpituuksilla) ja lämpötilalla. pH-arvoa säätelemällä voidaan taas säädellä sävyä.

http://www.plantphysiol.org/content/110/4/1275.full.pdf (http://www.plantphysiol.org/content/110/4/1275.full.pdf)
http://bornnaturalist.org/essays/anthocyanin (http://bornnaturalist.org/essays/anthocyanin)
etc.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - helmikuu 27, 2012, 01:45:08 ap

Jos joku ehtii ja viitsii, olisikin kiintoisaa tehdä muutama käytännön risteytyskoe:
- c.cardenasii x c.pubescens (Rocoto)
- c.cardenasii x c.pubescens (Canario)
- Samat c.eximiumia käyttäen
- Samat CGN19198:aa käyttäen...

Voisin veikata, että tulokset voivat olla yllättäviäkin.

Itselläni oli tarkoitus tehdä juuri tämän kaltaisia risteytyksiä tällä kaudella, mutta en saanut haltuuni tuota perus C.cardenasiita. Olisin mahdollisesti saanut yhden version joka näytti mielestäni liikaa eximiumille, joten en viitsinyt maksaa sitä hintaa mitä siitä pyydettiin. Saa nähdä mitä minulla loppujen lopuksi kasvaa tällä kaudella. Jotain risteytyksiä tulen varmaankin tekemään.

LainausPakkaa voi sotkea vielä toteamalla, että c.praetermissum ja c.eximium näyttävät olevan läheisempää sukua kuin on arveltu. Aina kykyyn risteytyä saakka. Mietteitä herättää esim. praetermissumin ehdottomasti "villeintä" kantamuotoa edustava, erikoinen CGN22795, joka muistuttaa suorastaan aavemaisen paljon eximiumeja! Esiintymisalueetkin ovat Boliviassa päällekkäisiä. Koska prae kuuluu baccatumien kerhoon, tämä herättää väkisinkin kysymyksen siitä, onko bacca-leirikin mahd. tuonut osansa Rocoton ja/tai ison Ulupican syntyyn... Ilman kovin suurta mielikuvitusta voisi sanoa, että ison Ulupican marjan aromista voi löytää aika paljonkin yhteistä juuri praetermissumin marjaan! :)

Eli ehkä risteytyskokeisiin pitäisi liittää myös praetermissum, tai parikin erilaista sellaista... ;)

Prae CGN 22795 on juuri aloittelemassa elämäänsä. Pitää sillä jotain risteytyksiä koittaa. Siinähän todellakin on myös valkoinen kukkanen. Saas nähdä onnistuuko risteytys tuolla ja eximiumilla.

LainausP.s - parvifoliumin suhde tuohon annuum-kompleksiin (jotka on todettu geneettisesti täysin identtisiksi) on myös kiintoisa ajatus, mutta luulisin ettei noilla ole läheistä yhteyttä. Syynä ainakin se, että parvifolium ja flexuosum edustavat ns. "siltalajeja" 24- ja 26-kromosomisten chililajien välillä, ja ovat siten molemmat hyvin lähellä 26-kromosomisia (kuten lanceolatum & rhomboideum), mutta samasta syystä varsin kaukana jo annuumien edustamista 24-kromosomisista serkuistaan. Vaan mene ja tiedä. Nämäkin "totuudet" tuntuvat muuttuvan tutkimuksen edistyessä.

C.parvifoliumia ajattelun tuoksi puuttuvaksi osatekijäksi aikaisemmin mainitsemieni tekijöiden lisäksi siksi että se tunnetaan niin huonosti sekä se kasvaa samoilla seuduilla kuin mannes chinenset.


J.K Herpiilille kiitos tuon valosävyn ja lämmön vaikutuksen varmistamisesta. Molemmat muuttuivat minulla ja tuloksena valkoinen kukkanen sai hieman purppuraa sävykseen.

En laittanut idätysvaiheessa mitään listaa, mutta tässä kasvatuslista. Kaikki listassa olevat ovat kasvamassa olevia, eli vähintään sirkkavaiheessa. Moni mielenkiintoinen laji ja lajike ei itänyt tai ei ainakaan ole vielä itänyt. Joidenkin kanssa on vielä toivoa, kuten esim. C.tovarii, joka tunnetaan hankalana itäjänä ja vaatii siihen pitkän ajan.

Tälläisen kasvatuslistan voisi tehdä monella eri tavalla. Tässä on nyt kuitenkin yksi tapa. Jotkut kasvit sopisivat useampaan kohtaan, mutta kaikki on vain kerran mainittu listassa. Mahdollinen toinen paikka on mainittu useimmilla sulkeissa.

Päivittelen tätä listää sen mukaan mitä kasvaa.


Capsicum annuum var. glabriusculum:

Tepin, 1kpl, lähde yksi, huonosti ja hitaasti itävistä siemenistä
Tepin, 1kpl, lähde kaksi, hyvin ja nopeasti itävistä siemenistä
Tepin Eastern Travis County (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg196977#msg196977), 1 kpl
Tepin Guatemala, 1 kpl, (National Park of Tikal)


Capsicum annuum:

Arpad 2 kpl Vaikuttaisi itäeurooppalaiselta lajikeelta hedelmän muodosta päätellen
Cascabel, 2 kpl, kuivattuna helisevä
Goat's Weed (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg196423#msg196423), 2 kpl talvetuksessa
Serrano Huasteco, 2 kpl
Serrano, 2 kpl
Bolivian Rainbow, ylivuotinen, näyttäisi menehtyvän talvehtimisongelmiin
CAP 483 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg198149#msg198149), 1 kpl, tulinen ja cayannamainen, selkeästä annuumimaisuudestaan huolimata C.sp alunperin


Capsicum baccatum var. baccatum:

CAP 214, 2 kpl
CGN 16973 Bolivia, 2 kpl


Capsicum baccatum var. pendulum:

Aji Rojo, 2 kpl
Aji Amarillo, nuorena (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195349#msg195349) ja vanhempana (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg210576#msg210576), raakileita (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212886#msg212886) 2 kpl
Aji Amarillo, Small (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg211380#msg211380), 1 kpl ylivuotinen
Aji Cristal (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg188590#msg188590), 2 kpl uusia, 3 kpl talvetuksessa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg196770#msg196770)
Aji Indian PI37004, 1 kpl talvetuksessa
Aji Finlandia, 2 kpl
Aji Fantasy, 2 kpl
Criolla Sella (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212874#msg212874), 1 talvetettava amppelikasvi
Inca Red Drop, 2 kpl
Jamy, 1 kpl? Kaksi oli tarkoitus tästä laittaa, onkohan toinen jossain piilossa.
Lemon Drop, 2 kpl ylivuotisia. Toinen amppelissa ja toinen isossa ruukussa.
PI 441551 Brasilia, 2 kpl (kellomainen hedelmä, nopea ja satoisa, tulisuus 4-5) Kasvi jota käytetty Aji Fantasyn jalostamiseen yhdessä Lemon Dropin kanssa
PI 596052 Bolivia, 1 kpl, hidaskypsyinen, paksunahkainen
PI 355814 Ecuador, 1 kpl (tulisuus 3-4, todella korkealta, ei satoisa mutta kauniin värinen hedelmä)
PI 260460 Peru, 1 kpl, tulisimpia baccatumeja mitä löytyy
CO 4318 = PI 266041, Mexico, villimäisiä piirteitä, kuten helposti irtoavat hedelmät


Capsicum praetermissum:

CAP 1144 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg208155#msg208155), kukat (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212842#msg212842) 2 kpl
CGN 22795, 2 kpl
Cumari Pollux (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg200117#msg200117) Brazil, 1 kpl
Goat Pepper 'CGN 20805 - PI 260595' Brasilia, 1 kpl



"Capsicum cardenacii var. pendulum" (Capsicum cardenasii/eximium x Capsicum pubescens):

"Ulupica Large"  (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195788#msg195788), 4 kpl pistokkaista kasvaneita kasveja

Iso Ulupica #1 Katkennut juuri, köynnösmäinen
Iso Ulupica #2 Tiukka kypärä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212898#msg212898),"Deep Purple kukka", köynnösmainen
Iso Ulupica (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg193300#msg193300) #3 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg193893#msg193893) Nuorin, "Lumia kukka" (http://kuvapilvi.fi/k/), paksuvartinen



Capsicum chacoënse:

CAP 501 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195145#msg195145), 2 kpl
CAP 1445, 3 kpl
CO 4392 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg198662#msg198662), 1 kpl, sama kuin PI 260433, nukan hopeoima,
Puta Pario (PI 260426), 2 kpl


Capsicum chinense:

Bonda ma Jacques, 2 kpl
Cumari do Para, 2kpl
Charapita PI 260498, 2 kpl
Habanero, 1 kpl
Habanero Brown Large, 2 kpl
Habanero Orange (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg197877#msg197877)/Sudden Death, 2 kpl talvetuksessa
Habanero Red, 1 kpl talvetuksessa
Naga Morich, 1 ylivuotinen
Pimenta da Neyde, 2 ylivuotista
Pink Habanero, 1 kpl
Peruvian White Habanero (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195556#msg195556), 1 kpl


Capsicum eximium:

CAP 1491 C.sp?, (pakkasenkestävä)  2 kpl
CGN 19198 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212683#msg212683) C.sp?, 1 kpl (yhtä kuin GRIF 14039) (C.eximium? x  Capsicum eshbaughii?)
CAP470 C.sp? 2kpl


Capsicum frutescens:

Duke Pequin (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg211341#msg211341), 1 ylivuotinen
PI 645681, 1kpl, frute jonka USDA on merkinnyt C.eximiumiksi
PI 238059 Guatemala, 1 kpl
Piri Piri, 1 kpl
CAP 505, (C.Sp?) 1 kpl
Siling Labuyo pisto, joka punkkien vaivaama


Capsicum flesuosum:

"Flexu" (http://kuvapilvi.fi/k/YnTf.jpg)PI 631154 Paraguay, 5 kpl.  Tuplakukka (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg191869#msg191869), itsepölyttyneitä marjoja (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg196157#msg196157)


Capsicum galapagoense:

"Gala" ("CGN 22208?-PI 639682?"), 1 aloittelee elämäänsä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg212683#msg212683).


Capsicum lanceolatum

"Lance", "PI 641026?" Guatemala, kahdesta lähteestä 3 kpl, joista kaikki ei taida selvitä


Capsicum pubescens:

Canario, 2 kpl
Rocoto Red Peruvian (itse määritetty), 2 ylivuotista
Rocoto Brown, 1 kpl
Rocoto Peru Cusco, 2 kpl
Rocoto de San Isidro, 1 uusi ja 1 ylivuotinen
Turbo Pube, 2 kpl
Rocoto Puno Marki, 2 kpl


Capsicum rhomboideum (vanha C.ciliatum):

"Rhombo", "PI 645680?" kahdesta eri lähteestä yhteensä 2 kpl


Hybridit:

Starfish x Hot Tree Pepper? F2 (C.baccatum) 4 kpl, joista kaikki siis erilaisia


Capsicum sp:

Aribibi Gusano (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195560#msg195560), 2 kpl. Tällä on monta muutakin nimeä, kuten Manaus tai Ariviri Gusano ym. Määritys vaihtelee nimestä ja paikasta riippuen fruten, chinensen ja näiden hybridin välillä.
Mini Mini Brazil (C.bacc var. bacc?), 1 kpl. Osittain baccatumia muistuttava, kasvattaa paksun rungon ja tekee pieniä marjoja. Mahdollisesti sama kuin seuraava.
"C.parvifolium" (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195240#msg195240), 1 kpl, ei kylläkään aito tapaus (ehkä var. pendulum x villi chinense) ehkä sama kuin edellä.

Jos näet listassa jotain lajiketta kolme kappaletta, niin on mahdollisuus yrittää sellaista minulta pummia. Myös siemen ja kasvivaihtarit kiinnostaa. Varsinkin villit ovat kiinnostuksen kohteena. Kysy vapaasti. Tässä ovat vain ne joita nyt kasvatan. Näiden lisäksi on myös siemeniä monista lajikkeista. Tällä hetkellä ainakin joku C.cardenasii variaatio kiinnostaisi.

Sait siis tuota CAP 1491 listallesi, joko on kasvina vai itämässä? Itselläni vielä kaksi noita kasveja talvetuksessa, joten ensi kesänä odotukset sen suhteen lienee korkealla. Jos sitten voisi kokeilla ensi syksynä sitä pakkasen kestoakin, kun siemeniä saa lisää. Hyvältä lista vaikuttaa villien ja peruslajikkeidenkin osalta, seuraamista riittää mielinmäärin. :)

Lissäiltynä jäläkkeenpäin: Ulupica Largestakin on nyt kolme pistokasta tuossa juuriaan hakemassa. Aika hauska sinänsä, kun minulta lähteneestä pistosta senkin sain! ;D Rhomboa myös samassa litkussa, joten odottelua täälläkin noiden suhteen.

Hyvä muisti ja hyvä huomiokyky Toni. CAP 1491 C.eximium/C.sp löytyi hieman viime tingassa ja sitä tosiaan on kolme kasvamassa. Se iti hyvin ja nopeasti, toisin kuin muut eximiumit. Kahdesta lajikkeesta en saanut yhtään kasvia aikaiseksi, enkä yhdestä eximium hypridistä. Tulen tekemään tuolla CAP 1491 kolmikolla kylmäntilan talvetuskokeita kuten sinäkin ja varmaan myös risteytyskokeita jatkojalostuksiin.

Canario on nyt ainut C.pubescens joka ei minulla vielä kuki.

(http://img816.imageshack.us/img816/5082/015ed.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/816/015ed.jpg/)
Rocoto Peru Cusco. Tällä on kasvina muita pubeja pystympi kasvutapa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YtGg.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Rocoto Puno Marki

(http://kuvapilvi.fi/k/YtGf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Turpo Pube



(http://kuvapilvi.fi/k/YtGn.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ulupica Lumia 1.0

Hienot kellokukat tossa Ulupica Lumiassa. Ei voi muuta kai sanoa.

Varaanpa Tzilille siis jokusen siemenen kun ja jos niitä joskus on tarjolla.

Nyt on hyviä uutisia! Moni arvokas laji - mitä minulla ei vielä ole - on itänyt. Näistä ehkä arvokkaimpana C.tovarii CGN 22876, jonka kanssa yritin jo hieman aikaisemminkin innostua turhaan. Häntä on jo puolisenttinen ja näyttää hyvältä.
Myös arvokas CGN 19198 on itänyt. Siitä on yksi vaivainen sirkkataimi olemassa, joten pidän suurena siunauksena että saan toisenkin mahdollisuuden saada siitä kasvin aikaiseksi. Tämähän saattaa olla myös vielä vakiintumaton risteytys normi eximiumin ja meille asti leviämättömän alamuodon tai oman lajinsa tomentosumin välillä. Jos saan kaksi kasvia ainkaiseksi niin ne saattavat poiketa hieman toisistaan, riippuen siitä mitä risteymäpolvea ovat. Seitsemännessä polvessa alkaa hybridin muoto olemaan vasta melko muuttumaton. Tämän jo itsessään tekee kasvista todella arvokkaan ja mielenkiintoisen, mutta sitten siinä saattaa myös piillä mitä mielenkiintoisin mutaatio.
Itäneeksi voin julistaa myös veijarin nimeltä CGN 19198#2. Tämän pohjana on siis tuo edellinen ja mitä ilmeisemmin se on risteytetty tai risteytynyt C.pubescensin kanssa. Ihan täydellistä selvitystä asiassa en ole löytänyt, mutta Fataliin sivuja tutkimalla olen tämän tulkinnan tehnyt. Jos joku tietää asiasta tarkemmin olisin kiitollinen tiedosta.
Eikä tämäkään vielä riitä. Lisäksi CGN 21502 C.eximium on itänyt ja pitkällä hännällä lautalla. Tämä on minulla siis ensimmäinen kiistaton ja puhdas eximium ja siksi minulle tavattoman arvokas, jotta voin vertailla luonnossa noita kummallisuuksia johonkin perusmuotoon.
Myös yksi C.baccatum var. baccatum näyttää siltä että on itämässä. Ja tämä ei ole mikä tahansa bacca, vaan mahdollisesti kaikkein villein muoto mitä tuosta lajista tunnetaan ja siemenetkin siitä olivat vuosikymmenen vanhoja. Kyseessä on Bolivialainen PI 238061. Olen noita siemeniä tiireillut päivittäin useamman kuukauden ajan ja nyt yksi näyttää siltä kuin olisi työntämäsä juurtaan ulos.
Näiden lisäksi lautoilla on ainakin Lancea ja jotain muutakin villiä itäneenä. Ne saavat toimia varataimina jos jo multaan siirtyneille tapahtuu jotain.
Villien idätyksessä itse koitan aina kuitenkin lyödä jäitä hattuuni, sillä itäminen ei ole kuin ensimmäinen este aikuisuuteen joka on ylitetty. Selvitty on siis näiden siemenien tuhkamuinaisuudesta ja ennenaikaisesta mädäntymisestä tai homehtumisesta ja lähitulevaisuudessa on haasteena ainakin kypärästä selviytyminen ja kasvualustan vaihto. Voi ne jättää myös kehityksensä tuohon ja siirtyä ikuiseen uneen ilman mitään näkyvää syytä.
Tämä itämisen riemujuhla sai siis alkunsa siitä että pari päivää sitten laitoin idätyslautat raollaan olevan ikkunan viereen yöksi. Kuu on taas kääntymässä itämiselle edullisen asentoon ja olisikohan karkauspäivä ollut tuo viimeinen niitti joka sai arat villit ja vallattomat työntämään jalkaa ovenväliin.

Hyvältä vaikuttaa, toivottavasti kestää paukut loppunasti noilla itävillä. Itse tässä olen pistänyt merkille, kun noita eximiumeita olen idätellyt, että tämä CGN 19198 poikkeaa jo alkuunsa väriltään näistä muista eximiumeista. Sirkkavaiheessa olevalla CGN 19198 on runko vihreä, kun taas vastaavasti CAP 470, CGN 21502 ja CAP 1491 ovat taas aluksi rungoltaan violetin sävyisiä.  Toki väritys muuttuu kasvin kasvaessa.


Pitääpä muuten lähteä lohkomaan turvetta varastosta, että saa pari uutta eximiumin tainta laitettua kasvamaan. ;)

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 01, 2012, 00:11:51 ap
Varaanpa Tzilille siis jokusen siemenen kun ja jos niitä joskus on tarjolla.

Onpas ystävällistä! Tätä mahista odotellessa...seurataan päivyreitä tottakai!

Aika kunnioitettava lista itäneistä! Ja erittäin mukavaa, että kasvattajalla tuntuu olevan kiinnostusta miettiä kasvien sielunelämää hieman syvemmältikin ja vielä niin, että kirjoittelee ajatuksiaan myös tänne muiden iloksi. Kiitos siitä! Näinhän se tietämys chileistä lisääntyy ja harvinaiset siemenet myös. Onnea erityisesti tovariille, sen siemeniä olisi mukava saada yleisemmin jakoon, nyt kun edellinen haaste (flexu) on pitkälti bluesmanin avulla nujerrettu...

Lainaus käyttäjältä: Toni.A - maaliskuu 01, 2012, 11:46:08 ap
Hyvältä vaikuttaa, toivottavasti kestää paukut loppunasti noilla itävillä. Itse tässä olen pistänyt merkille, kun noita eximiumeita olen idätellyt, että tämä CGN 19198 poikkeaa jo alkuunsa väriltään näistä muista eximiumeista. Sirkkavaiheessa olevalla CGN 19198 on runko vihreä, kun taas vastaavasti CAP 470, CGN 21502 ja CAP 1491 ovat taas aluksi rungoltaan violetin sävyisiä.  Toki väritys muuttuu kasvin kasvaessa.

Pitääpä muuten lähteä lohkomaan turvetta varastosta, että saa pari uutta eximiumin tainta laitettua kasvamaan. ;)

Tuon CGN 19198 kanssa tunnutaan menevän melkeen ihan samalla viivalla, mitä vilkaisin sinun päivyrisi puolelle. Siellähän meillä siitä olikin jo enempikin puhetta. Jännä miten yhden kasvin kanssa voi olla näin monta erilaista mysteeriä ja erikoisuutta tarjolla ihmeteltäväksi.

Kiitos M;kko ystävällisistä sanoista. Mielellänihän minä näitä mietiskelen ja keskustelen. Tuokaa vain mielipiteitänne esiin niin ei tarvitse tikusta asiaa keksiä.

LainausOnnea erityisesti tovariille, sen siemeniä olisi mukava saada yleisemmin jakoon, nyt kun edellinen haaste (flexu) on pitkälti bluesmanin avulla nujerrettu...

Tämän kanssa tuntuu olevan hyvin erilaiset levinnäisyyttä estävät tekijät kuin tuolla flexun PI versiolla. Tovarii on kenties kaikkein hankalin idätettävä, vaikea kasvatettava, haaste saada kukkimaan ja piina saada tekemään marjoja sekä hidas kypsyttelemään niitä. Ja tämän jälkeen taas kaikki alkaa alusta. Eli aivan loistava chili siis! Tekee harrastamiseen hieman haastetta ja samalla mielekkyyttä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ytoz.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Minä olen kanssa näitä maitopurkki kasvattajia. CAP 501 chacoënse.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ytod.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Chacoensen kukka on todella pieni, ja hieman haastava kuvattava viikonlopun jäljiltä tärisevin käsin.

(http://kuvapilvi.fi/k/YtoE.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Taidan saada muutaman viikon päästä ensimmäisen kypsän chaconi maisteltavaksi.

