Olen nyt puolisen vuotta opiskellut LED-juttuja netissä, ja päättänyt rakentaa oman LED valaisimen. Komponenteille tuli hintaa n. 194.6 euroa. Julkaisen projektin edistymisen täällä.

Lampun speksit:
30 x Osram Gold Dragon punainen (45-52lm@400mA)
10 x Osram Gold Dragon Plus sininen (n. 450mW @ 350mA)
10 x Osram Gold Dragon Plus kylmä/neutral valkoinen (97-112 lm@350mA)
2 x 33.7W (30-75V) 450mA tai 2 x 59.5W (50-85V) 700mA vesitiivis virtareguloitu virtalähde
215 x 305mm alumiininen jäähdytinprofiili

LEDien speksin perusteella näitä ledejä kannattaisi ajaa n. 450mA virralla, jotta hyötysuhde olisi optimaalinen, mutta ajattelin testata myös 700mA virralla nähdäkseni kuinka se korreloi lämpötilan ja valotehon kanssa.

Sinistä aallonpituutta on aika reilusti, mutta ajattelin kokeilla tällaista suhdetta. Kokeilemallahan ne parhaat värisuhteet selviää.

Ohessa piirustukset ja kuvia ensimmäisistä työvaiheista, joissa lisäsin eristysteipin ja kuparijohdeteipin suoraan jäähdytysritilään.

EDIT: Kiitos ihiksen, huomasin laskuvirheen. Oikea summa korjattu ylle.

(http://www.punin.com/grow/piiri.gif)
(http://www.punin.com/grow/osat.jpg)
(http://www.punin.com/grow/eristeet.jpg)
(http://www.punin.com/grow/kuparit.jpg)

Mites tolle projektille noin paljon hintaa tulee?
Mitään mistään tietämättä, voisin kuvitella että nuo Osramin ledit ei ole mitään halvimmasta päästä? Eikös tässä olisi voinut halvemmallakin päästä?

Sitä vaan että kallis kokeilu ;D

Harrastuksissa ei hintaa katsota, mutta hyvä kun tulit ihmetelleeksi, sillä tuossa olikin laskuvirhe! Laskin hinnan kokonaishinnasta sillä tilasin enemmän kamaa kerralla. Speksin mukaisen lampun komponentit jäivätkin hinnaltaan n. 194.6 euroon, kun laskin komponenteittain tuon.

Virta-ajurit 23e x 2 = 46e
Punaiset LEDit 1,49e * 30 = 44,7e
Valkoiset LEDit 2,48e * 10 = 24,80
Siniset LEDit 3,21e * 10 = 32,10
Jäähdytysprofiili 27e
Tilbehööri (teipit + lämmönjohtoliima) = n. 20

Osramin LEDit ovat varsin laadukkaita, ja niissä on helposti kolvattavat kontaktit. Olivat myös edullisimmat mitä löysin. Jos joku tietää mistä saa vastaavia halvemmalla, niin linkkiä tänne vaan!

Mahtaako tuo kuparinauha kestää noiden ledien vaatimaa virtaa?

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 23, 2009, 20:36:53 ip

Osramin LEDit ovat varsin laadukkaita, ja niissä on helposti kolvattavat kontaktit. Olivat myös edullisimmat mitä löysin. Jos joku tietää mistä saa vastaavia halvemmalla, niin linkkiä tänne vaan!

http://www.kouluelektroniikka.fi/ Tuolla on ledejä, mutta en tiedä sitten onko nuo aivan erilaisia ledejä kuin nuo osramin. Taitaa olla aivan erilaisiin tarkoituksiin nuo kouluelektroniikan ledit.

Lainaushttp://www.kouluelektroniikka.fi/ Tuolla on ledejä, mutta en tiedä sitten onko nuo aivan erilaisia ledejä kuin nuo osramin. Taitaa olla aivan erilaisiin tarkoituksiin nuo kouluelektroniikan ledit.

Joo, ovat aivan eri ledejä. :) 1-3W teholedien hinnat ovat yleensä muutaman euron luokkaa irtokappaleina ostettuna.

Paljonko tuossa valotehoa?Watteineen päivineen siis.

Saksasta saa ledejä kohtalaiseen hintaan... googgelilla löytyy helposti.

Mielenkiintoinen projekti!
Mutta miksi noin paljon sinistä? Valkoisistahan tulee myös aika paljon sinistä vielä lisää.

Atheos: Kyllä pitäisi riittää. Kyseessä on 5mm leveä kupari.

Dewon: 3:1:1 on suhde, jota on tuolla intternetin foorumeilla kehuttu sopivaksi testien perusteella. En tiedä soveltuuko hyvin myös chilien kasvatukseen, sillä forumit tuppaavat olemaan yksivuotisten öljypitoisten hyötykasvien kasvattamisesta kiinnostuneille. Testaamalla tämä selviää.

Cyberdog: konkreettinen urli ois kiva. Googgelilla kun löytyy aika paljon tavaraa. Jos löydät paikan mistä saat 3W ledejä pienissä määrissä alle edellämainittujen hintojen, olen erittäin kiinnostunut.

Biblo: Sähköteho tulee olemaan joko 67.4 tai 119 wattia riippuen virtalähteestä. Vai tarkoitatko PAR valaisutehoa? Sitä on hieman vaikeampi laskea, sillä tuossa on noita valkoisia LEDejä mukana, ja niiden spektri on laaja. Uskon tulevan vertailevan kasvatustestin kuitenkin kertovan enemmän kuin numerot.

Jos tosiaan tuolla kustannuksella saa tehtyä 119w-lyhtyjä jotka oikeasti toimii niin taitaapi olla jopa kannattavaa.

Kuvasta taitaa puuttua etuvastukset. Ilman niitä ledit hajoaa. Vai onko nuo ledit mallia joissa on vastukset sisäänrakennettuna?

Mukava projekti mutta hollannista saa tilattua wellthinkiltä hintaan 240e 150w ledilampun...

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 10:31:29 ap
Mukava projekti mutta hollannista saa tilattua wellthinkiltä hintaan 240e 150w ledilampun...

Saakos noita Welthinkin hintoja jostain?

Lainaus käyttäjältä: Atheos__ - elokuu 25, 2009, 09:37:35 ap
Kuvasta taitaa puuttua etuvastukset. Ilman niitä ledit hajoaa. Vai onko nuo ledit mallia joissa on vastukset sisäänrakennettuna?

Etuvastusten käyttö tekee LEDien käytöstä järjetöntä, sillä ne romuttavat hyötysuhteen eivätkä takaa tasaista virtaa LEDeille. Tähän valaisimeen tulee 2 virtareguloitua virtalähdettä, jotka syöttävät tasaista 450 tai 700mA virtaa per LED ketju.

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 10:31:29 ap
Mukava projekti mutta hollannista saa tilattua wellthinkiltä hintaan 240e 150w ledilampun...

Welthinkin lampulla tuskin saa mitään hirveän tervettä kasvia aikaiseksi, kun siinä ei ole valkoista lainkaan. Tai sitten tarvitsee lisävalaistusta. Mielummin maksan 200 euroa, rakennan itse ja tiedän mitä saan, kuin ostan 250 eurolla kiinalaisen valmistajan tuotteen.

Eri kasvit tarvitsevat eri aallonpituuksista valoa kasvuun, kukintaan ja hedelmien tuottamiseen. Eri kasvit reagoivat eri lailla eri aallonpituuksiin, riippuen myös siitä mistä suunnasta valo tulee. Tarkoituksenani on rakentaa ensin tällainen tavallinen tohotin ja vähän tutustua LEDeihin. Sen jälkeen tarkoituksenani on rakentaa toisentyyppinen valaisin, jonka avulla pystyy testaamaan eri aallonpituuksien vaikutusta kasviin.

mihinkäs sitä valkosta tarvitaan paitsi turhaan sähköä syömään jos kasvit kerran käyttää vaan niitä tiettyjä sinisen ja punasen aallonpituuksia?

We have in general three specifications to choose from:

1. 630nm 80% and 460nm 20%. This combination offers the basic needs for seedling and leave growth. It promotes a faster leave growth after the seedling process.

2. 630nm 40%, 660nm 40% and 460nm 20%. This ratio is our all-in-one range which is good for seedling, leave growth and flowering. It has an optimal growth result and promising flowering period.

3. 660nm 80% and 460nm 20%. This is our top line. It has the ultimate growing, flowering and fruit results.

tollaset vaihtoehdot löyty welthinkiltä.

eikä siis tarkotus ollu mitään vittuilla vaan mun mielestä turha tehä ite jos samalla hinnalla/halvemmalla saa paremman ja siistimmän näkösen.

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 16:53:24 ip
eikä siis tarkotus ollu mitään vittuilla vaan mun mielestä turha tehä ite jos samalla hinnalla/halvemmalla saa paremman ja siistimmän näkösen.

Tuskin näissä välttämättä taloudellista hyötyä haetaan, mukavahan tuollaisia on rakennella ja testailla toimivuutta  8)
Kaikenlaisia virityksiä on tullut itsekkin rakennettua vaikka yleensä kaupasta saisi uutta ja varmasti toimivaa laitetta. Se Pelle Pelottoman ura on vaan niin kiehtova  ;D

elektroniikka näpertelu on just kivaa! ja kun itte tekee niin saa just semmosen ku sattuu tuleen. tässä seuraan eka miten muilla käy ennen kun teen oman versioni.  ;D

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 16:52:08 ip
mihinkäs sitä valkosta tarvitaan paitsi turhaan sähköä syömään jos kasvit kerran käyttää vaan niitä tiettyjä sinisen ja punasen aallonpituuksia?

Kyllä ne itseasiassa käyttävät muitakin aallonpituuksia ja kuten jo mainittiin, eri kasveilla ne vaihtelevat hieman.
(http://www.uic.edu/classes/bios/bios100/lecturesf04am/absorption-spectrum.jpg)
Kaikkea pitää olla sopivasti, jos jotakin väriä on liikaa, kasvi ikäänkuin lukitsee itsensä eikä enää ime valoa ja käytä sitä hyväkseen. Tämän takia eri värien suhde pitäisi olla kohdallaan. Ongelmana on vain se, ettei kukaan tarkalleen tiedä oikeaa suhdetta, jonka takia valkoisia ledejä käytetään täyttämään nämä "aukot". Ledeihin ei myöskään löydy kaikkia niitä tarvittavia aallonpituuksia eli värejä, joilla saavutettaisiin se optimispektri.

Lainaus käyttäjältä: dewon - elokuu 25, 2009, 17:33:37 ip

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 16:52:08 ip
mihinkäs sitä valkosta tarvitaan paitsi turhaan sähköä syömään jos kasvit kerran käyttää vaan niitä tiettyjä sinisen ja punasen aallonpituuksia?

Kyllä ne itseasiassa käyttävät muitakin aallonpituuksia ja kuten jo mainittiin, eri kasveilla ne vaihtelevat hieman.

Kaikkea pitää olla sopivasti, jos jotakin väriä on liikaa, kasvi ikäänkuin lukitsee itsensä eikä enää ime valoa ja käytä sitä hyväkseen. Tämän takia eri värien suhde pitäisi olla kohdallaan. Ongelmana on vain se, ettei kukaan tarkalleen tiedä oikeaa suhdetta, jonka takia valkoisia ledejä käytetään täyttämään nämä "aukot". Ledeihin ei myöskään löydy kaikkia niitä tarvittavia aallonpituuksia eli värejä, joilla saavutettaisiin se optimispektri.

Kiitos tuesta tässä hieman turhauttavassa väittelyssä.

Niinkuin jo aiemmin sanoin, eri aallonpituuksilla on eri rooli kasvin aineenvaihdunnassa. Se että klorofylli a:n ja b:n absorbaatiohuiput suspensiossa petrimaljoissa osuvat noihin kaikille tuttuihin kohtiin ei vielä tarkoita niiden olevan optimaalisia kaikkien kasvien kasvun kannalta. Tähän on kuitenkin helppo tarttua markkinoinnissa, kun se vaikuttaa niin loogiselta. Esim. iltaruskon aiheuttama (valon ilmakehässä taittumisesta johtuva) pitkien aallonpituuksien suhteellinen lisääntyminen kertoo kasveille illan olevan tulossa, millä on varsin merkittävä vaikutus kasvista riippuen.

Kasvin solussa on todella paljon erilaisia aineenvaihduntaan liittyviä hiukkasia, joiden osuus, ominaisuudet, ja jopa rooli aineenvaihdunnassa vaihtelee eri kasvilajien välillä. Läheskään kaikkien roolia, saati kaikkia kasvin aineenvaihduntaan liittyviä prosesseja ei tunneta (puhumattakaan eroista tuhansien lajien välillä). Kasvin aineenvaihduntaan liittyvät hiukkaset ja yhdisteet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, ja osa niistä aktivoituu eri tavoin eri aallonpituuksisesta valosta. Kasvi ei myöskään ole mitään tasaista vihreää "kasvimassaa", vaan lehtien ylä ja alapinnoilla on eri aineita, joilla on taaskin oma roolinsa. Kokonaisuus on siis äärimmäisen monimutkainen.

Koska minulla ei ole laboratoriota, mutta pidän uusien asioiden kehittämisesta ja tutkimisesta, olen valinnut empiirisen lähestymistavan. Tavoitteenani on rakentaa edullinen LED kasvivalo, jolla pystyn tutkimaan valon vaikutusta kasvien aineenvaihduntaan. Koska LED valaistus oli minulle vierasta, otin asiasta selvää, ja päätin rakentaa tuommoisen "perustohottimen", että pääsen homman kanssa alkuun, ja että minulla on joku vertailukohta sitten kun rupean tutkimaan kasvien käyttäytymistä tarkemmin.

Tavoitteenani on tutkia esim. miten eri aallonpituudet, valon määrät ja suunta vaikuttavat kasvin muotoon, kokoon, kukintaan, hedelmien tuotantoon, sekä makuun.

Työmaata tässä riittää, ja jotenkin toivoin, että olisin saanut ihmiset innostumaan hommasta, mutta olisi pitänyt ehkä taustoittaa projektia paremmin, kun nyt tuli vaan pelkkää kritiikkiä ja vieläpä varsin ignorantin oloista semmoista. :)

Oletko testannut juottaa tuohon kuparinauhaan ledejä kiinni? Kestääkö nauhan liimaukset kuinka hyvin lämpöä? Yhteen projektiin katselin tuollaista kuparinauhaa mutta kiinni pysyminen lämmön vaikutuksesta vähän arvelutti  8) Saahan sitä tietysti varmisteltua lisäliimauksilla juottamisen jälkeen

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 25, 2009, 19:22:27 ip
Työmaata tässä riittää, ja jotenkin toivoin, että olisin saanut ihmiset innostumaan hommasta, mutta olisi pitänyt ehkä taustoittaa projektia paremmin, kun nyt tuli vaan pelkkää kritiikkiä ja vieläpä varsin ignorantin oloista semmoista. :)

Kyllä varmasti innostuneita riittää, mutta tästä on tietoa vielä niin niukasti, että ihmisillä on paljon vääriä luuloja ja käsityksiä. Eikä varmasti paljon auta ledikasvatusvalojen virheellinen ja valheellinen markkinointikaan. Naurettavaa joku viherpeukun 500e:n 90w (oikeasti 60w) kiinaledi, kun samoja valoja saa ebaysta 100e. Eipä silti, ihan kohtuullisestihan noikin vissiin toimii ja hintakin alkaa tuohon sataseen olla jo kohdallaan, mutta paljon paremman teholtaan ja hyötysuhteeltaan saa itsetehdystä.

Suurin osa, eli lähes kaikki kenttätutkimustieto näistä tosiaan löytyy ulkomaisilta hamppufoorumeilta. Itseäni se on arveluttanut, että onko chileillä samanlaisia vaikeuksia kukkimisessa ledivalojen kanssa kuin hampulla? Itse kasvin kasvamisessahan ei ole ledien kanssa mitään ongelmaa.

Lainaus käyttäjältä: Atheos__ - elokuu 25, 2009, 19:42:46 ip
Oletko testannut juottaa tuohon kuparinauhaan ledejä kiinni? Kestääkö nauhan liimaukset kuinka hyvin lämpöä? Yhteen projektiin katselin tuollaista kuparinauhaa mutta kiinni pysyminen lämmön vaikutuksesta vähän arvelutti  8) Saahan sitä tietysti varmisteltua lisäliimauksilla juottamisen jälkeen

En ole. Valmistajan mukaan kestää +121°C, eli riittää vallan mainiosti.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 25, 2009, 19:22:27 ip... Se että klorofylli a:n ja b:n absorbaatiohuiput suspensiossa petrimaljoissa osuvat noihin kaikille tuttuihin kohtiin ei vielä tarkoita niiden olevan optimaalisia kaikkien kasvien kasvun kannalta. Tähän on kuitenkin helppo tarttua markkinoinnissa, kun se vaikuttaa niin loogiselta.

No nyt pääsit asiaan.
Tästä olen yrittänyt huomautella ledeistä kritiikittömästi hurahtaneille, mutta markkinointiviestintä on voimakkaampaa. Tutkijat ovat löytäneet jo ainakin 130 erilaista valon vaikutustapaa kasveihin. Led-valaisimien markkinointi perustuu vain kahteen niistä.

Lainaus käyttäjältä: dewon - elokuu 25, 2009, 19:44:20 ip
Kyllä varmasti innostuneita riittää, mutta tästä on tietoa vielä niin niukasti, että ihmisillä on paljon vääriä luuloja ja käsityksiä. Eikä varmasti paljon auta ledikasvatusvalojen virheellinen ja valheellinen markkinointikaan. Naurettavaa joku viherpeukun 500e:n 90w (oikeasti 60w) kiinaledi, kun samoja valoja saa ebaysta 100e. Eipä silti, ihan kohtuullisestihan noikin vissiin toimii ja hintakin alkaa tuohon sataseen olla jo kohdallaan, mutta paljon paremman teholtaan ja hyötysuhteeltaan saa itsetehdystä.

Suurin osa, eli lähes kaikki kenttätutkimustieto näistä tosiaan löytyy ulkomaisilta hamppufoorumeilta. Itseäni se on arveluttanut, että onko chileillä samanlaisia vaikeuksia kukkimisessa ledivalojen kanssa kuin hampulla? Itse kasvin kasvamisessahan ei ole ledien kanssa mitään ongelmaa.

Sitähän tässä on osittain tarkoituksena hälventää. Olen itse seurannut reilu puolisen vuotta muutamaa foorumia, ja aika masentavia tuloksia on tullut noilla halvoilla valaisimilla varsinkin hedelmätuotannon osalta. Toisaalta tuo Fataliin bonsai testi LEDeillä antoi toivoa.

Lainaus käyttäjältä: dewon - elokuu 25, 2009, 19:44:20 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 25, 2009, 19:22:27 ip
Työmaata tässä riittää, ja jotenkin toivoin, että olisin saanut ihmiset innostumaan hommasta, mutta olisi pitänyt ehkä taustoittaa projektia paremmin, kun nyt tuli vaan pelkkää kritiikkiä ja vieläpä varsin ignorantin oloista semmoista. :)

Kyllä varmasti innostuneita riittää, mutta tästä on tietoa vielä niin niukasti, että ihmisillä on paljon vääriä luuloja ja käsityksiä. Eikä varmasti paljon auta ledikasvatusvalojen virheellinen ja valheellinen markkinointikaan. Naurettavaa joku viherpeukun 500e:n 90w (oikeasti 60w) kiinaledi, kun samoja valoja saa ebaysta 100e. Eipä silti, ihan kohtuullisestihan noikin vissiin toimii ja hintakin alkaa tuohon sataseen olla jo kohdallaan, mutta paljon paremman teholtaan ja hyötysuhteeltaan saa itsetehdystä.

Suurin osa, eli lähes kaikki kenttätutkimustieto näistä tosiaan löytyy ulkomaisilta hamppufoorumeilta. Itseäni se on arveluttanut, että onko chileillä samanlaisia vaikeuksia kukkimisessa ledivalojen kanssa kuin hampulla? Itse kasvin kasvamisessahan ei ole ledien kanssa mitään ongelmaa.

Minua ärsyttää eniten nämä "vastaa 400 HPS", jolla ei oikeasti ole mitään todellisuuspohjaa. HPS valon fotonimäärä on aivan eri luokkaa kuin LEDivaloissa, ja lupaukset usean neliömetrin tehokkaasta kasvatusalasta ovat täyttä puppua. Olen itse ajatellut tehdä testit myös linsseillä ja ilman, sillä LEDien optiikka (tai sen puute) levittää valon yleensä yli 120°. Tämäkin on kaksipiippuinen juttu, sillä jossain tapauksissa kohdistus on hyvä ja toisissa ei.

Mietin piirustusta hieman uusiksi. Järkevintä on laittaa punaiset omaan ja valkoiset ja siniset omaan sarjaansa. Pysyy molemmat virtalähteen spekseissä, ja saa ajettua valkoiset ja siniset 700mA virralla. Odottelen yhä Arctic Silverin Thermal Adhesive tuubeja saapuvaksi. Pääsen jatkamaan hommia kunhan ne saapuvat.

http://www.nadenex.fi/online/index1.html (http://www.nadenex.fi/online/index1.html)   tuolta löytyy kaikenlaista led tarviketta kohtuuhintaan

Kävin tänään Ledil nimisessä puulaakissa Salossa. Ostin LEDeihin optiikat (Strada-B-GD), joten nyt saan testattua myös optiikan vaikutuksen. Optinen hyötysuhde on huikeat 96%

Speksit: http://www.ledil.fi/datasheets/DataSheet_Strada-B-GD.pdf

Jäbä kyl tekee aika hifisti ton lampun! Ja nyt sit vähä vauhtii tohon touhuun! :-P Tahtoo nähä jo valmiin lopputuloksen ;-)

Pahoittelen viivästymistä, mutta odottelen YHÄ sitä artic silveriä.. Olisi pitänyt tilata jostain lähempää kuin jenkeistä..

vinkkinä tuota arctic silveriä löytyy lähestulkoon jokaisesta atk laitteita myyvästä kaupasta jäähdytys tuotteista muutamaneuron tuubihintaan

Ei löydy thermal adhesivea, perus silver vitosta kyllä. hinnat oli aika törkeet suomessa tolle thermal adhesivelle

jimmssiltä taisin kyseistä joskus tilata vähän reilu 10€ hintaan mutta nyt näyttääkin jo olevan coolputerissakin noin 16€

Tämä kysymys ei varmaan tänne kuulu, mutta en nyt uuttakaan topiccia viitsinyt tehdä:

Eli varmistaisin vain että toimisiko sellainen viritelmä, jossa:
Virtalähteenä: tämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_2078_1447&products_id=9577). Ledeinä nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6732) ja nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6729). Vastukset sitten tämän (http://led.linear1.org/led.wiz) laskurin mukaan.
Jos ledejä olisi siis 50+50, Tuon laskurin mukaan se veisi 540mA virtaa. Eli viekö tämä sitten sen 12v*0,54A eli 6,48W sähköä? Vai käykä siinä niin että ledit kärähtää tuon ylimääräisen 60mA takia? Tökerösti selitetty, mutta ottakaa huomioon että saatan olla myös ihan pihalla koko systeemistä :-\.

Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 04, 2009, 15:18:26 ip
Eli varmistaisin vain että toimisiko sellainen viritelmä, jossa:
Virtalähteenä: tämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_2078_1447&products_id=9577). Ledeinä nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6732) ja nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6729). Vastukset sitten tämän (http://led.linear1.org/led.wiz) laskurin mukaan.
Jos ledejä olisi siis 50+50, Tuon laskurin mukaan se veisi 540mA virtaa. Eli viekö tämä sitten sen 12v*0,54A eli 6,48W sähköä? Vai käykä siinä niin että ledit kärähtää tuon ylimääräisen 60mA takia? Tökerösti selitetty, mutta ottakaa huomioon että saatan olla myös ihan pihalla koko systeemistä :-\.

Eiköhän se laskuri sinulle ihan oikeita arvoja anna. Virtaa menee mitä menee ja se 60 mA mikä virtalähteen spekseissä olisi vielä tyrkyllä jää vaan käyttämättä. Mutta elä nyt ainakaan mitään chililamppua lähde tuollaisista merkkivaloledeistä rakentamaan, heität vaan rahasi ihan hukkaan.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 21, 2009, 12:23:22 ip
Olen nyt puolisen vuotta opiskellut LED-juttuja netissä, ja päättänyt rakentaa oman LED valaisimen. Komponenteille tuli hintaa n. 194.6 euroa. Julkaisen projektin edistymisen täällä.