Lisäys 28.3.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv9t.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv9U.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Pieni spoileri... Chacon marjat on ihan ok makuisia, mutta kun hedelmälihakerros on erittäin ohut ja muuten marja on täynnä siemeniä, niin eipä niitä tule kokonaisina juuri nautiskeltua.

(http://kuvapilvi.fi/k/YtVJ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)


(http://kuvapilvi.fi/k/YtVH.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Tässä tälläinen epämääräinen, eli mahdoton määrittää. Ilmeisesti joku jossain laittoi joskus siemeniä liikkeelle ja väitti kyseessä olevan C.parvifolium, mutta todellisuudessa kyseessä on jokin ihan muu, mutta kylläkin jonkin sortin erikoisuus. Tästä voisi sanoa että kyseessä on ehkä jonkinlainen muoto villistä baccatumista. Toinen vaihtoehto on baccatum var. pendulumin ja chinensen risteymä. Noiden kahden villit muodot kun eivät ilmeisesti risteydy keskenään. Omasta mielestäni siinä ainakin on molempien piirteitä havaittavissa.

PÄIVITYS kypsistä marjoista 19.4.2012. On muuten sitten tulisia.

(http://kuvapilvi.fi/k/YUli.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/YUlt.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Joo, chinensen lehdet ja baccan kukat. Jännä ilmestys! Aitoakin parvia on liikkeellä, mutta sen kasvattajat eivät nähtävästi saa levittää sitä tai edes juuri kertoa siitä. :(. Myös buforumia on ollut suomessa.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 05, 2012, 17:06:38 ip
Tässä tälläinen epämääräinen, eli mahdoton määrittää.

Mullakin oli "c.parvifolium". Täysin saman näköinen. Se todettiin samaksi villiksi baccatumiksi kuin ns. "Mini Mini".

Sekä kasvutapa, että ulkonäkö olivat täysin identtiset tuon sinun yksilösi kanssa.

Edit:
Tässä linnki vielä tuonne villifoorumille, jossa asiaa kyselin.
http://www.wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=72&t=626 (http://www.wildchilli.eu/forum/viewtopic.php?f=72&t=626)

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 05, 2012, 18:13:02 ip
Aitoakin parvia on liikkeellä, mutta sen kasvattajat eivät nähtävästi saa levittää sitä tai edes juuri kertoa siitä. :(. Myös buforumia on ollut suomessa.

Jos näin on, niin tämä on kyllä ihan takapuolesta! Yhtäältä villien chilien kasvatusta promotaan ekotekona, kun pidetään mahdollisesti luonnosta katoavia lajeja hengissä. Ja sitten ne erityisen harvinaiset jäävät tämän pelastussysteemin ulkopuolelle. Tästä seuraa ylläoleva aikamuoto (perfekti?).

Ainoa syy millä tätä voi puolustella on se, että kasvit on annettu tutkimuslaitosten ulkopuolelle ilman lupaa ja asianomaiset eivät halua jäädä teoistaan kiinni. Ymmärrettävää. Kuitenkin esim italialaiset Brasilian-vierailullaan löysivät luonnosta täysin turisteina noita villejä lajeja ja olisivat niin halutessaan voineet poimia siemeniä matkaansa (lain tahi muiden vastaavien säädösten vastaisesti tosin), niin ihmetellä täytyy että ovat pysyneet poissa harrastajien ulottuvilta.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - maaliskuu 05, 2012, 12:36:02 ip
Chacon marja on täynnä siemeniä.

Tämä tietää kasvateltavaa myös muille... ::) (Jos onnistaa ;) )

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 05, 2012, 18:13:02 ip
Joo, chinensen lehdet ja baccan kukat. Jännä ilmestys!

Näin itsekin ajattelin. Varsinkin alkutaipale oli hyvin villi-chinensemäinen, mutta oli siinä jotain baccaakin. Paras veikkaukseni on että villichinensen ja var. pendulumin risteytyksestä on kyse.

LainausAitoakin parvia on liikkeellä, mutta sen kasvattajat eivät nähtävästi saa levittää sitä tai edes juuri kertoa siitä. :(. Myös buforumia on ollut suomessa.

Buforumin kasvattajan tiedänkin ja aidon parvifoliumin kasvattajia osaisin lähteä arvaamaan. Molemmista on kuhistu jo joitain vuosia, ja siksi varmaan tälläistä muka "Parvifoliumiakin" on joku yrittänyt pistää markkinoille.

LainausMullakin oli "c.parvifolium". Täysin saman näköinen. Se todettiin samaksi villiksi baccatumiksi kuin ns. "Mini Mini".

Sekä kasvutapa, että ulkonäkö olivat täysin identtiset tuon sinun yksilösi kanssa.

Minulla kasvaa myös Mini Mini, mutta siinä on vasta kolmeparia lehtiä, joten täytyy verrata näitä keskenään kun se alkaa kukkimaan. En tosin epäile yhtään etteikö kyseessä voisi olla sama kasvi. Itsekin olen pannut merkille että noita on jossain rinnastettu keskenään.

M;kko on oikeassa tuossa epäreiluudessa. Kyse on kuitenkin ennenkaikkea taloudesta. Brasilia on se joka estää villimateriaalin poiskuljettamisen maastaan. Sillä on varmaan samankaltainen isonpojan olo kuin muillakin isoilla ja "suurvalloilla". Syynä on varmaankin se että he haluavat omistaa ainoina maailmassa kasvit joista joskus tulevaisuudessa löydetään jotain superaineita, hyötyäkseen niistä taloudellisesti. Kaikista muista maista etelä-amerikossa on meillä kasvattajille chilejä kasvatettavana, paitsi Brasiliasta. En ainakaan itse muista yhtään Brasilialaista chiliä tai ainakaan villi chiliä joka olisi kasvattajien saatavilla.

Kyseessä on kuitenkin hieno villi ja kasvattamisen arvoinen kasvi. Jos kyseessä on sama kasvi kuin Mini Mini niin sen erikoispiirteenä on todella vahva runko.

Tuo salamyhkäisyys kaikkein harvinaisimpien lajien kohdalla on kyllä ikävää ja usein ehkä turhaakin, mutta siihen lienee monia syitä. Jotkut parempia kuin toiset. Kasvattajat, joilla on erittäin luottamuksellisia kontakteja esim. tutkijoihin, joutuvat tuon luottamuksen säilyttääkseen toimimaan tiettyjen ehtojen alla. Käsittääkseni esim. buforum tuli ja meni - todella harmi kyllä...  Parvifoliumin kohdalla tilanne on vielä usvaisempi. Brasilian politiikka näissä jutuissa on sitten ihan oma asiansa, eikä sieltä todellakaan liene turvallista salakuljetella siemeniä. Olen silti melkoisen varma siitä, että niin on tapahtunut - ja siitä seuraa taas yksi pienten piirien salaseura.

Kaipa tilanne aikanaan muuttuu, laji lajilta, mutta nyt tämä on tätä.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 05, 2012, 22:46:23 ip
Brasilian politiikka näissä jutuissa on sitten ihan oma asiansa, eikä sieltä todellakaan liene turvallista salakuljetella siemeniä. Olen silti melkoisen varma siitä, että niin on tapahtunut - ja siitä seuraa taas yksi pienten piirien salaseura.

Offtopicia, mutta riittävän lähelle. Brasilian politiikka minkä tahansa suhteen on ihan oma asiansa. Työkaveri on siellä vuoden vierailulla, ja olen kuullut niin uskomattomia juttuja viranomaisten kanssa toimimisesta ja koko yhteiskunnasta, etten olisi ikinä uskonut. Paitsi ulospäin, sinne on myös hyvin vaikeaa tai mahdotonta viedä monia tuotteita, mikä tuli huomattua kun yritettiin lähettää tarvikkeita TNT:llä. Chilikulttuuria ei kuulemma ole ainakaan etelässä (Sao Paulon ympäristö) ja muutenkin mausteita on saatavilla säälittävän huonosti.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 05, 2012, 22:46:23 ip
Brasilian politiikka näissä jutuissa on sitten ihan oma asiansa, eikä sieltä todellakaan liene turvallista salakuljetella siemeniä. Olen silti melkoisen varma siitä, että niin on tapahtunut - ja siitä seuraa taas yksi pienten piirien salaseura.

Kaipa tilanne aikanaan muuttuu, laji lajilta, mutta nyt tämä on tätä.

Jos nyt vielä postin verran käytän Tiemuhin ketjua tähän yleiseen jutusteluun. Harrastajan kannalta tässä on se hyvä puoli, että kun kerran on kysyntää, niin ennemmin tai myöhemmin tulee myös tarjontaa. Joko joku salakuljettaa siemeniä tai sitten niitä vuotaa joltain tutkijalta. Niin se vaan toimii. Ja kun siemenet joskus yleisempään levitykseen päätyvät, niin eipä niitä enää voi takaisin haalia.

Tyytyväinen pitää myös olla, sillä onhan meillä nytkin aika hyvä tilanne, kun vertaa muutamankin vuoden takaiseen.

Lainaus käyttäjältä: PP - maaliskuu 05, 2012, 23:06:08 ip
Chilikulttuuria ei kuulemma ole ainakaan etelässä (Sao Paulon ympäristö) ja muutenkin mausteita on saatavilla säälittävän huonosti.

Onhan toki, ainakin sikäläisen foorumin mukaan. Villejäkin harrastellaan...

Edit: Lisäkommentti brasilialaiseen chiliskeneen

Eipä mitään M;kko, olkaa hyvä vain. Mielelläni tarjoan keskustelualustan hyvälle keskustelulle.

Itse pidän toisaalta hyvänä ettei aivan kaikki ole kaikille saatavilla. Harrastus pysyy mielenkiintoisena ja jaksaa kantaa pidemmälle aikajanalla kun on jotain mitä odottaa. On myös mukava seurailla toisten erikoisuuksia ja sitten mahdollisesti seuraavana vuonna päästä niitä kokeilemaan itse ja niistä jauhamaan toisten samoista asioista kiinnostuneiden kanssa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YtwC.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Amarillo veljekset

Olen tulkinnut tälläisen rypistelyn johtuvan magnesiumin puutteesta ja liian alhaisesta pH arvosta joka heikentää kasvin kykyä käyttää magnesiumia. Ongelma on ollut kuitenkin yleisempi C.chinenseillä, joskaan ei myöskään ennenkuulumaton var. pendulumeilla.

Vaihdoin Amarillot uuteen multaan ja laitoin monimetallin valoon. Sen jälkeen rypistely uusissa lehdissä alkoi. Kolmas näistä on edelleen kahden desin juuritilassa ja luonnonvalossa, eikä se rypistele lehtiään.

Viime vuonna useampikin lajike teki vastaavaa monimetallin valaistuksessa. Nyt ainakaan villit eivät ole kärsineet mitenkään merkittävästi. Joitain yksittäisiä lehtiä on kasvanut oudon mallisiksi, mutta muutoin ne ovat viihtyneet hyvin.

Vasemmanpuoleinen Aji Amarillo sai hoitokeinoksi puutarhakalkkia pintamullan alle. Katsotaan auttaako se tilannetta. Oman kokemukseni mukaan pitäisi auttaa, mutta voi olla että luonnonvaloon siirtäminen auttaisi myös. Kumpa vain aurinkoa olisi enemmän tarjolla näissä rajoittuneissa tiloissani.

Minulla kasvaa tänä vuonna itselleni useampi ennestään tuntematon laji ja lajike. Tässä lajikkeista yksi uusi C.chinense.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yt62.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Peruvian White Habanero.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yt6S.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Kukat ovat perus pienet kiinalaiset ja "patruunat" pieniä ja vaaleanvihreitä. Nimessä mukana olevan Habaneron kanssa tällä ei mielestäni ole mitään muuta tekemistä kuin sama laji, ellei sitten maussa? Tätä on siellä täällä kehuttu joten piti se saada kokeiluun. Tämä saa kypsytellä maistiaisensa tässä litran multatilasa ja vasta sen jälkeen n. kymmenkertaistan juuritilan ennen kasvihuoneeseen siirtoa ja pääsatoon valmistautumista. Kasvin pitäisi olla jonkin verran harvinainen (ei ehkä Suomessa) ja jäädä melko pieneksi, sekä tarjota tulista purtavaa chinensemäisesti. Patruunat jäävät tuon kokoisiksi ja muuttuvat valkoisiksi kypsänä.

Onko kellään muuten enää kasvussa Aji Gusanito, mitä merkillisin ja harvinaisin epeli..?

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 08, 2012, 00:54:48 ap
Onko kellään muuten enää kasvussa Aji Gusanito, mitä merkillisin ja harvinaisin epeli..?

Minulla kasvaa. Sama tunnetaan vaan niin monella nimellä. Eli minulla se on nimeltään Aribibi Gusano, ja siemenet on kahdesta eri lähteestä.  Se tunnetaan myös nimellä Aji Gusanito, sitähän sä kysyit  ;), ja silloin se on yleensä määritetty C.frutescentsiksi. Muita nimiä ovat esimerkiksi:"Caterpillar", Manaus, Arivivi Gusano, ehkä myös Murupi -Cabeça do Cachorro, Pimenta Murupi, Turtle Claw ym. Kyseessähän on todennäköisesti joskun aikojen saatossa tapahtuneen hybridin C.frutescens x C.chinense vakiintunut muoto. Jossain sitä myydään myös C.chinense lajikkeena. Voinee olla myös jotain Välimuotoa lähisukulaisten fruten ja chinensen väliltä ilman risteytymistä. Nimi suomennettuna viittaa usein toukkaan.

Pistän tähän postaukseen siitä kuvan kunhan kerkeän kuvaamaan.

(http://kuvapilvi.fi/k/YxI5.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Jos puhut vaaleankeltaisesta, aivan toukan näköisestä, jännän makuisesta lajikkeesta, niin siinähän se on. :)  Siitä ei ota pirukaan selvää mistä kaikesta se on syntynyt, luulen. Mutta hieno, harvinainen ja todella erikoinen chili!

Mitä tuohon Brasiliaiseen keskusteluun tulee, niin onhan noita joitan lajikkeita vielä sentäs täälläkin kasvattelussa ja jakelussakin, kun katsoo tätäkin (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Luokka:Brasilia)! ;) Ei vielä hirveästi, mutta on kuitenkin!

Lainaus käyttäjältä: Toni.A - maaliskuu 08, 2012, 21:26:13 ip
Mitä tuohon Brasiliaiseen keskusteluun tulee, niin onhan noita joitan lajikkeita vielä sentäs täälläkin kasvattelussa ja jakelussakin, kun katsoo tätäkin (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Luokka:Brasilia)! ;) Ei vielä hirveästi, mutta on kuitenkin!

Joo, USDAssa niitä on etenkin ajalta ennen Brasilian siemenlakeja. Monesti kiintoisia ovatkin, sillä esim. brassien chinenset ovat selvästi aivan erilaisia kuin vaikka Karibian vastaavat. Ja myös baccatumeissa on ihan selkeä, oma, brasilialainen "lahkonsa".

Ikävä vain ettei kukaan siihen aikaan tajunnut otta talteen noita 26 kromosomisia Brasilian itärannikon villejä ja vaikka pohjoisrannikon C.parvifoliumia. No jos hyvin käy niin tässä on vielä monta kautta edessä, ehkä joskus.

Ulupica Largea olen luvannut pariin suuntaan pistokkaina ja kasveina. Itse sain ne vuosi takaperin kahtena eri pistokkaana Ulvilan Chilimiitissä käväistyäni. Innostui viime keväänä kyseisestä chilistä hieman liian myöhään idättelyjä ajatellen, mutta onni potkaisi minua. Katsotaan osaanko kertoa tarinan oikein:

Fatalii on kasvattanut sitä jostain vuodesta 2004. Bluesman idätti vuonna 2009 Fataliilta peräisin olleita siemeniä. Hänellä kaksi niistä iti ja yksi tuotti satoa kaudella 2010. Herra tykästyi sen makuun ja päätti ottaa kasvista reilusti pistokkaita jotta seuraavan vuonna olisi useampi kasvi ja pääsisi sitä kunnolla maistelemaan. Juurrutus tapahtui hormonilla suoraan multaan. Ylimäärätaimet tulivat jonkun harrastajan kyydissä (en juuri muista kenen) tänne toiselle puolelle Suomea ja niitä valitsi minun lisäkseni jokunen muukin itselleen.

Herpiili on taas pykäämässä uutta kevät tapaamista, joten ajattelin laittaa jokusen pistokkaan juurtumaan ja viedä ne paikalle. Olen Ulupicoistani jo aikaisemmin tehnyt pari pistokasta, joten tiedän sen onnistuvan melko helposti.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yxaw.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pistokkaita halukkaille

Yhden viimekesänä pistokkaasta kasvattamani Ulupican onnistuin tappamaan vastikään. Se majaili talvihorroksessa ikkunallani amppelissa, tyytyväisen oloisena. Joku kerta taisin antaa sille liikaa kastelua ja se alkoi roikuttamaan lehtiään. Tulkitsin tilanteen väärin ja annoin sille lisää vettä, jonka seurauksena minulla on taas yksi muumio kämpässäni. Se siitä seuraa kun on 150 chiliä hoidettavana. Joku aina kärsii kasvattajan virheistä. No onneksi mitään peruuttamatonta ei tapahtunut, koska minulla on noita nyt vieläkin neljä, koska aikaisemmin talvella ottamani pistokas on jo hyvässä kasvussa. Myös talvehtivia yksilöitä olen alkanut pikkuhiljaa herättelemään. Yksi niistä alkoikin kasvamaan sen verran kurittomasti, että muutaman pistokkaan ottaminen siitä vain tekee hyvää Pysyy poika ruodussaan eikä valtaa koko kämppää käärmemäisine oksineen.

(http://kuvapilvi.fi/k/YxyH.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ulupica Large syksyltä 2011. Pane merkille kellomaiset kukat, eli tätä voisi kutsua myös isomarjaiseksi cardenasiiksi.

"Cardenasii var. pendulum" mikä esiintyy tämän lajina lähes aina, ei ole mikään tieteellinen nimi. Sellaista ei siis ole olemassakaan. C.cardenasii on kellokukkainen Bolivialainen villi chililaji, joka on sukua C.pubescensille ja tämä on niiden kahden risteymä. Loppuosa nimestä tulee jalostetun chililaji baccatumin tieteellisen nimen jälkiosasta. Miksikö? Jaa-a.

Nämä minulla kasvavat yksilöt eivät ole vielä täysin vakiintunutta risteymää. Eli siemenistä kasvaisi hieman erilainen kasvi kuin kantakasvista. Siemeniä jaoin joillekin vaihtareina, mutta en tiedä onko joku niistä saanut kasvin aikaiseksi. Sen tiedän että jotkut eivät, kuten en itsekään. Kyllä minäkin niitä itämään sain, kuten tämän topikin ensimmäisestä postauksesta (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg187946#msg187946) näkee, mutta en kasviksi asti.

Toisen kannan "Iso Ulupica" siemenistä on puolestaan kasvanut mm. tälläinen (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg193300#msg193300).

Ison Ulupican kanssa saa olla tarkkana, sillä sen kanssa on tehty kaikenlaisia kokeita monessa kämpässä. Siitä voi siis saman nimen alla olla liikkeellä montaa erilaista kantaa, eivätkä ne kaikki ole välttämättä risteytymiä. Bolivian vakiintunut iso Ulupica voi hyvin liikkua myös suomen piireissä.

Halukas pistokkaiden vastaanottaja. Mites nämä toimitetaan perille, jos voi jotenkin putkessa toimittaa vaikka. Pistäs vaikka YV.

Kyllä, tämä oli varaus, jos mahdollista

 Viimeisestä UL idätyksestä on itänyt muhkeat 1/24. Ei edes sirkoilla vielä.
Jos mahdollista niin voisin varata yhden pistokkaan. Kunhan ilmat lämpenee niin voi vaikka postittaa.

Suomessa voi tosiaan liikkua myös Bolivian luonnossa risteytynyttä kantaa. Kukapa sen tietää. Itselleni on vain varmaa että kaksi Suomesta löytämääni eri kantaa ovat molemmat vielä vakiintumattomia ja siten siis edustavat ainakin kymmenisen vuotta sitten tapahtuneita risteymiä. Se että onko niiden kantasiemenet alunperin sitten Boliviasta vai mistä on arvoitus. Tuo valkoisen kukan kanta on ilmeisesti kadonnut muistin ulottumattomiin ja Fataliilta en ole itse ainakaan kysynyt mistä hänen siemenensä ovat peräisin ja ovatko hänen siemenensä edes yhtä ja samaa "lajiketta".

Bluesmanille olen luvannutkin jo yhden kasvin, mutta jos pistokas menee helpommin perille niin toki toimitan sellaisen.

En ole itse koskaan postittanut pistokkaita, eli joku voisi antaa helpoimman, halvimman ja varmimman tavan ohjeet. Itse voin sitten vastineeksi kirjoittaa tänne parin hyvän tavan ohjeet tehdä pistokkaita, kunhan kerkiän. Odotetaan että sää pysyy varmasti lämmön puolella ja että pistot kehittävät vähän juuren alkuja ennen kuin alan niitä lähetellä.

Tzilille siis yksi kanssa. Nyt pistoja menossa maailmalle siis jo neljä, joten täytyy ottaa lisää niitä juurtumaan että kaikille halukkaille varmasti riittää.

Tähän ison Ulupican arvoitukseen löytyy USDA:n tietokannasta yksi erittäin mielenkiintoinen vahvistus. Siellä nimittäin kuvaillaan eräs Bolivian villi c.cardenasii (en muista koodia, sorry), jonka marjan kooksi kuvailtiin 10mm! Jokainen täällä tietää mitä tuo merkitsee: kyseessä oli juuri tämä villi Iso Ulupica.