Mistä päin osat tilailit/ostit, kun moisen lampun rakentaminen itseäkin kiinnostaa.

Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 04, 2009, 15:18:26 ip
Tämä kysymys ei varmaan tänne kuulu, mutta en nyt uuttakaan topiccia viitsinyt tehdä:

Eli varmistaisin vain että toimisiko sellainen viritelmä, jossa:
Virtalähteenä: tämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=2062_2078_1447&products_id=9577). Ledeinä nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6732) ja nämä (http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?cPath=1037_1670&products_id=6729). Vastukset sitten tämän (http://led.linear1.org/led.wiz) laskurin mukaan.
Jos ledejä olisi siis 50+50, Tuon laskurin mukaan se veisi 540mA virtaa. Eli viekö tämä sitten sen 12v*0,54A eli 6,48W sähköä? Vai käykä siinä niin että ledit kärähtää tuon ylimääräisen 60mA takia? Tökerösti selitetty, mutta ottakaa huomioon että saatan olla myös ihan pihalla koko systeemistä :-\.

Kuvailemasi valaisin ei ole alkuunkaan riittävä kasvien kasvatukseen. Lisäksi 1:1 sinisen ja punaisen valon suhde on liian sininen. 50x30mcd + 50x25mcd = n. 2.75cd = 2.75 lumen mikä vastaa kutakuinkin kolmen kynttilän tuottamaa valoa. Jo yksi käyttämistäni Osram LEDeistä (hinta n. 2e/kpl) on yli 10 kertaa valovoimaisempi kuin koko valaisimesi.

En suosittele LEDien ohjaamista muulla kuin virtareguloidulla virtalähteellä.

Lainaus käyttäjältä: tomduud - syyskuu 05, 2009, 13:01:03 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - elokuu 21, 2009, 12:23:22 ip
Olen nyt puolisen vuotta opiskellut LED-juttuja netissä, ja päättänyt rakentaa oman LED valaisimen. Komponenteille tuli hintaa n. 194.6 euroa. Julkaisen projektin edistymisen täällä.

Mistä päin osat tilailit/ostit, kun moisen lampun rakentaminen itseäkin kiinnostaa.

Osat on tilattu ympäri nettiä. Mulle jäi jonkin verran osia yli, (tilasin isompia määriä, ettei postikulujen osuus olisi kohtuuttoman suuri), joten jos olet kiinnostunut, niin multa saa.

Positiivisia uutisia! Thermal adhesive tökötti saapui, joten homma edistynee jonkin verran lähipäivinä (töitäkin pitäisi tehdä, mutta first things first ;)).

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 05, 2009, 13:52:16 ip
Kuvailemasi valaisin ei ole alkuunkaan riittävä kasvien kasvatukseen. Lisäksi 1:1 sinisen ja punaisen valon suhde on liian sininen. 50x30mcd + 50x25mcd = n. 2.75cd = 2.75 lumen mikä vaskaa kutakuinkin kolmen kynttilän tuottamaa valoa. Jo yksi käyttämistäni Osram LEDeistä (hinta n. 2e/kpl) on yli 10 kertaa valovoimaisempi kuin koko valaisimesi.

En suosittele LEDien ohjaamista muulla kuin virtareguloidulla virtalähteellä.

Jaaha. Nuo teholedit sitten häviävät hinta/valonmäärä suhteeltaan bauhausin halpisESLeille.
Meinaako tuo virtareguloitu muuten sitä että sitä maximi virran määrää voisi jotenkin säätää?

Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 05, 2009, 15:30:39 ip
Jaaha. Nuo teholedit sitten häviävät hinta/valonmäärä suhteeltaan bauhausin halpisESLeille.
Meinaako tuo virtareguloitu muuten sitä että sitä maximi virran määrää voisi jotenkin säätää?

Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä. LEDien lumen -arvot eivät kuvasta todellista PAR umol/m2 säteilytehoa, joka on se millä on merkitystä kasvivalaistuksessa. Sitä ei taas ESL valaisinvalmistajat ilmoita. Hankintakustannukset ovat usein LEDeissä korkeammat kuin muissa valaisimissa komponenttien korkean hinnan vuoksi. Halpis ESLien käyttöikä on kokemukseni mukaan n. 100-4000h, kun taas LEDeillä speksien mukaan yli 50000h. En ole tehnyt tarkkoja laskutoimituksia PAR umol/m2/e, sillä se ei ole se mikä minua eniten tässä kiinnostaa, mutta uskoisin nykyisten tehoLEDien hakkaavan ESL:it laskettuna ((PAR umol/m2)*käyttöikä/euro) + sähkönkulutus.

Virtareguloidulla tarkoitan sitä, että kyseessä on nk. vakiovirtageneraattori, eli virtalähde joka tuottaa tasaisen ennalta määrätyn virran. Eli virta pysyy samana, ja jännite elää kuorman mukaan (toisin kuin perinteisissä virtalähteissä). Näin voidaan jättää etuvastukset turvallisesti pois ja hyötysuhde paranee. Minulla on 33.5W @ 450mA ja 60W @ 700mA virtalähteitä. Jännitealueet 30-75V ja 30-85V DC out. Yksi tuommoinen 33.5W @ 450 mA virtalähde kykenee 30 kpl punaisen LEDin ohjaamiseen. Minulla olevissa malleissa ei ole sisäänrakennettua säätömahdollisuutta virralle.

Outo bugi muuten: yritin kirjoittaa vask(<- tuon pitäisi olla t-kirjain)aavasti, mutta siitä tuli aina vaskaavasti kun tallensin viestin!

LainausOuto bugi muuten: yritin kirjoittaa vask(<- tuon pitäisi olla t-kirjain)aavasti, mutta siitä tuli aina vaskaavasti kun tallensin viestin!

Ei ole pugi vaan ominaisuus. Foorumin ylimmällä pomolla taitaa olla joku fetissi munansaantimiin eli sananmuuntimiin

Homma edistyy, mutta ei yllätyksittä.

(http://www.punin.com/grow/kuparit_leikattu.jpg)
Meni muutama pari tuntia pätkiessä kupariteippejä. Sai olla aika varovainen veitsen kanssa (tarkkuus ±0.5mm ja upposi alumiiniin herkästi).

(http://www.punin.com/grow/oh_no.jpg)
Sitten tuli ikävä ylläri: Osramin GD:n anodi on yhteydessä "lämpöjalkaan". Olisihan tuo pitänyt spekseistäkin osata katsoa. Pitää hetki miettiä miten tämä ratkaistaan.. Periaatteessa thermal adhesive ei johda kovin hyvin sähköä..

Kun teorian tuntemus ei ole akateemisella tasolla, on turvauduttava empiiriseen tutkimusmenetelmään. Probleemihan tässä on se, että jos jännite vuotaa anodien kautta jäähdytysripaan, voi tulla hyvin mielenkiintoisia sähköilmiöitä. Päätin testata homman kiinnittämällä pari LEDia ylimääräiseen jäähdytysripaan.

Ja homma etenee.. Ensiksi liimaus thermal adhesivella. Liimausta avittamassa juhannusläträyksestä yli jäänyt kossu peach. Kolvasin LEDit kiinni. Toisen jouduin ottamaan irti, sillä se oli vähän vinossa -> ei jäähdy kunnolla. Labravirtalähteen säätö vastuksella kynnysjänniteeseen, LED kiinni, ja varovasti virtarajoittimen nappulaa myötäpäivään. Yleismittari ei piipanut thermal adhesiven yli, mutta voi joidenkin komponenttien osalta muodostua ongelmaksi varsinkin siinä vaiheessa, kun on koko ketju kiinni, ja jännitteet nousevat. Eli käytännössä pitänee vaan liimata LEDit kiinni, mitata jokainen erikseen kontaktin varalta, laittaa sormet ristiin ja piuhat kiinni poweriin, tai etsiä muita vaihtoehtoja. Lähetin sähköpostia Arctic Silverille kysyäkseni breakdown voltage lukemat tuolle thermal adhesivelle. Jos vastaus on kannaltani huono, päädyn varmaan käyttämään Kerafolin lämmönjohtavaa tarraa.

(http://www.punin.com/grow/kossu.jpg)
(http://www.punin.com/grow/testi_kiinni.jpg)
(http://www.punin.com/grow/poweri.jpg)
(http://www.punin.com/grow/testi_palaa.jpg)

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 06, 2009, 09:45:26 ap
Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä.

Jonkin aikaa (~3kk) sitten ostin bauhausista kolmen 22w ESL pkt, 3,99€. Hyvin on kestänyt tähän asti, vaikkakin ovat tällä hetkellä hyödyttömiä tsilien liian suuren koon vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: nuthero - syyskuu 06, 2009, 16:29:58 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 06, 2009, 09:45:26 ap
Vaikeaa kommentoida kun et kerro mitään kyseisestä ESListä.

Jonkin aikaa (~3kk) sitten ostin bauhausista kolmen 22w ESL pkt, 3,99€. Hyvin on kestänyt tähän asti, vaikkakin ovat tällä hetkellä hyödyttömiä tsilien liian suuren koon vuoksi.

Epäilyttävän huokealta kuulostaa jos 3x22W eli 66W valoa sait tuohon hintaan, mutta onneksi olkoon jos näin on. Clas Ohlsonilta löytyi 2x11W eli 22W hintaan 4,90. Voitkin startata vaikkapa DIY ESL-viestipolun, niin voimme vertailla tuloksia, kunhan saan valaisimeni valmiiksi!

Minua kiinnostavat LEDit, koska niistä ei tule läjää jätettä, niissä ei ole elohopeaa, ja koska niiden avulla on mahdollista tutkia eri aallonpituuksien vaikutusta kasviin. Ovat vieläpä energiatehokkaitakin.

Puuh! Eka strippi punasia kiinni! Olin tehnyt pienen mittavirheen, joten jouduin taas puukkohommiin. Aika hemmetin kirkkaita ovat kyllä.. Nyt täytyy laittaa lamppu hetkeksi syrjään ja tehdä rästihommat pois!

LainausOvat vieläpä energiatehokkaitakin.

Onko hyötysuhde tiedossa noille ledeille? Paljonko menee harakoille lämpönä?

Mielenkiintoinen projekti kyllä! :)

No energiatehokkuudella tarkoitan pääosin sitä, että sähköä ei LEDeillä yleensä kulu hyödyttömien aallonpituuksien tuottamiseen. Esim. tuommoisen nykyaikaisen punaisen LEDin hyötysuhde on n. 1.5 uE/W luokkaa (punaiselle n. 60lm/w). Noita lumeneita ei tietenkään kannata kauheasti tuijottaa LEDien hyötysuhteista puhuttaessa ainakaan, jos niitä vertaa valkoista valoa tuottaviin valaisimiin, sillä kuten toivon mukaan kaikki jo tietävät, lumen on ihmisen silmän herkkyysalueeseen korreloiva määre, joten sen käyttäminen kasvivalon kirkkauden mittaamiseen ei ole järkevää (lumen ei korreloi suoraan PAR tehokkuuden tai säteilymäärän kanssa).

Lämpöä per LED syntyy suhteessa virtaan ja kyseisen LEDin hyötysuhteeseen. 450mA virralla ajettaessa noilla mun punaisilla LEDeillä n. 30% syötetystä energiasta muuttuu valoksi (aika samaa luokkaa natikan kanssa, jonka spektrissä on paljon aallonpituuksia, joista ei välttämättä ole hyötyä, tai joiden hyödyllisyyden suhde käytettyyn energiaan on huono). Lämpöä syntyy siis n. 0.7W teholla per LED tuolla edellämainitulla virralla.

Vielä semmoinen pointti tuli mieleen energiatehokkuudesta, että kasvista riippuen ne pystyvät hyödyntämään yhteytykseen maksimissaan KARKEASTI n. 300uE/m2/s valoa (normaali-ilman CO2 pitoisuuksissa). Esim. 400W natikka tuottaa n. 650uE/m2/s. Tällöin käy helposti niin, että kasvin yläosaa saa liikaa valoa, ja alaosa liian vähän. LEDeillä on mahdollista antaa optimaalista aallonpituutta kasvin kaikkiin osiin (valaistaan päältä ja sivuilta optimaalisesti). Tämän asian tutkiminen liittyy projektini seuraavaan vaiheeseen.

Mielenkiintoista luettavaa ovat myös tutkimukset eri aallonpituuksisten PAR wattien hyödyllisistä maksimimääristä kasvin eri vaiheiden ja lajien välillä. (ks. esim http://biology.mcgill.ca/Phytotron/LightWkshp1994/1.3%20Tikhomirov/Tikhomirov%20text.htm (http://biology.mcgill.ca/Phytotron/LightWkshp1994/1.3%20Tikhomirov/Tikhomirov%20text.htm)

Lainaus käyttäjältä: Niabo - elokuu 25, 2009, 16:53:24 ip
eikä siis tarkotus ollu mitään vittuilla vaan mun mielestä turha tehä ite jos samalla hinnalla/halvemmalla saa paremman ja siistimmän näkösen.

Selailinpa tuolla lisää foorumeita, ja haluaisin sellaisen täsmennyksen sinulta, että mihin viittaat, kun sanot tuon kiinavehkeen olevan parempi? Se mitä minä olen noista lukenut, on niissä käytetty halvimmasta päästä olevia binnejä, joiden hyötysuhde on huono. Se että laite kuluttaa 100W virtaa, ei vielä tarkoita että LEDit sen kuluttavat. Tai että ne muuttavat sitä tehokkaasti valoksi. Omat komponenttini binnit tiedän, ja niiden hyötysuhde on toiseksi paras niistä, mitä on kyseisestä mallista saatavilla.

Olipas uurastus, mutta valmista tuli punaisten osalta. Kaikki testattu ja arctic silverin eristys toimii!! Testasin tässä vaiheessa vasta 6 LEDiä kerrallaan. Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.

(http://www.punin.com/grow/punaset.jpg)

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 07, 2009, 01:21:12 ap
Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.

Ei ne kuumuudesta välähtele, vaan staattisesta sähköstä. ESD-suojaus kuntoon, niin pelottaa vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: calm - syyskuu 07, 2009, 10:14:26 ap

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 07, 2009, 01:21:12 ap
Hieman tuli jännitystä peliin, kun pelkäsin kolvin olleen liian kuuma, sillä LEDit välähtelivät kolvatessa. Ja kun testasin ekan kerran eivät toimineet, mutta johtuikin vaan siitä, etten ollut kolvannut anodeja kiinni.

Ei ne kuumuudesta välähtele, vaan staattisesta sähköstä. ESD-suojaus kuntoon, niin pelottaa vähemmän.

Paranoia iski pikkutunneilla :) Nuo GD -sarjan Osramithan ovat sisäisesti ESD suojattuja 2kV asti.

Kaikki LEDit ovat nyt paikallaan. Myöhemmin tällä viikolla viimeistely (stringien ketjuttaminen ja yhdistäminen muuntajaan). Ja sitten TULKOON VALO!  ;D

Varsin mielenkiintoisen oloinen projekti :) Ikävää kun allekirjoittaneella ei kolvi pysy kädessä :p

LEDit ovat kyllä älyttömän hyvän kuuloinen työkalu, kun halutaan arvioida, mistä valosta mikäkin kasvi tykkää ja mistä ei. Työ kyllä tullee olemaan erittäin pitkäjänteistä. Kaikenlaisia tavoite käppyröitä on, mutta se, millaista valoa chili milloinkin haluaa, riippunee varsin monista tekijöistä, jopa vuorokausikiertokin voi olla yksi + ympäristön lämpötila + ilman laatu / kosteus / hiilidioksidipitoisuus + se mitä chilin halutaan tekevän + se valo mitä chili on aiemmin saanut jne... Lajikekohtaista eroakin varmaan on, en ihmettelisi yhtään, jos esim. pubet tykkäävät erilaisesta valosta kuin esim. chinense.

Juu, lampun väsääjä taitaa olla hyvinkin tietoinen :), mutta muille arviointia jos haluaa veikkailla mahdollista "natikkavaskaavuutta", vaikkei siitä välttämättä niin haluta jorista:

Disclaimer: sisältää mm. omaa laskennallista arvailua, saa korjata jos meen mettään
Löysin Osramin kataloogista natikan PAR- arvoja ( 600w natikka ):
Photon flux 1100 μmol/s

-PAR value* 2) W/m2 2.4 @ 1000lux , eli kokonais PAR teho 90*2.4w = 216w ?
-Photosynthesis* 1) W/m2 1.58 @ 1000lux, eli kokonais PUR a'la Osram teho 90*1.58w = 142.2W? ( tämä lienee yläkanttiin ) ( juu, PUR lienee väärä lyhenne tässä, mutta kuvannee asiaa paremmin kuin joku itsekeksitty )
-μ-Einstein 400-700 nm at 1k Lux* 3) 12.5 ( juu, tää kerrottuna 90:llä on 1125, eli täsmää ilmoitetun luvun kanssa :D )
-μ-Einstein 350-500 nm at 1k Lux* 3) 0.8
-μ-Einstein 600-700 nm at 1k Lux* 3) 5.6

Käytännön PUR arvo riippuukin sitten, mikä on tavoitteena, halutaanko viherkasvua, kukintaa, hetelmän tuottoa, ym ym :) Jos natikan spektrihyötysuhde on 12%, niin silloin 600w natikan PUR teho olisi 26W. Tämä on mitä todennäköisimmin alakanttiin. Eli haarukkaan 26W ( "PUR" LED hype ) - 142W ( "PUR" a'la Osram ) männöö, noin KARKEASTI :p Lisäksi oma wanha 600w natikkani losotti pölysen heijastimen kanssa valoa halvan luksimittarin mukaan about 10k lux @ 1.2m, jolloin ransk. viivalla esitetyt arvot voi kertoa kymmenellä, niin saa jotain osviittaa, millä teholla natikka kurnuttaa käytännössä 1.2m etäisyydeltä valaisten muutaman neliön alan. Edit: Huomaa muuten hyvin, kuinka noi aallonpituuskaistat on valittu hivenen "natikkamyönteisesti".

^Melkoisen huvittavaa muuten seurata joskus kun jotkut taistelevat että onko tosiaan 90w lediufo 400w natikan veroinen.Itsellä skeptinen suhtautuminen tuohon asiaan kyllä.


Mutta sanotaan että kunhan ledit halpenee niin itselle mahdollisesti myös joku 90-150w ledisäätö tulee kyllä.Lähinnä sisälle ajateltuna.

Valmista tuli! Eipä siinä kauaa mennytkään, venaillessa suurin osa. Viikonlopussa tuommoisen tekee helposti. Huomenna laitan powerit kiinni, niin nähdään kuinka pelittää. Koetan hoitaa myös IR-lämpömittarin, niin näkee vähän pysyvätkö komponenttien lämmöt speksien rajoissa. Laitoin kapton teipit kupareiden päälle, niin ei tarvitse olla säkäreitä varomassa.

(http://www.punin.com/grow/valmis.jpg)

Siistiltä näyttää. Eikun lamppu tulille ja ensisavut ottamaan  ;)

Lainaus käyttäjältä: Atheos__ - syyskuu 08, 2009, 21:27:34 ip
Eikun lamppu tulille ja ensisavut ottamaan  ;)

Luin ensin että "lamppu tulille ja ensiavut ottamaan...  :-X

Piuha kiinni ja .... WHOOOOOOOSH! Ei oo helppoo ton valokuvaus ku klippaa pirusti.

(http://www.punin.com/grow/success.jpg)
(http://www.punin.com/grow/toimii.jpg)

Seuraavaksi rupean testaamaan valoa. Voisi aluksi laittaa vaikkapa 50W LED vs 125W ESL.

Meinaatko ihan taimilla testata?

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - syyskuu 09, 2009, 16:15:39 ip
Meinaatko ihan taimilla testata?

Juuh, idätän siemenet, valkkaan lupaavat taimet ja tuuppasen valon alle.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - syyskuu 09, 2009, 16:20:38 ip

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - syyskuu 09, 2009, 16:15:39 ip
Meinaatko ihan taimilla testata?

Juuh, idätän siemenet, valkkaan lupaavat taimet ja tuuppasen valon alle.

Hienoa, sitten vaan hyvät kuvat! :)

Kylläpäs siitä tulikin hieno :-) Tuota laittaisitko vielä kuvan, kun tuo valaisee jotakin kohdetta.. Ihansamavaikka jotain pelargooniaa tai jukkapalmua, mutta tuosta ei saa käsitystä valon määrästä. Paitsi, että sitä on ainakin pistemäisesti paljon. Hyvin tehty!

  :o Siisti viritys toivottavasti toimii erittäin hyvin!!  :)

Lainaus käyttäjältä: tonttu - syyskuu 09, 2009, 16:52:30 ip
Kylläpäs siitä tulikin hieno :-) Tuota laittaisitko vielä kuvan, kun tuo valaisee jotakin kohdetta.. Ihansamavaikka jotain pelargooniaa tai jukkapalmua, mutta tuosta ei saa käsitystä valon määrästä. Paitsi, että sitä on ainakin pistemäisesti paljon. Hyvin tehty!

Tuossa pari, sitruuna ja joku ihme saniainen. Iloisesti posottaa. :)

(http://www.punin.com/grow/sitruuna.jpg)
(http://www.punin.com/grow/saniainen.jpg)

LainausJuuh, idätän siemenet, valkkaan lupaavat taimet ja tuuppasen valon alle.

Eikö kannattaisi ottaa jostain taimesta pari pistokasta? Näin ne olisivat samaa yksilöä, eikä eroista voi syyttää ainakaan geeniperimää. Itse voin ainakin lahjoittaa pari pistokasta (starfish chilistä) jos haluat ne turusta noutaa.

Lainaus käyttäjältä: flare - syyskuu 10, 2009, 08:49:24 ap

LainausJuuh, idätän siemenet, valkkaan lupaavat taimet ja tuuppasen valon alle.

Eikö kannattaisi ottaa jostain taimesta pari pistokasta? Näin ne olisivat samaa yksilöä, eikä eroista voi syyttää ainakaan geeniperimää. Itse voin ainakin lahjoittaa pari pistokasta (starfish chilistä) jos haluat ne turusta noutaa.

Muuten kelpais, mutta eikö tuo starfish ole lajikkeena sieltä suurikokoisemmasta päästä? Loppuu tila kesken :)

Huh, huh! Melkoista violettisäteilyä :-)

Missä sä ostin sun thermal ... er... liimasi (?) ?

Sorry to derail the thread by adding English into the mix (yeah, I'm taking courses but I'm still crap at it!)
Nice looking lights :) Got anything to grow under them yet? Where did you get your heatsink profile from?

My LEDs are on order from dealextreme.com, I'm starting with ~120W of R2 bin Cree cool white LEDs - something like 240 lumens each, and I'll have 30. When I get closer to flowering time I'll add red into the mix if I have to, but I'd ideally be able to elminate the disco-look for my houseplants if I can...
We'll have to compare notes!

Ebaysta thermal grease. Paljon maksoit Creen ledeistä?

Maksoin ledeistä 107.68€ dealextreme.comista - "Cree XR-E R2 (WG) Emitter on Premium Star". WG on lämpimämpi väri kuin monet halvat Creen ledit, mutta ehkä mä tarviin lisää punaisia ledejä myöhemmin. Saa nähä!

Kuinkas projekti etenee? Joko on rehut kasvamassa?

En oo vielä ehtinyt.. Pitäis rakentaa pari semmosta kasvatuskoppia, jotka mahdollistais vertaamisen.

Mistä noita alumiiniprofiileita saa ostettua? En löytänyt kun jotain pieniä, lähinnä tietokoneisiin tarkoitettuja.

Ledi expertit!
Käytin yhtä lumene konvertteria,tulokset oli huimia.
Joten paljonko irtoaa lumeneita:
50x22000mcd 90 asteenkulmalla?
50x55000mcd 20 asteen kulmalla?

Lainaus käyttäjältä: Chilicutter - marraskuu 15, 2009, 01:44:47 ap
Ledi expertit!
Käytin yhtä lumene konvertteria,tulokset oli huimia.
Joten paljonko irtoaa lumeneita:
50x22000mcd 90 asteenkulmalla?
50x55000mcd 20 asteen kulmalla?