Senpuoleen, risteytymiähän oikeastaan kaikki kasvi- ja eläinlajit ovat. Jossain pisteessä ne vain kehittävät sen verran omintakeisia piirteitä, että niihin vedetään rajat. Iso Ulupica saattaa hyvinkin olla nyt kehittymässä Boliviassa omaksi lajikseen. Tai sitten se on geneettinen muisto jo kadonneesta Rocoton villistä esiäidistä.

Pistin YV:llä kyselyä pistokkaista suurinpiirtein 20:06 aikoihin. Mainitsin samalla pienen niksin postitukseen liittyen. Pistokas kannattaa pakata minigrippiin (jossa ilmankosteus pysyy suurena) tai käärien leikkuupinnan kosteaan talouspaperiin. Tämän jälkeen pistokas laitetaan kuplamuovikääreisiin, mikäli postittaessa on kylmä sää. Kirjeenä mä olen pistokkaat saanut menemään.

E: tosin täytyy lisätä, että en ole ihan näin kylmillä säillä postitellut.

Ainakin lämpimillä keleillä voi kai lähetellä jonkun putken sisällä. Keltäköhän tuo metodi on peräisin.

Otan tosiaan lisää pistokkaita, mutta jos ne eivät riitä kaikille niin lähettelen varausjärjestyksessä. Kiitoksia ABK lähetysvinkistä. Jotain tuollaista itsekin ajattelin. Pitänee hieman suunnitella mikä olis seuraavien pistokkaiden pituudeksi hyvä, että ne menevät sopivasti kirjeeseen. Juurtuvan näiden uskon helposti koska otin ja otan vain tuoretta kasvua.
Pistokkaina näiden etuna on nopea sadontuotto. Siinä missä siemenestä idätetyn täytyy tulla "sukukypsäksi", on pistokas kopio kasvista josta se on otettu, eli "aikuinen" tässä tapauksessa. Kunhan se on hieman kasvattanut juuria, saa tarpeeksi valoa ja sopivasti ravinteita alkaa kukinta ja sadontuotto.

Varoitus!: Saattaa olla asiaan vihkiytymättömälle hieman raskasta luettavaa.

Lainaus käyttäjältä: Aji Inferno - maaliskuu 09, 2012, 22:12:13 ip
Tähän ison Ulupican arvoitukseen löytyy USDA:n tietokannasta yksi erittäin mielenkiintoinen vahvistus. Siellä nimittäin kuvaillaan eräs Bolivian villi c.cardenasii (en muista koodia, sorry), jonka marjan kooksi kuvailtiin 10mm! Jokainen täällä tietää mitä tuo merkitsee: kyseessä oli juuri tämä villi Iso Ulupica.

Capsicum cardenasii, PI 573336, LOCALNAME Ulupica, Bolivia La Paz

LainausFruits spherical, ca. 1cm in diameter, dark green, very piquant. Seeds few, ca. 6, large light yellow. Fruits sold fresh. Purchased from market vendor who said the fruits are gathered from wild plants near Collana on the slopes of Mt. Illimani.

Valitettavasti myös: "Accession is expired or dead. Historical record only. Please do not request this accession."

Lieneekö syy ettei sitä ole saatavilla juurikin tuo hedelmän väri, tumman vihreä. Isomarjaiseen versioon sopii myös tuo isot siemenet maininta.

Samalta torilta kerätty myös kolme vuotta myöhemmin Capsicum cardenasii, PI 590507

LainausFruit globose, 5-10mm diam. green when harvested and consumed, orange-red when fully ripe. Seeds yellow-white. Very piquant.

Myös tässä voi olla sentin mittaiset hedelmät. Valitettavasti myöskään tätä ei ole saatavilla, vaan kyseessä on vain historiallinen tallenne.

LainausAccession was collected. 06-Mar-1995. La Paz, Bolivia.
Locality: Murillo. La Paz, Mercado Rodriguez, market. Habitat: Fruits collected from wild and semi-cultivated stands in Collana (16 deg. 41'S, 67 deg. 59'W) on flanks of Mt. Illimani.. Latitude: 16 deg 30 min 0 sec S (-16.5), Longitude: 68 deg 9 min 0 sec W (-68.15) GoogleMap  it. Elevation: 3636 meters Comment: Said to be last fruits of the year.

Yksikään USDA (4kpl) cardenasii ei muuten ole saatavilla vaan vain historia mainintoja. Omituista. Voisiko tämäkin viitata tuohon itsepölyttymättömyyteen? Tutkiskelin muuten sitäkin enkä tullut hullua hurskaammaksi. Löytyy useita vanhoja mainintoja joiden mukaan sekä cardenasiin että pubecensin piirissä on lajikkeita jotka eivät ole itsepölyttyviä. Enpä silti menisi tähän täysin sokeasti luottamaan. Aika harva on itse tämän todennut. Joka tapauksessa haluaisin ehdottomasti sellaisen kasvin kasvamaan, oli se sitten Ulupicaa tai Rocotoa.

 Täytyypä suunnitella seuraava kaukomatka suunnalle Bolivia-Peru.

Sano vaan koska. Tosin seuraava on menossa kaakkois-aasian chilimarkkinoille, mutta ehkä sitten sitä seuraava.

OT: Oletteko koskaan kiinnittäneet huomiota viestien postausaikoihin? Koko foorumi toimii todella 24/7, ei pelkästään tämä ketju. Mikäs sen mainiompaa, chilitietous lisääntyy jatkuvasti, kun yksien nukkuessa toiset harrastajat puskevat tiedettä eteenpäin!! :)

Kyllä nuo USDAn tiedot vahvistavat isomarjaisen Ulupican villin muodon olemassaolon. Sen tieteellinen yms. määrittely onkin sitten ihan oma juttunsa, ja selvästi täysin kesken.

Flexuosumin on todettu olevan kykenemätön itsepölytykseen, tai ainakin äärimmäisen heikosti. Jos se ei pääse ristiinpölyttymään jonkun lajitoverinsa kanssa, tekee se kuitenkin harvakseltaan pikkiriikkisiä siemenettömiä marjoja.

(http://kuvapilvi.fi/k/YxIq.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kolme itsepölyttynyttä Capsicum flexuosumin marjaa

Omat kolme flexuani ovat kaikki eri ikäisiä ja kasvaneet eri tavoilla. Vanhin niistä on kasvanut aluksi huonosti, sitten mullanvaihdon jälkeen hyvin ja taas mullanvaihdon jälkeen huonosti. Se on edelleenkin ainut kukkinut. Kukinnan se lopetti vastikään kun siirsin sen taas isompaa juuritilaan. Minulla oli tässä isoimmassa tuplakukka (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg191869#msg191869), joista molemmat tuntuvat kehittyneen marjoiksi ja vielä viereisessäkin kukkavarressa on yksi. Eli kolme itsepölyttynyttä marjaa tulossa :)

 Mielenkiintoista tuleeko noista itävää siementä.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 12, 2012, 00:09:34 ap
Flexuosumin on todettu olevan kykenemätön itsepölytykseen, tai ainakin äärimmäisen heikosti. Jos se ei pääse ristiinpölyttymään jonkun lajitoverinsa kanssa, tekee se kuitenkin harvakseltaan pikkiriikkisiä siemenettömiä marjoja.

Oman kasvini siemenet olivat peräisin erään chiliharrastajan flexuosumista, jolla ei ollut lajikumppania joten itäviä siemeniä vaikuttais tulevan ilman itsepölytystäkin. Oiskohan sitten sen verran eroa liikkeellä olevissa flexuissa että osa tuottaa itäviä siemeniä ja osa ei?

Sadontuottoon ristipölytys vaikuttaa hyvinkin paljon, omat siemeni sain flexu-yksilöstä joka oli 3v aikana tehnyt 20-30 hedelmää ja siemeniä muistaakseni oli ollut parissa hassussa hedelmässä.

(http://img708.imageshack.us/img708/6184/sweedflower2.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/708/sweedflower2.jpg/)
Mitä mainioin ja kaunein lajike.

(http://img546.imageshack.us/img546/7893/goatsweedflower1.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/546/goatsweedflower1.jpg/)
Kukassa on terälehtien juuressa pienoiset "kuplat". Samanlaiset on toisen karvaisen chilin pubescensin kukissa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg194323#msg194323). En ole varma onko tuollaista kaikilla chileillä vai vain näillä.

(http://img96.imageshack.us/img96/2812/012ost.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/96/012ost.jpg/)
Toisen talvehtivan yksilön kokokuva. Se on viettänyt koko pimeän kauden hämärällä ikkunalla, loisteputkivalon avittamana. Sen kasvutapa on tuollainen pitkä runko, jonka päähän siten alkaa muodostua lehvästöä, eli puumainen. Nyt talvetuksen aikana on myös rungon vanhoista lehtihaaroista alkanut puskemaan uutta oksaa.

(http://img37.imageshack.us/img37/1632/074fd.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/37/074fd.jpg/)
Kuva viime kesältä. Chilin palot vaihtavat väriä vihreästä mustaan ja lopulta punaiseen. Pahanmakuinen mutta todella tulinen annuumiksi. Näistä tulee kuitenkin aivan loistavaa jauhetta. Kasvi on varsin kaunis ja auringonpaisteessa näyttää hopeiselta karvaisuutensa takia. Suosittelen vahvasti koristekasviksi ja maustekaappiin potkua antamaan. Kotoisin Venetsuelasta

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 13, 2012, 19:02:39 ip

Kukassa on terälehtien juuressa pienoiset "kuplat". Samanlaiset on toisen karvaisen chilin pubescensin kukissa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg194323#msg194323). En ole varma onko tuollaista kaikilla chileillä vai vain näillä.

Nuo mainitsemasi "kuplat" taitavat olla mettä.

Lainaus käyttäjältä: wille - maaliskuu 13, 2012, 19:20:52 ip

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 13, 2012, 19:02:39 ip

Kukassa on terälehtien juuressa pienoiset "kuplat". Samanlaiset on toisen karvaisen chilin pubescensin kukissa (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg194323#msg194323). En ole varma onko tuollaista kaikilla chileillä vai vain näillä.

Nuo mainitsemasi "kuplat" taitavat olla mettä.

Mettä minäkin veikkailisin.

Nectaria herrat tarjoavat. Kiitos vaan ja voipi olla. Meni taas niin syvälle hortonomiaan ettei oma ymmärrys riitä.

Goat on kyllä hieno kasvi - annuumien ehdotonta eliittiä kaikin puolin! :)

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 13, 2012, 20:15:16 ip
Nectaria herrat tarjoavat. Kiitos vaan ja voipi olla. Meni taas niin syvälle hortonomiaan ettei oma ymmärrys riitä.

Täällä on ainakin - eritoten kasvihuoneessa - esiintynyt tuota mettä ihan lajikkeesta riippumatta. Kasvit houkuttelevat sillä pörriäisiä pölyttämään kukkia. Mehiläisiä ja kukkakärpäsiä onkin kasvarissa aika-ajoin näkynyt reilustikkin.
Kolibreja ei ole kyllä ollut yhtään.

GW on kyllä tosiaan nätti kasvi.
Mieto ja herkullinen. Lempeä polte. ;)

Itse ajattelin tuon "kuplan" olevan sama kuin joillain lajeilla ja lajikkeilla on terälehtien juuressa värikkäät pisteet. Joskus ne ovat saman väriset kuin muukin sitä ympäröivä terälehti ja joskus esim keltaiset. Tuossa Ulupica Lumia 1.0 kasvissa näkyy samanlaiset valkeat pisteet eli "kuplat" terälehden ulkopuolellakin, kuten monissa muissakin. Voihan se metta olla, mutta mielestäni se on kuitenkin lehden sisällä oleva paise. Eli onko se sitten mesivarasto? Mielipiteitä, keskustelua?

Komppaan kaikkia tuosta GW:n kauneudesta.
Huomasin sen myös varsin hyväksi talvehtijaksi. Omani eleli helmikuun alkuun asti pelkällä luonnonvalolla. Siitä huolimatta ei tiputellut lehtiä nimeksikään ja melko pitkään jaksoi tehdä uusia kukkia sekä kypsytellä podeja.
Toivottavasti lähtee sinulla nuo sivuhaarat kasvamaan. Itse leikkasin latvan poikki, jättäen koko kasvin lehdettömäksi. Siltikään ei ole alkanut puskea uusia versoja muualta, kuin latvasta.

E: Täytyypä tutkia noita kupla-asioita jahka kukkia taas tulee.

Lainaus käyttäjältä: Siku - maaliskuu 13, 2012, 20:48:53 ip
E: Täytyypä tutkia noita kupla-asioita jahka kukkia taas tulee.

Sama. Pitää kikkailla makron kanssa ja ottaa vaikka töissä kuvia mikroskoopilla. Tässä (https://lh4.googleusercontent.com/-KoZ9GoTb11Q/TZTj9sIRoiI/AAAAAAAABpo/OC0-SByZgfg/s640/DSC05282a.JPG?gl=FI) yksi kuva viime vuodelta, jossa on myös tuota mahdollista mettä.

Kas näin, nektariasiaa:

http://www.chilepepperinstitute.org/files/tiny_mce/file_manager/assured/solisnectarguides.pdf (http://www.chilepepperinstitute.org/files/tiny_mce/file_manager/assured/solisnectarguides.pdf)
http://www.rirdc.gov.au/programs/established-rural-industries/pollination/capsicum.cfm (http://www.rirdc.gov.au/programs/established-rural-industries/pollination/capsicum.cfm)

LainausCapsicum flowers are in the group of open flowers, with hexose (glucose and fructose) rich nectar, although sucrose has not been found (Rabinowitch et al. 1993; Roldán Serrano and Guerra-Sanz 2006).  Furthermore, capsicum flowers tend to produce relatively large amounts of nectar, suggesting that cross-pollination by pollen vectors may be favoured (Rabinowitch et al. 1993).

LainausHoney bees are attracted to pollen and nectar, and especially to nectar sugars.  Nectar volumes of capsicum species may differ greatly between genotypes, and fluctuate significantly throughout the day (Rabinowitch et al. 1993).  The nectary appear as swellings on the basal part of the ovary.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1744-7348.1993.tb04087.x/abstract (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1744-7348.1993.tb04087.x/abstract)

Sen verran olen törmännyt noihin ikäänkuin "vesikupliin" näinä kasvatteluaikoina, että enimmäkseen niitä on talviaikaan. Saman kasvin kukissa ei taas kesällä niitä olekaan. Olisiko jotenkin yhteydessä lannoitukseen, keinovaloon ja sisäilmaan?

Lainaus käyttäjältä: Siku - maaliskuu 13, 2012, 20:48:53 ip
Komppaan kaikkia tuosta GW:n kauneudesta.
Huomasin sen myös varsin hyväksi talvehtijaksi. Omani eleli helmikuun alkuun asti pelkällä luonnonvalolla. Siitä huolimatta ei tiputellut lehtiä nimeksikään ja melko pitkään jaksoi tehdä uusia kukkia sekä kypsytellä podeja.
Toivottavasti lähtee sinulla nuo sivuhaarat kasvamaan. Itse leikkasin latvan poikki, jättäen koko kasvin lehdettömäksi. Siltikään ei ole alkanut puskea uusia versoja muualta, kuin latvasta.

E: Täytyypä tutkia noita kupla-asioita jahka kukkia taas tulee.

Annuumiksi tosiaan epätavallisen sitkeä sissi. Ja perkeleellinen potku! ;)

Eihän näitä karvaisia chilejä montaa ole. Goas't Weed ja Serrano annuumeissa, Cajamarca chinenseistä, pubescensit, C.galapagoense, eximium var. tomentosum ja varmaan joitain muitakin. Olisi kiva tietää onko niillä jotain yhteistä mikä tuon karvaisuuden aiheuttaa. Esim onko alunperin karvaisen pubescensin karvaisuus siirtynyt joidenkin linkkilajien mukana annuumiin, tai toisinpäin. Vai onko kyseessä vain eri evoluution tarpeeseen tapahtuneet muutokset. Jokatapauksessa harvinaisena ominaisuutena on tuo karvaisuus varsin hieno.

J.K   C.praetermissum unohtui mainita karvaisista kavereista. Ehkei sekään ominaisuus niin kovin harvinainen loppujen lopuksi ole.

Lainaus käyttäjältä: Toni.A - maaliskuu 13, 2012, 21:00:10 ip
Sen verran olen törmännyt noihin ikäänkuin "vesikupliin" näinä kasvatteluaikoina, että enimmäkseen niitä on talviaikaan. Saman kasvin kukissa ei taas kesällä niitä olekaan.

Muutama havainto:
- Nuo kehittyvät kukan vanhetessa. Juuri auenneessa niitä ei yleensä näy. Selvimmin niitä on esiintynyt pubeilla. Ja tosiaan kuvani näkyvät olevan kevätkaudelta, mutta voi olla sattumaakin. Syksymmällä kukkia ei enää ihmetellä.

- Foorumilla niistä keskusteltiin ainakin -09 keväällä kuvaesimerkkien kera: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5272.msg57302#msg57302 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=5272.msg57302#msg57302)
- Puben kukkakuvia, osa isoja:
http://www.chilivaar.in/blogit/redperuvian_kukka1.3.jpg (http://www.chilivaar.in/blogit/redperuvian_kukka1.3.jpg)
http://www.chilivaar.in/blogit/peruviankukka13.5i.jpg (http://www.chilivaar.in/blogit/peruviankukka13.5i.jpg)
http://chilivaari.blogspot.com/2010/05/jattilaismaisia-kukkia-riesenissa_26.html (http://chilivaari.blogspot.com/2010/05/jattilaismaisia-kukkia-riesenissa_26.html)
- Myös annuumissa löytyi, mutta ne ovat lähempänä keskustaa:
http://www.chilivaar.in/2012/hecele_kukka_10.2.jpg (http://www.chilivaar.in/2012/hecele_kukka_10.2.jpg)


EDIT:
Tutkinpa hieman lisää.
Kaikissa nyt kukkivissa chileissä tuota näyttäisi olevan, kun suurennuslasilla ja sopivassa valaistuksessa katsoo. Chinense Cajamarcalla oli sangen selvät kirkkaat kuplat varsinkin vanhemmissa kukissa. Aji Amarillon kirjavista kukista sitä oli vaikeampi löytää, mutta on tuota baccoillakin. Ulupican pallukat ovat kellertäviä, useimmilla annuumeilla kirkkaita.

Kiitoksia kaikille, mutta tällä kertaa varmaankin eniten Chilivaarille asian tonkimisesta ja selvittelystä. Eihän se kaiketi ihan täydellisesti vieläkään selvinnyt, mutta eiköhän tällä tietämyksellä kokeesta jo läpi pääsisi. Yritin itsekin kuvailla vielä kukkivaa Aji Amarilloani ym. muita, mutta tuskimpa tämä enää lisäkuvia tarvitsee. Jos jollain on asiasta vielä selkeä ja varma selitys, että mitä ne ovat, miksi ne ovat ja koska ne ovat, niin saa tulla kertomaan.

Lainaus käyttäjältä: The Complete Chile Pepper Book (Bosland, DeWitt)
Nectar is produced and accumulates in the nectary at the base of the ovary. The quantity of nectar depends on many factors, but the genotype of the cultivar seems to be the most important. The flowers are visited by bees for both nectar and pollen. Older cultivars and wild species have conspicuous nectar drops. The nectar drops are in the middle of the lower section of the flower petals associated with a pore that is visible with a hand lens. Many new cultivars do not produce significant amounts of nectar, so bee visitations can be low.

...
An examination of the flowers of wild species and of wild types of Capsicum annuum reveals large drops of nectar that reward bees for visiting the flower.

...
Instead of white flowers, C. pubescens has purple flowers with large nectaries (the part that secretes nectar).

Kiitos Herpiili kun muistutin tuosta kirjasta. Kaivoin sen kirjakasastani ja siitä löytyi kuin löytyikin kuva joka selittää pilkut nimellä Nectar spots eli mesi pilkut.
Sopivaa kuvaa netistä etsiessä löysin paikan josta tuonkin kirjan voi lukea netissä. Eli katsoppa sivulle 104, siellä on kuva.
http://www.scribd.com/doc/48066740/The-Complete-Chile-Pepper-Book

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 14, 2012, 06:04:53 ap... eiköhän tällä tietämyksellä kokeesta jo läpi pääsisi. Yritin itsekin kuvailla vielä kukkivaa Aji Amarilloani ym. muita, mutta tuskimpa tämä enää lisäkuvia tarvitsee.

Onhan ne siellä Amarillollakin, vaikka kukan muoto ja heteet peittävät ne helposti. Kirkkaita pallukoita ovat ja leviävät kuin tahmea neste, kun niitä tikulla sohaisee. En maistanut. Saattaisi olla makeaa, mutta vähänhän sitä on.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 13, 2012, 22:09:55 ip

Lainaus käyttäjältä: Toni.A - maaliskuu 13, 2012, 21:00:10 ip
Sen verran olen törmännyt noihin ikäänkuin "vesikupliin" näinä kasvatteluaikoina, että enimmäkseen niitä on talviaikaan. Saman kasvin kukissa ei taas kesällä niitä olekaan.

Muutama havainto:
- Nuo kehittyvät kukan vanhetessa. Juuri auenneessa niitä ei yleensä näy. Selvimmin niitä on esiintynyt pubeilla. Ja tosiaan kuvani näkyvät olevan kevätkaudelta, mutta voi olla sattumaakin. Syksymmällä kukkia ei enää ihmetellä.

Sen lisäksi, että ovat pubeilla näkyvämmät, olen huomannut, että myös nenä havaitsee pubejen meden muita lajeja (verrokkina annuum, baccatum ja chinense) paremmin. Etenkin Manzano Rojo kunnostautui tällä saralla viime vuonna, havaintoaikana loppukesä-syksy (myös mesikuplat olivat selvästi näkyvissä).

Alkoi tehdä Aji Cristalia mieli. Päätimpä antaa siis talvehtivalle kasville hieman uutta multaa alle ja tilasin TopMaxia kukituksen aloittamiseen. En ole ennen käyttänyt sadottamiseen tälläisiä shiittejä, mutta nyt ajattelin että miksipä en. Cristalia ei ainakaan viime vuonna ollut tarpeeksi saatavilla vaikka sitä oli neljä puskaa eri paikoissa: pihassa, ikkunalla ja mökillä. Nyt tuo viime kesän pihassa viettänyt kasvi meni valoisampaan paikkaan toisella puolella taloa, hankkimaan vähän menetettyä näyttävyyttään takaisin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yxvj.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/YxvB.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/Yxvn.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Olisiko noin kolmas-osa chileistäni tämän kuvan alueella. Jouduin tänään hieman väljentämää tilaa etteivät sotkeennu toisiinsa.

Pubescensit vein pari päivää sitten viileään eteiseen, isojen ikkunoiden luokse. Patteri asetettu 10 asteeseen ja auringon paistaessa on varmasti reilummin lämpöä. Saas nähdä miten kasvavat siellä. Ainakin syksyllä ne nauttivat ilmojen viilenemisestä, mutta myös varmaan päivän lyhenemisestä.

Yhden kaverinkin sain ottamaan parit chilit ikkunalaudalleen. Eilen vein ja tänään kun soittelin oli ne vielä hengissä ja kaveri huolissaan kyseli hoito-ohjeita :). Chiittä se lähtee. Viime vuonnakin onnistuin dumppaamaan ylimääräisiä kavereiden ikkunalaudoille. Jos sieltä vaikka joku pieni puutarhuri heräisi jossakin.

Innostuin Tepineistä heti viime kauden lopettelemisen yhteydessä. Päätin hankkia muutaman erilaisen kasvamaan. Nyt niitä kasvaa kolmea erilaista ja siemeniä parista uudesta on jo hankittuna, tulevia kasvatuksia varten.

Katselin myös eräänkin Yhdysvaltalaisen siemenpankin Capsicum annuum var. glabriusculum listauksen ja yllätyin hieman kun huomasin siellä olevan 66 erilaista versiota. Ei kai tuo niin yllättävää ole kuitenkaan kun miettii että se kasvaa heidän omalla maaperällään ja kasvualue ylettyy Brasiliaan asti. Kuvia ja kuvauksia katsellessa oli niillä varsin paljon eroja keskenään. Joissain on ihan pyöreät marjat ja toisissa pienet (villimpi tepin?) tai isot pitkulaiset (jalostetumpi pequin?).

(http://kuvapilvi.fi/k/YxVQ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Vasta keräämäni Tepin ETC marjat ja verrokkina Duke Pequinia, mikä on hieman mysteerinen villimäinen C.frutescens.

Tässäpä jokunen nimi joita var glabriusculumeista käytetään: American bird pepper, bird pepper, chile pequin, chilipiquin, chiltepe, chiltepin, piquin ja chiltepinpeppar. Ei nuo nimet silti tuohon lopu, vaan kyseessä ovat vain hieman yleisemmät nimet.

Kyseessä on siis annuumin ja ehkä myös frutescensin sekä chinensen kantamuoto.

Tepineiden kasvutavatkin ovat moninaisia, tai ainakin koko erot. Tämä ETC kasvaa matalana puuna tai puskana. Monet muut variaatiot ovat kuitenkin yksiä harvoista chilestä jotka kasvavat ihan oikeaksi "puuksi", mikä tykkä kasvaa isomman puun katveessa.

Kyseessä on myös varsin tulinen tapaus, kuten eräskin etkoille eksynyt yllytyshullu sai todeta tässä jokin aika sitten.

(http://kuvapilvi.fi/k/YxV8.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tepin ETC juuri uudelleen ruukutettuna. Tämä taitaa jäädä huonekasviksi.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv8T.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kyllä tämän näkymä saa aikaan keväistä fiilistä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv8W.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
En saanut ikuistettua tätä ihan haluamallani tavalla, mutta laitoin kuitenkin.

Itselleni on Habanero edelleen melko tulinen, enkä ruuanlaittoon kaipaa juuri tulisempaa. Yksi tuollainen oranssi ruuassa aiheuttaa pitkäkestoisen ruokailun. Tätä tulisempia käytän lähinnä jauheena popkorneissa, leivonnassa tai lusikoitavissa maitotuotteissa.

Kun päätin tilata TopMaxia, kuten aikaisemmin jo mainitsi, en voinut samalla olla tilaamatta muutamaa muutakin tuotetta. Mukaan tarttui mm. kivivillaa ja uusi idätysboksi. Ennen olen käyttänyt ihan rakennuskivivillaa, mutta siinä on heikompi vedenpidätyskyky, sekä paria halvempaa minikasvaria. Nyt päätin panostaa ja harjoitella tulevia koitoksia varten.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvhb.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Idätykseen pääsi lisää koodittomana saamiani C.flexuosumia ja juuri saamaani uutta C.tovariita. Pimenta barra do Ribeiro on uusi minkä oikeinkirjoituksessa minulla on vaikeuksia. Päätin jo kerran etten idättele sitä täksi kaudeksi, mutta muutin nyt sitten mieleni. Siitä tulee ilmeisen käyttökelpoinen ja koristeellinen sisäkasvatti. Omnicolor ei itänyt aikaisemmin, joten laitoin siitä lisää siemeniä. Sekin saisi jäädä koristeeksi sisätiloihin. Lisäksi siirrsin vanhoista idätyksistä kivivillaan ja uuteen boksiin C.tovariin siemenet mallia CGN 22876 ja CGN19198#2, ihan vain siksi etten joudu niihin koskemaan sitten jos vaikka vielä itäisivät. Joudun taistelemaan itseni kanssa etten laita loppujakin mielenkiintoisia siemeniä itämään. Täytyy sitä jäädä seuraavaankin kauteen jotain. Nyt alkaa jo olla aika lailla täksi kaudeksi kasvateltavaa. Jos joku muutoin on kiinnostunut esim. edellämainituista niin haalin siis jo kasaan siemeniä tulevaisuutta silmällä pitäen.

Jos joku noista muutoin suostuu itämään, niin se tulee päätymään bioponiseen passiivihydroon. Tein tässä juuri kahdesta viime kaudelta säästämästäni passiivihydro kasvatista noita bioponisia, kun tilasin myös Vulkaponicia. Saas nähdä onnistuiko temppu, mutta jos ei niin ainakin PH kasvualustassa pysyy tämän tavaran ansiosta melko hyvänä.

Lisäksi tuli kuljeteltua joitain tupla yksilöitä kasveista mökin lämpöön. Poiskaan ei raaski heittää.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvul.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Yvuj.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Vasen kuva on muutaman päivän vanhempi.

(http://kuvapilvi.fi/k/YvuA.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Löysin tästä netistä vähän tietoa. On erään kasvattajan mielestä cayennemainen ja tulinen annuumi. Ihmetyttääkin miksi tämä on määritetty C.sp? Viimeisessä kuvassa on kaksi kukkavartta samasta oksanhaarasta, mutta käsittääkseni annuumeilla ilmenee tätä harvakseltaan. Mitään annuumista poikkeavaa en tässä ole toistaiseksi havainnut.

Täällä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195788#msg195788) tarjosin pistokkaita Ulupica Largesta. Meinasin että laitan ne liikkeelle kun lämpötila sopivasti pysyy plussalla.

Juurruttaminen tapahtuu ja -tui 0,33 - 0,5 dl metallitölkeissä. Veteen lisätään aivan pikkiriikkisesti lisäravinteita. Kaliumia saa olla siinä enemmän kuin typpeä, koska se on tärkeämpi juurten muodostumiselle. Juurruttamisessa tärkeää on ottaa tuoretta kasvua ja siirtää pistokas asap juurtumaan. Leikkuupinta kannattaa tehdä vinoksi, jotta pisto saa imettyä vettä sitä kautta tehokkaasti. Lehtimassaa ei kannata olla paljoa ja lämpötilan sekä valon määrä kannattaa pitää matalana, jotta kosteuden haihdutus lahdistä olisi rajallista.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvmx.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämän hetkinen tilanne juurtumisen kanssa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvmm.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Juurtuminen on tapahtunut sen verran hyvin että olisi jo aika postitella, kunhan sää vain sen sallisi. No sitä odotellessa päätin istuttaa yhden näistä.

(http://kuvapilvi.fi/k/YvmC.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kasvualastuna toimii siis toivon mukaan bioponinen pasiivihydro. Nämä välineet siihen tarvitaan.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvmz.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pesin ensiksi hydrosoran

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvms.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pistokkaan sijoitin kivivillaan. Juurruttamisen voisi tehdä myös suoraan siihen. Tukemiseen käytin Vulkaponicia, kuten myös ruukun pohjalle.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yvmo.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ravinnoksi annoin hyvin laimeaa lisäravinnevettä, jonka PH arvon säädin reiluun kuuteen. Siittä sitten kasvamaan vaan. Parin viikon päästä se saa jo kunnon tuhtia litkua.

Käsittelyssä CO 4392, mikä on alunperin USDA:n PI 260433. USDA puolestaan sai sen 1959 ja siemenet olivat peräisin Boliviasta. Laji on nimeltään Capsicum chacoense.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv9k.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaunis pieni valkoinen kukkanen, mikä on vaikeahko ikuistaan Canonin Ixus 90 IS pokkarilla.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv9a.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pane merkille kuvissa erottuva kasvia valossa hopeoiva "nukka" varren ja lehtien pinnalla. Kaikissa Chakoissa tätä ei ole.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yv9I.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/) (http://kuvapilvi.fi/k/Yv9G.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kyseessä on nuorena hujoppi, eli tämä kasvattaa pitkän varren ennen kuin alkaa haarautumaan.

Moni latvoo chilit nuorena että saisi niistä tuuheampia ja kompaktimpia. Minäkin kokeilin sitä viime vuonna chileillä joita oli tuplat kasvamassa. Nykyään haluan antaa kasvien haarroittua niille ominaiseen tapaan ja pyrin pitämään valon niin hyvänä etteivät ne siksi kasvaisi liikaa pituutta. Tälläinen nuori hujoppikin alkaa kasvattamaan varren lehtihaaroista uusia varsia kun vien sen kesäksi ulos. Kunhan varsi ei nojaa mihinkään tulee siitä aivan tarpeeksi vahva.

Lisäsin pari tämän hetken "hyvää" kuvaa myös CAP 501 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195145#msg195145) chacolle.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 24, 2012, 22:30:06 ip
Viimeisessä kuvassa on kaksi kukkavartta samasta oksanhaarasta, mutta käsittääkseni annuumeilla ilmenee tätä harvakseltaan. Mitään annuumista poikkeavaa en tässä ole toistaiseksi havainnut.

Minulla Lombardot (annuumeja) tekee kaksi kukkavartta samasta oksanhaarasta, eli ei kai kovin harvinaista sentään?
(http://dl.dropbox.com/u/53859504/lombardokukkii.jpg)

Mulle kelpais pistokas, jos oot esim ens kuussa herpiilin miittiin tulossa piipahtaan.

Lainaus käyttäjältä: Jarok - maaliskuu 28, 2012, 21:21:01 ip

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 24, 2012, 22:30:06 ip
Viimeisessä kuvassa on kaksi kukkavartta samasta oksanhaarasta, mutta käsittääkseni annuumeilla ilmenee tätä harvakseltaan. Mitään annuumista poikkeavaa en tässä ole toistaiseksi havainnut.

Minulla Lombardot (annuumeja) tekee kaksi kukkavartta samasta oksanhaarasta, eli ei kai kovin harvinaista sentään?

Tarkoitin että annuumi lajin kasvit tekevät osaan haaroista kaksi kukkavartta, mutta paljon yleisempää on että vain yhden. En siis tarkoittanut että eri lajikkeista harva tekisi tätä, vaikka voi se niinkin olla. ;)

Rundari: Tuon sinulle piston.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - maaliskuu 24, 2012, 22:30:06 ip
Tarkoitin että annuumi lajin kasvit tekevät osaan haaroista kaksi kukkavartta, mutta paljon yleisempää on että vain yhden. En siis tarkoittanut että eri lajikkeista harva tekisi tätä, vaikka voi se niinkin olla. ;)

Aaah, mun sisälukutaidossa ongelma siis. :)

(http://kuvapilvi.fi/k/YvZS.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tätä C.flexuosum on jumittanut piiiitkän aikaa. Viimeiset pari senttiä ja haarautuminen on tapahtunut nyt viimeisen viikon aikana. Alunperin se kasvoi tuossa maitorahkapurkissa ihan kivasti. Muistelisin että sen kasvu pysähtyi jostain kummallisesta syystä. Odotin pari viikkoa mutta kun mitään ei tapahtunut annoin sille lisäravinnetta. Edelleenkään mitään ei tapahtunut. Parisen viikkoa sitten kyllästyin odottamiseen ja pesin sen juuret ja sijoitin sen taimimultaan, kun vanha multa oli puutarhamultaa. Reilun viikon totuttelun jälkeen se alkoi kasvamaan ja nyt siihen on jo muodotumassa kukkavarsia. Aloittelen taas lisäravinteiden antamista, koska taimimullassa ei paljoa ravinteita ole. Olen kuitenkin ollut huomaavinani että mitä villimmästä chilistä on kyse sitä hitaammin se kasvaa ja sitä köyhemmässä maaperässä se viihtyy. Poikkeuksia varmaankin on, mutta noin niin kuin pääsäännöksi. Isompi, vaikkei juurikaan vanhempi flexuni, on jumittanut melko kauan aina ruukunvaihdon yhteydessä. Tämän ajattelin antaa kasvaa melko isoksi tuossa parin desin tilassa, mutta se vaatii hyvin säännöllistä ja pientä kastelua, lannoitusta ja huolellisuutta.

(http://kuvapilvi.fi/k/YvZX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kolmas paljon nuorempi flexuosum kasvaa tässä. Harjoitus parin ekan kanssa alkaa tuottaa tulosta ja tämä on kasvanut paremmin kuin sen isoveljet. Ajatuksena on pölytellä noita kahta vanhempaa keskenään ja tämä kolmas pääsee risteytystestiin. Kesällä ajattelin altistaa  tämän monen muun lajin edustajien kanssa hyönteisten pölytykseen. Ristiinpölyttyneen hedelmän tunnnistaa flexuosumissa siitä että se on paljon isompi kuin itsepölyttynyt. Nykyään ei edes tiedetä voiko flexu risteytyä jonkun muun lajin kanssa, joten kaikki tieto tuolla saralla olisi uutta. En pidäkään niin merkittävänä sitä että saisin selville minkä lajin kanssa se mahdollisesti olisi risteytynyt, vaan oleellista olisi saada selville onko risteyttäminen ylipäätään mahdollista. Jos siemeniä syntyisi niin siinähän olis taas seuraavalle kaudelle jännittämistä, että mitä jos mitään niistä syntyy.

Idätyksessä on tätä vielä jokunen siemen. Jos ne itävät niin ne kasvatan bioponisena passiivihydrossa huonekasviksi. Näillä mennään.

(http://kuvapilvi.fi/k/YCAK.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Chilit on aika kestäviä kavereita. Ei ne nauti huonoista olosuhteista, mutta hyvin ne selviää kylmästä ja huonosta hoidosta. Kuvan kaksi vasemmanpuoleista Aji Cristalia pääsi juuri isompaan juuritilaan. Talven ne vietti pienissä altakasteluruukuissa. Toinen oli lopulta lehdetön ja toisessa oli kaksi isoa lehteä jäljellä. Lämpötila kävi ilmeisesti puolessa asteessa pahimmillaan, koska mökin lämmitys hoituu puulla.
Oikeanpuolimmainen on Aji Amarillo Small, joka on ollut tuossa isossa ruukussa koko talven. Se on pysynyt hyvässä lehdessä koko talven, ainakin jos vertaa noihin pienempiin ruukkuihin laitettuihin. Toisen pieneen ruukkuun survomani Amarillo yksilön lahjoitin juuri pois. No yhtä kaikki, hengissä ja hyvässä kasvussa ovat. Näiden lisäksi tuolta löytyy myö Red Habanero, eli chinensekin selviää talvesta kylmässä. Hengissä selvisi myös Lemon Drop, jonka päävartta jouduin kuivumisen takia katkomaan useamman kerran. Lopulta sitä jäi jäljelle vain peri senttiä, mutta uusia heiveröisiä varsia kasvoi pimeässä ja kylmässä tilalle. Nyt auringon lisäännyttyä on nuokin varret vahvistuneet.

Praetermissumeiden jonkinlaisena peruslajikkeena voitanee pitää Cumari Polluxia. Tuo Cumarin maakunnasta Brasiliasta saapuva chili on villin ja jalostetun chilin välimuoto. Eli kyseessä on ihmisen voimakkaasti jalostama ja kaupallisestikin käyttämä chili, mutta sen marjat jäävät silti pieniksi, joskin niitä tulee paljon.

(http://kuvapilvi.fi/k/YCTO.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Karvainen kasvi, jossa paksu runko ja pieni monivärinen kukkanen.

(http://kuvapilvi.fi/k/YCTW.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kukan tausta on täysin valkoinen

(http://kuvapilvi.fi/k/YCTh.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/YCTI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Makua en ole vielä päässyt arvioimaan, mutta muita praetermissumeita maistaneena on odotukset korkealla.

Aikamoinen kahteensattuma, kun itse rustasin samasta lajikkeesta juttua blogilleni. On se vaan hieno kasvi. ;)

Täytyypi käydä siis katsomassa mitä sinä tästä sanoit ;)

Kateus iski... Fataliilta tilatuista Cumari Pollux:n siemenistä yksi iti ja sirkkalehtinen taimi kuoli vuodenvaihteessa varomattomaan mäntysuopakäsittelyyn. No jos on tosiaan satoisa, niin tästä saanee siemeniä syssymmällä, eiks je?  ;)

Kaunis kasvi.

Itselläni oli kahdesta eri lähteestä siemenet. En muista kumman erän siemenistä tämä ainokainen kasvi on peräisin, mutta toiset siemenet hommasin koska ekat itivät huonosti. Loppujen lopuksi tämä taitaa olla aika huono itäjä, koska itsekin sain vain yhden kasvin aikaiseksi. Jos kaikki sujuu hyvin niin siemeniä saan tästä jakoon, kun marjojakin on alkanut jo tekemään. En ole selvittänyt kuinka satoisa tapaus tämä on, mutta yleisesti ottaen praetermissumeita pidetään kaikkein satoisimpina chileinä. No pääsen vähän vertailemaan näitä kesällä kun neljää erilaista praetermissumia on kasvamassa. Tiedä sitten riittääkö satokausi noille myöhempään itäneille.

Minullekin kelpaisi siemenet, villejä haluaisin kokeilla ensi kaudella.

jörgenille pistetään siis parit siemenet varaukseen, jos niitä joskus tulee. Muistutteleppa tuonnempana. Tämähän on mitä oivallisin villichileihin siirtymiseen. Kaunis, tulinen ja maukas. Satoa tulee paljon yksilöinä, mutta ei määränä.
Pete M, tuo aikainen kylväminen tuntuu sopivan monille villeille ja praeille. Monet on saanut näistä vasta toisena vuonna kunnon sadon.

Jos satut saamaan tuosta CAP1491:stä satoa niin voisin muutamat siemenet huolia tai vaikka pistokkaita :)

MasaT:ltä varaamasi taimet ovat täällä kasvamassa ledin alla ja saat nuo sitten miitissä mukaasi, ihan hyvin vaikuttavat kasvavan täälläkin :)

Tuo pakkasiin omalla erikoisella tavallaan suhtautuva CAP1491 on kiinnostanut muitakin. Itsellä oli sitä kolme, mutta yhden onnistui kuolettamaan. Nuo pari on vielä pieniä, mutta eiköhän niistä pistokkaita tai siemeniä jakoon saada, katsotaan mikä on tilanne Ulvilamiitin aikaan.

Luulen että nuo Masalta pummimani kasvavat siellä paljon paremmin kuin täällä. Hyvä tietää että ovat hyvässä hoidossa. Josko vaikka saisi kasvihuoneen niiden adoptointiin mennessä alulle.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - huhtikuu 06, 2012, 16:20:41 ip
Nuo pari on vielä pieniä, mutta eiköhän niistä pistokkaita tai siemeniä jakoon saada...

Pistokkaiden tekeminen on tästä niin arpapeliä, että mieluummin kannattaa odotella siemeniä. En väitä, etteikö hyvällä tuurilla onnistuisi, mutta on se lähes mahdoton juurtuja. :-\

Hyvä tietää etten turhaan lähde silpomaan pikkuisia.

Päivittelyt jäänyt hieman vähemmälle. Mainittakoon että uusia tulokkaita kasvatuksissa on: CO 4318, CAP 505 ja kaksi eri variaation Cajamarcaa. Lähitulevaisuuden vapaa-ajan kulutus tulee menemään 20 neliöisen kasvarin rakenteluu. Se muodostunee puusta ja EVA kalvosta.

Kiitos vielä tännekkin ulupican ja tepinin pistokkaista.

Eipä mittään. Hyvä kun kelpaa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YUyq.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Kaksi kuukautta sitten kuvasin tälläisen tuplakukan (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg191869#msg191869), sitten kuukausi sitten niistä oli tullut  itsepölyttyneitä marjoja (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg196157#msg196157). Nyt ensimmäinen alkaa kypsymään. Koitin eikä se ainakaan vielä irronnut helposti kuten kypsät villien marjat. Annan sen siis olla vielä puskassa, jos se vaikka vielä kypsyisi lisää. Osaako joku sanoa kokemuksesta miten flexun marjat käyttäytyvät, eli irtoavatko ne helposti?