50*22000mcd = 1100 lumen
50*55000mcd = 2750 lumen
Näin muistelisin toimivan, toki enemmän tietävät saavat korjata asiaa jos väärin menee.

Lainaus käyttäjältä: Chilicutter - marraskuu 15, 2009, 01:44:47 ap
Ledi expertit!
Käytin yhtä lumene konvertteria,tulokset oli huimia.
Joten paljonko irtoaa lumeneita:
50x22000mcd 90 asteenkulmalla?
50x55000mcd 20 asteen kulmalla?

http://led.linear1.org/lumen.wiz
Tuonne kun syöttää noi niin antaa tällasia:
22000mcd 90° kulmalla: 40,487 lumenia * 50 = 2024,35 lumenia
55000mcd 90° kulmalla: 101,217 lumenia * 50 = 5060,85 lumenia

Lainaus käyttäjältä: biblo - syyskuu 08, 2009, 13:36:11 ip
^Melkoisen huvittavaa muuten seurata joskus kun jotkut taistelevat että onko tosiaan 90w lediufo 400w natikan veroinen. Itsellä skeptinen suhtautuminen tuohon asiaan kyllä.

Tässä hieman syytä siihen miksi se voisi olla parempi.. Henk. koht. en vain Kiinanihmeiden ledien hyvyyteen usko.
(http://ekke.kapsi.fi/temp/.hps_vs_fotosynteesi.jpg)
Punaisella HPS:n spektri suhteessa fotosynteesin tehokkuuteen.

Lähteinä: http://en.wikipedia.org/wiki/Photosynthetically_active_radiation & http://astrosurf.com/buil/us/spe2/calib2/suburb_1.gif

Lainaus käyttäjältä: Chilicutter - marraskuu 15, 2009, 01:44:47 ap
Ledi expertit!
Käytin yhtä lumene konvertteria,tulokset oli huimia.
Joten paljonko irtoaa lumeneita:
50x22000mcd 90 asteenkulmalla?
50x55000mcd 20 asteen kulmalla?

Unohda ne pikkuledit ja käytä teholedejä. Pikkuledien speksiin ei ole minkäänlaista luottoa, ja noi muuntimet olettaa kai että keila olisi homogeeninen ja 100% tehosta annetulla kulmalla.

zaxxon, kitisit tuossa välissä kuinka ihmiset suhtautuvat kriittisesti, niin on pakko sanoa omalta osaltani, että hieno ja todella mielenkiintoinen projekti. Itselläni ei pitkäjänteisyys riittäisi. Juuri tuollaista testailua ja selvitystä tarvitaan enemmänkin, niin oikeasti selviää se ledien todellinen toimivuus.

Erittäin mielenkiintoinen aihe! Itsekin innostuin puuhastelemaan ledien kanssa, ja nyt on kokeiltuna kirkkaat 5mm ledit, piranhat (neliskanttiset julmetun kirkkaat) ja listalla seuraavana ovat nämä 1watin teholedit (kiinanihmeet tilattuina kohtapuoliin). Mainittakoon, että ainakin orkideat viihtyvät cd-koteloon rakennetulla härpäkkeellä  :-* (kuvaa en kehtaa laittaakaan) Chilin taimet pilkottavat jo mullasta  ;)

Mutta kertokaas elektroniikka-asiantuntijat, toimiiko noiden teholedien virran tarve ihan samalla periaatteella kun pienempitehoistenkin ledien kanssa? Eli kun tässä viestiketjussa oli virtalähteeksi valittu virtavakioitu virtalähde (?), niin voisiko samaan lopputulokseen päästä myös ihan "normaalilla" virtalähteellä (mielessä oli vanhan kannettavan 19,8V 4,74A ylimääräinen virtalähde)? Siis mitoittamalla sarjassa/rinnakkain olevien ledien määrän mukaan ja sopivilla resistoreilla?

Kaiken kaikkiaan ledien käyttö kasvien (muidenkin kuin öljypitoisten) kasvivalona tuntuu kirvoittavan mielipiteitä puoleen jos toiseen  ;D

Lainaus käyttäjältä: rubico - marraskuu 26, 2009, 20:59:13 ip
Mutta kertokaas elektroniikka-asiantuntijat, toimiiko noiden teholedien virran tarve ihan samalla periaatteella kun pienempitehoistenkin ledien kanssa? Eli kun tässä viestiketjussa oli virtalähteeksi valittu virtavakioitu virtalähde (?), niin voisiko samaan lopputulokseen päästä myös ihan "normaalilla" virtalähteellä (mielessä oli vanhan kannettavan 19,8V 4,74A ylimääräinen virtalähde)? Siis mitoittamalla sarjassa/rinnakkain olevien ledien määrän mukaan ja sopivilla resistoreilla?

Suomeksi ne on ihan vastuksia. Ja kyllähän ne sinänsä ihan samoin toimii ja voi mitoittaa, mutta kun kyseessä on paljon isommat virrat, niin ne vastukset lämpenee melkoisesti ja kokonaishyötysuhde romahtaa. Käyttämällä asiaan tehtyä (hakkuri)ajuria saa paremman hyötysuhteen ja ei tarvi pelätä niin jännitepiikkien poksauttamia ledejä.

Mun prototyyppi toimi: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6388.45 (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=6388.45)

Mistä noita tasavirta regulaatoreita saa? Muutaman tunnin googlaus ei tuottanut tulosta..

Ovatko muuntajat tai laturit vastaavia laitteita?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 20, 2009, 16:25:35 ip
Mistä noita tasavirta regulaatoreita saa? Muutaman tunnin googlaus ei tuottanut tulosta..

Ovatko muuntajat tai laturit vastaavia laitteita?

Oikea hakusana on vakiovirtalähde tai kolmannella kotimaisella constant current source. Markkinoinnissa yllättäen nimellä LED driver. Muuntajat ja laturit ovat vähän vastaavia kapistuksia kyllä, mutta tekevät jonkin verran eri asiaa kuin nämä.

Jokunen kauppa: led1.de (http://www.led1.de/shop/index.php?cName=constant-current-sources-c-112&xploidID) led-shop.de (http://www.led-tech.de/en/LED-Controlling/Constant-Current-Power-Supply-c_118_119.html) Arctic LED Design (http://www.arcticleddesign.com/index.php?option=com_virtuemart&page=shop.browse&category_id=3&Itemid=96)

Lainaus käyttäjältä: calm - joulukuu 20, 2009, 17:38:54 ip
Muuntajat ja laturit ovat vähän vastaavia kapistuksia kyllä, mutta tekevät jonkin verran eri asiaa kuin nämä.

Niin oletinkin. Mikäs se ero on? Jos laturissa lukee vaikkapa 6v ja 350ma niin se ei varmaan tarkoita, että se antaisi noita vakaasti? Ja että siihen voisi suoraan kytkeä 2x 1w red?

Kyllähän noista kaupoista jotain löytyy, mutta ei mitään järeämpää mihin saisi yli kymmentä lediä kiinni. Mistä nuo aloitusposti 30-60w virtalähteet löytyvät?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 20, 2009, 19:47:09 ip
Niin oletinkin. Mikäs se ero on? Jos laturissa lukee vaikkapa 6v ja 350ma niin se ei varmaan tarkoita, että se antaisi noita vakaasti? Ja että siihen voisi suoraan kytkeä 2x 1w red?

Kyllähän noista kaupoista jotain löytyy, mutta ei mitään järeämpää mihin saisi yli kymmentä lediä kiinni. Mistä nuo aloitusposti 30-60w virtalähteet löytyvät?

Laturit ja muut mokkulat mitä kansankielessä virtalähteiksi yleensä nimitetään ovat lähinnä vakiojännitelähteitä (ja jos laturissa on älyä, niin sitten käytös on monimutkaisempi). Eli pyrkii pitämään sen 6 V virran vaihdellessa. Ledit taas kaipaavat vakiovirtaa, esim. sen 350 mA ja jännite sitten muuttuu sen mukaan. Jos tuollaiseen laturiin pistää ledejä kiinni, niin vastus väliin rajoittamaan virran sopivaksi. Vaikka siinä kyljessä lukisi 350 mA, niin sieltä todennäköisesti irtoaa kyllä enemmänkin pienempään jännitteeseen.

Aloituspostissa mainittuja aloittaja oli varmaankin jostain kiinakaupasta hankkinut ja liekö sillä vielä niitä varastossa muillekin myydä?

Dealextremestä löytyy vakiovirtalähteitä pienille ja suurille jännitteille:

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13557
Tähän saa 3 kpl yhden watin ledejä kiinni, noita voi sitten rinnan laittaa sopivan määrän. Virtalähteeksi vaikka läppärin laturi:

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.29663
Laturi kestää 100W eli n. 80 lediä.

Toinen vaihtoehto liittää suoraan verkkovirtaan:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13691

Tuo näyttäis olevan 42V eli jonkun 10kpl watin ledejä.

Lainaus käyttäjältä: blarney - joulukuu 22, 2009, 04:31:22 ap
Dealextremestä löytyy vakiovirtalähteitä pienille ja suurille jännitteille:

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13557
Tähän saa 3 kpl yhden watin ledejä kiinni, noita voi sitten rinnan laittaa sopivan määrän. Virtalähteeksi vaikka läppärin laturi:

DX:stä saa, jos uskaltaa käyttää noita härpäkkeitä ja muistaa lukea ilmoitettujen speksien lisäksi kaikki kommentitkin. Esimerkiksi tuo ensimmäinen ajuri on 1-7x3 W, eikä suinkaan 3x1 W niinkuin myyntitekstissä annetaan ymmärtää. Lisäksi siitä tulee ihan hirveät radiohäiriöt. DX:n läppäripowerit taas ovat jokseenkin kaikilla hajonneet ennenpitkää enemmän tai vähemmän väkivaltaisella tavalla. Suoraan verkkojännitettä syövää lediajuria en tuolta arvaisi kyllä kokeillakaan..

Tuommoisen pistin ihan testi mielessä tulemaan. Näytti olevan ainoita tilaamisen arvoisia tuotteita koko puljussa.

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13552

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 22, 2009, 09:58:30 ap
Tuommoisen pistin ihan testi mielessä tulemaan. Näytti olevan ainoita tilaamisen arvoisia tuotteita koko puljussa.

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13552

Voin kertoa että on tuolla paljon muutakin, kuten taskulamput ja niiden osat, linkkuveitset, pikkutohot, paristot ja akut (kun tietää mitä ostaa) ym ym.  Mutta vissiin kunnollista ledipatterin driveriä ei taida olla tarjolla. :(

Taitaa silti tulla halvemmaksi ostaa tuolta dealextremestä tuollaisia 3W drivereita useampi, kuin ostaa suomesta yksi diver johon menee useampi ledi.

Edellisessä linkissä hintaa oli 1*3W 3.23$
Ja suomessa tuollainen 6 * 3W driver on noin 30€

säästää siinä yli 10€. Tosin onhan se ulkonäöltä paljon nätimpi jos kotelossa on vain 1 driver kuuden pienen driverin sijaan

Lainaus käyttäjältä: calm - joulukuu 22, 2009, 08:48:19 ap
tuo ensimmäinen ajuri on 1-7x3 W

Tarkoittaako tuo muuten, että punaisia ja sinisiä ledejä voi pistää samaan sarjaan, kun sitä ei ole mitenkään spesifioitu? Tai eikö punaisia pitäisi mahtua enempi?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 23, 2009, 09:16:11 ap

Lainaus käyttäjältä: calm - joulukuu 22, 2009, 08:48:19 ap
tuo ensimmäinen ajuri on 1-7x3 W

Tarkoittaako tuo muuten, että punaisia ja sinisiä ledejä voi pistää samaan sarjaan, kun sitä ei ole mitenkään spesifioitu? Tai eikö punaisia pitäisi mahtua enempi?

Itse en ainakaan löytänyt mainintaa tuolta että kyseinen ajuri jaksaisi seitsemän kolmen watin lediä (vai mitähän tässä haettiin). Sinälläänhän kyse on vain virtalähteen tehonkestosta ja ampeereista. Jos tuo kestää 3W niin sinne voi laittaa 3kpl 1W ledejä, kunhan tarkistaa että milliampeerit eivät ylity. Yleensä nuo 1W ledit kestävät 350..700mA, ja niitä ajetaan 2..3V kynnysjännitteellä. Ledin kuluttama teho on siis suunnilleen 3V*350mA ~= 1W. En suosittele laittamaan samaan sarjaan eri jännitteillä kulkevia ledejä, ainakin punaiset käyvät yleensä pienemmällä jännitteellä kuin siniset ja vihreät. Huonolla tuurilla ajuri nostaa jännitteen punaiselle ledille liian suureksi ja ledi päästää toimintasavut pihalle. Tarkat maksimivirrat ja jännitteet löytyvät ledin datalehdestä, ei-lineaarisena komponenttina jännitteen ja virran välinen suhde on yleensä eksponentiaalinen ja sen summittaisen arvon saa luettua datalehden kyseisestä graafista.

Vai tuleeko tuo 1-7 lediä siitä, että ajurille voidaan antaa 8-40v?

Tätä nyt mietin, koska jollain sivustolla oli maininta, että virta on se joka rikkoo ledit ja jännite voi vähän heilahdellakin, mutta ei ole niin vaarallista, jos virta on vakio.

Tai sitten pitäisi tehdä itse ajuri, mikä taitaa olla pakollista yli 10w ledeille, joille ei näytä olevan virtalähteitä tarjolla. Eli ymmärtääkö joku mitä tarvitaan, jos tämän mukaan haluaa kytkeä vaikkapa 5x 10w ledejä seinään?

http://www.instructables.com/id/E7QH8NG8I1EWOF32HJ/

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 23, 2009, 09:16:11 ap
Tarkoittaako tuo muuten, että punaisia ja sinisiä ledejä voi pistää samaan sarjaan, kun sitä ei ole mitenkään spesifioitu? Tai eikö punaisia pitäisi mahtua enempi?

Kyllä, värillä ei ole mitään väliä, kunhan speksattu virta on sama. Punaisissa voi olla kynnysjännite matalampi kuin sinisillä, joten niitä tosiaan voi olla mahdollista laittaa enemmän sarjaan samalle ajurille kuin sinisiä.

Lainaus käyttäjältä: blarney - joulukuu 23, 2009, 15:27:02 ip
Itse en ainakaan löytänyt mainintaa tuolta että kyseinen ajuri jaksaisi seitsemän kolmen watin lediä (vai mitähän tässä haettiin). Sinälläänhän kyse on vain virtalähteen tehonkestosta ja ampeereista. Jos tuo kestää 3W niin sinne voi laittaa 3kpl 1W ledejä, kunhan tarkistaa että milliampeerit eivät ylity.

Niinkuin edellisessä viestissäni mainitsin - dx:n tuotteista kannattaa tarkistaa kommentit ja googlata lisäksi, eikä uskoa niiden tuotetietoihin. Tuo ajuri tosiaan jaksaa ajaa 7x3 watin lediä (jos syöttöjännite on tarpeeksi korkea). Jälkimmäinen laskusikin menee pieleen, koska kyseessä on vakiovirtalähde, ei vakioteholähde. Eli sieltä tulee aina 700 mA ja jos siihen perään pistät kolme yhden watin lediä rinnakkain (mikä ei yleensäkään ole suositeltavaa), niin yhden ledin virraksi jää 700/3 = 233 mA, eikä yhden markkinawatin 300 mA.

LainausEn suosittele laittamaan samaan sarjaan eri jännitteillä kulkevia ledejä, ainakin punaiset käyvät yleensä pienemmällä jännitteellä kuin siniset ja vihreät. Huonolla tuurilla ajuri nostaa jännitteen punaiselle ledille liian suureksi ja ledi päästää toimintasavut pihalle.

Lediajurit kun ovat nimenomaan vakiovirtalähteitä, niin niihin voi kytkeä eri värisiä ledejä sarjaan ihan surutta, kunhan kaikkien ledien virrankesto on sama mitä vakiovirtalähteestä tulee. Jännite siis asettuu aina oikeaksi ihan automaattisesti, eikä voi ledejä paukauttaa.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 23, 2009, 15:32:44 ip
Vai tuleeko tuo 1-7 lediä siitä, että ajurille voidaan antaa 8-40v?

Tätä nyt mietin, koska jollain sivustolla oli maininta, että virta on se joka rikkoo ledit ja jännite voi vähän heilahdellakin, mutta ei ole niin vaarallista, jos virta on vakio.

Siitähän se tulee. Kunhan ajurille antaa tarpeeksi jännitettä, että sitä riittää halutulle ledimäärälle, niin se pitää virran vakiona.

Ledit ovat semmoisia kapistuksia, että ne ottavat ihan kaiken virran minkä niille vain antaa ja siksi virtaa pitää rajoittaa. Yksinkertaistaen vastaavat oikosulkua kynnysjännitteensä yläpuolella. Kun tämä virta vaan rajoitetaan speksien mukaiselle tasolle, niin ledit toimivat halutulla tavalla. Ledin yli jäävä jännite sitten on mitä on riippuen ledien mallista ja valmistuserästä ja yksilöstä, eikä siihen kannata sen kummemmin huomiota oikeastaan kiinnittääkään, kunhan virtalähteen jänniteensyöttökyky on vain sen yläpuolella.

Onkohan jotain huomioitavaa hyötysyhteen kannalta tms? Punaisia 700ma ledejä näyttää olevan tarjolla jännitteillä 2.0-2.3v aina 4.0-4.2v asti. Antaako jompikumpi suhteellisesti enemmän per watti vai tuleeko valoa ulos yhteisjännitteen mukaisesti, noita 2v kun menesi tuplasti noihin 4v nähden?

Oisko villejä arvioita kuinka paljon alumiiniasiiliä tarvitaan per watti passiiviseen valaisimeen?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 24, 2009, 18:28:06 ip
Onkohan jotain huomioitavaa hyötysyhteen kannalta tms? Punaisia 700ma ledejä näyttää olevan tarjolla jännitteillä 2.0-2.3v aina 4.0-4.2v asti. Antaako jompikumpi suhteellisesti enemmän per watti vai tuleeko valoa ulos yhteisjännitteen mukaisesti, noita 2v kun menesi tuplasti noihin 4v nähden?

Oisko villejä arvioita kuinka paljon alumiiniasiiliä tarvitaan per watti passiiviseen valaisimeen?

Hyötysuhteen laskemiseen tarvitset tietoosi ledin tuottaman lumen määrän. Laskukaava hyötysuhteelle: lumen / (jännite*virta) = hyötysuhde lumenia / watti, isompi parempi. Yleensä hyötysuhde (ja käyttöikä) laskee, jos lediä ajetaan yli sen suositellun jännitteen, toisaalta hankintakustannukset pienevät kun samaan valomäärään tarvitaan vähemmän ledejä.

Riippuen alumiiniprofiilin paksuudesta, yhdelle ledille riittänee 2cm x 2cm palanen, jos led on asennettu 'star' eli tähti-tyyppiselle PCB levylle. Näissä on takapuolella suuri pinta-ala lämmönsiirtoa varten. Jos haluaa päästä halvemmalla, niin asentaminen onnistuu suoraan normaalille alumiinilevylle (sopivia pieniä palasia saa mm. Clas Ohlsonilta),  kunhan asettelee ledit hieman väljemmin.

Lainaus käyttäjältä: blarney - joulukuu 25, 2009, 09:58:21 ap
Hyötysuhteen laskemiseen tarvitset tietoosi ledin tuottaman lumen määrän. Laskukaava hyötysuhteelle: lumen / (jännite*virta) = hyötysuhde lumenia / watti, isompi parempi. Yleensä hyötysuhde (ja käyttöikä) laskee, jos lediä ajetaan yli sen suositellun jännitteen, toisaalta hankintakustannukset pienevät kun samaan valomäärään tarvitaan vähemmän ledejä.

Luvattujen lumenien haarukka on sen verta iso 60-80, että siihen ei oikein ole luottamista ja liikkuu kympillä suuntaan tai toiseen volttien mukana.

Sellainen huomio kuitenkin, että 3w ledi antaa 45 lumen@ 350ma ja 75 lumen @700ma. Jolloin ajamalla 3w @ 1w saadaan näemmä paljon parempi hyötysuhde. Sitten taas speksit eri wattisille ledeille 40-50 lm/1w, 60-80 lm/3w, 100-120 lm/5w ja 250 lm/10w. Näyttäisi nuo 1w olevan paljon parempia kuin muut..

Virtalähteen speksit sanoo: "Minimum 5pcs up to maximum 9pcs of 3 Watt power leds... The sum of the forward voltages must be at least between 15V and 36V maximum." 2.5v red menisi reilusti 9 enemmän, minkä takia se ei käy?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 22, 2009, 09:58:30 ap
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13552

Voikos näihin muuten kytkeä tuulettimen kiinni? Olisi kätevää, jos lamppuun ei tulisi omaa johtoa tuulettimelle, joten onko tuulettimen ohjaimeksi jotain yhtä kätevän pientä?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 25, 2009, 11:59:46 ap
Virtalähteen speksit sanoo: "Minimum 5pcs up to maximum 9pcs of 3 Watt power leds... The sum of the forward voltages must be at least between 15V and 36V maximum." 2.5v red menisi reilusti 9 enemmän, minkä takia se ei käy?

Oman tietämyksen valossa ei pitäisi olla mitään estettä laittaa enemmänkin ledejä kunhan volttimäärä ja tehon kesto ylity.

Lainaus käyttäjältä: O
Voikos näihin muuten kytkeä tuulettimen kiinni? Olisi kätevää, jos lamppuun ei tulisi omaa johtoa tuulettimelle, joten onko tuulettimen ohjaimeksi jotain yhtä kätevän pientä?

Itse en uskaltais vetää suoraan verkkovirtaa mihinkään dealextremen komponenttiin (tai sen puoleen näillä taidoilla muihinkaan komponentteihin). Laita mielummin 12V muuntaja väliin ja viet 12V linjan lampulle. Lampussa sitten 12V:lla voi pyörittää vaikka tietokoneen flektejä ja ajaa noita pienempiä vakiovirtalähteitä ledejä varten. On hiukan turvallisempi näin, ei ainakaan henki lähde jos joku liitos vuotaa vaikka lampun koteloon.

Lainaus käyttäjältä: blarney - joulukuu 30, 2009, 12:49:33 ip

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 25, 2009, 11:59:46 ap
Virtalähteen speksit sanoo: "Minimum 5pcs up to maximum 9pcs of 3 Watt power leds... The sum of the forward voltages must be at least between 15V and 36V maximum." 2.5v red menisi reilusti 9 enemmän, minkä takia se ei käy?

Oman tietämyksen valossa ei pitäisi olla mitään estettä laittaa enemmänkin ledejä kunhan volttimäärä ja tehon kesto ylity.

Tehonkesto on näemmä ilmaistu tuolla ledien määrällä, koska mitään watti määriä ei kerrota. Varmaan kokonaisuuden voisi kytkeä myös 2x rinnan 8x 1w lediä? Kuluttaisi vähemmän ja speksien mukaan pitäisi silti antaa enemmän valoa.

En tiedä uskallanko itsekään noista DX:n tuotteista. Katotaanpa sitten, jos sieltä jotain joskus saapuu. Mutta ihan näin teoreettisena pohdintana, miten tuo jänniteohjattu tuuletin suhtautuisi tasavirtaan? Ottaisiko se liikaa jännitettä ja käräyttäisi ittensä? Jos tasavirtalähteelle annetaan kytkentä arvoksi max 6v niin antaako se silti enempi, jos on kysyntää?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 31, 2009, 13:11:42 ip
Tehonkesto on näemmä ilmaistu tuolla ledien määrällä, koska mitään watti määriä ei kerrota. Varmaan kokonaisuuden voisi kytkeä myös 2x rinnan 8x 1w lediä?

Tasavirtalähteeseen ei saa kytkeä ledejä rinnan, koska jos yksikin ledi lakkaa toimimasta, se katkaisee kytkennän ja virta ohjautuu muille ledeille, jotka puolestaan tästä ylimääräisestä virrasta kuumenevat ja kuolevat. Syntyy ketjureaktio jossa kaikista rinnankytketyistä sarjoista hajoaa ainakin yksi ledi.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 31, 2009, 13:11:42 ip
Kuluttaisi vähemmän ja speksien mukaan pitäisi silti antaa enemmän valoa.

En tiedä uskallanko itsekään noista DX:n tuotteista. Katotaanpa sitten, jos sieltä jotain joskus saapuu. Mutta ihan näin teoreettisena pohdintana, miten tuo jänniteohjattu tuuletin suhtautuisi tasavirtaan? Ottaisiko se liikaa jännitettä ja käräyttäisi ittensä? Jos tasavirtalähteelle annetaan kytkentä arvoksi max 6v niin antaako se silti enempi, jos on kysyntää?

Tarkoitatko jänniteohjatulla tuulettimella normaalia PC-tuuletinta jonka pyörimisnopeus on suoraan verrannollinen jännitteeseen? Jos kytket tuollaisen tuulettimen tasavirtalähteeseen, on katsottava että tuuletin kestää virtalähteestä tulevan virran, muussa tapauksessa jännite nousee liian suureksi (yli 12V) ja tuuletin hajoaa.

Lainaus käyttäjältä: blarney - tammikuu 01, 2010, 17:03:51 ip
Tasavirtalähteeseen ei saa kytkeä ledejä rinnan, koska jos yksikin ledi lakkaa toimimasta, se katkaisee kytkennän ja virta ohjautuu muille ledeille, jotka puolestaan tästä ylimääräisestä virrasta kuumenevat ja kuolevat.

No ajattelin siis 3w ledejä 1w. Silloin ei haittaa, koska kestävät yksinäänkin. 3w ledit vaan on tuplasti kalliimpia kuin 1w. Tosin tuli vastaan sellaisiakin mainintoja, että 1w lediä oli menestyneesti ajettu 900ma, koska lämpötila olisi se joka sitten lopulta kuitenkin hajoittaa.

http://www.led-bulbs.com/eShop/10Browsepro.asp?Category=3W

Tuon puljun datasheetissa oli hyvä käyrä lämpötilan vaikutuksesta valonmäärään. Pakkasessa punainen antaa 40% enemmän ja 60 asteessa 40% vähemmän valoa. Siinä mielessä laittaisin siiliä kuitenkin hiukan enemmän kuin 2cm. Onkos muuten kellään tiedossa huokeita alumiiniin myyjiä? Ei oikein kauppa näytä olevan suunnattu yksityisiä kohden. Pitäis mennä kyselemään jämäpaloa mistä?

Tuosta datasheetistä lueskelin että 3W punainen antaisi 58.9 - 80 lumenia. Dealextremestä saatavat 1W creen ledit antavat 40 - 60 lumenia, ja maksavat murto-osan noista 3W ledeistä. En näe kovin suurta hyötyä noista kun melkein yhdellä creen ledillä pääsee samaan valomäärään.

Alumiiniprofiileita saa ainakin vaasan elektroniikasta:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=10930
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=10931

Ledit nimenomaan hajoavat liiasta kuumuudesta, joka taas johtuu yleensä liian suuresta virrasta (ja jännitteestä). Mikäli jäähdytys on kunnossa ledejä voi "kellottaa" ajamalla niitä suuremmalla jännitteellä, jolloin lumeneitakin saa hiukan enemmän. Näppärä ihminenhän kierrättäisi hydroliuokset tuon valaisimen kautta ja nostaisi hiukan ledien jännitettä samalla.

Ei kai ne murto-osaa näytä maksavan? Rahayksikkö vaan vaihtuu dollareihin, eikä dx:stä löydy kuin valkoisia. Mutta juuri tuon takia 3w ledit ei oikein vaikuta kannattavalta.

http://www.heatsinkusa.com/storename/heatsinkusa/ViewDept-263910.aspx

On taas suomi hiukka kilpailukyvytön, kun tuolta saa halutuilla mitoilla murto-osa hintaan. Valitettavasti postikulut on niin yläkantissa, ettei yksittäisiä kannata tilata. Kun alumiini on maailmalla noin halpaa niin miksi ei suomessa?

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 04, 2010, 07:53:38 ap
Ei kai ne murto-osaa näytä maksavan? Rahayksikkö vaan vaihtuu dollareihin, eikä dx:stä löydy kuin valkoisia. Mutta juuri tuon takia 3w ledit ei oikein vaikuta kannattavalta.

http://www.heatsinkusa.com/storename/heatsinkusa/ViewDept-263910.aspx

On taas suomi hiukka kilpailukyvytön, kun tuolta saa halutuilla mitoilla murto-osa hintaan. Valitettavasti postikulut on niin yläkantissa, ettei yksittäisiä kannata tilata. Kun alumiini on maailmalla noin halpaa niin miksi ei suomessa?

Kannattaa käydä noita alumiiniprofiileja kattomassa paikallisesta kierrätyskeskuksesta (joensuussa esim kuusakoski oy) Monesti näkee sellasii helvetin isoja teollisuussiilejä. Joista helppo sahailla sopiva pala. Eikä maksa kun kilohinnan, eli jonkun euron.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 24, 2009, 18:28:06 ip
Onkohan jotain huomioitavaa hyötysyhteen kannalta tms? Punaisia 700ma ledejä näyttää olevan tarjolla jännitteillä 2.0-2.3v aina 4.0-4.2v asti. Antaako jompikumpi suhteellisesti enemmän per watti vai tuleeko valoa ulos yhteisjännitteen mukaisesti, noita 2v kun menesi tuplasti noihin 4v nähden?

Viisaammat ovat sanoneet, että 1W:n ledeillä on parempi hyötysuhde kuin 3W:n ledeillä (?)

LainausOisko villejä arvioita kuinka paljon alumiiniasiiliä tarvitaan per watti passiiviseen valaisimeen?

Oma lamppuni on tehty yhteen Bauhausin 2,5x2,5x50cm alumiiniprofiiliin sekä led-tech.de:n valmistamaan "jäähdytysprofiiliin". Bauhausin edullisempi profiili ei lämpene edes käden lämpöiseksi kun taas jäähdytysprofiili lämpenee enemmän.

Muutamassa viikossa kasvit ovat kasvaneet lähes valtavasti ja nyt alkaa jo pilkottaa nuppuja (?).

http://www.led-tech.de/en/High-Power-Supply/Coolers/Heat-Sink-for-10mm-PCBs--by-the-meter--LT-1205_106_114.html (http://www.led-tech.de/en/High-Power-Supply/Coolers/Heat-Sink-for-10mm-PCBs--by-the-meter--LT-1205_106_114.html)

LainausOma lamppuni on tehty yhteen Bauhausin 2,5x2,5x50cm alumiiniprofiiliin sekä led-tech.de:n valmistamaan "jäähdytysprofiiliin". Bauhausin edullisempi profiili ei lämpene edes käden lämpöiseksi kun taas jäähdytysprofiili lämpenee enemmän.

Käsittääkseni jäähdytysprofiilin tehtävä onkin lämmetä eikä pysyä kylmänä ;) Halvemmalla ei tässäkään tapauksessa saanut hyvää?

Lainaus käyttäjältä: jla1710 - tammikuu 04, 2010, 20:00:47 ip

LainausOma lamppuni on tehty yhteen Bauhausin 2,5x2,5x50cm alumiiniprofiiliin sekä led-tech.de:n valmistamaan "jäähdytysprofiiliin". Bauhausin edullisempi profiili ei lämpene edes käden lämpöiseksi kun taas jäähdytysprofiili lämpenee enemmän.

Käsittääkseni jäähdytysprofiilin tehtävä onkin lämmetä eikä pysyä kylmänä ;) Halvemmalla ei tässäkään tapauksessa saanut hyvää?

Hyvää ja hyvää  :D Onhan noilla profiileilla tietty pinta-alalta ja massalta melkoisesti eroa (empiirisesti sahaten tuntuivat samanlaiselta ;) ).. Ledien todellista lämpötilaa on kyllä melko vaikeaa arvioida näin näppituntumalta.. Kait tuon sitten joskus näkee, onko mitään eroa ledien välillä eliniällä.

Lainaus käyttäjältä: rubico - tammikuu 04, 2010, 19:30:46 ip

LainausOisko villejä arvioita kuinka paljon alumiiniasiiliä tarvitaan per watti passiiviseen valaisimeen?

Oma lamppuni on tehty yhteen Bauhausin 2,5x2,5x50cm alumiiniprofiiliin sekä led-tech.de:n valmistamaan "jäähdytysprofiiliin". Bauhausin edullisempi profiili ei lämpene edes käden lämpöiseksi kun taas jäähdytysprofiili lämpenee enemmän.

Meinaatko 2mm paksuista neliö putkea vai u-putkea? Onko profiilien painossa paljon eroa, koska neliössä taitaa olla kuitenkin vähempi pinta-alaa? Kuinka tiheässä ledisi ovat?

Tässä on Creen punaisia ledejä,  euroiksi muutettuna tulee alle 2e / kpl:
http://dealextreme.com/details.dx/sku.1776

Tuossa on 1.4e / kpl, näitä on muualla netissä myynnissä kaksinkertaiseen hintaan:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13287

Hinnat on laskettu sille kun tilaa yli 3 kpl niin saa alennusta. Nämä on ainakin halvimmat mitä itse olen löytänyt. Valkoiset ledit käyvät sinisten korvikkeena, koska ne on tehty sinisistä ledeistä joihin on linssiin lisätty ainetta joka hajottaa spektrin.

Lainaus käyttäjältä: rubico - tammikuu 04, 2010, 19:30:46 ip
Muutamassa viikossa kasvit ovat kasvaneet lähes valtavasti ja nyt alkaa jo pilkottaa nuppuja (?).

Oisko kuvia valaisimesta / kasveista? Mielenkiintoista nähdä millaisia systeemeitä muut ovat viritelleet. Itse tilasin nyt noita halvempia ledejä vielä Dealextremestä ja rakentelen molemmista jonkun 10 ledin prototyypin ja katson sitten kummastako rakentaa itse valaisimen.

Onkos muuten hyvä idea, jos sähkösuojaan ohjainpiirin päällystämällä sen silikonilla tai kuumaliimalla?

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 09, 2010, 19:25:33 ip
Onkos muuten hyvä idea, jos sähkösuojaan ohjainpiirin päällystämällä sen silikonilla tai kuumaliimalla?

Ei. Sille tulee kuuma.

Olettaen tietysti, että sen liimailee johonkin jäähdytys elementtiin kiinni. Tämmöinen kuva esim. tullut vastaan. Kätevästi suojaisi kaikelta tarhurin härväämiseltä.

http://i261.photobucket.com/albums/ii45/evilc66/DSC_0668.jpg

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 05, 2010, 17:33:33 ip

Lainaus käyttäjältä: rubico - tammikuu 04, 2010, 19:30:46 ip
Oma lamppuni on tehty yhteen Bauhausin 2,5x2,5x50cm alumiiniprofiiliin sekä led-tech.de:n valmistamaan "jäähdytysprofiiliin". Bauhausin edullisempi profiili ei lämpene edes käden lämpöiseksi kun taas jäähdytysprofiili lämpenee enemmän.

Meinaatko 2mm paksuista neliö putkea vai u-putkea? Onko profiilien painossa paljon eroa, koska neliössä taitaa olla kuitenkin vähempi pinta-alaa? Kuinka tiheässä ledisi ovat?

taitaapi olla n 2mm paksuista neliötä. Painossa on todellakin eroa, profiili on äärimmäisen surkean pieni, kuten kuvasta näkyy:


(http://img508.imageshack.us/img

508/245/valot.th.jpg) (http://img508.imageshack.us/i/valot.jpg/)

Lainaus käyttäjältä: blarney - tammikuu 05, 2010, 19:16:00 ip
Tässä on Creen punaisia ledejä,  euroiksi muutettuna tulee alle 2e / kpl:
http://dealextreme.com/details.dx/sku.1776

Tuossa on 1.4e / kpl, näitä on muualla netissä myynnissä kaksinkertaiseen hintaan:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13287

Hinnat on laskettu sille kun tilaa yli 3 kpl niin saa alennusta. Nämä on ainakin halvimmat mitä itse olen löytänyt. Valkoiset ledit käyvät sinisten korvikkeena, koska ne on tehty sinisistä ledeistä joihin on linssiin lisätty ainetta joka hajottaa spektrin.

Tilasin 90kpl ledejä (60xpun 15xsin 15xvalk) 30asteen linsseillä, postitettuna Kiinasta n 80e. Voin laittaa myyjän yhteystiedot mikäli jotakuta kiinnostaa. Maksu sujui kätevästi PayPalilla.

LainausOisko kuvia valaisimesta / kasveista? Mielenkiintoista nähdä millaisia systeemeitä muut ovat viritelleet. Itse tilasin nyt noita halvempia ledejä vielä Dealextremestä ja rakentelen molemmista jonkun 10 ledin prototyypin ja katson sitten kummastako rakentaa itse valaisimen.

(http://img508.imageshack.us/img

508/4545/hylly.th.jpg) (http://img508.imageshack.us/i/hylly.jpg/)

(http://img705.imageshack.u

s/img705/545/13tammikuu.th.jpg) (http://img705.imageshack.us/i/13tammikuu.jpg/)
Hyvä kasvu tyrehtyi ja kasvit kärsivät, kun jäivät viikon loman ajaksi ikkunalaudalle ilman lisävaloa (kukapa olisi arvannut). Kyllä nämä tästä vielä toipuvat, täytyy illalla sutia pensselillä noita pölyisen oloisia kukkasen-tapaisia. Ála tumpélo.

Lainaus
Tilasin 90kpl ledejä (60xpun 15xsin 15xvalk) 30asteen linsseillä, postitettuna Kiinasta n 80e. Voin laittaa myyjän yhteystiedot mikäli jotakuta kiinnostaa. Maksu sujui kätevästi PayPalilla.

Jep kyllähän kiinnostaa mistä tilasit ja  kiinnostaa myös mitä virtalähdettä käytät? Ite oon miettiny vanhan tietokoneen virtalähteen kierrättämistä, mutta kokonsa puolesta ei ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: zake - tammikuu 13, 2010, 18:33:57 ip

Lainaus
Tilasin 90kpl ledejä (60xpun 15xsin 15xvalk) 30asteen linsseillä, postitettuna Kiinasta n 80e. Voin laittaa myyjän yhteystiedot mikäli jotakuta kiinnostaa. Maksu sujui kätevästi PayPalilla.

Jep kyllähän kiinnostaa mistä tilasit ja  kiinnostaa myös mitä virtalähdettä käytät? Ite oon miettiny vanhan tietokoneen virtalähteen kierrättämistä, mutta kokonsa puolesta ei ole paras mahdollinen vaihtoehto.

Myyjä löytyi ebaysta, s-postilla saa kysyttyä räätälöidyn tarjouksen. Hinta oli mielestäni erittäin siedettävä, toimituskin nopea tullakseen Kiinasta saakka (tämä ei ollut maksettu ilmoitus).

luckzdl@hotmail.com

Virtalähde on

http://www.ledrise.com/accessories/led-drivers/p400/led-driver-350ma-220v/

Neljälle kappaleelle tuli hintaa toimitettuna ovelle n 50e.
Ohjeiden mukaan toimii 10-18x 1W ledille, mutta eiköhän tuon pystyisi mitoittamaan laitteen jännite_maksimin mukaan ->72V. Itse laitoin varovasti n 22 lediä, ja hyvin toimii. Valitsin tuollaisen valmiin koteloidun ratkaisun helppouden ja turvallisuuden nimissä  :D

Testasin omaa valoani. 8x3w,  6:1:1 RBW. Kulutus 22w ja luxit 1cm 95000lux 5cm 30000lux 20cm 3000lux 50cm 500lux 1m 130lux.

Ledien pitäis speksien mukaan kuluttaa n.19w, jolloin 3w menee suoraan lämmöksi. 86% hyötysuhde? Ilmeisesti ihan ok?

Vaikea uskoa, että tuo neliölista riittäisi jäähdykseen, kun oma 300g siilini ei mitenkään voi riittää noille 8 ledille. Siili pysyy viileänä yhdellä 8cm tuulettimella @5v. Solaroxin virtalähde tosin polttavan kuuma. Pitäisiköhän sitäkin jäähdyttää?

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 15, 2010, 16:12:01 ip

Vaikea uskoa, että tuo neliölista riittäisi jäähdykseen, kun oma 300g siilini ei mitenkään voi riittää noille 8 ledille. Siili pysyy viileänä yhdellä 8cm tuulettimella @5v. Solaroxin virtalähde tosin polttavan kuuma. Pitäisiköhän sitäkin jäähdyttää?

Mittailin saatavilla olevilla lämpömittareilla lämpötiloja, pahamaineinen halpis profiili n +40C ja jäähdytysprofiili n +50C. Voisivat varmasti olla alhaisemmatkin, mutta kyllä noilla pitäisi vielä ledien palaa pitkään.. (*kop kop*)

Eikös virtalähteet lämpene melkoisesti - noin yleisestikin ottaen?

Terve vaan kaikki! (1. posti palstalle)

Olen aloittelemassa omaa LED-kasvivalo -projektiani ja tietoa hakiessani törmäsin tavallista mielenkiintoisempaan diplomityöhön  :o (http://lib.tkk.fi/Dipl/2008/urn012466.pdf) ja ajattelin että muutkin voisivat olla kiinnostuneita...

Oma projektini on alkanut LEDien tilaamisella:
10 kpl Cree XR-E R2 (WG) (valkoinen)
10 kpl Cree Red LED Emitter (20mm 1.9~2.2V) (ilmeisesti väriä orange-red)
10 kpl LedEngine LZ1-10R205 deep red 5W led (660nm)

Sinisiä en halunnut mukaan, sillä noissa valkoisissa on sitä jo aika lailla ja valkoinen on sisustuksellisesti kivampi kuin tumma sininen. Valkoisella on myös helpompi kattaa muut aallonpituudet (carotenoids). Kahden eri punaisen pitäisi kattaa aika hyvin molempien klorofyllien punaisen pään sweet-spotit. Virtalähteeksi olen ajatellut käyttää vanhaa tietokoneen poweria (joka ei kyllä ehkä riitä...) ja vielä niin, että valkoiset ja punaiset voi sytyttää toisistaan riippumatta ajatuksella, että punaista voisi käyttää kun ei itse ole siitä kärsimässä... (eli siis hellasärön vaimentamiseksi).

Onko ledejä muuten järkevä liimata kiinni heatsinkkiin? Niitähän ei sitten saa siitä millään irti (kokemuksia arctic silverin liimasta) jos joku niistä sattuisi rikkoutumaan tai jos muutaman vuoden kuluttua haluaisi vaihtaa tehokkaammat tilalle. Jossain törmäsin ajatukseen käyttää normaalia lämpöäjohtavaa tahnaa ja "liimata" ledi kiinni ympäröimällä se reilulla määrällä silikonia. Ledien kiinnityksiin ei kai pitäisi kohdistua kovin suuria voimia. 

Noh, katsotaan miten homma tästä lähtee etenemään.

Tuommoinen tuo 22w lamppu nyt on. Kamera ei oikein pysy punaisen värin mukana. Hintaa noin 50e + tuuletin. Siitä 30e menee virtalähteelle ja siilille. Alkoi mietityttämään millä kummalla 90w ufojen ledejä ohjataan? Ufon sisällähän on kaksi pientä muovi lootaa joiden kesken ledien ohjaaminen on jaettu. Katselin netistä irtonaisia ohjaimia joilla voisi ajaa 20 1w lediä. Ne kaikki ovat suurempia kuin ufo kokonaisuudessaan. Mikäs tässä nyt on pielessä? Olisi meinaan huomattavasti helpompi rakentaa toimiva kokonaisuus, jos ohjain ei olisi yhtä iso kuin siili ledeineen..

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/led22w.jpg)

edit:

Ilmeisesti on jotain tämän tapaista? Miksi ohjamissa on niin paljon tavaraa, jos homma toimii noinkin yksinkertaisesti?

http://www.bowdenshobbycircuits.info/page10.htm#ledlamp.gif

http://www.polynet.fi/polynet/fi/tuotteet/led-mainosvalomodulit-rv-mm4-ww

Tekisköhän tuollasella moduulilla mitään chilien kasvatuksessa?mitään tietoja ei kyllä ole wattimääristä ja valotehosta..

Esimerkkiä halvan ohjaimen laadusta. Käyttö aikaa n. 2 tuntia. 4/5 on kestänyt pidempään. Täsmälleen sama näyttäisi olevan kuin Dx:n malli. Eipä siitä tuon pahempaa jälkeä sitten tule.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/driverblow.jpg)

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!!!! Pahoittelen suuresti, etten ole ehtinyt tänne foorumeille vastailemaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin!

Paljon on ehtinyt tapahtua marraskuun jälkeen... Ensimmäinen proto, jonka rakennuksen täällä dokumentoin päätyi huonojen käyttökokemusten jälkeen kierrätykseen (ledit irroitettiin ja otettiin uusiokäyttöön). Huonoja käyttökokemuksia tuli erityisesti Arctic Silver Epoxin käytöstä lämpöpädien kiinnityksessä. Arctic Silver ei ole valmistajan vakuutteluista huolimatta mitenkään erityisen hyvä eriste, ja riittävän ohuen kerroksen saaminen LEDien ja jäähyrivan väliin on vaikeaa. Tästä johtuen jäähyrivasta oli mitattavissa parhaimillaan 90V jännite. Osa ledeistä ei myöskään saanut johdettua puolijohteen lämpöä riittävän hyvin pois itsestään, jolloin liika lämpö poistui niistä savuna :)

Tein samalla periaattella uuden version, jossa lämpöpädit tulivat kiinni kaksipuoleiseen kupariteippiin. Näin lämpö leviää laajemmalle alueelle, jonka jälkeen se siirtyy jäähyyn 0.03mm Kapton teipin läpi. Tämä valaisin on ollut nyt jo pidempään koekäytössä ilman mitään ongelmia (jäähyn lämpö n. 50-60°C ilman tuuletinta). Koekaniineiksi tulevat chilintaimet kasvattavat parhaillaan ensimmäisiä lehtiään.

Muutakin on ehtinyt tapahtua. Olen pannut kaiken vapaa-aikani edullisen modulaarisen LED-kasvivalaisimen suunitteluun, niinkuin tuolla Greenpinelanen http://www.greenpinelane.com/yaf/default.aspx?g=posts&t=269 (http://www.greenpinelane.com/yaf/default.aspx?g=posts&t=269) foorumeilla lupailin joskus viime vuoden kesäkuussa. Suunnittelun kanssa ollaan jo loppusuoralla, kaikki tarvittavat komponentit ovat saapuneet, ja prototyyppi saataneen valmiiksi helmikuun loppuun mennessä (MCPCB puuttuu vielä).

LEDien toimittajaksi valitsin Edisonin, koska heidän valmistamaansa Federalia (http://www.edison-opto.com.tw/products_detail.asp?category=1&cno=251 (http://www.edison-opto.com.tw/products_detail.asp?category=1&cno=251)) on saatavilla melko edullisesti ja sitä löytyy kaikissa mahdollisissa aallonpituuksissa 400nm ja 730nm väliltä. Federalilla on lisäksi sama footprintti kuin suositulla Philipsin Luxeon Rebelillä. Sain solmittua hyvät suhteet Edisoniin, ja saan tilattua LEDejä suoraan tehtaalta!

Federalin kiinnitys ei onnistu ihan kotikonstein. Tästä syystä olen suunnitellut MCPCB:n johon saa 9 federalia ja/tai 6 Cree:n XP-E:tä. Samalla piirilevyllä on myös virranrajoitukseen tarvittava elektroniikka, joka tukee myös PWM:ää. Eli 24V tasavirtaa sisään ja homma toimii. Kokoonpano on tarkoitus dokumentoida, mutta halukkaille voin tehdä kasauksen valmiiksikin. Moduli on suunniteltu niin, että siihen saa liitettyä erilaisia LED -optiikoita mm. tällaisia: http://www.khatod.com/cms/pl1153_series___strip_lenses-146768-146763.html (http://www.khatod.com/cms/pl1153_series___strip_lenses-146768-146763.html)

(http://www.punin.com/grow/moduli.gif)

Olen suunnitellut myös jäähdytysripaa, joka soveltuisi näiden modulien jäähdytykseen, mutta en ole varma millä aikataululla saisin niitä teetettyä, sillä kustannukset ovat melkoiset (minimitilaus 500kg).