Siling Labuyo pistoja tuli postissa. Kiitoksia niistä boozemanille. Toinen niistä löysi tiensä bioponiseen vesiviljelyyn.

Lisäsin pari kuvaa "C.parvifoliumia" käsittelevään postaukseeni  täällä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195240#msg195240), kun kypsää satoa alkaa olemaan oksilla. Turhan tulista kamaa silleensä syötäväksi, vaikka yrittää piti. Tuskallista.

Flexun marjat ovat tyypillisiä villichilin marjoja, eli eivät nyt suorastaan "tipahda" hipaisusta puskasta (malliin Iso Ulupica), mutta eivät sitten taas ole tiukasti kiinnikään malliin c.praetermissum ja käytännössä kaikki jalostetut chilit. Marja lähtee irti aika helpolla.

Kiitos pistokkaasta! Mitäs mä nyt lupasinkaan lähettää sinne?

Kuin myös kiitos Ulupica Largen oksasta. Perille tuli vaikka postin häijjyläiset oli kirjettä vähän mankeloineetkin.

Pistin tosiaan eilen kirjeitse Suomeen läjän Ulipica Largen juurrutettuja pistokkaita. Metodina käytin märkää paperia juurten ympärillä, ja pistokas minigrip pussissa, jossa hieman ilmaa ja pussi kirjeeseen. Pussit menivät juuri kirjeeseen ja ilmaa oli sen verran ettei kirja paisunut yli kolme senttiseksi, jolloin se ei olisi mennyt enää kirjeenä. Märkää paperiakaan ei kannata liikaa laittaa ettei kirje mene liian painavaksi. Tässä metodissa ilmapussi suojaa pistokasta Itellan julmalta runtelulta. Kertokaa jos joku sai itselleen liikaa kärsineen piston (kuten juuresta katkenneen), yksi pistokas nimittäin on vielä lähettää. Tällä tavalla lähetettäessä on melko oleellista että vastaanottaja päästää pistokkaan hengittelemään, sillä ei chili nauti suljetussa pussissa olostaan. Tämä tapa oli myös täysin oman mielikuvituksettomuuteni tulos, ja paljon parempia, mutta myös kalliimpia tapoja varmasti on. Olkaa siis hyvä. Kyseessähän oli tämä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195788#msg195788) Ulupica Large. Se ei ole paras mahdollinen, mutta kunnes minä tai joku muu onnistuu jalostamaan jotain variaatiota paremmaksi, on siihen tyydyttävä.

Kiitoksia vaan pistokkaasta täältäkin. Olen tuota koittanut idättää useampaan otteeseen siinä kuitenkaan onnistumatta. Viimeisenä oljenkortena pummasin bluesmanilta 50 siementä tuossa helmikuussa, näistä sain tasan yhden puskemaan hännän ulos, mutta sekin kuoli melkein samantien, juuri vain mätäni pois ennenkuin oli edes kunnolla ulkona.

Kiitos! Pistokas saapui hyvässä kunnossa perille. Päivittelen varmaan päiväkirjaan sitten edistymisestä tämän kasvin kanssa :D

Maistelin muuten tänään nuo flexun marjat. Tulta ei ollut yhtään, mutta maku oli hieno, täyteläinen, makea, kuitenkin chilimäinen vaikka ihan erilainen. Tätä tarvii saada lisää.

 Kiitoksia runsaasti pistokkaista. Ovat jo bubblerissa kasvarissa. Hyvin näyttivät selvinneen vaikkei ollut edes kova kirjepakkaus.
Omat UL siemenet olivat todella surkeita. Mulla on 24:stä kakkosidätyssiemenestä yksi onneton rimpula joka menetti sirkkalehtensä kun irrottelin kypärää. Jäi henkiin ja on kohta neljäsenttinen. Ei siitä kunnon kasvia tule, virkeät pistokkaat ovat tervetulleita.

Hmm... Mistähän johtuu, että minulla olevan flexun marjoissa oli poltetta? Juuri nauttimani marja vielä polttelee kivasti kielellä tätä kirjoittaessa, eli erehtymisen vaaraa ei ole. Täytyy kohta kokeilla toisen yksilön marjaa. Aikaisemminhan on ollut puhetta, että flexusta olisi sekä tulinen että tuleton versio olemassa, mutta ymmärtääkseni meillä on siemenet samasta lähteestä (bluesman). Onko kyseessä variaatiot (pölytykset eri kasviyksilöiden välillä varmaan aiheuttavat suurempaa geneettistä vaihtelua kuin itsepölyttyvillä) vai vaikuttavatko olosuhteet?

Onko noi huonosti itävät ulupica largen siemenet muuten kaikki bluesmanilta peräisin? Ilmeisen usealla on ollut ongelmia niiden kanssa, mutta voisiko kyseessä olla vain yksi huono kanta. Itsellä ei vastaavia harmeja ole ollut.

Edit: Toisen yksilön marja syöty ja siinä oli jopa enemmän potkua! Huomenna jatketaan tutkimuksia ja käydään seuraavan yksilön kimppuun...   :P

Minun flexun marjat oli siemenettömiä itsepölyttyneitä. Ikkunalla aamuauringon puolella kasvaneita. Uskon että ristiinpölyttyneissä marjoissa aikanaan kun niitä saan on tulisuuttakin. Jos jaksaisi niin voisi kaivaa kaikki kommentit flexujen tulisuuksista ja tehdä niistä kaavion. Voi olla että PI flexun itsepölyttyneissä marjoissa on harvakseltaan tulisuutta, mutta ristiinpölyttyneissä on reilummin. Grif flexulla voi taas olla toisella tavalla.

Kyseiset Ulupica Largen siemenet on samasta kasvista ja sen pistokkaista kuin bluesmanilla olevat siemenet, joten niiden huono itävyys johtuu siitä. Kuitenkin myös siemenet joista kyseisen kasvin bluesman idätti olivat huonoja itämään. Myös muualla eri kannan siemenillä on ollut huonoa itävyyttä, esim. Chilivaarilla. Eli koska kyseessä vakiintumaton risteymäkanta on siinä paljon olemassa vaihtelua ja usein huonosti itäviä siemeniä. Tässä yksi hyvä syy miksi itse ainakin koitan tehdä jalostustyötä näiden kasvien kanssa, saadakseni haluttuja ominaisuuksia hallitseviksi. Haluttuja ja eri Ulupicoilla mainittuja ominaisuuksia on mm. siementen hyvä itävyys, nopea kasvu ja aikainen kukkiminen, sadontuotto myös vähävaloisissa olosuhteissa, hyvä maku, helppohoitoisuus, kestävyys, iso marja, "tulisuus" josta ehkä erilaisia asteita. Itse myös arvostan kasvin ulkoisia visuaalisia ominaisuuksia. Esim: kaunis kukka, paksu runko ym.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - huhtikuu 25, 2012, 09:21:44 ap
Uskon että ristiinpölyttyneissä marjoissa aikanaan kun niitä saan on tulisuuttakin. Jos jaksaisi niin voisi kaivaa kaikki kommentit flexujen tulisuuksista ja tehdä niistä kaavion. Voi olla että PI flexun itsepölyttyneissä marjoissa on harvakseltaan tulisuutta, mutta ristiinpölyttyneissä on reilummin. Grif flexulla voi taas olla toisella tavalla.

On tässä sekin mahdollisuus että nuo sun flexusi ensimmäiset marjat olivat niitä tulettomia "harjoituskappaleita" joita käsittääkseni kaikki chilit villeistä nagaan joskus ensimmäisinä marjoinaan tekevät, pölytyksestä riippumatta.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - huhtikuu 24, 2012, 23:22:40 ip
Onko noi huonosti itävät ulupica largen siemenet muuten kaikki bluesmanilta peräisin? Ilmeisen usealla on ollut ongelmia niiden kanssa, mutta voisiko kyseessä olla vain yksi huono kanta. Itsellä ei vastaavia harmeja ole ollut.

Mulla on ollut tuon siemeniä kait n. 5-6 eri lähteestä joista parikin satsia ulkomailta enkä oikein usko että olisivat kaikki samaa kantaa. Itävyys ollut nollan pintaan kaikissa.

Tullut vietettyä vähän hiljaiseloa. No se oli tiedossa että aika loppuu ja mielenkiinto koneella notkumiseen vähenee kun kevät ja kesä saapuvat. Tässä kuitenkin hieman päivitystä siitä mitä on tullut vapaa-ajoilla touhuttua.

(http://kuvapilvi.fi/k/YzUX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Saas nähdä loppuuko tila heti alkuun. No onneksi myös pihalla voi kasvatella.

Begoniapunkkeja huomasin saaneeni myös vieraakseni. Jos joku ei vielä tiedä niin kyseessä on chilien melkeinpä pahimpia vitsauksia. Onneksi foorumin väki alkaa saamaan niistä pikku hiljaa selkoa ja torjuntakeinojakin on löytynyt. Itse olen toistaiseksi käyttänyt myrkytystä. Jos en onnistu tappamaan populaatiota niin mahdollinen seuraava askel on niitä syövät peto-ötökät, jotka pitävät punkit kurissa. Yritän myös pitää ongelmaa rajattuna vain osaan kasveihin, mutta sekään ei ole enää kauaa mahdollista. Kun kasvuhuone on valmis niin alan chilejä sinne sijoittamaan.

Mahtavat rakennustelineet!  8)

Onko tää muuten Mäntyluodontien ja Viasveden väliltä tää kuva, kun on kovin tutun näköistä hiekkamaata?

Edit: vai onko kuitenkin vain tallottua nurmikon multaa.. Valaistus saattaa hämätä.

Heh. Pihakalusto on itseäni vanhemmat ja moneen kertaan korjailtua. En alkanut hifistelemään telineiden kanssa, kun tuollainen nopeanmiehen systeemi säästi aikaa.
Paikka ei osunut ihan oikeaan, vaikkei kovinkaan kaukana niistä alueista olla. Samaista hiekkapohjaista maata täälläkin taitaa olla. Isotäti aikanaan myi hiekkaa metsänpohjastaan melkoisia määriä. Tämä kasvuhuone tulee kuitenkin vanhan jo kertaalleen metsittyneen ja jälleen raivatun pellon päälle.

Noniin! Hyvän näköinen runkohan se siinä! Tossa on ilmeisesti joku 15m²?

Kakskyt neliötä oli tarkoitus tehdä, mutta hieman pienensin kuitenkin että EVA kalvo on helpompi laittaa. Olisiko lattiapinta-ala jokin 18 neliön paikkeilla. Korkeutta laitoin reilusti, että on ilmamassaa lämpeämistä vastaan ja pitoon.

Kasvuhuone alkaisi olemaan aikas valmis. Ainut vain että automaattiavaajaa ei ole vielä kuulunut. Tilasin Pavunvarresta sellaisen ja heidän piti toimittaa se heti kun tilaus on maksettu. No yhdeksän päivää siinä meni ennen kuin sain sähköpostina tiedon että tilaus on toimitettu. Toivottavasti se on huomenna noudettavissa että saan viimeisteltyä projektin tämän osuuden viikonloppuna. Jos ei ole niin onko jollain vinkkiä siitä mistä kannattaisi automaattiavaaja käydä hakemassa? Myydäänkö sellaisia rautakaupoissa?
Voisimpa heittää myös toisen kysymyksen ilmoille. Eli kannataako EVA kalvoa laittaa kaksi kerrosta? Ostin sitä sen verran että se riittää kahteen kerrokseen. Nyt kausi on kuitenkin niin pitkällä ettei kahta kerrosta tarvitse tässä päässä lämpöeristykseen ja syksyllä lopetan kauden jo syyskuussa, joten sielläkään ei erityisesti tarvitse eristyksiä. Eli onko vain auringonvalon blokkaamisesta haittaa jos laitan nyt kaksi kerrosta EVA kalvoa, vai voisiko siitä olla jotain muita hyötyjä joita en osaa nyt ajatella?
Sain Herbiililtä hieman biotuksen petopunkkeja, jotka sirottelin kodin pegoniapunkeista kärsiviin chileihin. Olin käytätänyt myrkkyjä paria päivää aikaisemmin. En tiedä oliko vihannespunkkeja vielä elossa tai olivatko edes petopunkit hengissä kun ne kasveihini sijoitin. Toivon mukaan ongelma on kuitenkin nyt takana päin. Voi olla toiveajattelua. Jos kasvuhuoneessa havaitsen uusia tuhoja niin sitten laitan ison tilauksen petopunkkeja vetämään.
Parasta kuitenkin että enempää kasvivaihtareita en tee vähään aikaan. Parin kanssa kun oli puhetta että vois vaihtaria vielä tässä alkukesästä tehdä. Ja ne joille Ulupica Largea lähetin niin ei tarvitse huolehtia niistä alkavasta punkki-invaasiosta. Sain oman tartuntani vasta niiden toimittamisen jälkeen.
Eli ohjelmassa massiivinista chilien autoiluttamista että saan ne oikeaan paikkaan. Lisäksi myös tulee kulumaan paljon turvetta ja multaa. Tänään pistin parikymmentä chiliä lopullisiin isoihin ruukkuihin ja neljä isoa säkkiä kului, sekä reilu parisen tuntia.

Omat automaattiavaajat ostin Säkylän Tarvikepalvelusta, hintaa oli 40 euroa kappale. Merkki Univent, työnnön pituus 48 cm ja maksimikuorma 7kg. Tietysti yhden tilaaminen tai hakeminen syö säästöä....Myös EVA-kalvon hain samalla sieltä.
Lämmöneristyksen takia kait ne sitä EVA-kalvoa kaksinkerroin suosittelee laitettavaksi. Ehkä kylmät yöt ei aiheuta niin paljon kasvun hidastumista jos kasvari pysyy lämpimämpänä. Sitä taas kuinka iso ero on yksin- tai kaksinkertaisen kalvon erotus asteissa, en osaa arvioida, ehkä 2-3 asteen luokkaa....?? Ja tietysti se kauden aikaistuminen ja piteneminen omalla kohdalla olivat kriteerejä.
Ehkä ajatus oli tehdä siitä kasvarista kunnollinen kerralla (höhö  ;)) ettei jälkeenpäin harmita joku tekemättä jäänyt juttu..

(http://kuvapilvi.fi/k/Yz5P.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/Yz5r.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/Yz5q.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuvailin tämän isoimman CAP 1144 yksilöni samalla kun sitä ruukutin uudellen. Kuvassa siis vielä vanhassa altakasteluruukussa. Nyt multatila ehkä viisinkertaistui.

komeessa koossa kasvi ja kaunis on kukkakin.

Huonolla hoidolla, vähäisessä valossa ja viileässä kasvanut mökin ikkunalla. Kotona hoidossa ollut yksilö on puolet pienempi. Eli voisi tulkita että mitä enemmän hoidat sitä enemmän teet hallaa. Nyt kun saa suurimman osan kasveista kasvuhuoneeseen niin alkaisi olla toivoa että kokoa ja satoa alkaisi pukkaamaan. Toisaalta voi olla että ne kuolee kuumuuteen, nestehukkaan tai punkkeihin. Elämä on. Suunnittelin muuten villiperunoiden kasvatusta. Onko kukaan kuullut moisesta? Ilmeisesti ainakin valojakso meillä ei sovellu niille joten pitäisi kasvattaa sisällä lamppujen alla. Kuuluvat muuten samaan sukuun (heimopa tietysti) chilien, tomaattien ja munakoison kanssa.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - toukokuu 24, 2012, 23:28:45 ip
Kuuluvat muuten samaan sukuun chilien, tomaattien ja munakoison kanssa.

Jos saa pilkkua viilata, niin ne eivät kuulu samaan sukuun vaan samaan heimoon ;)
Hieno ja komean kokoinen tuo sinun CAP 1144.

Tänks

(http://kuvapilvi.fi/k/YsTg.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Huono vastavalokuva, mutta idea siitä mitä täällä syödään tulee varmaan selväksi. Sen verran paljon on Habaneroja oksilla että ne taipuvat ihan alas. Jos tällä tavalla tulee satoa passiivihydrossa pienellä huonovaloisella ikkunalla, niin auta armias mitä kasvihuone ja isompi ruukku saisi tälle aikaan.

Iloisia uutisia. Aikaisemmin olen kertonut Isoista Ulupicoistani, ja varsinkin "Ulupica Lumia 1.0" (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg193300#msg193300) nimen saaneesta. Se on kukkinut ikkunalla kolme kuukautta ja aloin olla varma että se on maho, sillä yksikään kukka ei ole muuttunut marjaksi. Nyt pari päivää sitten toin sen kasvihuoneeseen ja laitoin isompaan juuritilaan. Äsken katselin sitä ja huomasin ilokseni että sieltä on tulossa useampi marja. Sen kukinta ei siis häiriintynyt olosuhdemuutoksesta, eikä se ollut moksiskaan uudesta ruukusta, vaan päin vastoin alkoi tuottamaan satoa. Jotain sisäkasvatuksessa oli vikana kun se ei siellä suostunut muuttamaan kukkia sadoksi. Tämä on itselleni todella hyvä uutinen, sillä toistaiseksi kaikki on ollut tässä kasvissa kohdallaan: tukevarunkoinen, kauniskukkainen, todella aikainen kukkija ja tulee toimeen huonolla valolla. Nyt taidan saada siemeniä jatkojalostukseen.

(http://kuvapilvi.fi/k/YsWk.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Vasemmalla ylhäällä on yksi podi tulossa. SOri vain huonoista kuvista. Olen niitä napsinut kännykällä, kun se on aina lähempänä.

Toiset kaksi Ulupicaa samoista siemenistä ovat myös alkamassa kukkimaan, mitä eivät siis tähän mennessä ole tehneet. Ne ovat muodoltaan, kasvutavaltaan, ym. varsin erilaisia.

 Sulta saamassani pistokkaassa taitaa olla marja. Jäljelle jäi vain toinen kun kaveri jostain syystä nuupahti. Jäljellejäänyt kasvaa hitaasti mutta kunhan siirrän ebbiin niin eiköhän tuo kasvu riehaannu. Nyt kasvi on litran Mimosabubblerissa.

Meinasikin tiedustella miten se ja kaverit muualla voi. Hyvä kuitenkin että toinen selvisi ja että laitoin kaksi. Luulen että se on ebbi-kasvina kauden lopuksi melkoisesti isontäkasviaan kookkaampi.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - toukokuu 29, 2012, 21:54:13 ip
Meinasikin tiedustella miten se ja kaverit muualla voi.

Täällä tuo on majaillut 20x20 PoE-altakasteluruukussa jo pitkän tovin. Kasvaa ja vahvistuu pikkuhiljaa. Saapa nähdä ehtiikö sadolle vielä tänä kesänä. Mutta eipä sillä mikään kiire siihen ole  :)

Viime kesänä otin heinäkuussa Ulupicasta pistokkaan joka tuotti satoa syksyyn mennessä turvekasvatuksessa. Eli uskon että kaikki saa kyllä siitä satoa, vaikkei se kovin nopea olekaan kypsymään.

Lämpötila 3 asteen paikkeilla. Saattaa tulla halla tai pakkas yö. Mietinkin että alanko varuiksi kantamaan chilejä sisälle turvaan. Kasvarissa vielä rakoa tuuletusikkunan karmeissa. Ruukun päällä olevassa mittarissa oli 8c äsken. Laitoin pari kynttilää palamaan. Mitä luulette riittääkö kaksi pikku hautakynttilää pitämään lämmön turvallisella tasolla alle 20 neliön kasvarissa? Kylmälle arimpia chinensejä en ole sinne vielä laittanutkaan.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - toukokuu 29, 2012, 23:19:01 ip
Lämpötila 3 asteen paikkeilla. Saattaa tulla halla tai pakkas yö. Mietinkin että alanko varuiksi kantamaan chilejä sisälle turvaan. Kasvarissa vielä rakoa tuuletusikkunan karmeissa. Ruukun päällä olevassa mittarissa oli 8c äsken. Laitoin pari kynttilää palamaan. Mitä luulette riittääkö kaksi pikku hautakynttilää pitämään lämmön turvallisella tasolla alle 20 neliön kasvarissa? Kylmälle arimpia chinensejä en ole sinne vielä laittanutkaan.

1c lisälämpöä yhdellä hauta/lyhtykynttilällä 5m2 kasvihuoneessa. Itse olen pitänyt kahta. Laita useampi mieluummin noin isoon.

Eipä ole nyt enempiä. Kiitos kuitenkin tuosta lämpövaikutustiedosta. Taidan vielä odottaa hetken ennen kuin käyn tsekkaamassa laskeeko lämpö. Sisällä ainakin on sumua, joka kertonee lämpötilaerosta.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - toukokuu 29, 2012, 21:54:13 ip
Meinasikin tiedustella miten se ja kaverit muualla voi.

Täällä on molemmat hengissä, toinen tosin otti aika pahasti hittiä punkeilta. Aika nihkeästi ovat pikkubublereissaan kasvaneet, mutta eivätköhän ne siitä vielä innostu rehottamaan!