Aikaani on vienyt myös osallistuminen tämänvuotiseen Pixeliähky -festivaaliin, jonka puitteissa toteutan yhdessä Mikko Laajolan kanssa WindowFarms http://windowfarms.org/ (http://windowfarms.org/) -installaation Kiasman ikkunaan. Kasvit saavat hieman LED -valohoitoa (valitettavasti ei riittävästi, sillä budjetti ei oikein antanut myötä).

Pixeliähkyn yhteydessä on tarkoitus esitellä myös yhteisöllinen kasvitutkimusprojekti "letsgrowit", jonka olen visioinut ja käynnistämässä jeesaamaan kaikkia LEDikasvatuksesta kiinnostuneita. Projekti on avoin kaikille, ja sen tarkoituksena on kartoittaa vertailevan tutkimuksen menetelmin eri aallonpituuksen vaikutusta kasvilajikohtaisesti.

Pyrin pitämään teidät ajan tasalla!!

P.S. Jos joku vielä tarvii virtarajoitettuja virtalähteitä, niin mulla on vielä muutama jäljellä tommosia IP67 (vedenkestävä) AC 170-250V in, DC 40-75 @ 450mA out (33.7W) ja AC 170-250V in, DC 50-85V @ 700mA out (60W) hintaan 25e ja 30e + postikulut. HUOM: pitää tosiaan olla se 40V tai 50V kuormaa mallista riippuen, että toimii!

http://tyosto.com/

Tuolta voisi saada jäähdytyselementtejä pienemmissäkin määrin. ;)

Lainaus käyttäjältä: jeQQ - tammikuu 30, 2010, 11:23:50 ap
http://tyosto.com/

Tuolta voisi saada jäähdytyselementtejä pienemmissäkin määrin. ;)

Saahan niitä mistä vaan jos Rahaa löytyy.  ::)

Ihan hyvältä vaikuttaa zaxxonin rojekti edelleen, toivottavasti homma etenee suunnitellusti. :)

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - tammikuu 30, 2010, 03:02:18 ap
Pixeliähkyn yhteydessä on tarkoitus esitellä myös yhteisöllinen kasvitutkimusprojekti "letsgrowit", jonka olen visioinut ja käynnistämässä jeesaamaan kaikkia LEDikasvatuksesta kiinnostuneita. Projekti on avoin kaikille, ja sen tarkoituksena on kartoittaa vertailevan tutkimuksen menetelmin eri aallonpituuksen vaikutusta kasvilajikohtaisesti.

Jos projekti käsittää vain LEDien käyttöä, ehdottaisin pientä viilausta nimeen: "ledsgrowit" ;)

Muuten jään mielenkiinnolla odottamaan (LED-lamppu)projektisi kehittymistä.

Omaan LED-valo projektiini liittyen tiedoksi muille: Tilasin ledejä maanantai-iltana (18.1.) noin klo 22 Mouserilta ja vajaata 2 päivää myöhemmin ne olivat perillä kotona! Toisaalta samaan aikaan tilatut DealExtreme-ledit ovat vielä Hong Kongissa. Eli jos nopeasti jotain haluaa niin DX ei välttämättä ole oikea paikka tilata.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - tammikuu 31, 2010, 12:56:51 ip
Jos projekti käsittää vain LEDien käyttöä, ehdottaisin pientä viilausta nimeen: "ledsgrowit" ;)

Muuten jään mielenkiinnolla odottamaan (LED-lamppu)projektisi kehittymistä.

Omaan LED-valo projektiini liittyen tiedoksi muille: Tilasin ledejä maanantai-iltana (18.1.) noin klo 22 Mouserilta ja vajaata 2 päivää myöhemmin ne olivat perillä kotona! Toisaalta samaan aikaan tilatut DealExtreme-ledit ovat vielä Hong Kongissa. Eli jos nopeasti jotain haluaa niin DX ei välttämättä ole oikea paikka tilata.

Juu LEDsGrowIt on toinen kirjoitusasu. Projekti tuli esiteltyä toissaviikon perjantaina Keravan taidemuseossa.

Tässä linkki presentaatioon: http://www.slideshare.net/punin/leds-grow-it-3639347 (http://www.slideshare.net/punin/leds-grow-it-3639347)

(http://lh6.ggpht.com/_T_p4zPv2_Nw/S5QGlk2jdwI/AAAAAAAAA1w/ugURETMQskg/s720/windowfarms-fi_installation-viewers_credit_antti-ahonen.jpg)
Lisää kuvia Kiasman installaatiosta löytyy täältä: http://picasaweb.google.com/windowfarmsfinland

Projekti etenee nyt niin, että kun sattuu sopiva rako, niin viimeistelen ensimmäisen sarjan MCPCB:t, ja laitan protosarjan tuotantoon. Myös ajuripiirien protosarja menevee samalla tuotantoon. (päädyin erottamaan ne toisistaan EMI häiriöiden minimoimiseksi, ja että ihmiset voisivat halutessaan ajaa niitä valitsemallaan vakiovirtalähteellä ketjutettuna)

mitä mieltä olisitte tämän tyypin ratkaisusta chilin kasvatukseen? alle 50 euroa maksas
http://ilmanroskista.blogspot.com/2009/04/kasvivalo-ledeista.html (http://ilmanroskista.blogspot.com/2009/04/kasvivalo-ledeista.html)
mietin jos olisi toimiva niin voisin kyllä itsekkin tollaisen tinailla.

Lainaus käyttäjältä: Hegu - toukokuu 30, 2010, 23:23:57 ip
mitä mieltä olisitte tämän tyypin ratkaisusta chilin kasvatukseen? alle 50 euroa maksas
http://ilmanroskista.blogspot.com/2009/04/kasvivalo-ledeista.html (http://ilmanroskista.blogspot.com/2009/04/kasvivalo-ledeista.html)
mietin jos olisi toimiva niin voisin kyllä itsekkin tollaisen tinailla.

Älä ainakaan pistä ledejä mihinkään kenkälaatikon kanteen - kyllä ne sillä watillakin kuumenevat polttaviksi. Mutta mikäs siinä muuten askarrellessa, jos sopivan jäähdytyslevyn halvalla saa.

Älä ainakaan pistä ledejä mihinkään kenkälaatikon kanteen - kyllä ne sillä watillakin kuumenevat polttaviksi. Mutta mikäs siinä muuten askarrellessa, jos sopivan jäähdytyslevyn halvalla saa.
[/quote]

joo en tietenkään  :D ajattelin vaan noita ledien aallonpituuksia punainen 627nm 65 lumenia ja sininen 470nm 27 lumenia. Jos hommais 6 punaista ja 2 sinistä niin sais kasvin talven yli säilymään :)

Jos jaksaa värkkäillä niin mikä ettei.10-40e maksaa 1-2kpl tuplaputkellisia loistareita ostopaikasta riippuen.

Loistareiden alle mahtuu enemmän ja todistettavasti niillä minimaalista satoakin saa tuotettua.

kyllä tai sitten ostaisi pari elsiä niin ei tarvitsisi kiinteää rakentaa kun ei oo oikein paikkaa ( suunnitteilla kyllä  ::) )

Teholedit vaativat jäähdytyksen. Muutamalle pienitehoiselle ledille riittää vaikka tuon kenkälaatikon kannen kokoinen 3 millin alumiinilevy. Elektroniikkaharrasteena tuollainen voisi toimia, joskin on aika tylsä projekti kytkeä muutama ledi etuvastuksilla jännitelähteeseen. Kasvien kannalta saat samalla vaivalla ja vähemmällä rahalla 20 W energiansäästölampun, joka on paljon parempi.

630 nm ja 470 nm ledit toimivat kyllä, joskin käsittääkseni 660 nm ja 435 nm olisivat parempia. Ovat vain niin kalliita ja harvinaisia, että hyöty per sijoitettu raha on kyseenalainen.

niin taidan kyllä odottaa ja ostaa 2 - 3 elsiä nyt täksi talveksi... kunhan alkaa ledien tarjonta parantua niin voisi rueta harkitsemaan. ja Kiitos valaisevasta vastauksesta neutroni  ;)

Moi kaikki! Olen huomenna tilaamassa isompaa satsia Osram GD+ sarjaa. Oman valaisimen rakennuksesta tai testauksesta kiinnostuneet ottakeehan yhteyttä. Olen myös mahdollisesti järjestämässä workshoppia aiheesta Helsinki Design Weekin yhteydessä.

Datasheetit löytyvät osramin sivuilta: http://catalog.osram-os.com/catalogue/catalogue.do?act=showBookmark&favOid=000000030000ad4f037c0023

Tilaukset voi laittaa mulle privaviestinä. Hinnat ohessa, toteutuvat määrien mukaan.

6000-6500K LUW W5AM-LXLY-6P7R 3.2e-2.2e
5600K LW W5AM-KZLX-6K7L 3.2e-2.2e
4000K LCW W5AM-KYKZ-4L8N 3.2e-2.2e
3000K LCW W5AM-KXKY-4R9T 3.2e-2.2e
2700K LCW W5AM-JZKY-4U9X 3.2e-2.2e
455nm LD W5AM-3T3U-35 2.5e-1.8e
470nm LB W5AM-GYHY-25 2.5e-1.8e
505nm LV W5AM-JYKY-25 2.5e-1.8e
528nm LT W5AM-JYKZ-36 2.5e-1.8e
590nm LY W5AM-HYJZ-36 1.6e-1.2e
617nm LA W5AM-JXKX-24 1.6e-1.2e
625nm LR W5AM-HZJZ-1 1.6e-1.2e
654nm LH W5AM-1T3T-1 2.2e-1.5e

Onko kellään tiedossa mistä sais edullisesti noita 1W ledejä ostettua? Sellaisia joista on datasheetit tiedossa, ei mitään kiina-kopioita. Harmillisesti tuo edellinen tarjous meni ohi suun. Omat kokemukset ledeistä on kyllä hyviä, testailtu omatekemillä led virityksillä sekä kiina-ufolla. Tulee paljon tuuheampaa puskaa, enemmän kukkia sekä muutenkin terveemmän näköisiä kasveja. Esimerkiksi, laskin 10cm korkeasta galapagoensesta yli 30 kukkaa kun siirsin sen ufon alle. En ole saanut kyseistä kasvia kukkimaan noin hyvin edes natikan alla. Nyt sitten odotetaan josko kukat muuttuisivat podeiksi.

Ainoa este tällähetkellä on että valmiit (kunnolliset) valaisimet maksavat mansikoita ja halvoissa kiina-vehkeissä laadusta ei ole varmuutta. Yksittäin ledeistä ei itse kannata oikein rakennella, pahimmillaan hinta on 5e/kpl. Jos laatuledejä saisi 1-2e/kpl jostain niin sitten oman valaisimen rakentelu muuttuu kannattavaksi.

http://www.dealextreme.com/products.dx/category.917 Tuolta löytyy kaikenlaisia ledejä, halogeeneja ja muita lamppuja, toimitusajat on vähän mitä on mutta ei ole toimituskuluja.

Edit: Nuo siis on kiinaversioita mut ainaki mitä olen tilannu tuolta tähän mennessä on toiminu ihan hyvin.

Multa saa yllämainittuja LEDejä varsin edullisesti. Olen järkkäämässä syksymmällä workshoppia, jossa rakennetaan oma LED valaisin. Tervetuloa!

Mulla alkoi 3w ledi spotti reistailla. Palaa hyvin hetken käynnistäessä, mutta lämmettyään sammuu. Ledit jäävät hohkaamaan heikosti valoa. Vaihdoin ohjaimen lampun sisään, mutta ei vaikutusta. Mitäs tämä nyt tarkoittaa? Miten nuo ledit voivat olla rikki siten toimivat hyvin mutta vain hetken.. Luulin, että ledit himmenee tai palaa pimeäksi, mut nyt oiskin tällaista huonoa lämmön kestoa..

Spekseinä seuraavaa:

1w ledit:
punainen:620-630Nm, 400mA,2-2,8V, 50-60lm
Sininen: 460-470Nm, 350mA,3,2-3,8V, 20-30lm

3w ledit:
Punainen: 620-630Nm, 1200mA,2,1-2,7V, 70-90lm
Sininen:  460-470Nm, 900mA, 3,2-3,7V, 30-40lm

Toiset 50cnt/kpl ja toiset 1€/kpl. Hankinnan arvoisia?

Laitoin oheisen viestini eilen aloittelijoiden valoa chileille -ketjuun, mutta ketju on jo jatkunut aika paljon ilman, että siihen olisi tullut yhtään vastausta, minkä vuoksi päätin siirtää kysymykseni tähän spesifimpään ketjuun (mitä alunperin olin lueskellutkin):

Olen ihan uusi, en siis edes vielä aloittelija chilinkasvatuksessa, mutta mielenkiinnolla lueskelin led-valon rakentamisesta toisesta ketjusta. Nämä punaisesta ja sinisestä rakennetut "purple rain" -valot vain näyttäisivät olohuoneessa kovin hurjilta sisustuselementeiltä. Onko kukaan kokeillut panna joukkoon vihreitä ledejä? Käsitykseni mukaan esim. television ja tietokoneen näyttö on koostettu sinisistä, punaisista ja vihreistä valopisteistä, ja valkoinen näyttää minusta ihan valkoiselta. Ymmärrän toki, että kasvi ei vihreästä hyödy, mutta katsojan silmää se voisi miellyttää niin paljon, että emäntä voisi antaa luvan sellaisen askarteluun.

Viherpeukalo keskellä kämmentä

Laita vaan kylmän valkoisia mukaan värin parantajiksi. Niissä on vieläpä sen verran paljon sinisen aallonpituutta, että jopa valkoinen + punainen on käypä yhdistelmä, joka voi tiukemmissakin kotioloissa saada asennusluvan.

Mä mietein kanssa joskus tota ledikokoonpanoa ja aikani tutkailtuani noita spektrejä tulin siihen tulokseen että valkoisia ja punaisia ledejä vaan.

http://cgi.ebay.com/LED-120W-120-Watts-Hydroponic-8-1-Plant-Lamp-Grow-Light-/170533178375?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item27b491cc07#ht_6037wt_1137

http://cgi.ebay.com/LED-120W-120-Watts-Hydroponic-7-1-1-Plant-Grow-Light-/170533178930?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item27b491ce32#ht_6011wt_1137

Ebaysta löyty tämmösiä aikas halpoja ledivaloiks ja tuo tyyppi voi tehdä 1200w asti noita...  ???

Oiskohan tuo edeltävä ebay myyjä ollut juuri se jolta sain aikoinaan valon puolen watin ledeillä. En siinä mielessä ihan vapaasti suosittelisi, mutta annoin palautetta sen verran, että on saattanut parantaa sittemmin.

Punavalkoinen on tosiaan ihan siedettävä tunnelmallinen sävy.

Tämäkin vaikuttaisi kilpailu kykyiseltä.

www.ledfinland.fi

Nuo ledfinlandin valot on kuulemma vastaavia kiinalaisia mitä ebayssä myydään.

Verkkolaite 230VAC/24 VDC 2.5A 60W

-3.2-3.8V kynnysjännitteen tarvitsevat ledin 7kpl sarjana= 24V/7=3.43V    oikein?
-2.0-2.8V kynnysjännitteen ledit kymmenen sarjana=24V/10=2.4V  oikein?

Entäpä virtapuoli? Verkkolaite ilmoittaa 2.5A, mutta tuleeko tämä nyt sitten rajana jotenkin vastaan kun ledien spekseinä 350mA ja 400mA? Noi 350mA ledit 7 sarjana tulisivat ilmeisesti aika hyvin 2450mA lukemilla, mutta sitten kymmenen sarja 400mA ledeja meneekin reilusti yli...heikompi valaistusteho?
Kuinka jakaisin homman paremmin, kenties etuvastus ja pienemmät sarjat?
Ledeista kertyisi siis tod.näk. seuraava teholuokka: 51W.


-heikko kipinä-

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - syyskuu 09, 2010, 13:54:41 ip
Verkkolaite 230VAC/24 VDC 2.5A 60W

-3.2-3.8V kynnysjännitteen tarvitsevat ledin 7kpl sarjana= 24V/7=3.43V    oikein?
-2.0-2.8V kynnysjännitteen ledit kymmenen sarjana=24V/10=2.4V  oikein?

Entäpä virtapuoli? Verkkolaite ilmoittaa 2.5A, mutta tuleeko tämä nyt sitten rajana jotenkin vastaan kun ledien spekseinä 350mA ja 400mA? Noi 350mA ledit 7 sarjana tulisivat ilmeisesti aika hyvin 2450mA lukemilla, mutta sitten kymmenen sarja 400mA ledeja meneekin reilusti yli...heikompi valaistusteho?
Kuinka jakaisin homman paremmin, kenties etuvastus ja pienemmät sarjat?
Ledeista kertyisi siis tod.näk. seuraava teholuokka: 51W.


-heikko kipinä-

Jos sulla on 7kpl 350mA ledejä sarjassa niin virtaa kuluu 350mA. Ledien yli on yhteensä 24V jännite eli tehoa kuluu 24 * 0.35A = 8.39999... wattia, 60w verkkolaite riittää siis hyvin. Todennäköisesti kuitenkin noiden ledien kuluttama virta nousee yli 350mA jännitteen kasvaessa, kannattaa tarkistaa datalehdestä ettei mene teholähteen maksimiwattien yli.

Hmmm, siis virrankulutus ei kasva kerrannaisena sarjaankytkennässä. Nyt alkaa selvitä asia, ehkä ::)
Entäpä jos näitä 7 ledin sarjoja on 3 rinnakkain, pysyykö virrantarve silti samana.

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - syyskuu 09, 2010, 15:42:27 ip
Hmmm, siis virrankulutus ei kasva kerrannaisena sarjaankytkennässä. Nyt alkaa selvitä asia, ehkä ::)
Entäpä jos näitä 7 ledin sarjoja on 3 rinnakkain, pysyykö virrantarve silti samana.

Rinnan kytkennässä virrat lasketaan yhteen. Eli 3 * 350mA kolmelle sarjalle.

"Riittävä teho. Virtalähteen täytyy antaa vähintäin kuorman ottama maksimiteho. Suurempi teho ei ole vaaraksi, mutta siitä on turha maksaa, jos pienemmälläkin pärjää. Parille pikku ledille ei tarvita 5 A:a antavaa virtalähdettä."

Niin että kun nyt samaan lauseeseen on myyjä antanut sanoiksi teho ja yksiköksi virran, niin miten menee. Hajoaako ledit jos virtaa on kuormana vaikkapa 1.5A ja virtalähde antaa 2.5A? Tehohan on yksiköltään Watti,W. Eli jos 50W ledeja, niin tarvitsee vähintään 50W tehoa virtalähteeltä, mutta eihän se taas liity virtalähteen virtamaksimiin, vai ???
Jännitteen sain jo ymmärrykseen ja myös tehon, mutta en tuota virtaa kässää vieläkään. Virtalähde säätää virran sopivaksi, vai työntää väkisin tuota ilmoitettua lukemaa?

EDIT: En usko itsekään et olisin ymmärtänyt oikein. Päättelisin itse virtalähteen antavan virtaa sen verran kuin tarvetta on ja maksimissaan sit ilmoitetun verran..jännitteen pitää vakiona ilmoitetussa ja sitten teholtaan on maksimissaan jännite x virta...näinhän tämä menee :) Toivottavasti ;D

Jos ledejä kytkee sarjoissa rinnan ja joku niistä menee rikki, niin sitten virta lisääntyy muille ledeille -> paljon käristyneitä ledejä! Pääset helpommalla ja tulee parempi lopputulos kun hommaat heti kättelyssä kalliin suoraan seinään kytkettävän vakiovirtalähteen (esim. Meanwell ELN-60-48). Vakiojännitelähteen (=kaikki normaalit powerit) käyttäminen on hankalaa, sillä jos se antaa liikaa jännitettä ledeille, ne saavat myös liikaa virtaa -> taas palaneita ledejä. Ja mikä sitten on liikaa jännitettä? Se vaihtelee ledien lämpötilan mukaan, eli ei mielestäni maksa vaivaa esim. leikkiä vastusten kanssa. Jos taasen pelaa varman päälle ja jännite on alimitoitettu, ei ledeistään saa kaikkea irti. Ei siis hyvä sekään vaihtoehto.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - syyskuu 09, 2010, 18:39:21 ip
Jos ledejä kytkee sarjoissa rinnan ja joku niistä menee rikki, niin sitten virta lisääntyy muille ledeille -> paljon käristyneitä ledejä!

Vakiovirtalähteellä siis näin. Kyse oli vakiojännitelähteestä, jos joku sarja menee rikki virta ei suinkaan lisäänny koska kyse on nimenomaan vakiojännitelähteestä, eli jännite kun pysyy vakiona ja kytkennän resistanssi pienenee (yksi sarja ei johda enää), tippuu myös virta.

Lainaus käyttäjältä: M;kko - syyskuu 09, 2010, 18:39:21 ip
Jos ledejä kytkee sarjoissa rinnan ja joku niistä menee rikki, niin sitten virta lisääntyy muille ledeille -> paljon käristyneitä ledejä!

Ei mene noin. Rinnankytkennässä ei ole väliä, onko yksi vai kymmenen lediä/sarjaa rinnan. Ne ottaa virtaa jännitteen mukaan, ei sen mukaan, kuinka monta on rinnan. Sarjaankytkennässä taas yhden ledin hajoaminen katkaisee virran koko sarjalta (oletan, että ledi ei voi mennä oikosulkuun).

Lainaus käyttäjältä: blarney - syyskuu 09, 2010, 19:15:27 ip

Lainaus käyttäjältä: M;kko - syyskuu 09, 2010, 18:39:21 ip
Jos ledejä kytkee sarjoissa rinnan ja joku niistä menee rikki, niin sitten virta lisääntyy muille ledeille -> paljon käristyneitä ledejä!

Vakiovirtalähteellä siis näin. Kyse oli vakiojännitelähteestä, jos joku sarja menee rikki virta ei suinkaan lisäänny koska kyse on nimenomaan vakiojännitelähteestä, eli jännite kun pysyy vakiona ja kytkennän resistanssi pienenee (yksi sarja ei johda enää), tippuu myös virta.

Juuri näin. Lisättäköön vielä, että vakiovirtalähtehteet on harvinaisia, sellaisena saa toimimaan lähinnä (kalliit) labrateholähteet. Kaavat P = UI ja U = RI on kaiken perusta.

Siis pitikö arvailuni oikein? Eli Vakiojännitettä tarjoava virtalähde muuntaa virran tarpeen mukaan, ei suinkaan työnnä väkisin maksimiarvollaan?

Lainaus käyttäjältä: blarney - syyskuu 09, 2010, 19:15:27 ip

Lainaus käyttäjältä: M;kko - syyskuu 09, 2010, 18:39:21 ip
Jos ledejä kytkee sarjoissa rinnan ja joku niistä menee rikki, niin sitten virta lisääntyy muille ledeille -> paljon käristyneitä ledejä!

Vakiovirtalähteellä siis näin. Kyse oli vakiojännitelähteestä, jos joku sarja menee rikki virta ei suinkaan lisäänny koska kyse on nimenomaan vakiojännitelähteestä, eli jännite kun pysyy vakiona ja kytkennän resistanssi pienenee (yksi sarja ei johda enää), tippuu myös virta.

Noinhan se tietysti oli, kiitos korjauksesta. Mutta toisaalta (epätoivoista selittelyä oman kämminsä jälkeen) usein on käytännössä niin, että mitä vähemmän vakiojännitelähteestä otetaan virtaa, sitä enemmän se antaa jännitettä -> jäljelle jääneet ledit saavat kuitenkin enemmän virtaskaa. Näin ainakin jos toimitaan powerin rajoilla, eli vakiojännite ei sitten olekaan niin vakiota. Ja aika pienet erot jännitteessä yhden ledin yli saa aikaan ison vaihtelun virrassa.

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - syyskuu 09, 2010, 19:30:28 ip
Siis pitikö arvailuni oikein? Eli Vakiojännitettä tarjoava virtalähde muuntaa virran tarpeen mukaan, ei suinkaan työnnä väkisin maksimiarvollaan?

Noin se menee.

Laitetaan nyt vähän selvennystä tähän virtalähde asiaan.