Pientä iltapuhdetta kun siirsin chilit sisätiloihin. Kun hoiti homman sykkeellä niin aikaa meni tommonen 40min. En taida tehdä hommaa enää toistamiseen. Huomenna siirran aamusta kaikki taks ja asennan vihdoin postin toimittaman automaattiavaajan ja koitan saada kasvarista mahdollisimman tiiviin. Siirtohommiin rupean ainoastaan jos lupaa todella kylmää yötä, tai tältä ainakin tuntuisi. Vielä kun lisään tuohon chinenset niin kasvien määrä alkaa olemaan lähemmäs tunnin homman luokkaa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yskm.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Siinä kuva siirretyistä päivemmältä. Etualan ISOSSA tynnyrissä oleva Rocoto hieman peittää puskia. Saa arvata kuinka monta kaverusta tuossa majailee.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - toukokuu 30, 2012, 01:05:04 ap
Pientä iltapuhdetta kun siirsin chilit sisätiloihin. Kun hoiti homman sykkeellä niin aikaa meni tommonen 40min. En taida tehdä hommaa enää toistamiseen. Huomenna siirran aamusta kaikki taks ja asennan vihdoin postin toimittaman automaattiavaajan ja koitan saada kasvarista mahdollisimman tiiviin. Siirtohommiin rupean ainoastaan jos lupaa todella kylmää yötä, tai tältä ainakin tuntuisi. Vielä kun lisään tuohon chinenset niin kasvien määrä alkaa olemaan lähemmäs tunnin homman luokkaa.

Ihan hyvä päätös siirrellä sisälle, alimmillaan oli kai paikoitellen käynyt -2c tuntumassa ja ens yökin taitaa olla melko kylmä. Seuraavan yön jälkeen sääennusteet näyttääkin sitten jo reilusti paremmilta joten roudailua ei lien luvassa.

Hyvältä näyttää!

(http://kuvapilvi.fi/k/Ysui.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Tepin Easten Travis County. Tämä veijari on päässyt kuviin jo kolmasti. Viimeksi uhosin että se jää huonekasviksi, koska kasvoi niin kivan bonsaimaisesti. Vähänhän minä tiedän. Sen jälkeen siirsin sen ikkunalaudalle ja annoin muiden rehujen ohessa sille aika säännöllisesti Puutarhan kesää. Koska chilien määrä ja kokoluokka alkoi olla mitä on, en päässyt näkemään tämän kehitystä tarkemmin. No kun sen otin esiin ja tarkastelin kaveria, totesin että bonsaimainenkasvu on loppunut ja se tavoittelee useammalla latvalla kattoa tai taivaita. Eli menköön kolmen muun var. glabriusculumin kanssa kasvuhuoneeseen.

Koska Jaolsten löysi hupia minun kaikki turvamääräykset mielestäni sujuvasti täyttävistä rakennustelineistä, niin laitetaan nyt sitten kuva johon on ihan kuvausta varten tuotu paikalle oikeatkin telineet.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ysuf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Eläimiä ei ole vahingoitettu tämän kuvan ottamisessa. Telineitä ei ole käytetty siihen mihin ne on tarkoitettu.

Kasvuhuoneen rakentamisessa eniten päänvaivaa on aiheutanut minulle tuo tuuletusikkuna. Suurimpana syynä tähän ongelmallisuuteen pidän tätä:
(http://kuvapilvi.fi/k/Ysun.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

En ole ennen kattoikkunoita rakentanut. Kaupassa arvoin että minkä noista paristakymmenestä saranasta valitsisin. Taisin valita väärin luulen. Asensin saranan ensiksi siihen asentoon mikä tuntui loogisimmalta ja miten ruuvit mm. menivät niille tarkoitettuun syvänteeseen. Lopputulos oli kuitenkin täydellisen huono, vaikka osasyynä oli myös erilaiset ristimittojen heitto ym. No kyllästyin hommaan ja päätin tehdä kokonaan uuden ikkunan eri kohtaan. Vanhan ikkunan irrottaessani huomasin kuitenkin että sarana saattaisi toimia paremmin jos sitä käyttää kuvan osoittamassa asennossa, mutta silloin se tulisi kuitenkin asennettua "väärin". Se ja koko ikkunan uudelleen kasaus auttoin ja lopputulos on tyydyttävä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ysu3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Itselleni tämän kuvan katselu aiheuttaa huimausta. Johtunee varmaan siitä että se on väärässä asennossa. Teen ikkunalle vielä uudet alatuet, jotka ovat oikean mittaiset. Ajatuksia kuitenkin herättää tuo pikkuruinen ja heppoinen automaattiavaaja. Asennushetkellä ei ollut sopivan lämmin, että olisin päässyt toteamaan sen toimivuuden. Valmistaja lupaa että se nostaa 7kg, mutta en tiedä paljonko tuo ikkunani painaa. Avaaja näyttää kuitenkin liian heppoiselta voidakseen toimia. Saa nähdä nyt.

(http://kuvapilvi.fi/k/YsuD.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Fiilistelykuva. Chilit on mökin sisällä lämpimässä, mutta vähävalossa, koska edelliseksi ja täksi yöksi on ollut hallanvaaraa, ellei peräti pakkasta.

Muutama sananen suunnitelmistani: Chilit ovat lähes kaikki erinäköisissä muoviastioissa. Aikomuksena on kaivaa nämä "kukkapurkit" tuonne kasvuhuoneen sisälle maapohjaan. Ruukkuihin teen reijän josta juuret pääsevät kasvamaan maaperään. Nämä kaikki "maajuuriruukut" sijoitan reunustoille. Keskelle sekä amppelaiksi tulee altakastulusäiliön omaavia. En meinaa hommata minkäänlaista automaattikastelujärjestelmää, ellei ole pakko. Idea on omasta turmeltuneesta mielestäni syntyisin ja vailla tietoa sen toimivuudesta, mutta niin on vakaa aikomukseni toimia. Maan käännän sisäreunoilta, kuohkeutan ja perkaan siitä rikkaruohon ja  juuret. Kävelytielle tulee kasvunestokangas. Raunoille tulisi chilit riviin ja keskelle parijonoon, jolloin niiden kaikkien hoito olisi mahdollista, koska kasvarissä pystyisi kävelemään ympyrän. Kävely/hoitotien leveys olisi n.50cm ja yhden chilin viemän neliömäisen alan sivun pituus olisi ruukusta riippuen n.30-50cm. Metrin matkalle tulisi siis 2-3 ruukkua. Tällä tavalla huoneeseen mahtuisi ruukun koosta riippuen n.50-75 chiliä + amppelit. Huoneen mitat ovat siis +3m x +6m = vähän alle 20 neliötä.

Vanha kasvari ei ole vielä valmis ja jo nyt suunnittelen seuraavan tekemistä. Tervettä. Ostin EVA-kalvoa niin että siitä olis riittänyt tämän ison kasvihuoneen kaksinkertaiseen muovittamiseen. No päädyin kuitenkin yksinkertaiseen vaippaan ja maapohjaan. Eli kalvoa riittäisi sellaisen kymmenneliöisen kasvihuoneen kaksinkertaiseen vuoraukseen. Voipi olla että jos aikaa riittää niin sellaisenkin vielä teen. Siihen tulisi sitten kunnon eristykset ja lämmityksetkin, joten sen avulla voisi kauden aloittaa ajoissa ja lopettaa valituilla kasveilla myöhään. Saa nähdä miten intoa ja aikaa riittää.

Sain muuten lahjana kasvariin kasan leppäkerttuja. Ne pitävät kirvat kivasti kurissa. Niille pitäisi kuitenkin perustaa bordelli että määrä lisääntyisi. Sopivaa ilotalomateriaalia täytyisi hankkia kuitenkin ensiksi.

Begoniapunkkien toista aaltoa odottelen puolisekavin tuntein. Ensimmäisestä selvisin Calypso suihkutuksella, mutta sitä en enää raaski käyttää vaikka aineen ohjeessa annetaan mahdollisuus toiseenkin suihkutteluun. Suunnittelen ostavani varuiksi ripsiäispetopunkkeja niitä ahmimaan, mutta kun en tiedä mitä moiset tykkäävät vuoroin kylmästä ja kuumasta kasvihuoneesta. Mahtaako ne pysyä siellä hengissä?

(http://kuvapilvi.fi/k/YsvE.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Passiivihydron (ehkä myös bioponisen) satoa. Kasvissa hieman vikaa. Luulen että olen liottanut sen juuria liian kauan vedessä. Tuon bioponisen ominaisuuden toivoin estävän juurimätää ym. haittoja mutta tarvii juuret silti ilmaa. Otin juuret vähän hengittämään. Jos ei tokene niin saa mennä roskiin. Oransseja habaneroja kun on vielä kaksi muutakin ja kasveja muutenki niin paljon että triplayksilöitä kyllä voi poistaa.

Chilit teettää hommaa. Olisi mukavampi niiden kanssa touhuilla kun ilmat hieman paranisivat. Tänään tosin paistoi illan ja heti sai uutta intoa.

VAU!  :P

Tarviitko tuhoamisapua  ;D.

 :)

Voishan sitä joskus kokkaillakin tulisen ruuan ystäville. Itse käytän yhdessä ruuassa puolikkaan tai kokonaisen Habaneron, mutta ylipäätään ruuanlaittoon on sen verran vähän aikaa ettei joka päivä tule tuollaista syötyä. Pitää silti varmaan alkaa syömään vähän reilummin chiliä että pystyy tuota tulevaa satoa tuhoamaan. N. sadasta kasvista tulenee jonkin veran satoa, ellei sitten tietty jokin ongelma niitä vie.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - kesäkuu 06, 2012, 22:29:31 ip


Voishan sitä joskus kokkaillakin tulisen ruuan ystäville.

En minä ihan tosissani ollut, pikemminkin vitsailin. Tulisi pitkä matka pyöräillä Kirkkonummelta Poriin...ja vielä takaisin  :o

Eiköhän satoa ole sinulle luvattavissa jos jo noin paljon saat tähän aikaan kaudesta. Oletan että nuo ovat Orange Haboja/ Sudden Death?   

(http://kuvapilvi.fi/k/YsoL.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Jos Chilivaari istutti baccatumeja pihalle jo ajat sitten, niin kyllä minäkin nyt uskallan. Riski se silti on vieläkin. Hallaa ja yöpakkasia voi vielä tulla.

Kuvassa ensimmäisenä begoniapunkeista kärsinyt Starfish x Hot Tree Pepper? F2 (toi kakkonenhan kuuluisi olla alhaalla, mutta en osaa sitä sinne laitta). Siinä ei ole vielä uutta kasvua, mutta uskon sen selviävan.
Toisena on toinen kesän uusista Aji Cristaleista. Kaksi vanhaa on kasvihuoneessa ja toisessa on jo epähedelmiä kasvamassa. Toinen uusi on myös kasvihuoneessa odottamassa sijoitusta. Yksi viimevuotisista on kotona ikkunalaudalla kypsyttelemässä kymmenkuntaa tekelettään.
Viimeisenä ja kookkaimpana on yksi viimevuotisista Ulupica Largeista.

Kaikki kolme sijoitin savi ja hiekkaperäiseen peltoon. Paikalla on aikaisemmin kasvateltu vihanneksia ja juureksia. Laitoin pohjalle kanankakkaa nyrkillisen, mutta muuta apukeinoa en niille antanut. Myöhemmin antanen kastelun yhteydessä Puutarhan kesää, kunhan ovat ensiksi hieman kasvaneet.

(http://kuvapilvi.fi/k/YsoP.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Myös tälläisen kuvan haluan jakaa kanssanne. Katoikkuna on auki, ja ihan itsekseen se tuon teki.

Tein koko ikkunan uudelleen. Vanha runko oli liian jämerä ja viimeaikujoen sateissa ja kasvihuoneen suuressa kosteudessa (terveuksesta huolimatta) imenyt itsensä raskaaksi kosteudesta. Uuden rungon tein painekyllästytetystä kaupan tavarasta jota oli jäänyt terassin lattiasta yli. Oma tavara on siinä mielessä huonoa että se on vähän kieroa joka suuntaa, joten monenmoista vääntämistä piti tehdä kun tuon kasvihuoneen rakensin. Huoneen rakenteen puutavara on siis omasta metsästä sahan ja karkon kautta tuossa.

Palasin alkuperäiseen ideaani eli laitoin tuuletusikkunan aukeamaan harjalta. Näin tuuletus tapahtuu juuri sieltä missä kuumin ilmamassa majailee. Enää ei tarvita kuin aurinkoa niin "poika" pääsee pumppaamaan ikkunaa auki. Nyt se tuntui aukeavan n.25 asteessa, mikä lienee ihan hyvä.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - kesäkuu 08, 2012, 00:34:36 apJos Chilivaari istutti baccatumeja pihalle jo ajat sitten, niin kyllä minäkin nyt uskallan. Riski se silti on vieläkin.

Toukokuun puolivälistä asti ovat olleet tiukasti maahan istutettuna ja hengissä ovat vielä. Muutama lehti on palanut ja selvästi ovat kärsineet kylmästä, kasvu on hidasta ja latvat ovat rusehtavan vihreitä. Kasvu ja kukinta kuitenkin jatkuu. Uusia raakileita en ole bongannut yökylmien aikaan.
http://chilivaari.blogspot.fi/2012/05/aitaa-rakentamassa.html

(http://kuvapilvi.fi/k/YsVA.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/YsVj.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
                      (http://kuvapilvi.fi/k/YsV8.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Pieni kuvakollaasi kasvuhuoneen sisällöstä. Tänään laitoin sinne myös ne chinenset jotka sinne tulevat. Kotona on enää Aji Cristal jotta saan aamupalaleipien väliin tuoretta chiliä ja huonosti kasvuun lähteneet mutamat villit: kuten C.galapagoense, CGN 19198, toisiinsa kiedottu flexuosum pari, yksi Rhomboideum, Lanceolatum ym.

Kun katselee todellisten tekijöiden kuvia niin omat chilit näyttää lähinnä säälittäviltä. No muistutan itselleni että kasvatan lähinnä turpeessa ja mullassa, en hapetetuissa vesiviljelujärjestelmissä. Lisäksi kasvit ovat toipumassa punkkihyökkäyksestä ja tuhoista. Kasvuolosuhteet ovat myös olleet riittämättömät, ja vasta nyt tilaa, lämpö ja valoa rupeaa olemaan paremmin.

Oikein tarkkasilmäiset saattavat huomata myös kypsää chiliä kuvista. Noin puolet näistä ovat suoneet minulle jo maistiaisia ja varmemmin puhtaita siemeniä. Tulevaisuudessa puhtaustae siemenissä alkaa olemaan kyseenalaista. Todennäköisesti tuolla alkaa pörräämään jos jonkinlaista ötökkää ja pölyttäjää, joten risteytyksiä varmankin syntyy.

Mainittakoon että Aji Amarillo, joka aina mainitaan hitaaksi kypsyttelijäksi, alkaa saamaan ensimmäiseen podiinsa väriä. Itse pidän ehkä eniten tuosta oranssista väristä chilien tuotoksena.

Tänään suihkuttelin ainetta jonka bluesman nimesi taannoin Herbiilisidiksi. Oman versiooni laitoin Jaakontaikaa alkoholiksi. Tämä suhkutus kahdesta syystä. Yksi: tappamaan mahdollisia begoniapunkkeja. Kaksi: tehostamaan kasvien kasvua. Mahdollisina haittoina mainittakoon että jos tuolla on ripsiäispetopunkkeja syömässä begoniapunkkeja niin nekin menettävät henkensä. Aine on siis tarkoitettu pehmeäkuoristen ötököiden tappamiseen.

 Hyvinhän nuo kasvavat. Jos löytyy punkkien viottamia kasvupisteitä, ne on hyvä poistaa sillä niihin punkit ovat ruikanneet myrkkynsä joka toimii kasvunestäjänä. Reilusti vaan haaroja latvomaan ja jos herpiilisidillä saat punkit aisoihin niin kasvu lähtee viiveellä kyllä uudestaan käyntiin joskin satoaminen tietenkin viivästyy. Punkkisukupolven kierto on nopea ja suihkuttelu kannattaa tehdä joka 5.päivä niin juuri kuoriutuneet pirulaiset saavat annoksensa ennenkuin ovat ehtineet tehdä viotuksia.
Käytin myös jaakontaikaa mutten putelin ohjeen mukaan vaan laimeampana 1% liuoksena rypsiöljyn ja mäntynestesaippuan kera. Molemmat myös n.1% vahvuisena litkuna.

Punkkivioittumia olen poistellut sitä mukaan kuin niitä olen niitä nähnyt. Saattaa olla ettei niitä ole enää tullut uusia, mutta haluan ottaa mieluummin varmanpäälle ja suihkutella ainetta. Tuo nopean sukupolvikierron vinkki oli käytönnöllinen. Pitänee pyrkiä ajoittamaan seuraava suihkutus siis alle viikon päähän. Tein pari erilaista liuosta jolla käsittelin eri osan chileistä. Toiseen laitoin jaakontaikaa sen oman ohjeen mukaan ja toiseen 1%. Molemmpiin laitoin kanssa 1% mäntysuopaa ja 1% rypsiöljyä. Mitat ovat noin, koska en niitä mittaillut kun silmämääräisesti.

(http://kuvapilvi.fi/k/YsPc.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Taas tälläinen vastavalokuva. Amarillosta on ollut ennenkin juttua niin laitetaan parhaiten niistä menestyneestä kuva. Ikkuna on noin etelään, mutta valitettavasti verhot on välillä kiinni kun en ole jatkuvasti töissä vahtimassa ja valo kuulemma häikii televisiota.

Kuin varkain meni tuo kymmenes päivä kesäkuutakin. Tarkoittaa sitä että perinteinen hallavaara on ohitettu. Eli huomenna aamulla on ohjelmassa istutella lisää tuplachilejä maahan. Parempia yksilöitä jätän kasvihuoneeseen ja lähes kaikki muut saa mennä ulos luonnon armoille ja maahan kasvamaan. Turvetta tai multaa ei juuri nyt juuri ole ostettuna, joten pellon valitettavan savisella mullalla ja kanankakalla mennään. Pitänee nostaa kasvien juurelle pieni kumpu ettei vesi jää makaamaan siihen. Paikka on silti sellainen ettei täällä juuri kesällä sada ja aurinkoa riittää.

Chilit kasvihuoneesa näyttää selvinneen pahemmasta punkki-invaariosta. Myös suurin osa alkaa sopeutumaan uusiin isompiin juuritiloihinsa ja uutta kasvua pukkaa joka paikasta. Kasvuhan on ollut jo muutaman viikon melkein kaikilla ihan nollassa kun kaikki kasvupisteet kuolivat begoniapunkkien myrkkyihin. Uskallan edelleen toivoa että kasveista tulee menestykkäämpiä kuin viime vuonna pihalla.

(http://kuvapilvi.fi/k/YsbV.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Chilejä peltoon. Saa nähdä miten kasvaa. Ainakin villien on mainittu kasvavan ulkona (ruukussa) jopa paremmin kuin kasvihuoneessa. Omat kokemukset maahan istutetuista on annuumilta ja rocotolta. Niillä ainakin toimi ihan hyvin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5A.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Hauskan paljon on vaihtelua Aji Amarillon hedelmien muotokielessä. Tota oranssia pidän lähimpänä sellaisena jollaisia tästä pitäisikin tulla. Tää vasemmanpuoleinen eli etummainen vaikuttaa lähes samanlaiselta mitä Aji Amarillo Small tuotti.

Tuli taas hommailtua chilien kanssa lähes koko päivä.
Laitan kuvaa hieman siitä mikä on tilanne nyt niin voi vertailla sitten parin - kolmen kuukauden päästä kun kasvu alkaa olemaan paketissa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys58.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. praetermissumit: Cumari Pollux, CGN 22795, Goat Pepper ja näistä vanhin CAP 1144,

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5I.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tepinit: joista kahden ensimmäisen siemenet sain kahdesta eri lähteestä nimellä Tepin, Tepin Eastern Travis County ja Tepin Guatemala (National Park of Tikal)

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5G.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Annuumit: Serrano Huasteco, Cascabel, begoniapunkeista pahasti kärsinyt Arpad, CAP 483, myös punkeista pahasti siipeensä ottanut Serrano ja viimevuotinen Goat's Weed.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5i.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Baccatumit ja pubescensit ovat kärsineet vähiten punkeista. Syynä kaiketi se että ne olivat lähes kaikki hieman eri paikassa silloin kun muiden joukossa alkoi vahinkoja näkymään.  Täytyy sanoa että itse ainakin olen nyt juuri baccoista eniten innoissani.  Rocotoista suurin osa on altakasteluamppelaissa, kaksi maassa, kaksi isoissa ruukuissa ja yksi saavissa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5f.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Chinenset on vielä hallaharson suojaamana koska toin ne myöhemmin kasvuhuoneeseen. Niiden joukossa osa tämänvuotisista on punkkien vioittamia, mutta viimevuotiset ei.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ys5n.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Loput on paririvissa keskellä kasvaria. Kuvailen niitä joku toinen kerta paremmin.

Duke Pequin on sanottu olevan yksi puuksi kasvavista chileistä. On suositeltu että kasvin talvettaisi kokonaisena, jos vain on tilaa. Yritin itsekin tehdä niin, joskin hieman pienensin ruukkua missä se oli kesällä ollut. Sen päärunko alkoi kuitenkin kuivumaan ja jouduin leikkaamaan siitä yli puolet pois jotta saisin kasvin selviämään. Sato meni varsin myöhäiseksi ja pääosa siitä kypsyi vasta sisällä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yoky.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
7.6. kuvasin Duke Puquinin ulkona. Se oli tiputtanut vähän aikaisemmin 2/3 osaa lahdistään. Syy lehtien pudottamiseen oli todennäköisesti joutuminen monimetallin valosta pienen ikkunan eteen. Mutta minkäs teet kun tilat käy ahtaiksi ja tuo oli melkoisen kookas.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yokl.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Nyt se on ollut kaksi viikkoa hallaharsojen alla kasvihuoneessa ja uutta kasvua pukkaa aika kivasti.

(http://kuvapilvi.fi/k/YokA.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuukautta myöhemmin viime vuonna - eli heinäkuun kahdeskymmenestoinen - se näytti tältä.

Tein pienen vesien pH testin. Tastasin kaivo-, sade- ja Porin veden pH arvon. Tarkkoja lukuja ei saa koska käytössäni on vain liuskemittari.

(http://kuvapilvi.fi/k/YokW.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaivovesi

(http://kuvapilvi.fi/k/YokI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Sadevesi

(http://kuvapilvi.fi/k/Yokh.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Porin vesi

Esitiedoista sen verran että annoin pari desiä vesiä olla ilta-auringossa tasaamassa lämpötilojaan. Veden lämpotila kun vaikuttaa happamuus - emäksisyyteen.

Testi osoitti että kaivoveteni on chileille lähimpänä optimia. Optimin sanotaan olevan hieman yli kuusi. Kaivovesi oli hieman alle kuusi. C.pubescensien arvellaan viihtyvän happamammassa maaperässä, eli niille tuo kaivovesi on ainakin ihan ehdotonta. Perun vuorenrinteillä pH on 4-5, joskin jokivarsissa alempana se voi olla lähes neutraalia, eli 7. Suuri osa kasvattamistamme Rocotoista kasvavat jossain siellä.

Lähiaikoina löysin tiedon että Sarrano (C.annuum) viihtyisi maassa jonka pH on 7-8,5. Tuo on paljon enemmän kuin mitä tällä foorumilla chilien optimi arvoksi on epäilty. Serrano on kotoisin Mexikosta Pueblan ja Hidalgon alueelta ja saanut nimensä alueella olevien vuorien mukaan. Eli ainakin Serranolle sadeveden ja Porilaisen hanaveden pH olisi parempi. Sadeveteni on n.8 ja Porilainen kraanavesi n.8,5.

Tiedot joita mainitsin ovat toisen polven lähteistä peräisin.

Pidän Aji Amarillo Small nimisestä Capsicum baccatum var. pendulumista. Kuivattuna tämä chili ei sovi kaikkeen, mutta esim. patoihin ja kastikkeisiin se sopii mainosti.

(http://kuvapilvi.fi/k/YokF.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/YokL.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Amarillo Small nyt ja talvella.

(http://kuvapilvi.fi/k/YokP.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Viime vuonna 12.7.

Sanoisinko että huono on ollut kesä tähän asti tänä vuonna. Kolmessa viikossa pitäisi nyt saada tukku raakileita roikkomaan että kerkeisi samaan. Kaiken lisäksi viime vuonna kasvatin pihalla ja nyt on kasvihuonekin käytettävissä ja kasvi on isona talvetettu, eli pitäisi pystyä hieman parempaan kuin viime vuonna.

Lisäsin tuolle pari kuukautta sitten hieman uutta multaa "ruukun" pohjalle ja tänään lisäsin sille hieman kanankakkaa.

Chileillä menee olosuhteisiin nähden nyt ihan hyvin. Tässä kaudessa on ollut muutama isompi ongelma mukana. Alkukasvatuksessa käytin hieman liian voimakkaasti lannoitettua multaa, ja se sai osan taimista kitumaan alkutaipaleellaan. Kasvuun päästyään chilit ovat pääsääntöisesti kasvaneet ihan hyvin. Seuraava ja isoin ongelma oli begoniapunkkien pesiytyminen kasvatuksiini ja minun hidas reagoimiseni ongelmaan. Punkit pääsivät leviämään suurimpaan osaan kasveista ja sai kasvatuksissa aikaa kuukauden tai kahden takapakin. Kun aloin asiaan reagoimaan sai sen myös hallintaan, mutta eroon siitä en täydellisesti ole päässyt. Kotona olevat muutamat chilit tuntuvat olevan puhtaita niistä, mutta kasvihuoneessa olevia täytyy edelleen suihkia että niiden populaatio pysyy tarpeeksi pienenä ettei ongelmia ilmene. No kaikesta huolimatta olen positiivisin mielin, sillä näillä näkymin saan satoa lähes kaikista. Tärkeintä itselleni on nähnä minkälaisia kasveja kustakin tulee, päästä maistamaan ja saada siemeniä talteen. Vaikken yhtäkään kypsää chiliä saisi niin vanhoja Naga Moricheja kyllä riittä ruuanlaito tarpeisiin ;)

(http://kuvapilvi.fi/k/YoFX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuvassa C.sp CAP19198 ja C.galapagoense

Nämä ovat näin pieniä koska niiden alkukasvatuksessa on ollut isoja ongelmia. Ensimmäinen kärsi ilmeisesti liian ravintaikkaasta taimimullasta ja mahdollisesti jostain muusta ongelmasta ja jumitti pikkuruisena piitkän aikaa. Nyt se kuitenkin kasvaa, hitaasti mutta varmahkosti.

(http://kuvapilvi.fi/k/YoF3.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tälläisenä rääpäleenä CGN19198 pysyi pitkän aikaa. Tuon varsinainen varsi kasvoi jotenkn hassusti sirkkavarresta. Alkuperäinen varsi taisi kuolla, mutta kasvi silti selvisi ja kasvatti uuden rungon itselleen. Se prosessi sitten kesti aika kauan.

Galapagosten kanssa minulla oli suuria ongelmia. Sain muutamia siemeniä kahdesta lähteestä, mutta joko minulla oli huonoa tuuria, tai idätysmetodissa oli jotain vikaa, sillä yksikään niistä ei lähtenyt kunnolla kasvuun ja yhtä lukuunottamatta kaikki kuukahtivat ennen varsinaisia lehtiä. Koska halusin tämän kovasti saada kasvamaan en kuitenkaan luovuttanut. Yksi itänyt jäi kypäräänsä kiinni ja menetti sirkkalehtensä kypärän poistoyrityksissä. Mutta sen tarina ei loppunutkaan tähän. Varren päässä näkyi pilkahdus jotain vihreää. Yritin ottaa kuvan sirkkavarresta ilman lehtiä, mutta se oli niin pieni etten siinä oikein onnistunut. Parin kuukauden nökötyksen jälkeen siitä pienestä vireästä nökäreestä alkoi kuitenkin kasvaa jotain ja hitaasti mutta varmasti Gala on saavuttanut tuollaisen parikymmentä senttiä vartta.

C.praetermissum CAP1144 pääsi jutun aiheeksi kun olin siirtämässä sitä vanhasta pienestä altakasteluruukusta paljon isompaan vastaavaan. Se löytyy täältä. (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg208155#msg208155)

Nyt aiheena on sen kukat. Viimeksikin sen kukkia kuvailin, mutta muistin virkistykseksi tai jos ei jaksa aukaista tuota linkkia.

(http://kuvapilvi.fi/k/YoEo.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Kuten Herbiili minua valaisi (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg194051#msg194051), vaikuttaa antosyaniinipitoisuus kasvien lehtien ja kukkien väriin. Värin vaihteluun vaikuttavat ainakin valo sekä lämpötila ja sävyyn taas pH. Varmaankin lämpö ja valo- olosuhteet ovat vaihtuneet sitten kasvihuoneeseen siirron, sillä nyt kukat ovat koko valkeita.

(http://kuvapilvi.fi/k/YoEm.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Valkeuden lisäksi nämä tällä hetkellä muodostuvat kukat ovat pienempiä kuin edelliset purppuraa sisältävät.

Yleisesti on tunnettu yksi praetermissum jonka kukat ovat myös kokovalkoistet, eli CGN 22795. Minulla kasvaa myös se mutta punkkien hyökkäyksestä johtuneesta viivästyksestä johtuen se ei ole vielä innostunut kukkimaan.

Criolla Sella on Bolivialainen baccatum. Boliviassa esiintyy enimmäkseen Aji baccatumeja, mutta tätä ei ole nimetty niin. Syy saattaa olla siinä että se ei ole Aji tyyppinen. Ajit ovat yleensä isoja, mutta tämä on enemmän köynnös tyyppinen. Koska sen hedelmät ovat pienempiä kuin Ajeilla tavallisesti kypsyvät ne myös nopeammin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yo6g.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Tämä on toista kesäänsä kasvava. En hylännyt sitä koska en saanut viime vuonna siitä juurikaan satoa. Ongelma oli passiivisessa vesiviljelyssä. Käytin kasvualustana pesemätöntä lecasoraa ja ilmeisesti se vaikutti pH:ta alentavasti niin etteivät ravinteet imeytyneet kunnolla. Ei kasvi ollut parhaalla paikallakaan ja vesisateet laimensivat lannotteita silloin kun muistin niitä antaa. Päätin sen kuitenkin säästää ja hyvä niin. Ikkuna-amppelina huonossa valaistuksessa se kasvoi lähinnä alaspäin, mutta kaikesta huolimatta on tänä vuonna alkanut tuottaa kivasti satoa. Tämä ja viimevuotiset Habanero Orange ja Rocoto de San Isidro ovat olleet kovimmat satokoneet tähän asti. Niitä onkin tullut lähinnä syötyä kuivattujen lisäksi. Alkaisin kaivata kuitenkin hieman hedelmällisempiä chilejä ja vaihtelua. No onneksi maistiaisia on kypsynyt sieltä täältä vääjäämättä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yo6F.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kuka voisi vastustaa tälläisiä? Olen pari Aji Amarilloa maistellut ja olen täysin ihastunut. Tulisuutta niissä ei ole ollut hirveästi, mutta makua sitäkin enemmän. Luulen että tultakin tulee seuraaviin enemmän, sillä tämän väitetään olevan tulisempi kuin mitä itse olisin arvioinut. Se vaikuttaa myös satoisalta, minkä esitiedot tästä myös vahvistavat. Ei tämä turhaan ole Etelä-Amerikan suosituimpia ellei suosuituin chili!

Tuo kuvassa näkyvä muoto muuten vaikuttaisi olevan se mihin nämä alkavat enenemässä määrin muokkautua. Tämän s.11 eka postaus esitteli muita muotoja ja sieltä näkee myös kypsän värin. Amarillohan tarkoittaa keltaista, mitä tämä tosin ei ole. Keltainen väri tulee vasta kun nämä on keitetty. Sen jälkeen ne soseutetaan ja tehdään tahnaa. Tuolla tahnalla voi sitten vaikka maustaa chevichen, etelä-amerikkalaisen merenelävistä tehdyn salaatin. Kala käytetään raakana ja kypsytetään sitruunalla tai limetillä.

Aikaisemmin minulla on ollut merkintöjä valkokukkaisesta Isosta Ulupicasta. Nyt toinen kolmesta saman siemenerän kasvista on aukaissut kukkansa. Aikaa siinä meni monta kuukautta enemmän kuin ensimmäisellä ja kolmas ei kuki vieläkään.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yoeq.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tätä kutsun nimellä Tiukka kypärä. Nuorena se menetti puolet sirkkalehdistään kun ei suostunut luopumaan kypärästään. Sen kasvutapa on ihan erilainen tuohon aikaisemmin kuvailemaani verrattuna, josta on myös kuva seuraavana. Tämä kasvaa hyvin köynnösmäisesti. Sisäkasvatuksessa huonommalla valolla sen hennot varret laskeutuivat alas ja se kuin huusi että amppeliin! En sitä kasvihuoneessa kuitenkaan laittanut amppeliin vaan n.15 muoviämpäriin koska halusin sille paljon juuritilaa. Sen jälkeen olen odottanut, minkälaista uusi kasvu on ja koska kukat aukeavat. Uusi kasvu on näissä paremmissa olosuhteissa pystympää. No päätin kuitenkin että roikkumaan sen laitan, jos vaikka säästän sen niin turha alkaa sitomaan alaspäin kasvavia oksia ylös naruilla.

Tiukka kypäsä sai viikko sitten vahinkoa punkeista. Ehdin kuitenkin suihkuttelemaan sen ennen pahempia vaurioita. Kuvassa näkyvä pieni rusehtuneisuus on punkkien aiheuttamaa vautiota.
Kukka on Ulupicamainen kellokukka. Väri on tumman violetti ja vain kukan juuressa on hieman vaaleampaa. Kukka ei ole kovin iso eikä niin pitkämallinen kuin viimevuotisessa Ulupica Largessa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Yoeb.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tässä puolestaan kuva tästä valkokukkaisesta Isosta Ulupicasta. Kutsun sitä nimellä Nuorin, koska se iti monta viikkoa myöhemmin kuin kaksi ensimmäistä. Sen kukka ei ole kasvihuoneessa täysin valkoinen vaan ulkopinnalla on häivähdys purppuraa. Kasvihuoneeseen siirron yhteydessä sen kukat alkoivat saada tehtävänsä tehtyä ja chilejä alkoi siihen muodostua. Ne kaikki kuitenkin tippuivat melko nopeasti ja kukkiminenkin loppui muutamaksi viikoksi. Kasvihuoneeseen siirron yhteydessä se majoittui samankokoiseen ämpäriin kuin sen isosisaruksetkin ja voi olla että tuossa yhteisvaikutuksessa oli syy miksi marjan alut ja kukat tippuivat. Mahdollista on myös että tämäkin on itsepölytykseen kykenemätön variaatio, kuten joillakin on Iso Ulupicat tuntunut olevan.

Nuorin kasvaa eniten rocotomaisesti. Siinä on yksi parikymmentäsenttinen vahva varsi ja sitten latva haarautumisen jälkeen kasvaa sivusuuntiin.

Viimeistä kolmesta kutsun nimellä Katkennut juuri, koska sen kaunis ja eläväinen piiskahäntä oli porautunut idätyslauttaan kiinni ja katkesi multaan siirron yhteydessä. Se ei vielä kuki eikä siinä juuri nuppujakaan näy. Se myös kasvaa varsin köynnösmäisesti kuten samaan aikaan itänyt veljensä. Kasvutapa on kuitenkin hieman erilainen eikä niin löysä. Tämä kasvattelee versojaan hieman ryhdikkäämmin, on kuin välimuoto noista kahdesta muusta. Palaan asiaan kunhan sekin joskus alkaa kukkia.

Baccatumien epävirallisesta, mutta todellisesta päätyyppijaottelusta on tietoa Infernon sivuilla. Criolla Sella kuuluu mm. Lemon Dropin kanssa samaan päätyyppiin, joka eroaa paljon ns. Isoista Ajeista mallia Aji Amarillo. Brasilian baccat ovat sitten oma kolmas lukunsa. :)

Tuntuu ettei ole tarpeeksi aikaa hoidella chilejä, mutta onneksi kuitenkin välillä on aikaa tutkia niiden hoitoa netistä.

Koska begoniapunkit aiheuttavat jatkuvaa huolta päätin hankkia niiden vastaiseen taisteluun myös Neem öljyä. Neem on Intialaisen 'ötökkävapaan' puun siemenistä puristettua öljyä. Lehtiä syövät ötökät eivät pidä siitä alkuunkaan.

Tarkoitukseni oli käyttää Neemiä sekoituksen öljynä, jota olen käyttänyt punkkien tappamiseen. Eli 1% Jaakontaikaa sekä mäntysuopaa, ja ruokaöljyä veteen sekoitettuna. Olen Neemistä nähnyt siellä täällä aina välillä mainintoja, mutta nyt vasta tajuan kuinka tehokkaasta ja hyvästä aineesta on kyse.

Tutkiskelin Neemistä ja begoniapunkeista juttua netin kätköistä. Neem tuntuisi tehoavan kaikkia lehtiä syöviä ötököitä vastaan, ne tappaen. Ilmeisesti tappaa myös ne hyödyllisetkin ötökät joiden päälle sitä suihkutetaan. Kuitenkaan jälkeenpäin paikalle tulleet ampiaiset tai leppäkertut eivät siihen kuole koska ne eivät syö kasvia jolla myrkkyä on. Eli neem sotkee ötököiden hormonituotannon vaikuttaen jotenkin niin, etteivät ne pysty siirtymään seuraavaan vaiheeseensa. Vaiheet ovat muna, toukka, nymfi ja aikuinen.

Neemin sanotaan myös olevan jollain tavalla ötököitä luotaantyöntävä. Eli ötökät eivät tulisi kasvin kimppuun joka on kauttaaltaan sillä suojattu. Uusi kasvu on kuitenkin neemistä vapaata, joten käsittely täytyy uusia silloin tällöin. Jos mietitään neemin soveltuvuutta juuri begoniapunkkeja vastaan, niin tämä voi olla pieni ongelman. Nämä punkit kun hyökkäävät nimenomaan tuoretta kasvua vastaan.

Begoniapunkki on Tappipunkki, kuten myös mansikkapunkki ja syklaamipunkki. Begoniapunkki on kuitenkin pienempi ja kierrossaan mansikkapunkkia nopeampi, vain 4pv. Se on läpimitaltaan vain 0,25-0,15mm kokoinen.

Begoniapunkki menestyy varsinkin kosteassa, >75 % ilmankosteudessa. Itselläni on kasvihuoneessa ollut koko kesän todella kosteaa. Kesän ilmankosteus oli todellinen yllätys sillä mökki sijaitsee Merikarvialla, jossa tavallisesti paistaa koko kesän eikä heinäkuussa yleensä sada tippaakaan. Nyt muutamia päiviä sitten paikallinen palomestari sanoi, ettei hänen aikanaan ole ikinä Merikarvialla ollut tulvia. Nyt kuitenkin oli useiden talojen kellareita jouduttu pumppaamaan vedenvallasta. Itse en tehnyt kasvihuoneeseen lattiaa, koska luulin että siellä olisi ennemminkin liian kuivaa kuin liian märkään. Tämä kasvihuonekausi kun alkoi vasta keväällä tehdyn kasvihuoneen valmistumisen jälkeen ja loppuu jo syyskuun puolivälissä.

Talvetukseen antaa toivoa kuitenkin juuri tuo että kuivassa begoniapunkit eivät menesty. Josko niistä siis pääsisi talven aikana eroon.

Yksi keino, jota käytetään myös begoniapunkkeja vastaan, on piimaan tai piilevämaan jauhekäyttö. En perehtynyt siihen, mutta jos tarvitaan lisää apukeinoja, niin se voisi olla seuraava. Nopeasti kerrottuna se takertuu ötökkään ja leikkelee niitä kuin partaterä. Ihmiselle kuitenkaan se ei ole syötynä vahingollista. Käytetään myös nimeä DE.

Vielä pari muutakin vastakeinoa löytyy. Ne ovat ilmeisesti jonkinlaisia kemia juttuja. Mm. calypso myrkky niitä vastaan toimii, mutta provado esim. ei. Myrkkyjenkään käyttö silti ei ole kovinkaan tehokasta, vaan vastaa huolellista muilla aineilla suihkuttelua. Eli sekin on uusittava, jotta uudet kuoriutuneet sukupolvet saadaan hengiltä.

Yksi tehokas keino on käyttää petohyönteisiä. Itsellänikin niitä oli, mutta nekään eivät saaneet ongelmaan kuriin kuin joksikin aikaa. Eli tehokkainta olisikin käyttää niitä jo ennen kuin begoniapunkkien määrä on päässyt radikaalisti lisääntymään. Mikä taas on vaikeaa koska niitä ei huomaa ennen kuin tunnistaa vahingot. Petohyönteisiä jotka syövät begoniapunkkeja tunnetaan ainakin neljää erilaista.

Otin keväällä Canariosta, Mexikolainen keltainen C.pubescens, yhden villinä kasvaneen oksan ja laitoin sen multaan. Ilmeisesti pistokas on juurtunut.

(http://kuvapilvi.fi/k/YmUk.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Canarion pistokas.

Canarion juurtunut pistokas sijaitsee pohjois-ikkunalla, johon aurinko paistaa vain vähänlaisesti puiden lomitse. Kuva on tuoreehko. Erikoista tästä tekee kolme asiaa. Pistokasta on kasteltu todella harvoin, ehkä vain muutaman kerran parin kolmen kuukauden aikana. Pistokas ei ole kasvanut oikeastaan ollenkaan vaikka se on selvästi juurtunut. Pistokas näyttää täysin terveeltä ja hyvin voivaiselta.

Tulkitsen tilannetta näin: Pistokas on juurtunut, mutta ei ole lähtenyt kasvamaan. Syyksi oletan auringonvalon puutteen, rauhalliset olosuhteet ja niukan kastelun. Eli Canario on siirtynyt eräänlaiseen horrostilaan. Kasvi josta pistokkaan otin sijaitsi myös niukkavaloisessa ja viileässä, joten pistokasta ei ole edes otettu hyvässä kasvussa olleesta chilistä. Tällainen horros olisi mitä käytännöllisin talvetettavien chilien kanssa. En ole kuitenkaan tietoinen siitä pystyykö isoja kasveja saamaan näin vaivattomaan tilaan. Viime talven onnistuin talvettamaan useita eri lajeja ja aikaansaamaan jonkinlaisen horrostilat. Isot kasvit kuitenkin siirretään horrokseen suoraan kasvamasta, ja niinpä ne tiputtelevat reilusti lehtiä jouduttuaan huonompiin olosuhteisiin. Vasta ajan kanssa ne rauhoittuvat lepäämään. Talvetukseen siirtäminen pitäisikin varmasti hoitaa taiten ja rauhallisesti. Ulkoa kylmästä ja kosteasta siirto sisään lämpimään ja kuivaan ei ole mikään paras keino talvetuksen aloittamiseen. Lannoittaminen pitäisi lopettaa hyvissä ajoin kuukautta kahta ennen talvetuksen aloittamista, päivien alkaessa lyhenemään.