Jännite=voltti=V 2V=2000mV
Virta =amppeeri=A 2A=2000mA
Vastus=ohmi 2ohmia=2000mohmia
Teho=voltti*ampeeri=VA ja voidaa tasavirta käytössä rinnastaa wattiin=W 2W=2000mW

1" Jännitelähde joka antaa vakio jännitettä. Antaa siis kokoajan esim 12V riippumatta kuormasta
    Raja tulee tietenkin vastaan kun kuormitetaan yli tehonkeston. Esim 12V/60W teholähde antaa Max 5A (60/120=5)

2" Jännitelähde joka antaa vakio virtaa (vakiovirtalähde) Antaa vakio virtaa esim 350mA
    Nyt raja tulee vastaan kuinka korkealle JÄNNITE voi nousta. Esim 2-36V/350mA teholähde antaa Max 12,6W (36*0.35=12,6)

Ja nyt tulee se LED

Oikeille LED:eille ilmoitetaan ledin kynnysjännite ja virran kesto esim 3,5V 1000mA tästä siis saamme tehon 3,5V*1A=3,5VA(W)
LED:in omituinen ominaisuus on se että kun kynnysjännite ylitetään virran otto kasvaa oikeastaan "äärettämäksi" koska se meinaan palaa
jos virtaa ei rajoiteta ;D Siksi LED:in edessä käytetään joko vastusta tai vakiovirtalähdettä.

Vakiovirtalähteet ovat niin halpoja että vastuksia ei kannata käyttää kuin joissain merkkilampuissa (20mA)

Jos haluaa HÖLMÖILLÄ niin ledejä voi kytkeä rinnan ja käyttää erivärisiä samassa piirissä ja käyttää etuvastuksia :P

Eli kytketään aina sarjaan, samassa sarjassa aina samaa väriä ja syötetään vakiovirtalähteellä.

Toki kaikenlaiset seka kytkennät ovat mahdollisia mutta sillon yleensä edellä mainitut asiat onkin hyvin hanskassa
ja meikäläisen hörinöitä ei tarvitse edes lukea.

"Led-driver teholedvalaisimille. Ohjaa enintäin 15 kpl 1 watin teholedejä, virta 350 mA. Mukana liitäntämoduli, jonka voi tarvittaessa katkaista pois. Kytketään suoraan 230 V verkkoon, toisiopuolen jännite automaattinen, virta aina 350 mA. Riittää esim. kolmelle N5-teholedvalaisimelle."

Kuinka tuo nyt ohjaa vain 15 ledia, mikä rajoittavana tekijänä?
Tuontyyppinen olisi selvästi parempi kuin vakiojännitelähde selvästi, mutta noissa nyt tökkii kokorajoitus kyseisen firman tekstien mukaan.

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - syyskuu 13, 2010, 18:19:43 ip
"Led-driver teholedvalaisimille. Ohjaa enintäin 15 kpl 1 watin teholedejä, virta 350 mA. Mukana liitäntämoduli, jonka voi tarvittaessa katkaista pois. Kytketään suoraan 230 V verkkoon, toisiopuolen jännite automaattinen, virta aina 350 mA. Riittää esim. kolmelle N5-teholedvalaisimelle."

Kuinka tuo nyt ohjaa vain 15 ledia, mikä rajoittavana tekijänä?
Tuontyyppinen olisi selvästi parempi kuin vakiojännitelähde selvästi, mutta noissa nyt tökkii kokorajoitus kyseisen firman tekstien mukaan.

Voisipa arvella, että rajoittava tekijä on ulostulon 50 voltin maksimijännite tässä tapauksessa.

Lainaus käyttäjältä: blarney - syyskuu 09, 2010, 11:27:40 ap
Nuo ledfinlandin valot on kuulemma vastaavia kiinalaisia mitä ebayssä myydään.

Mihin tuo oletus perustuu? Jos oikein olen ymmärtänyt oikein niin led finland valaisimet ainakin suunniteltu suomessa ja tuntuu löytyvän teknisiä tietoja enemmän kuin kiinan vastaavista.

Ei muuta kuin tilaa rikkiplasmalampun niin eiköhän sitten ole valotehot ja spektrit kohdallaan... miinuksena toki 1500e hinta 730W rikkiplasmalampussa...

Kyllä varmasti on hintaa, tehoa ja hyötysuhdetta. Onko vain hyötysuhde hyvä muuhunkin kuin valaistukseen...
95% hyötysuhde valaistuksen ja lämmöntuoton välillä ei näissä hommissa kiinnosta ja taitaapa noi ledit lyödä tässäkin ohi :)
Hinta ei edes paha jos laskee hinnan wattia kohden. Se on noin 2€, kun useissa led-valoissa se on 1,5-2€. Jos miettii ammattiviljelijää, niin 1.5k€ investointi on pieru saharassa. Yrittäjänä 10k€ ostos voi olla halpa, toisin kuin yksityiselle. Toinen näkee siinä mahdollisen voiton, toinen vain 10k€ häviön.

Oma projekti lähdössä ledien osalta käyntiin vasta marras-joulukuun aikana. Ensi kuussa ostellaan osia, samoin veronpalautusten jälkeen ja sitten joululomilla rakennellaan. Ei pidä hoppuilla, laitteiden käyttöikä takaa pitkän ilon.


Mielenkiintoinen aloitus foorumille kirjoittamisessa muuten ;)

Niin joo ja ctledlight.co.uk tuolta saa kans ledi valoi kohtuu hintaa.. tekevät customoituna, saa vaihtoehdoista itse päättää minkä laista lediä lamppuunsa haluaa.. mikäli ei nuo sähkö hommat ole hanskassa, itse ainakin joudun tilaamaan kun en rakentaakaan osaa =(

Lainaus käyttäjältä: blarney - syyskuu 09, 2010, 15:07:02 ip
Jos sulla on 7kpl 350mA ledejä sarjassa niin virtaa kuluu 350mA. Ledien yli on yhteensä 24V jännite eli tehoa kuluu 24 * 0.35A = 8.39999... wattia, 60w verkkolaite riittää siis hyvin. Todennäköisesti kuitenkin noiden ledien kuluttama virta nousee yli 350mA jännitteen kasvaessa, kannattaa tarkistaa datalehdestä ettei mene teholähteen maksimiwattien yli.

LEDit ottavat niin paljon virtaa kuin vaan saavat. Eli ei todellakaan käy niin että ottavat vaan sen 350mA, vaan sanovat hyvin kirkkaan välähdyksen saattelemina poks.

Eli selvitetäänpäs nyt tämä asia perinpohjin.

Vakiojännitevirtalähde (esim. läppärin virtalähde) on virtalähde joka tuotaa esim. 12V jännitteen napojen välille. Virtalähteelle on annettu maksimiteho (esim. 50W), joka kertoo kuinka paljon virtaa se voi turvallisesti antaa (tässä tapauksessa n.4A). Jos tällaiseen virtalähteeseen kytkee nyt esim. 4 valkoista LEDiä, joiden kynnysjännite on n. 3V ja nimellismaksimivirta 1A, se ei tarkoita että LEDit ottavat sen 1A kiltisti ja tuottavat vain 4*3V*1A = 12VA = 12W kuorman, vaan haukkaavat virtaa niin paljon kuin saavat. Seurauksena on joko LEDien tai virtalähteen ylikuumeneminen ja hajoaminen. (Tässä nimenomaisessa tapauksessa LEDi(t) poksahtavat, koska ne eivät kestä edes nestejäähdytettyinä 4A virtaa). Tästä syystä vakiojännitelähteitä ei pidä käyttää LEDien virtalähteenä ilman etuvastusta tai virtarajoitinta. Virtarajoittimia saa erillisinä piireinä, mutta hinnan puolesta järkevin vaihtoehto on yleensä vakiovirtalähde.

Rinnan kytkettäessä taas käy niin, että a) rinnan kytkettyjen LEDien tai sarjojen virta ei mene automaattisesti tasan komponenttien välisistä eroista johtuen. Koska toinen sarja kuluttaa enemmän, se myös lämpenee enemmän, mikä tiputtaa kynnysjännitettä ja sitä kautta lisää läpi kulkevaa virtaa, joka taas lämmittää jne.. b) jos toinen rinnakkain kytketyistä sarjoista palaa, kaikki virta menee jäljellä olevista läpi -> ylikuumenee jne. -> POKS. Tästä syystä rinnakkainkytkentä on mahdollista turvallisesti ainoastaan jos jokaisen rinnankytketyn sarjan virta on rajoitettu erikseen.

Mulla on tossa vielä jäljellä muutama IP67 suojattu 33.7W 450mA ja 60W 700mA LED vakiovirtalähde 40-75V ja 50-85V DC vastaavilla ulostuloilla (230VAC sisään). (Vaativat siis minimissään 40V tai 50V LEDejä vastaavasti toimiakseen). Privaa kehiin jos kiinnostaa.

Etuvastukset eivät ole suurteholedien kanssa kauheen järkevä valinta mm. hyötysuhteen huonontumisen vuoksi.

(http://www.punin.com/grow/SAF-34-450.jpg)

(http://www.punin.com/grow/SA-60-700.jpg)

Mitä mieltä olette. Tuolla olisi 15W led-valomoduuleja. Muutama punainen a=758 lm ja sille kaveriksi yksi kylmän valkoinen a=1017 lm. Valovirta/teho kohtuullisen korkea, mutta asennus paljon helpompi kuin erillisillä 1 W ledeillä.

http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=16355
http://www.hueyjann.com.tw/index.html
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=16358
http://www.vekoy.com/UserFiles/File/PDF-liitteet/HPLB1.pdf

Lainaus käyttäjältä: aaarle - marraskuu 01, 2010, 19:23:48 ip
Mitä mieltä olette. Tuolla olisi 15W led-valomoduuleja. Muutama punainen a=758 lm ja sille kaveriksi yksi kylmän valkoinen a=1017 lm. Valovirta/teho kohtuullisen korkea, mutta asennus paljon helpompi kuin erillisillä 1 W ledeillä.

http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=16355
http://www.hueyjann.com.tw/index.html
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=16358
http://www.vekoy.com/UserFiles/File/PDF-liitteet/HPLB1.pdf

nuohan olisivat käteviä, jos niitä löytyisi vielä oikeilla aallonpituuksilla varustettuna.. Pitäis alkaa selailee noita elektroniikkaliikkeiden sivuja ihan kunnolla nii selviäis saako niitä edes.

Lainaus käyttäjältä: aaarle - marraskuu 01, 2010, 19:23:48 ip
asennus paljon helpompi kuin erillisillä 1 W ledeillä.

Enpä tiedä, jos ledit lliimaa vierekkäin koskettamaan toisiaan ne on hyvin nopea kolvata.

Minkä hintaisia ledejä yleensä porukka on käyttänyt näihin? led1.de löytyy hieman alle 4e 1w ledejä 450 nm ja 650nm aallonpituuksilla. Yllättävän vaikea on löytää 660 nm tai <450 nm lamppuja..

Mun kauttaa saa Osram GD+ 660nm, 450nm, sekä valkoisia ledejä. 660nm LH W5AM on hyötysuhteeltaan kasvien kannalta paras LED mitä tällä hetkellä on markkinoilla. Piste. 660nm 2€/kpl, 450nm 2.5€/kpl, Valkoiset 3€/kpl

Speksit: http://catalog.osram-os.com/catalogue/catalogue.do?act=showBookmark&favOid=000000030000ad4f037c0023 (http://catalog.osram-os.com/catalogue/catalogue.do?act=showBookmark&favOid=000000030000ad4f037c0023)

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 06, 2010, 12:03:45 ip
Minkä hintaisia ledejä yleensä porukka on käyttänyt näihin? led1.de löytyy hieman alle 4e 1w ledejä 450 nm ja 650nm aallonpituuksilla. Yllättävän vaikea on löytää 660 nm tai <450 nm lamppuja..

No täältä (http://www.satisled.com/Wholesale-1w-power-led_c18) kokeilisin alkuun...

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - marraskuu 06, 2010, 20:41:09 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 06, 2010, 12:03:45 ip
Minkä hintaisia ledejä yleensä porukka on käyttänyt näihin? led1.de löytyy hieman alle 4e 1w ledejä 450 nm ja 650nm aallonpituuksilla. Yllättävän vaikea on löytää 660 nm tai <450 nm lamppuja..

No täältä (http://www.satisled.com/Wholesale-1w-power-led_c18) kokeilisin alkuun...

http://www.ledtronics.com/products/ProductsDetails.aspx?WP=C651K1181
Valikoimaa löytyy , tukku hintaan, minimitilaukset yhtä lajia 50-5000kpl.

Aika isoja satseja otettava tuolta. Ei voi oikein tarkan päälle tilata.
Saako "tukkuhintaan" yksityisasiakkaana? Tilannut jonkin verran sivusta yrityksille tarkoitettua tavaraa ja heti nostetaan hintoja, kun on yksityisasiakas kyseessä.

Lainaus käyttäjältä: omarosa - marraskuu 06, 2010, 20:56:00 ip

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - marraskuu 06, 2010, 20:41:09 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 06, 2010, 12:03:45 ip
Minkä hintaisia ledejä yleensä porukka on käyttänyt näihin? led1.de löytyy hieman alle 4e 1w ledejä 450 nm ja 650nm aallonpituuksilla. Yllättävän vaikea on löytää 660 nm tai <450 nm lamppuja..

No täältä (http://www.satisled.com/Wholesale-1w-power-led_c18) kokeilisin alkuun...

http://www.ledtronics.com/products/ProductsDetails.aspx?WP=C651K1181
Valikoimaa löytyy , tukku hintaan, minimitilaukset yhtä lajia 50-5000kpl.

Kaikki noi LEDit ovat 20mA virralla ajettavia. Hyvä jos saa mitään yhteyttämistä aikaan noilla.

Osramin sivuilta en nopeasti katsottuna löytännyt 660nm ultraled iä,enkä vertailukelpoisia tietoja.

SML10R6T-TR
(3.2X2.8MM,1K-RED 2K/RL {RE})   $0.18ea  2000  0.72/0.28 20 55 1.8/2.3 Waterclear 655nm 640nm     Ultra Red 120°@10mA

Jos tosta ledistä avaa pdf tiedoston taulukon, siinä ilmoitetaan
-if: 20mA
-maximum if:30mA
-maximum ifb:150ma

asteet 120 ja valon määrä ?
http://dl.ledtronics.com/pdf/dstr0009.pdf

Osramilla vertailukelpoisia taulukoita 660nm punaisesta ledistä?

Tämmöisen sain juuri valmiiksi. Tuon kokoinen siili riittää sopivasti passiiviseen 8x 1w ja jää n. 45 asteiseksi. Halvimmista komponeneteista kasattuna kustannukset n. 10e.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/led2.jpg)

Lainaus käyttäjältä: omarosa - marraskuu 07, 2010, 17:39:57 ip
Osramin sivuilta en nopeasti katsottuna löytännyt 660nm ultraled iä,enkä vertailukelpoisia tietoja.

SML10R6T-TR
(3.2X2.8MM,1K-RED 2K/RL {RE})   $0.18ea  2000  0.72/0.28 20 55 1.8/2.3 Waterclear 655nm 640nm     Ultra Red 120°@10mA

Jos tosta ledistä avaa pdf tiedoston taulukon, siinä ilmoitetaan
-if: 20mA
-maximum if:30mA
-maximum ifb:150ma

asteet 120 ja valon määrä ?
http://dl.ledtronics.com/pdf/dstr0009.pdf

Osramilla vertailukelpoisia taulukoita 660nm punaisesta ledistä?

660nm GD+ speksi PDF http://catalog.osram-os.com/catalogue/catalogue.do;jsessionid=58BC6A6AC28244BEB7548F2602658902?act=downloadFile&favOid=020000040000f0ce000100b6 (http://catalog.osram-os.com/catalogue/catalogue.do;jsessionid=58BC6A6AC28244BEB7548F2602658902?act=downloadFile&favOid=020000040000f0ce000100b6)

Lainaus käyttäjältä: O - marraskuu 07, 2010, 22:28:34 ip
Tämmöisen sain juuri valmiiksi. Tuon kokoinen siili riittää sopivasti passiiviseen 8x 1w ja jää n. 45 asteiseksi. Halvimmista komponeneteista kasattuna kustannukset n. 10e.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/led2.jpg)

näyttää ihan fiksulta hommalta. saako kuvaa toiminnassa? paljonkos valoa tuota irtoaa?

Minkälaiselle piirilevylle tuollaisia GD+ ledejä kannattaisi alkaa latomaan  ???

Ledit vaikuttavat loistavilta, mutta toteutustapa on kadoksissa. Niitä ei vissiin voi laittaa samalla tapaa kuin O, koska toinen jaloista on yhteydessä lämpöpadiin.

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 11, 2010, 10:53:47 ap
saako kuvaa toiminnassa? paljonkos valoa tuota irtoaa?

Lisäsin vanhoihin mittauksiin.. Yllättävän hyviä tuloksia. Pinta-alaan suhteutettuna ehkä samaa tasoa kuin esli, mutta paremmalla spektrillä. 10w antaa kovia lukuja, mutta siinä onkin eniten mitattavaa aallonpituutta.

Led ufo 90w@55w -  g23 9w heijastimella - e27 20w cool     - 10w white led  - 8x1w RBW
                                                                  esl heijastimella

5cm      43000lux             7500lux                26000lux             61000lux             40000lux
20cm      7000lux             1500lux                 6100lux               5000lux               3000lux
50cm      1500lux              280lux                  1400lux                950lux                 500lux
100cm      400lux               80lux                    450lux

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - marraskuu 06, 2010, 20:41:09 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 06, 2010, 12:03:45 ip
Minkä hintaisia ledejä yleensä porukka on käyttänyt näihin? led1.de löytyy hieman alle 4e 1w ledejä 450 nm ja 650nm aallonpituuksilla. Yllättävän vaikea on löytää 660 nm tai <450 nm lamppuja..

No täältä (http://www.satisled.com/Wholesale-1w-power-led_c18) kokeilisin alkuun...

Hinnat näyttävät olevan kohdillaan, mutta näyttää olevan vain 460-470 nm sinisiä ja 620-630 nm punaisia lamppuja tarjolla..
Tuosta tukkuliikkeestäkään ei ole kovin mielekästä tilata, koska 3000 kpl erät ovat hieman suurehkot  :D

Oli siinä tukkuliikkeessä 100kpl eriäkin 660nm .
Noi ääripäiden ledit on hyviä natikan/auringon valon lisänä , ainakin pienille taimille. Asteita saisi olla ehkä/luulisin 60 - 120,  tai alle 60 jos valaisin kiinnitetään korkealle kasvin yläpuolelle.

Lainaus käyttäjältä: Jamme - marraskuu 12, 2010, 13:45:24 ip
Minkälaiselle piirilevylle tuollaisia GD+ ledejä kannattaisi alkaa latomaan  ???

Ledit vaikuttavat loistavilta, mutta toteutustapa on kadoksissa. Niitä ei vissiin voi laittaa samalla tapaa kuin O, koska toinen jaloista on yhteydessä lämpöpadiin.

Suosittelen tuhansia tunteja testattua menetelmää, joka on esitelty threadin alussa. Laitan videon aiheesta tänään nettiin ja linkin tänne, niin asia lähtee selviämään..

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - marraskuu 15, 2010, 17:42:17 ip

Lainaus käyttäjältä: Jamme - marraskuu 12, 2010, 13:45:24 ip
Minkälaiselle piirilevylle tuollaisia GD+ ledejä kannattaisi alkaa latomaan  ???

Ledit vaikuttavat loistavilta, mutta toteutustapa on kadoksissa. Niitä ei vissiin voi laittaa samalla tapaa kuin O, koska toinen jaloista on yhteydessä lämpöpadiin.

Suosittelen tuhansia tunteja testattua menetelmää, joka on esitelty threadin alussa. Laitan videon aiheesta tänään nettiin ja linkin tänne, niin asia lähtee selviämään..

Arvelluttaa sen kuparin ja sen alla olevan kapton?teipin leikkelyä. Sen leikkaustarkkuus sivusuunnassa lienee muutama milli. Mielummin millin pari leveämpi rako, kuin liian soukka. Tuleehan ne jalat aavistuksen irti siitä rungosta. Mutta sen kuparin leikkaaminen aavistuksen kaptonia lyhyemmäksi ???  Miten ihmeessä siinä onnistuu niin, että se alla oleva teippi ei vahingoitu, eikä se kupari siten ota kiinni alumiiniin.

Lainaus käyttäjältä: Jamme - marraskuu 15, 2010, 19:41:59 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - marraskuu 15, 2010, 17:42:17 ip

Lainaus käyttäjältä: Jamme - marraskuu 12, 2010, 13:45:24 ip
Minkälaiselle piirilevylle tuollaisia GD+ ledejä kannattaisi alkaa latomaan  ???

Ledit vaikuttavat loistavilta, mutta toteutustapa on kadoksissa. Niitä ei vissiin voi laittaa samalla tapaa kuin O, koska toinen jaloista on yhteydessä lämpöpadiin.

Suosittelen tuhansia tunteja testattua menetelmää, joka on esitelty threadin alussa. Laitan videon aiheesta tänään nettiin ja linkin tänne, niin asia lähtee selviämään..

Arvelluttaa sen kuparin ja sen alla olevan kapton?teipin leikkelyä. Sen leikkaustarkkuus sivusuunnassa lienee muutama milli. Mielummin millin pari leveämpi rako, kuin liian soukka. Tuleehan ne jalat aavistuksen irti siitä rungosta. Mutta sen kuparin leikkaaminen aavistuksen kaptonia lyhyemmäksi ???  Miten ihmeessä siinä onnistuu niin, että se alla oleva teippi ei vahingoitu, eikä se kupari siten ota kiinni alumiiniin.

Sori, videon kanssa kestää nyt hieman.. Olen keskellä aavikkoa autossa Egyptissä tällä hetkellä niin datayhteys ei oo ihan suomitasoa :D

Homma menee niin, että ensin vedetään kaptoni huolellisesti jäähyyn kiinni. Sen jälkeen leikellään yksipuolisesta kupariteipistä sopivan mittaisia pätkiä ja liimataan ne kaptonin päälle. Sitten saksitaan kaksipuolisesta kupariteipistä sopivan kokoisia palasia ja liimataan ne poikittain edellisten väliin. Sitten painetaan ledin lämpötassu kaksipuoliseen teippiin ja kolvataan anodi ja katodi yksipuoliseen kupariteippiin. Lopuksi vielä kerros kaptonia päälle. Tällä menetelmällä on tehty satoja valaisimia, joilla on tuhansia käyttötunteja ilman ongelmia. Virran kanssa kannattaa olla hieman varovainen (joku 500mA on ihan ok). Jos laittaa kovin tiheeseen, on otettava käyttöön tuuletin ja ihan kunnon jäähy.

Se kapton taitaa eristää kuparin alumiinista sen verran hyvin, että juotos onnistuu helposti peruskolvilla?

Mistä hommasit kupariteipit? Tuntuu olevan aika tyyriitä....

Lainaus käyttäjältä: Jamme - marraskuu 16, 2010, 12:22:33 ip
Se kapton taitaa eristää kuparin alumiinista sen verran hyvin, että juotos onnistuu helposti peruskolvilla?

Mistä hommasit kupariteipit? Tuntuu olevan aika tyyriitä....

Kyllä onnistuu ja vieläpä varsin näppärästi. Itse painan kolvilla yleensä niin, että se koskettaa ledin kontakteja vain reunasta. Saman tien kun työntää tinan siihen ledin, kupariteipin ja kolvin yhtymäkohtaan, niin minimoi ledin lämmityksen. Kupariteippiä saa digikeyltä (iso valikoima, 2 puolista en ole muualta löytänytkään), rapidonline.co.uk:lta (copper track) tai suomesta kouluelektroniikasta (löytyy nimellä kuparifolioteippi, 9€/33m). Yksipuolista löytyy, 2-puoleista en tosiaan ole löytänyt muualta kuin digikeyltä.

Olen suunnitellut vielä tän vuoden puolella järjestäväni workshopin joko Helsingissä tai Tampereella (tai ehkä molemmissa) tällaisten valaisimien rakennuksesta kiinnostuneille. Samalla saadaan komponentit (ja teipit) halvemmalla.

Ystäväni mittasi 660nm Osram GD+ eli LH W5AM-1T3T-1 säteilyn spektroradiometrillä. Tulos: 35% PAR hyötysuhde @ 100mA. Eli 35% jokaisesta sähköwatista tuottaa kasveille yhteytyksen kannalta hyödyllistä, mutta myös "yhteyttämisen kannalta lähes täydellistä" 660nm säteilyä.