Tuo on pubescenseille ihan tuttu käytöstapa. Voivat vain nököttää vuodenkin odotellen aikoja parempia...  :D

(http://kuvapilvi.fi/k/Yms4.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Sain chilin lahjaksi. Kyseessä Black Pearl, koristechili jollaiset olivat vielä -60 luvulla varsin suosittuja joulukasveja englanninkielisessä maailmassa. Chili tuli mitä hionommassa ruukussa ja laminoidulla historiaopuksella. Tästä (http://naldc.nal.usda.gov/download/19417/PDF) pääsee katsomaan tarkemmin.

Luulempa että tämä on minun jouluchilini, siihen kun pitäisi muodostua vielä hienot pyöreät joulumarjatkin.

Seuraa hieman massiivisempi kuvapäivitys. Paljon silmäiltävää, mutta vähän itse jaettua infoa. Kuvattuna noin puolet chileistä, lähes kaikki baccat ja jokusia muita.

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEC.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. bacc. var. pendulum PI 596052 Bolivia, komea, hidaskypsyinen, paksunahkainen 

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEU.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/) 
C. baccatum. var. pendulum Aji Finlandia

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEs.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ylivuotinen Habanero Orange, joka vastikään on kärsinyt punkeista

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEm.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Fantasy

(http://kuvapilvi.fi/k/YmE9.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/) (http://kuvapilvi.fi/k/YmEZ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CO 4318 = PI 266041, Mexico, villimäisiä piirteitä, kuten helposti irtoavat hedelmät eli C.baccatum var. baccatum/pendulum

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEF.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. baccatum. var. pendulum Aji Rojo

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym68.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Amarillo Small, ylivuotisena

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEr.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. baccatum. var. pendulum, punkkien takia kasvussa jälkeen jäänyt Jamy

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEq.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. baccatum. var. pendulum PI 355814 Ecuador

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEb.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. baccatum. var. pendulum Aji Amarillo

(http://kuvapilvi.fi/k/YmEc.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. baccatum. var. pendulum Lemon Drop

(http://kuvapilvi.fi/k/YmER.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
PI 441551 Brasilia, eli toinen Aji Fantasyn vanhemmista edellisen lisäksi

(http://kuvapilvi.fi/k/YmE5.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. bacc var. bacc CAP 214

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6a.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämän kanssa olen unohtanut sen mistä on kyse. Eiköhän sekin silti aikanaan selviä?

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6Y.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Tämä Perulainen on tulisimpia baccoja mitä löytyy. On vielä pieni kun on jakanut kasvuvoiman hedelmien kypsyttelyyn.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6A.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/) (http://kuvapilvi.fi/k/Ym6f.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Starfish x Hot Tree Pepper? F2 x 3. Kaikki kolme vaikuttavat varsin samanlaisilta. Yksi on hieman hitaampi kasvamaan. Hedelmät varsin samanlaisia kahdessa niitä tekevässä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6j.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/) (http://kuvapilvi.fi/k/YmEP.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaksi ylivuotista Aji Cristalia. Toinen on satoisampi kuin toinen. Näin taisi olla jo viimekin vuonna.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6T.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
USDA on merkinnyt tämän väärin eximiumiksi vaikka kyseessä frute

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6p.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Villi frutescens Duke Pequin

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6h.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CAP 505, C.? (frutemaisia piirteitä). Tämä ja seuraava varsin pahasti punkeista kärsineitä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6I.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Annuum Arpad, joka varsin harvinainen vaikka Fataliinkin myymä taannoin.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6k.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
"Parvifolium" C.bacc var. bacc. Yksi sato jo kerättynä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6G.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Serrano Huasteco , jolle käynyt kasteluvahinko, eli päärunko katkesi.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6u.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaunis annuum Goat's Weed. Ylivuotinen joka alkoi vasta kasvamaan.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym62.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Toinen jonka nimen olen unhotanut/kadottanut. Selvinnee? Edit: Peruvian White Habanero (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11060.msg195556#msg195556)

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6S.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Aji Indian, eli ainut Intiassa tunnettu baccatum. Kärsinyt, ei vielä edes kuki.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6Q.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Villi baccatum CGN 16973 Boliviasta

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6J.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Laiskan köynnösmäisesti kasvava, mutta pystyyn tuettu Iso Ulupica "Katkennut juuri".

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6i.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Nuorin Iso Ulupica, eli "Lumia" ja Rocotomainen kasvutapa, punkkien vaivaama

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym63.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. pubescens Rocoto Peru Cusco

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym6H.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ylivuotinen Rocoto Red Peruvian. Vasen puoli on viime vuotista kasvua ja oikea puoli tämän vuotista.

(http://kuvapilvi.fi/k/Ym61.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C. praetermissum Cumari Pollux

Tässä kohtaa valo alkoi käydä heikoksi, joten loput jäi kuvaamatta. Ehkä ensi kerralla.

Kokonaisuudesta sen verran että ylivuotiset ovat tuottaneet satoa ihan ok. Tämän vuotisista kolmasosa on kypsytellyt muutaman marjan/hedelmän, mutta osa ei edes kuki. Johtuu kasvattajan virheistä, huonosta kesästä, laiskuudesta, lajikkeiden eroista ja punkeista.

Hienoja!!  :). Ja moni todella harvinainen, eli siemeniä paljon talteen? Esim PI-baccoista osa kovia nimiä.

Otan näistä harvinaisista kaikki siemenet talteen mitä tulevan puolentoista kuukauden aikana kerkeää kypsymään. Se tulee todennäköisesti olemaan harmittavan vähän joissain tapauksissa. Eli jos harvinaisemmat kiinnostavat, niin kannattaa niiden siemeniä varailla jo nyt. Omat siemenet ensi vuodeksi alkaa olemaan suurimmaksi osaksi valmiina, mutta vaihtareita teen silti mielelläni. Kuumimpaan siementen vaihtoaikaan en ole pelipaikalla.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - heinäkuu 25, 2012, 13:49:34 ip
Otan näistä harvinaisista kaikki siemenet talteen mitä tulevan puolentoista kuukauden aikana kerkeää kypsymään. Se tulee todennäköisesti olemaan harmittavan vähän joissain tapauksissa. Eli jos harvinaisemmat kiinnostavat, niin kannattaa niiden siemeniä varailla jo nyt. Omat siemenet ensi vuodeksi alkaa olemaan suurimmaksi osaksi valmiina, mutta vaihtareita teen silti mielelläni. Kuumimpaan siementen vaihtoaikaan en ole pelipaikalla.

Hyvä homma, jos ehdit ottaa talteen. :) Noista aivan erityisen harvinaisia ja hienoja ovat esim. 595052 ja 355814. Nuo Ecuadorin ja Bolivian baccatumit ovat muutoinkin ehdottomasti kokeilemisen arvoisia, sillä ne poikkeavat maultaankin tavallisemmista perulaisista, brasilialaisista ja tietenkin Chilen ihmeestä Aji Cristalista. ;)

Minulla kasvaa kaksi kappaletta Aribibi Gusano nimistä chiliä, joka määritellään paikasta riippuen joko chinenseksi tai frutescensiksi. Toin huonomman niistä kasvihuoneesta sisälle eteläikkunalle kasvamaan muutama viikko sitten. Sisälle tuomani meni parissa viikossa kasvussa ohi ja kukkii nyt varsin iloisesti.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9SG.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

:o Johan on kukkia kerrakseen!

Kyllästyin kasvihuoneessa valinneeseen liikaan kosteuteen ja päätin päättää itse kuka siellä kasvaa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mT.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Kaivoin ympyrän muotoisen ojan ja ulostulon kasvihuoneen saviseen pohjaan. Kaivannon täytin kivellä ja hiekalla. Sitten tasasin pohjan, poistin kasvuston pinnasta ja peitin tuplaharsolla. Päälle hiekkaa.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mB.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Chilit kannettuna sisään.

Puolet chileistä on tällä hetkellä ulkokasvatuksessa. Kasvihuoneessa on sisällä chinenset, annuumit ja frutescensit sekä osa baccatumeista ja pubescenseistä.

Ulkokasvatukseen ovat puolestaan päässeet lähes kaikki etelä-amerikkalaiset chilit.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mI.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mk.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Goat's Weed sen kuin kasvaa ja komistuu. Kauan kesti että vauhtiin pääsi, mutta nyt pukkaa satoa tämä toista kesää kasvava.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mG.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mu.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
C.praetermissum CAP 1144. Tusinaa marjaa tekee tämä chilien aristokratiaankin kuuluvaksi mainittu. Ei silti ole vielä tietoakaan ylivoimaisesta satoisuudesta, josta varsinkin tämä ja yleisesti praetermissumit on tunnettu. Ehkä sitten ensi vuonna.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mS.jpg)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mJ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Bolivialainen PI 596052 on kasvutavaltaan yksi suosikeistani. Maistiaisia alkaa toivon mukaan kohta kypsymään.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mi.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mX.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mg.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Cumari do Para tai Charapita. Selvinnee viikon sisällä kun marjan muoto vakiintuu. Jos se on pitkulainen niin kyseessä on Cumarilainen, loistava aromisella Charapitalla puolestaan pyöreä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9m1.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mf.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Ainakin kaksi variaatiota Starfish x Hot Tree Pepper F2 tekevät hyvin isoja palkoja, kuten myös isoja kukkia.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9K9.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9KL.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)(http://kuvapilvi.fi/k/Y9KE.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)

Keräsin sata Habaneroa. Säälittävän pieniä yhtä lukuunottamatta. Kertonee kylmästä kesästä. Toinen kuva puskasta pari päivää sitten, pahasti punkkien syömä on. Viimeinen kuva on alkukesältä kun kaikki vielä vaikutti hyvältä.

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9Rs.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Pirkkohotelli eli Leppäkerttu bordelli.

Itselläni ei ole ollut koskaan ongelmia kirvoista, mutta koska ne taitavat olla yksi vakio ongelma kasvihuone ja ulko kasvatuksessa niin suhtaudun niihin kunnioituksella ja teen vastaiskuja niitä vastaan jo etukäteen. Tämä ei ole rakennettu alkuperäisesti suositellusta bambusta, vaikka sitäkin on tukikeppeinä, vaan järviruo'osta, joka on kuitenkin kerätty merestä.

Ideana siis on tarjota leppäkertuille oivallinen lisääntymispaikka, jotta ne ottaisivat niskalenkin mahdollisista kirvoista kasvihuoneessa.

Apua, loistava idea! Katselin Tampereen asuntomessuilla pari viikkoa sitten "Leppäkerttuhotellia", joka oli tehty bambusta ja joistain muistakin ontoista risuista. Otan käyttöön ensi kaudella, isosti!

Kuinka hyviä leppikset on muihin kirvantappajini verrattuna? En halua aliarvioida toisten virityksiä, päinvastoin, mutta aloin vaan miettimään, miksi niitä ei ole myynnissä esim. Biotuksella.

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 10, 2012, 23:58:49 ip
Kuinka hyviä leppikset on muihin kirvantappajini verrattuna? En halua aliarvioida toisten virityksiä, päinvastoin, mutta aloin vaan miettimään, miksi niitä ei ole myynnissä esim. Biotuksella.

Omiin kokemuksiin pohjautuen, ovat tehokkaita Kirvanraatelijoita, mutta laiskoja ja hitaita lisääntymään. Tässä kohtaa esim. harsokorento ja kirvasääski munivat miljoonia toukkia mutustamaan kirvoja. Jos jaksaa nähdä vaivaa, niin Leppikset ovat parhautta. Mutta niitä pitää löytää monta, jotta alkaa tulokset näkymään ja lisääntyminen varmistuu.

Leppäkerttu on kirvojen perus vihollinen. Varmaan biotukselta löytyy parempiakin kirvansurmia, mutta leppäkerttu on kuitenkin halvempi (lue ilmainen) ja luonnonmukaisempi vaihtoehto. Itse sain kauden aluksi lapsityövoimalla kerättyjä leppäkerttuja lahjoitukseksi, joten pitäähän niille tarjota kunnon lisääntymisalusta suojelemaan pahoin punkeista kärsinaitä chilejäni.

Itsellänikin muutamia leppäkerttuja kasvihuoneessa. Hieman laiskojahan ne ovat, viettävät usein päiviäkin samoilla lehdillä, mutta joskus taas ovat todella aktiivisia ja kirjaimellisesti panevat parastaan. Lisääntyminenhän voisi toki olla nopeampaa ,mutta mikäli olen niin nuuka etten suostu maksamaan muusta kuin suopavedestä jota en ole edes itse maksanut niin tuo on parhainta mitä voin saada.

Harsosääsken toukkiakaan kun en tiedä mistä metsästää...

Face the facts...kirjoitettinkohan se noin  :D

Aloitin kauden alas ajon. Ensimmäisenä listalla olivat praetermissumit, mutta myös jokuselle muulle tein saman toimituksen.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVvR.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CGN22795. Kuvasta käy hyvin ilmi kuinka karvainen prae loistaa hopeisena auringossa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVvN.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Goat Pepper

(http://kuvapilvi.fi/k/YVv5.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Cumari Pollux

(http://kuvapilvi.fi/k/Y9mG.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CAP1144 jäi kuvaamatta, joten käytetään tätä jo kerran käytettyä uusinta kuvaa.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCQ.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Otin praet purkeistaan ja otin paljon multaa ja vähän juuria pois.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCA.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Karsin praet ja karsinnoista tein pistokkaita. Ne saavat kypsytellä noin marjansa kypsiksi.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCu.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Uponin sekä pistokkaat että karsitut kasvit  n. puoleksi tunniksi mäntysuopa - öljy veteen. Näin toivon kaikkien punkkien hukkuvan ja mahdollisesti myös munien vahenevän. Toimituksen jälkeen suihkutin kaikki vielä Calypso myrkyllä ja uusin suihkutuksen rungoille n. viiden päivän päästä ja vielä kolmannenkin kerran. Jotenkinhan näistä begoniapunkeista on eroon päästävä. Calypso tehoaa ainakin joihinkin punkkeihin, mutte begoniapunkkia pakauksessa ei mainita.

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCO.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CGN22795 kukkia

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCj.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Cumari polluxin kukka 1

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCB.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Cumari Polluxin kukka 2

(http://kuvapilvi.fi/k/YVC8.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CAP1144 kukka 1

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCT.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
CAP1144 kukka 2

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCp.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Goat Pepper kukka 1

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCW.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Goat Pepper kukka 2

(http://kuvapilvi.fi/k/YVCh.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kaikki praetermissumit valmiina siirtymään ikkunakasvatukseen ja eristykseen muista saastuneista kasveista.

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - elokuu 20, 2012, 21:27:30 ip
Upotin sekä pistokkaat että karsitut kasvit  n. puoleksi tunniksi mäntysuopa - öljy veteen. Näin toivon kaikkien punkkien hukkuvan ja mahdollisesti myös munien vahenevän. Toimituksen jälkeen suihkutin kaikki vielä Calypso myrkyllä ja uusin suihkutuksen rungoille n. viiden päivän päästä ja vielä kolmannenkin kerran. Jotenkinhan näistä begoniapunkeista on eroon päästävä. Calypso tehoaa ainakin joihinkin punkkeihin, mutte begoniapunkkia pakauksessa ei mainita.

Hienoa, jos tämä toimii. Itse en kuitenkaan ota riskiä, vaan tuhoan kaikki kasvit kauden päätteeksi. Flexun säästän, mutta se menee jonnekkin muualle hoitoon.
Miten ajattelit puhdistaa esikasvatustilat?

Hhm.  Esikasvatustila on kasikymppinen kerrostaloasuntoni. Olin suunnitellut hävittäväni sen ainoan viherkasvin mikä minulla chilien lisäksi on ja näin poistavani punkeilta mahdolliset elelymahdollisuudet. Voisiko begoniapunkitpunkit elää jossain muussakin paikassa, kuin kasveissa, normi asunnossa?

Lainaus käyttäjältä: Tiemuh - elokuu 20, 2012, 23:40:23 ip
Voisiko begoniapunkitpunkit elää jossain muussakin paikassa, kuin kasveissa, normi asunnossa?

Tätä pelkään, tietoa ei ole, mutta periaatteessa ne voisivat lämpimässä säilyä munina/horroksessa odottaen parempia aikoja...

Lisääntyminen loppuu alle 13c ja yli 34c lämpötiloissa joten lämpökäsittelylläkin saattaa päästä begoniapunkeista eroon jos vain on tuollaiset olosuhteet käytettävissä.

LainausAs broad mites are very sensitive to heat, hot water treatment (45-50°C; 113 - 122°F for 15 minutes) of plants before they are transferred into a greenhouse may prevent the introduction of the pest.

Toinen tapa onkin mainittu siinä.

Juteltiin Kärsän kanssa tästä jokin aika sitten. Hänen mukaansa kasvihuoneviljelijät, etenkin taimiviljelijät puhdistavat myytävät taimet tuolla lämminvesikäsittelyllä. Kuulemma se vaatii tarkan lämpömittarin ja vastuksen, jotta vesi pysyy muutaman kymmenyksen sisällä ihannelämpötilasta. Liian lämmin tappaa kasvin, kylmemmässä punkit ei kuole. Onko Herpiilillä tai muilla tietoa, mikä tuo lämpötila tarkalleen on? Vai vedänkö hatusta ja käytän kasvini 47,5-asteisessa vedessä?

Itse siis olen myös säästämässä kasveja, mutta saavat talvehtia Luvialla (130km Ylöjärvelle) puolikylmässä varastotilassa länsi-ikkunalla. Lisäksi leikkaan ne hyvin lyhyeksi, käytän mäntysuovassa ja lämpimässä vedessä. Lopuksi laitan ne pieniin, jopa 1-2 litran muovipurkkeihin. Tuon ne sitten kesäksi takaisin Pirkanmaalle jos selviävät talvesta.

Google ei punkeille anna tarkkaa lämpötilaikkunaa. 43-49 astetta mainitaan monessa paikassa, mutta alkuperäistä (yliopisto-)tutkimusta ei löydy. Tuota 49-astetta ei ainakaan saa ylittää. 47,5 astetta voisi olla aika hyvä, koska >47 asteessa kuolevat jo viruksetkin (taitavat kyllä vaatia pidemmän käsittelyajan).

Tämä lämpökäsittely alkoi kiinnostaa tosissaan, mutta miten voi kotioloissa varmistua, että kasvin jokainen osa on tuossa oikeassa lämpötilassa riittävän pitkään? Monissa ohjeissa puhutaan pistokkaiden lämpökäsittelystä, joten toimiiko tämä edes kokonaisille kasveille?
Miten nuo taimikasvattajat hoitavat homman tarkalleen? Mikrolisäyksessä lämpösterilointi tehdään laboratorio-oloissa sellaisissa "minikasvareissa".

Tuo lämpökäsittely kuulostaa kyllä hyvältä, joskin työläältä ja vähän vaaralliselta. Jos punkkien munat kuolisi samassa käsittelyssä niin homma alkaisi ratkeamaan. Saaviin siis 47-48 asteista vettä ja kasvi sinne vartiksi?
Punkkien lisääntyminen on muuten selkeästi hidastunut nyt kun yöt ovat taas olleet täälläpäin melko viileitä. Uutta tuhoa ei juuri ole näkynyt.

Talven tullen voisi olla helpompaa pitää säilytettäviä kasveja alle 13 asteessa vaikka jonkun puolitutun autotallissa vai vastaavassa. Muutenkin taitaa viileät olosuhteet olla lepääville kasveille hyväksi talvisin, jos ja kun valoakin on vähemmän tarjolla.

Tuo kylmyys ei taida tappaa munia, vaan pelkästään aikuiset ja laittaa ongelman vain pauselle ...

Tein kuumakylpykäsittelyn kotiin tuomilleni chileille. Lämpötila ei ollut kuin n.46 astetta, enkä pitänyt chilejä siellä kuin pari minuuttia. Tuosta lämmöstä ne kuitenkin selvisivät hyvin, ainakin käsittelyn jälkeen havainnoituna.

Mulla on tässä viimeisen viikon kuluessa kasvihuoneessakin ollut tuo reilut 50^oC muutamana päivänä. Tuossa uudessa kasvihuoneessa ei ole kertaakaan ollut mitään ötökkäongelmaa. (KOP KOP) Viime kesänä oli varmasti isompiakin lämpöjä. Ovi unohtunut kiinni aamulla ja tämänhän huomaa vasta sitten, kun illalla menee sitä sulkemaan... Eli noi korkeat lämmöt on voineet olla melko pitkäkestoisiakin toisinaan. ::)

Mahtaisikohan noilla laiskuudesta johtuvilla lämmöillä siis olla vaikutusta asiaan?

Chilien jatkojalostus tehty. Käytin siihen useita eri tekniikoita. Nyt on chutneytä, chilisuolaa, jauhetta, kuivattuja kokonaisia, etikka säilykkeitä, kapristyyppisiä suola säilykkeitä ja tahnoja jos jonkin moisia.

Nyt nokka kohti kaakkois-asian chilimarkkinoita.  Tiedoksi niille joiden kanssa en ehtinyt vaihtareita tehdä, voimme palata niihin syksymmällä.

Idätykset alkoi myös. Kahdeksan tovariin siementä on kivivillakuutioissa idätysboksissa. Siitä lähden ja seuraavat idätykset kun palaan reissusta.

Kuumavesikäsittelystä vielä sen verran että flexuosum ei siitä pitänyt. Se pudotti lähes kaikki lehtensä. Flexu onkin oman kokemukseni mukaan herkin juromaan kaikenlaisista olosuhdemuutoksista.

Onkos lämpimät kylvyt tehonneet punkkeihin?

Vaikee sanoa kun käsitellyt kasvit on ollu viileessä ja sellaisissa olosuhteissa punkit elää vaan munina. Mut nyt toin osan kasveista taas sisälle joten eiköhän kohta ole taas jotain kerrottavaa.