Muita mittaustuloksia: 663nm @ 400mA, hyötysuhde 33%, 28% @ 750mA, 24.5% @ 1A. Olemme tutkineet monen eri valmistajan LEDejä, ja tämä Osramin uusi LH on ihan omaa luokkaansa.

Esim. natikassa on n. 25%-35% hyötysuhde mikä tarkoittaa, että pahimmassa tapauksessa vain 25% sähköstä muuttuu ylipäätään valoksi. Sitten voidaan katsoa natikan polttimon spektrijakaumaa niin saadaan PAR (photosynthetically active radiation eli 400-700nm säteily) ja myös PUR (photosynthetically useful radiation eli PAR x Quantum Yield Curve (aallonpituuden "vaikutustehokerroin" fotosynteesin nähden)) hyötysuhde laskettua.

Koska tuo 664-670nm sattuu olemaan kasvien sisältämän klorofylli a:n kannalta "parasta" valoa, kyseinen LED "voittaa natikan" mennen tullen jos mitataan yhteyttämisen määrään suhdetta kulutettuun sähköön olettaen, että myös muut kasvin tarvitsemat aallonpituudet ovat saatavilla. Sillä vaikka natikan valosta PAR valoa on polttimesta riippuen n. 25-35%, PUR hyötysuhde ei ole sama, sillä natikan valotehosta suuri osa on 575-600nm alueella jolla ei sijaitse klorofyllin yhteyttämishuippuja. Ero fotonin energiassa (eV) 660 ja 575nm välillä on tosin n. 13% 575nm eduksi.

Noi 20mA ledit tuottaa naurettavan vähän valoa. Vertailun vuoksi Osram GD+ LUW W5AM (Cool white) tuottaa parhaimmillaan yli 30000 millikandelaa (mcd) eli n. 150 lumenia 350mA virralla, kun noi 20mA LEDit tuottaa jonkun 150millikandelaa. Osramin LUW W5AM:n sinisen pään säteilymaksimi osuu kaiken lisäksi sopivasti klorofylli b:n sinisen pään absorbaatiomaksimiin.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - marraskuu 16, 2010, 17:18:38 ip
Ystäväni mittasi 660nm Osram GD+ eli LH W5AM-1T3T-1 säteilyn spektroradiometrillä. Tulos: 35% PAR hyötysuhde @ 100mA. Eli 35% jokaisesta sähköwatista tuottaa kasveille yhteytyksen kannalta hyödyllistä, mutta myös "yhteyttämisen kannalta lähes täydellistä" 660nm säteilyä.

Muita mittaustuloksia: 663nm @ 400mA, hyötysuhde 33%, 28% @ 750mA, 24.5% @ 1A. Olemme tutkineet monen eri valmistajan LEDejä, ja tämä Osramin uusi LH on ihan omaa luokkaansa.

Esim. natikassa on n. 25%-35% hyötysuhde mikä tarkoittaa, että pahimmassa tapauksessa vain 25% sähköstä muuttuu ylipäätään valoksi. Sitten voidaan katsoa natikan polttimon spektrijakaumaa niin saadaan PAR (photosynthetically active radiation eli 400-700nm säteily) ja myös PUR (photosynthetically useful radiation eli PAR x Quantum Yield Curve (aallonpituuden "vaikutustehokerroin" fotosynteesin nähden)) hyötysuhde laskettua.

Koska tuo 664-670nm sattuu olemaan kasvien sisältämän klorofylli a:n kannalta "parasta" valoa, kyseinen LED "voittaa natikan" mennen tullen jos mitataan yhteyttämisen määrään suhdetta kulutettuun sähköön olettaen, että myös muut kasvin tarvitsemat aallonpituudet ovat saatavilla. Sillä vaikka natikan valosta PAR valoa on polttimesta riippuen n. 25-35%, PUR hyötysuhde ei ole sama, sillä natikan valotehosta suuri osa on 575-600nm alueella jolla ei sijaitse klorofyllin yhteyttämishuippuja. Ero fotonin energiassa (eV) 660 ja 575nm välillä on tosin n. 13% 575nm eduksi.

Noi 20mA ledit tuottaa naurettavan vähän valoa. Vertailun vuoksi Osram GD+ LUW W5AM (Cool white) tuottaa parhaimmillaan yli 30000 millikandelaa (mcd) eli n. 150 lumenia 350mA virralla, kun noi 20mA LEDit tuottaa jonkun 150millikandelaa. Osramin LUW W5AM:n sinisen pään säteilymaksimi osuu kaiken lisäksi sopivasti klorofylli b:n sinisen pään absorbaatiomaksimiin.

Tämä kuulostaa jo vähän vakuuttavammalta, kuin nuo "mutu"-tiedot, joita täällä muutama henkilö tuntuu jakelevan...

Teetkö työksesi alan hommia? Fysiikan tutkijana?

En sentään, mut otan harrastukset tosissaan  ;)

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - marraskuu 16, 2010, 17:18:38 ip
664-670nm sattuu olemaan kasvien sisältämän klorofylli a:n kannalta "parasta" valoa, kyseinen LED "voittaa natikan" mennen tullen jos mitataan yhteyttämisen määrään suhdetta kulutettuun sähköön olettaen, että myös muut kasvin tarvitsemat aallonpituudet ovat saatavilla.

Osramin LUW W5AM:n sinisen pään säteilymaksimi osuu kaiken lisäksi sopivasti klorofylli b:n sinisen pään absorbaatiomaksimiin.

Eikö Osram OSLON SSL sarjan LH CP7P hyper red 644 - 666 nm 320 mW (400 mA) 80 asteen ledi soveltuisi paremmin tai LH CPDP 150 astetta.

Toi 660nm Osram GD+ eli LH W5AM- 170 astetta ampuu niin seinille , että tarvitsisi jonkun kuvun kasaamaan valokeilaa tai peilit seinille.

Lainaus käyttäjältä: omarosa - marraskuu 16, 2010, 22:16:16 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - marraskuu 16, 2010, 17:18:38 ip
664-670nm sattuu olemaan kasvien sisältämän klorofylli a:n kannalta "parasta" valoa, kyseinen LED "voittaa natikan" mennen tullen jos mitataan yhteyttämisen määrään suhdetta kulutettuun sähköön olettaen, että myös muut kasvin tarvitsemat aallonpituudet ovat saatavilla.

Osramin LUW W5AM:n sinisen pään säteilymaksimi osuu kaiken lisäksi sopivasti klorofylli b:n sinisen pään absorbaatiomaksimiin.

Eikö Osram OSLON SSL sarjan LH CP7P hyper red 644 - 666 nm 320 mW (400 mA) 80 asteen ledi soveltuisi paremmin tai LH CPDP 150 astetta.

Toi 660nm Osram GD+ eli LH W5AM- 170 astetta ampuu niin seinille , että tarvitsisi jonkun kuvun kasaamaan valokeilaa tai peilit seinille.

Mistäs löysit Oslon LH:n? Oslon ois kyl kiva, mut ongelma on ettei se ole käsin kolvattavissa. 170° on kokonaiskulma, kyllä se suurin osa tulee kuitenkin sinne minne pitääkin. Ja kyllähän tosimies askartelee tarvittaessa heijastimenkin ;)

Lainaus käyttäjältä: yan - marraskuu 11, 2010, 10:53:47 ap
saako kuvaa toiminnassa?

Toiminta kuva siis. Vaikea tuota on fiksusti kyllä valottaa.. 2:1:1 RBW on jo ihan oleskelu kelpoinen värin sävy.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/led8w.jpg)

Ohessa linkki: LED-valaistus kasvihuoneisiin Diplomityö
http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100209.pdf
Lopussa on muutama LED-valaisimien valmistaja ja aika kattava lähdeluettelo.

Tässäkin tutkimustuloksia, tosin rucolan kasvatuksesta...

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13436/Vantola_Ulla_1.pdf?sequence=2 (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/13436/Vantola_Ulla_1.pdf?sequence=2)

Molempien valojen teho oli noin 200W/m2 ja Rucolan kasvu suurin piirtein samaa luokkaa. Mitä tästä siis voi päätellä? Sen ehkä että ei ne ledit niin erinomaisia vielä ole.

Sen verran liippaa läheltä tätä aihetta, että kysynkin onko kenelläkään kokemusta punaisesta laserista valonlähteenä kasvatuksessa. Aallonpituus osuisi aika hyvin ilmeisesti kohdilleen ja ainakin riisin viljelystä jotain juttuakin löytyy aiheesta, kohtuu pienitehoisia lasereita on hommassa menestyksellisesti käytetty ledien kanssa yhteistyössä. Ledeissä taas luin testatun pulssittamista esimerkiksi +720Hz taajuudella sähkön säästämiseksi kasvun kärsimättä.

Lainaus käyttäjältä: jla1710 - marraskuu 23, 2010, 00:56:10 ap
Molempien valojen teho oli noin 200W/m2 ja Rucolan kasvu suurin piirtein samaa luokkaa. Mitä tästä siis voi päätellä? Sen ehkä että ei ne ledit niin erinomaisia vielä ole.

entä se sähkönkulutus tai ledien parempi kestävyys? Ne ainakin ovat aika oleellisia ominaisuuksia ledien suuntaan. Mutta kuten noissakin tutkimuksissa on todettu, ledien hinta ja kehitys ovat vielä liian kaukana laajamittaisen käytön vaatimista.

Rucola tutkimuksessa puhuttiin 200W/m² "valotehosta". Onko kyseessä diplomityössä mainittu "asennusteho", jota 400W natikoilla vaadittiin 100W/m².

Kuulostaa siltä, mikäli LED-valossa on mitattu 130-140 μmol/m²/s. ( moolithan ovat kokonaismäärä, olisi hyvä tietää mille alalle ne moolit meni ja missä ajassa. Pikku merkintävirhe tutkielmassa, kun m:llä tarkoitetaan 1000 kertaa suurempaa määrää ). Tämä luku kuitenkin täsmäisi Philipsin speksien mukaan (http://www.lighting.philips.com/gl_en/global_sites/lighting/oem/product_pages/greenpower_led_module.php?main=gl_en_oem&parent=gl_en_oem&id=gl_en_oem&lang=en), niissä kun luvataan 1 μmol/s /W. Eli luultavasti nimenomaan asennusteho, eli 200W ottotehoa / neliömetri sekä SPNA että LED valaisimilla.

Mitattu valonmäärä oli ilmeisesti PAR alueen valoa. Höökiä oli siis LED puolella kivasti, kun valaisinten ottoteho? sama kuin natikoilla. Erot olivat olemassa, mutta vähäisiä. Syitä lienee palon. Paljonko LED tehoa olisi voinut vähentää, jotta tulos olisi suunnilleen sama kuin natikoilla? Miten muut asiat, olisiko lannoiteohjelmaa syytä vähän kalibroida? Mitä jos valon jaksotuksia muuttaa? ym ym.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että hyvällä 600w LED valoilla nykyään pääsee vähintään samaan tulokseen kuin 600w natikalla, käytännössäkin, joskin ero ei kovin raju ollut. Liikaa höökiä LED puolella? Kasvithan eivät tarvitse niin paljoa LED valoa, ehkä.

Toinen havainto, mikä tehtiin molemmissa töissä, oli se, että natikka säteilee kohtuu kivasti myös infrapunaa. Tästä on joko hyötyä tai haittaa, tapauskohtaisesti. Harrastelijan kasvihuoneessa kenties hyöytä, kun saadaan lämmitystäkin samalla, harvemmin kun harrastelijalla on mahdollisuutta suorasähköä edullisempaan lämpöjärjestelmään. Sisätiloissa patteria voi pitää pienemmällä, mutta taasen liika lämpö on monesti myös haitaksi....

Summa Summarum: LEDit tulee ryminällä ja näyttävät aikuisten oikeasti tosissaan haastavan saman ottotehon omaavat natikat. Mutta väitteisiin 90w uhvo parempi kuin 600w natti kokonaisuutta jatellen, en usko. 600w uhvo antanee paremman tuloksen kuin 600w natti monien kokeiden ja etenkin teorian perusteella.

LED rucola:
-Tiiviimpi kasvusto, ei ollenkaan harvaa kasvustoa toisin kuin hps-valolla kasvaneissa (7%)
-LED valossa kasvaneissa osa erinomaista ja 87% hyvää, hps-valolla kasvaneissa ei ollenkaan luokkaa erinomainen ja hyvän osuus 60%.

Laatu tosin korvasi määrän, sillä sekä tuore-että kuivapaino oli LED-kasvustoilla heikompi. Miksi kasvusto oli paremman kokoista, mutta huonompilaatuista HPS-lampulla? Itse arvioin lämpötilan nousua. Se kiihdyttää kasvun alkua, mutta samalla laatu kärsii. LED oli kokeenkin mukaan loppua kohti kirinyt tasaisesti kasvussa.

nyt pääseepi itsekkin väsäilemään tälläisen laitoksen ja testailemaan miten kasvit kasvavat.

tarkoitus siis tehdä 15 punaisella, 5 sinisellä ja 3 valkoisella ledillä toimiva lamppu. Niin että värilliset ledit saa kytkettyä tarpeen mukaan pois päältä esimerkiksi vieraiden saapuessa. Voi olla tottumattomalla epämukavaa kun olohuoneessa tohottaa violettia valoa syöksevä lamppu  :D

Olisihan noita valkoisia voinut laittaa enemmänkin. Tarkoitus on tehdä lamppu niin, että myöhemmin valkoisia ledejä( ja muitakin ) voi lisätä tarvittaessa. Eli lamppu voisi toimia myös normaalina valaisimena. Tällähetkellä nuo 3 lediä tuottavat lähinnä tunnelmavalaistusta.

ledit sain rahaa vastaan zaxxon:lta, kiitos hänelle :)

Oisiko sinulta saanut zaxxon mahdollisesti 730nm, 12000k ja 380nm ledejä. Vai onko sulla noita perus valkosia ja punasia/sinisiä saatavilla vain?

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 00:51:08 ap
Oisiko sinulta saanut zaxxon mahdollisesti 730nm, 12000k ja 380nm ledejä. Vai onko sulla noita perus valkosia ja punasia/sinisiä saatavilla vain?

Löytyy muutama kappale EFEF ja EFEV Edixeon Federaleita (730-750nm ja 395-410nm) tai sitten Edixeon S:ää saan tilattua noissa väreissä. Millaisista määristä on kyse? 12000K kuulostaa aika oudolta? En ole tavannut yhdelläkään valmistajalla noin kylmää valkoista. Edison kyllä antaa EFEW:n värilämpötilahaarukaksi 5000-10000K mutta hajonta on aika suurta. Osramilta löytyy 6500K LUW, jota mulla on vielä muutama jäljellä, ja joka on varsin sopiva kasvivaloihin.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - joulukuu 02, 2010, 06:04:50 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 00:51:08 ap
Oisiko sinulta saanut zaxxon mahdollisesti 730nm, 12000k ja 380nm ledejä. Vai onko sulla noita perusvalkosia ja punasia/sinisiä saatavilla vain?

Löytyy muutama kappale EFEF ja EFEV Edixeon Federaleita (730-750nm ja 395-410nm) tai sitten Edixeon S:ää saan tilattua noissa väreissä. Millaisista määristä on kyse? 12000K kuulostaa aika oudolta? En ole tavannut yhdelläkään valmistajalla noin kylmää valkoista. Edison kyllä antaa EFEW:n värilämpötilahaarukaksi 5000-10000K mutta hajonta on aika suurta. Osramilta löytyy 6500K LUW, jota mulla on vielä muutama jäljellä, ja joka on varsin sopiva kasvivaloihin.

Kiva kuulla  :D
En ois tartten ku kaksi 730-750nm ja kaksi 395-410nm. Ne tulisivat 300W ledivalon rinnalle vähän "parantamaan" spektrejä, tiedä nyt sitten kuinka valtava hyöty niistä on? Oisiko sulla mitään ideaa monta kyseisiä ledejä kannattaisi laittaa. Tota 395-410nm ei varmaan kauheasti kannata olla?

Muutama 6500k ledikin olisi ihan jees. Oisiko sinulta saanut kanssa sinistä 460-470nm paikkeilla olevaa?

12000k kylmää näin yhdessä ledivalossa olevan nimeltä 2011 blackstar lighthouse. Ovat "maailman johtava" ledivalomyyjä.
Tässä kuva siitä. Jos vaikka sinä erottaisit noista ledeistä värien perusteella mitä spektrejä ovat. Osaisi vähän laskea suhdetta monta laittaa 300W rinnalle. Ymmärtäisin et voi violetti on 730nm paikkeilla olevaa jne...

http://cgi.ebay.co.uk/ws/eBayISAPI.dll?VISuperSize&item=280597766759

Laitan myös linkin yhteen tutkimukseen kasvien hyödyntämistä spektreistä.

http://www.mediafire.com/?oj03od6cyhsn1by

Paljonko tollaisen aparaatin rakentaminen maksaisi kaikkineen osineen? Oisin tietenkin tarttenu apua sen kasaamisessa. Jonkin verran on vain tullut kolvailtua  ::)

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 12:33:18 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - joulukuu 02, 2010, 06:04:50 ap

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 00:51:08 ap
Oisiko sinulta saanut zaxxon mahdollisesti 730nm, 12000k ja 380nm ledejä. Vai onko sulla noita perusvalkosia ja punasia/sinisiä saatavilla vain?

Löytyy muutama kappale EFEF ja EFEV Edixeon Federaleita (730-750nm ja 395-410nm) tai sitten Edixeon S:ää saan tilattua noissa väreissä. Millaisista määristä on kyse? 12000K kuulostaa aika oudolta? En ole tavannut yhdelläkään valmistajalla noin kylmää valkoista. Edison kyllä antaa EFEW:n värilämpötilahaarukaksi 5000-10000K mutta hajonta on aika suurta. Osramilta löytyy 6500K LUW, jota mulla on vielä muutama jäljellä, ja joka on varsin sopiva kasvivaloihin.

Kiva kuulla  :D
En ois tartten ku kaksi 730-750nm ja kaksi 395-410nm. Ne tulisivat 300W ledivalon rinnalle vähän "parantamaan" spektrejä, tiedä nyt sitten kuinka valtava hyöty niistä on? Oisiko sulla mitään ideaa monta kyseisiä ledejä kannattaisi laittaa. Tota 395-410nm ei varmaan kauheasti kannata olla?

Muutama 6500k ledikin olisi ihan jees. Oisiko sinulta saanut kanssa sinistä 460-470nm paikkeilla olevaa?

12000k kylmää näin yhdessä ledivalossa olevan nimeltä 2011 blackstar lighthouse. Ovat "maailman johtava" ledivalomyyjä.
Tässä kuva siitä. Jos vaikka sinä erottaisit noista ledeistä värien perusteella mitä spektrejä ovat. Osaisi vähän laskea suhdetta monta laittaa 300W rinnalle. Ymmärtäisin et voi violetti on 730nm paikkeilla olevaa jne...

http://cgi.ebay.co.uk/ws/eBayISAPI.dll?VISuperSize&item=280597766759

Laitan myös linkin yhteen tutkimukseen kasvien hyödyntämistä spektreistä.

http://www.mediafire.com/?oj03od6cyhsn1by

Paljonko tollaisen aparaatin rakentaminen maksaisi kaikkineen osineen? Oisin tietenkin tarttenu apua sen kasaamisessa. Jonkin verran on vain tullut kolvailtua  ::)

Rupeaa vaikutus olemaan homeopatian puolelle noissa määrissä. :) Jos sulla on 300W tohotin, niin 2kpl 730nm ja 400nm LEDiä on ku koittaisit pipetillä lisätä vettä sateeseen. 450nm Osram GD+ LD W5AM deep blue -sinistä löytyy. Se on erittäin hyvä sininen LED, joka sopii kasveille (säteilyteho 355-630mW @ 350mA = n.30-60% hyötysuhde).

Toi "maailman johtava" vaikuttaa hieman agressiivisemmin markkinoidulta perus kiinakamalta. Itseäni nauratti eniten kohta: "Digital driver and LED's run in series allows the 240w unit to consume as little as 120w depending on line voltage purity" :D Siellä on selkeästi "maailman johtavia" sähköinsinöörejä töissä.

Oon hieman skeptinen et sun kannattaa ruveta itse rakentamaan 300W LED-valoa, jos ei oo kauheesti kokemusta kolvauksestakaan. Voi meinaan tulla kallis kokeilu.. Nopea arvio kustannuksista nousee yli 500 euron. Tai sit melkein suosittelisin vesijäähyä ja ampeerin virtoja tommoseen, jolloin selviäisit pienemmällä LEDimäärällä. Mut tokihan mä sulle LEDit myyn jos sä haluut :)

Itseasiassa mä oon tilannut jo 300w ledin (kyseisestä puljusta) :D Eli ei tartte alkaa rakentelemaan itse. Ajattelin vaan, että oisin lisännyt vähän spektrejä sen rinnalle. Se on ihan perus 660 ja 425nm. Tulevat uk:n varastosta.

Löytyy myös keskustelua tuolta torin puolelta, nimellä Ledvalo kimppatilaus Usa osa 2.

Määrät näissä uuden sukupolven (onko se nyt sitten 5 generation) lampuissa noissa muissa spektreissä kuin punainen 660, 630, sininen 425,43 jne.. Ovat vähäisiä. Kyseessä on oikeasti vain muutama ledi lampussa. Nekin ovat suunnattu hampun kasvattajille.

Sitä mietin, että onko kannattavaa alkaa väsäilemään tälläsiä pieni määriä eri spektrejä??

Oisko sul ollu kans tota 630 paikkeilla olevaa lediä. Oisin voinu vaikka rakentaa sellasen pienen lisävalon tohon 300w rinnalle. Ajattelin et ois voinu lisätä muutamia 630nm, 450nm ja 6500k lisäksi. Ehkä jotain samanlaista kuin yan tekee.

Näetkö sinä mitään järkeä tässä?? Vai olisiko järkevämpää ihan kasvatella tolla pelkällä 300W??

Kiitos

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 14:52:46 ip
Itseasiassa mä oon tilannut jo 300w ledin (kyseisestä puljusta) :D Eli ei tartte alkaa rakentelemaan itse. Ajattelin vaan, että oisin lisännyt vähän spektrejä sen rinnalle. Se on ihan perus 660 ja 425nm. Tulevat uk:n varastosta.

Löytyy myös keskustelua tuolta torin puolelta, nimellä Ledvalo kimppatilaus Usa osa 2.

Määrät näissä uuden sukupolven (onko se nyt sitten 5 generation) lampuissa noissa muissa spektreissä kuin punainen 660, 630, sininen 425,43 jne.. Ovat vähäisiä. Kyseessä on oikeasti vain muutama ledi lampussa. Nekin ovat suunnattu hampun kasvattajille.

Sitä mietin, että onko kannattavaa alkaa väsäilemään tälläsiä pieni määriä eri spektrejä??

Oisko sul ollu kans tota 630 paikkeilla olevaa lediä. Oisin voinu vaikka rakentaa sellasen pienen lisävalon tohon 300w rinnalle. Ajattelin et ois voinu lisätä muutamia 630nm, 450nm ja 6500k lisäksi. Ehkä jotain samanlaista kuin yan tekee.

Näetkö sinä mitään järkeä tässä?? Vai olisiko järkevämpää ihan kasvatella tolla pelkällä 300W??

Kiitos

Suosittelen et kokeilet eka miten se pelittää, ja lisää sitten valoa sen mukaan millaisia tuloksia saat. Voi esim. olla että se vaatii vähän sinistä boostaamaan vegevaihetta yms.

Helou olen uusi foorumilla, olen kanssa aloittanut oman led kasvatusvalon rakennus projektin ja chilejä kasvatan pian ensikertaa.

Tänään hain jäähdytinprofiilit, ei ollut isompia kokoja kuin 200x100x25 niin ostin niitä 2kpl. Virtalähteitä odotellaan amerikasta, paketti lähetetty eilen yöllä saa nähdä kaunko kestää. Ledit ovat luultavasti tämän viikon loppu puolella tulon päällä zaxxonilta.

Yhtä odotusta tämä joulun aika, melkeen repeän liitoksistani jo, että pääsee rakentelemaan!!!! :D

Paneelin tehoksi laskeskelin ~43w-60w

Niin joo ja eillen laitoin fataliista muutamat siemenetkin tulemaan, että pääsee heti kokeilemaan, kun vaan saa valon valmiiksi.

Tommonen tilaus:
1 x Habanero, Caribbean Red
1 x Lemon Drop
1 x Naga Morich
1 x Fatalii Gourmet Smoked Naga Morich Premium (13ml)

Montako siementä tulee tommoses yhes lajike pussis?

LainausMontako siementä tulee tommoses yhes lajike pussis?

5-8 kpl.

Lainaus käyttäjältä: Kaltsu - joulukuu 02, 2010, 16:42:21 ip

LainausMontako siementä tulee tommoses yhes lajike pussis?

5-8 kpl.

Ok. Kiitos tästä. :D

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - joulukuu 02, 2010, 15:03:36 ip

Lainaus käyttäjältä: Coofdrad - joulukuu 02, 2010, 14:52:46 ip
Itseasiassa mä oon tilannut jo 300w ledin (kyseisestä puljusta) :D Eli ei tartte alkaa rakentelemaan itse. Ajattelin vaan, että oisin lisännyt vähän spektrejä sen rinnalle. Se on ihan perus 660 ja 425nm. Tulevat uk:n varastosta.

Löytyy myös keskustelua tuolta torin puolelta, nimellä Ledvalo kimppatilaus Usa osa 2.

Määrät näissä uuden sukupolven (onko se nyt sitten 5 generation) lampuissa noissa muissa spektreissä kuin punainen 660, 630, sininen 425,43 jne.. Ovat vähäisiä. Kyseessä on oikeasti vain muutama ledi lampussa. Nekin ovat suunnattu hampun kasvattajille.

Sitä mietin, että onko kannattavaa alkaa väsäilemään tälläsiä pieni määriä eri spektrejä??

Oisko sul ollu kans tota 630 paikkeilla olevaa lediä. Oisin voinu vaikka rakentaa sellasen pienen lisävalon tohon 300w rinnalle. Ajattelin et ois voinu lisätä muutamia 630nm, 450nm ja 6500k lisäksi. Ehkä jotain samanlaista kuin yan tekee.

Näetkö sinä mitään järkeä tässä?? Vai olisiko järkevämpää ihan kasvatella tolla pelkällä 300W??

Kiitos

Suosittelen et kokeilet eka miten se pelittää, ja lisää sitten valoa sen mukaan millaisia tuloksia saat. Voi esim. olla että se vaatii vähän sinistä boostaamaan vegevaihetta yms.

Jep, tehään näin. Mietin kans et tota sinistä vois vähän laittaa buustaamaan kasveja.

Onko mitään käsitystä, millaisissa hyötysuhteissa nykyiset massamarkkinoilla olevat 1W ledit pyörivät noin yleisesti? Tapaus 660nm Osram GD on hyvin analysoitu sekä mainioksi todettu :) Mutta miten esimerkiksi muut 660nm nimellisteholtaan 1W ledit pärjäävät vertailussa?

Olisi, myös hyvä, jos keräisi tänne miltä kaikilta valmistajilta edes löytyy 660nm punaisia.

http://www.edison-opto.com.tw/ löytyy 2 eri sarjaa. Halpoja ovat kun katselin... zaxxon:ilta ilmeisesti löytyi näitäkin hintaa en ole kysynyt.

http://www.dominant-semi.com/index.php?mid=41 löytyy 660nm, laadusta ei mitään hajua.

Osramia en edes mainitse, kun sitä on hehkutettu koko keskustelun alusta asti :D

Nopealla mulqasulla noissa halvemmissa 1W ledeissä hyötysuhde ei ole kovin kaksinen, ts. 11% luokkaa. Huom: Karkea arvio.

Kyllä niilläkin kasvivalaisimen aikaan saa, mutta natikkavastaavuuksista on huono retostella, vaikka noillakin ledeillä tehty valaisin soveltunee pienten / bonsaichilin kasvatukseen erinomaisesti, paremmin kuin esim. natikka.

Edit: Pidemmällä mulqasulla noi Edisonin Edixeonit @350mA näyttivät jo paremmilta: ~27% hyötysuhdetta sinisil, 18.5% hyötysuhde 660nm, 625nm _karkeasti_ samoilla luvuilla kuin Osrami.

Nyt on kaikki tarvittavat osat kasassa oman ledivalon tekoon. (kiitos zaxxon:in) Mietin vain nyt, mulla on 2x meanwell virtalähdettä -> http://www.meanwell.com/search/lpc-35/default.htm. Ei ollut alle 700mA tarjolla kyseisessä paikassa mistä ostin, niin päätin että ajan punaisiakin 700mA.

Tekisinkö niin, että ajaisin esim. 10 punaista, 3 sinistä ja 2 valkoista yhdellä lähteellä. Näin molemmat lähteet kuormittuisivat yhtä paljon ja saisin periaatteessa 2x pientä valoa, kun jäähdytinprofiilejakin on 2. Tuskin rasittuisivat virtalähteetkään niin kovaa, kuin alemmalla tavalla..

Vai ajanko 6 sinistä ja 4 valkoista omalla virtalähteellä ja 20 punaista omalla.

Kertokaapa nyt, että eihän siitä ole haittaa, jos ajaa monia ei värejä samalla virtalähteellä ja niiden jännitteet ovat eri suuruisia. esim sinisissä ja valkoisissa on ~3,45v @ 700mA ja punaisissa 2.4 @ 700mA. Joku vaan pelotteli, että punaisten jännite voisi nousta, tiedä sitten onko mitään perää...

Tutkiskelin tota zaxxon:in kytkeentää ketjun alkupäässä ja siinä oli aluksi meinattu ajaa puolet ja puolet, mutta kun oli tarjolla 450mA virtalähde niin kytkentä muuttettiin.

Toivottavasti saitte selvää sekavasta kirjoituksesta.

Pitää varmistaa vielä, ettei tuu katastroofia.

Tuli vähän seikkaperäisemmin analysoitua näitä LED juttuja. Noilla Dragon ledeillä näyttäisi pääsevän hyvinkin uskottaviin tuloksiin.
Suunnittelin niistä Ledeistä oman virtuaalisen 120w lampun ja kyhäsin karkeahkon softan, millä voi tehdä analyysejä :) Tiedä sitten, onko tuommonen kuinka mahoton toteuttaa :p Mutta hyötysuhteeltaan tuo Osrameista kyhätty näyttäisi olevan kaiken mittapuun mukaan huomattavasti natikkaa parempi.

Jos tulee ideoita paremmista analyysi kriteereistä, niistä saa kertoa. Se vaan jurppi, kun ei millään tavalla saanut edes kohtuullisia tietoja mistään.


120W Osram (c) Xbow Edition v0.0
- 8 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 450nm LDW5AM @ 350mA'
- 8 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 465nm LBW5AM @ 350mA'
- 76 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 400mA'
- 20 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 400mA'
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Lumens 3306.82 lm   Candelas 576.547 cd   Angle 170
PAR Power: 40.5145 W
Total PPF: 208.975 micro Einsteins / s
PAR PPF: 208.538 micro Einsteins / s
PAR/W: 33.7621 percent
400 nm - 500 nm        : 26.7779       7.19 W
600 nm - 700 nm        : 180.94        33.1464 W
425 nm - 475 nm        : 23.1977       6.21439 W
625 nm - 675 nm        : 159.52        29.2518 W
Photosynthesis Rate: 31.7716
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 10.475
  Chlorophyll a: 45.6407
  Chlorophyll b: 32.7321


Vertailuksi tässä threadissa linkitetyssä dippatyössä ollut 400W Philips natikka. Digitoin siinä pdf:ssä olevan spektrin, kun ei ole alkup. mittausdataa käytössä niin pientä heittoa on dippatyössä oleviin arvoihin:

Philips 400W Master GreenPower
---------------------------------------------------------------
Nominal Power: 400 W
Lumens 59871.6 lm   Candelas 4764.43 cd   Angle 360
PAR Power: 141.38 W
Total PPF: 730.939 micro Einsteins / s
PAR PPF: 696.273 micro Einsteins / s
PAR/W: 35.345 percent
400 nm - 500 nm        : 37.4574       9.66289 W
600 nm - 700 nm        : 303.792       57.8217 W
425 nm - 475 nm        : 18.3936       4.85478 W
625 nm - 675 nm        : 110.512       20.4876 W
Photosynthesis Rate: 65.1963
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 26.8829
  Chlorophyll a: 54.6863
  Chlorophyll b: 45.1794


Tein virtuaalisen 120W "halpis" valaisimen, mikä kertoo karua kieltä miksi lumen arvoihin ei ole tuijottaminen ja että ihan roiskimalla ei hyvii lamppui saa aikaan:

Ultra hype 120W 450/625 LED '600W HPS Equivalent' De XBow
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Lumens 4200 lm   Candelas 1336.9 cd   Angle 120
PAR Power: 19.0019 W
Total PPF: 94.0896 micro Einsteins / s
PAR PPF: 93.9915 micro Einsteins / s
PAR/W: 15.8349 percent
400 nm - 500 nm        : 12.6373       3.37049 W
600 nm - 700 nm        : 77.5337       14.8139 W
425 nm - 475 nm        : 11.4344       3.05286 W
625 nm - 675 nm        : 46.8067       8.87666 W
Photosynthesis Rate: 11.6421
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 5.31225
  Chlorophyll a: 10.8608
  Chlorophyll b: 8.09449

Kyllä tuokin saattaa soveltua bonsai chileilyyn natikkaa paremmin.

Digitoitu philips natikan spektri
(http://img716.imageshack.us/img716/2574/philipsdigitoituspektri.th.jpg) (http://img716.imageshack.us/i/philipsdigitoituspektri.jpg/)
Paremman virtuaalisen LED valaisimen spektri
(http://img560.imageshack.us/img560/4688/ledxbowspektri.th.jpg) (http://img560.imageshack.us/i/ledxbowspektri.jpg/)

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 09, 2010, 22:50:23 ip
Nyt on kaikki tarvittavat osat kasassa oman ledivalon tekoon. (kiitos zaxxon:in) Mietin vain nyt, mulla on 2x meanwell virtalähdettä -> http://www.meanwell.com/search/lpc-35/default.htm. Ei ollut alle 700mA tarjolla kyseisessä paikassa mistä ostin, niin päätin että ajan punaisiakin 700mA.

Tekisinkö niin, että ajaisin esim. 10 punaista, 3 sinistä ja 2 valkoista yhdellä lähteellä. Näin molemmat lähteet kuormittuisivat yhtä paljon ja saisin periaatteessa 2x pientä valoa, kun jäähdytinprofiilejakin on 2. Tuskin rasittuisivat virtalähteetkään niin kovaa, kuin alemmalla tavalla..

Vai ajanko 6 sinistä ja 4 valkoista omalla virtalähteellä ja 20 punaista omalla.

Kertokaapa nyt, että eihän siitä ole haittaa, jos ajaa monia ei värejä samalla virtalähteellä ja niiden jännitteet ovat eri suuruisia. esim sinisissä ja valkoisissa on ~3,45v @ 700mA ja punaisissa 2.4 @ 700mA. Joku vaan pelotteli, että punaisten jännite voisi nousta, tiedä sitten onko mitään perää...

Tutkiskelin tota zaxxon:in kytkeentää ketjun alkupäässä ja siinä oli aluksi meinattu ajaa puolet ja puolet, mutta kun oli tarjolla 450mA virtalähde niin kytkentä muuttettiin.

Toivottavasti saitte selvää sekavasta kirjoituksesta.

Pitää varmistaa vielä, ettei tuu katastroofia.

Jos sulla on käytössa tasavirtalähde niin jännitteellä ei ole mitään muuta väliä, kuin että ylitetään tuon ledin kynnysjännite eli (3,45 V tai 2,4 V). Tietenkin jos ajatellaan niin jännitteellä on väliä siinämielessä, että se ei saa kasvaa liian suureksi. Siis tässä tarkoitan sitä jännitettä, mitä ledi ei kestä. Se tieto pitäisi löytyä datasheetistä. Kuitenkin tälleen mututuntumalta sun virtalähteestä ei taida lähteä edes niinpaljon jännitettä, että sillä saisi rikottua ledit.

Itse päädyin myöskin ajamaan ledejä 700 mA virralla, saapi vähän enemmän valoa irti. ;) Ei haittaa vaikka käyttöikä hieman lyheneekin. Hyötysuhde tietenki laskee muutamia prosentteja, mutta minkäs teet. ;D

Minkälaisiin jäähdytysratkaisuihin te rakentelijat ootte päätyny? Minusta (ainakaan isommilla virroilla) tuo kapton teippi viritelmä ei anna tarpeeks suurta jäähdytystehoa. Se ledi voi lämmetä yllättävänki lämpimäksi. Kun tutkiskelin tuota datalehteä nii lediä kannattaa ajaa korkeintaa 60 asteen lämpötilassa, mieluiten alle 40.. Koska sillon tuo valoteho alkaa kärsimää huomattavasti.


Ihan hyvät analyysi tulokset olit saanu aikaan. :) Pystyykö noita laskelmia tekemään esimerkiksi jos ledejä ajaisi suuremmilla virroilla? Vaikka tuolla 700 mA? Kuinkahanpaljon vertailtavuus muuttusi.

Ei se niin kauhian pahasti näyttänyt laskevan, en vastaa mahollisista virhreistä :p Saa kertoa jos bongaatte jotain 'klappia' :)
120W Osram (c) Xbow Edition 700mA
- 5 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 450nm LDW5AM @ 700mA'
- 4 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 465nm LBW5AM @ 700mA'
- 43 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 700mA'
- 10 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 700mA'
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Calculated component total power: 111.265 W
Lumens 2995.39 lm   Candelas 522.248 cd   Angle 170
PAR Power: 37.7968 W
Total PPF: 194.596 micro Einsteins / s
PAR PPF: 194.166 micro Einsteins / s
PAR/W: 31.4973 percent
400 nm - 700 nm        : 194.166       37.7968 W
400 nm - 500 nm        : 25.809        6.95159 W
600 nm - 700 nm        : 167.635       30.6878 W
425 nm - 475 nm        : 22.2024       5.96176 W
625 nm - 675 nm        : 147.748       27.0795 W
Photosynthesis Rate: 29.7849
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 9.84004
  Chlorophyll a: 43.695
  Chlorophyll b: 30.1636

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 700mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1.68 W
Lumens 39.1097 lm   Candelas 6.81881 cd   Angle 170
PAR Power: 0.559032 W
Total PPF: 3.07573 micro Einsteins / s
PAR PPF: 3.07004 micro Einsteins / s
PAR/W: 33.2757 percent
400 nm - 700 nm        : 3.07004       0.559032 W
400 nm - 500 nm        :    0    0 W
600 nm - 700 nm        : 3.06958       0.558941 W
425 nm - 475 nm        :    0    0 W
625 nm - 675 nm        : 2.69954       0.49285 W
Photosynthesis Rate: 0.431126
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids:   0
  Chlorophyll a: 0.694269
  Chlorophyll b: 0.437474

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 700mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1.729 W
Lumens 98.4 lm   Candelas 17.1561 cd   Angle 170
PAR Power: 0.672676 W
Total PPF: 3.60206 micro Einsteins / s
PAR PPF: 3.59991 micro Einsteins / s
PAR/W: 38.9055 percent
400 nm - 700 nm        : 3.59991       0.672676 W
400 nm - 500 nm        :    0    0 W
600 nm - 700 nm        : 3.56427       0.665339 W
425 nm - 475 nm        :    0    0 W
625 nm - 675 nm        : 3.16679       0.588696 W
Photosynthesis Rate: 0.460035
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.000549766
  Chlorophyll a: 0.313305
  Chlorophyll b: 0.58118

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 465nm LBW5AM @ 700mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 2.415 W
Lumens 45.5 lm   Candelas 7.93295 cd   Angle 170
PAR Power: 0.748884 W
Total PPF: 2.85502 micro Einsteins / s
PAR PPF: 2.84745 micro Einsteins / s
PAR/W: 31.0097 percent
400 nm - 700 nm        : 2.84745       0.748884 W
400 nm - 500 nm        : 2.80548       0.739148 W
600 nm - 700 nm        :    0    0 W
425 nm - 475 nm        : 2.53176       0.669128 W
625 nm - 675 nm        :    0    0 W
Photosynthesis Rate: 0.691342
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 1.26245
  Chlorophyll a: 0.883373
  Chlorophyll b: 0.824214

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 450nm LDW5AM @ 700mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 2.415 W
Lumens 29.5347 lm   Candelas 5.14939 cd   Angle 170
PAR Power: 0.807221 W
Total PPF: 2.97985 micro Einsteins / s
PAR PPF: 2.95309 micro Einsteins / s
PAR/W: 33.4253 percent
400 nm - 700 nm        : 2.95309       0.807221 W
400 nm - 500 nm        : 2.91742       0.799 W
600 nm - 700 nm        :    0    0 W
425 nm - 475 nm        : 2.41507       0.65705 W
625 nm - 675 nm        :    0    0 W
Photosynthesis Rate: 0.776162
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.956948
  Chlorophyll a: 1.43498
  Chlorophyll b: 0.448703

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 400mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1 W
Lumens 23.0468 lm   Candelas 4.01823 cd   Angle 170
PAR Power: 0.329429 W
Total PPF: 1.81248 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.80913 micro Einsteins / s
PAR/W: 32.9429 percent
400 nm - 700 nm        : 1.80913       0.329429 W
400 nm - 500 nm        :    0    0 W
600 nm - 700 nm        : 1.80886       0.329376 W
425 nm - 475 nm        :    0    0 W
625 nm - 675 nm        : 1.5908        0.290429 W
Photosynthesis Rate: 0.254056
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids:   0
  Chlorophyll a: 0.409123
  Chlorophyll b: 0.257797

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 400mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1 W
Lumens 60 lm   Candelas 10.461 cd   Angle 170
PAR Power: 0.410168 W
Total PPF: 2.19638 micro Einsteins / s
PAR PPF: 2.19506 micro Einsteins / s
PAR/W: 41.0168 percent
400 nm - 700 nm        : 2.19506       0.410168 W
400 nm - 500 nm        :    0    0 W
600 nm - 700 nm        : 2.17334       0.405694 W
425 nm - 475 nm        :    0    0 W
625 nm - 675 nm        : 1.93097       0.358961 W
Photosynthesis Rate: 0.280509
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.000335223
  Chlorophyll a: 0.19104
  Chlorophyll b: 0.354378

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 465nm LBW5AM @ 350mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1 W
Lumens 28 lm   Candelas 4.88182 cd   Angle 170
PAR Power: 0.460852 W
Total PPF: 1.75693 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.75228 micro Einsteins / s
PAR/W: 46.0852 percent
400 nm - 700 nm        : 1.75228       0.460852 W
400 nm - 500 nm        : 1.72645       0.454861 W
600 nm - 700 nm        :    0    0 W
425 nm - 475 nm        : 1.558         0.411771 W
625 nm - 675 nm        :    0    0 W
Photosynthesis Rate: 0.425441
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.776893
  Chlorophyll a: 0.543614
  Chlorophyll b: 0.507208

Osram Golden Dragon Plus 1W LED 450nm LDW5AM @ 350mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1 W
Lumens 16.4082 lm   Candelas 2.86077 cd   Angle 170
PAR Power: 0.448456 W
Total PPF: 1.65547 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.64061 micro Einsteins / s
PAR/W: 44.8456 percent
400 nm - 700 nm        : 1.64061       0.448456 W
400 nm - 500 nm        : 1.62079       0.443889 W
600 nm - 700 nm        :    0    0 W
425 nm - 475 nm        : 1.34171       0.365028 W
625 nm - 675 nm        :    0    0 W
Photosynthesis Rate: 0.431201
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.531638
  Chlorophyll a: 0.79721
  Chlorophyll b: 0.24928


Edit: Käänteisesti lumen arvoista laskettuna 625nm ledin W_PAR/W hyötysuhde näyttäisi paremmalta kuin 660nm vastaavan. Onko näin todellisuudessa? 660nm:ää on hyvä olla, koska ainakin yhden yhteyttämiseen liittyvän oleellisen komponentin maksimi sanotaan majailevan kohdassa 680nm.

Edit2: Harmi kun vissiin polttaisin ledit jos koittaisin niitä kolvata :p

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 10, 2010, 18:02:48 ip

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 09, 2010, 22:50:23 ip
Nyt on kaikki tarvittavat osat kasassa oman ledivalon tekoon. (kiitos zaxxon:in) Mietin vain nyt, mulla on 2x meanwell virtalähdettä -> http://www.meanwell.com/search/lpc-35/default.htm. Ei ollut alle 700mA tarjolla kyseisessä paikassa mistä ostin, niin päätin että ajan punaisiakin 700mA.

Tekisinkö niin, että ajaisin esim. 10 punaista, 3 sinistä ja 2 valkoista yhdellä lähteellä. Näin molemmat lähteet kuormittuisivat yhtä paljon ja saisin periaatteessa 2x pientä valoa, kun jäähdytinprofiilejakin on 2. Tuskin rasittuisivat virtalähteetkään niin kovaa, kuin alemmalla tavalla..

Vai ajanko 6 sinistä ja 4 valkoista omalla virtalähteellä ja 20 punaista omalla.

Kertokaapa nyt, että eihän siitä ole haittaa, jos ajaa monia ei värejä samalla virtalähteellä ja niiden jännitteet ovat eri suuruisia. esim sinisissä ja valkoisissa on ~3,45v @ 700mA ja punaisissa 2.4 @ 700mA. Joku vaan pelotteli, että punaisten jännite voisi nousta, tiedä sitten onko mitään perää...

Tutkiskelin tota zaxxon:in kytkeentää ketjun alkupäässä ja siinä oli aluksi meinattu ajaa puolet ja puolet, mutta kun oli tarjolla 450mA virtalähde niin kytkentä muuttettiin.

Toivottavasti saitte selvää sekavasta kirjoituksesta.

Pitää varmistaa vielä, ettei tuu katastroofia.

Jos sulla on käytössa tasavirtalähde niin jännitteellä ei ole mitään muuta väliä, kuin että ylitetään tuon ledin kynnysjännite eli (3,45 V tai 2,4 V). Tietenkin jos ajatellaan niin jännitteellä on väliä siinämielessä, että se ei saa kasvaa liian suureksi. Siis tässä tarkoitan sitä jännitettä, mitä ledi ei kestä. Se tieto pitäisi löytyä datasheetistä. Kuitenkin tälleen mututuntumalta sun virtalähteestä ei taida lähteä edes niinpaljon jännitettä, että sillä saisi rikottua ledit.

Joo joo mutta... Halusin tietää, että eihän se vakiovirtalähde nosta niiden punaisien ledien jännitettä jos siniset ja valkoiset tarvitsevat isomman kynnysjännitteen?!

Muttuilut ei ny paljo mieltä lämmitä, ku ei huvita käristää suht arvokkaita komponentteja siks...

Jos ledit sarjassa ottaa esim. --[ 3.4V ]----[ 3.4V ]----[ 2.4V ]----[ 2.4V ]----[ 3.4V ]----[ 3.4V ]-- = 18,4V (Hieno piirros ei jaksanu diodi merkkiä kumminkaa vääntää, nää esittää muka ledejä) Nii mietin mistä se lähde tietää syöttää noita välissä olevia oikein... Sitte tajusin, että ne punaset tuola välissä ottaa sen 2.4V ku se virta lähde lykkää tähän sotkuun 700mA ja siniset ja valkoset 3.4V :D  ;D

Eli ledit eivät voi saada ylijännitettä. Korjatkaa mikäli olen väärässä?

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 14:53:50 ip

Joo joo mutta... Halusin tietää, että eihän se vakiovirtalähde nosta niiden punaisien ledien jännitettä jos siniset ja valkoiset tarvitsevat isomman kynnysjännitteen?!

Muttuilut ei ny paljo mieltä lämmitä, ku ei huvita käristää suht arvokkaita komponentteja siks...

Jos ledit sarjassa ottaa esim. --[ 3.4V ]----[ 3.4V ]----[ 2.4V ]----[ 2.4V ]----[ 3.4V ]----[ 3.4V ]-- = 18,4V (Hieno piirros ei jaksanu diodi merkkiä kumminkaa vääntää, nää esittää muka ledejä) Nii mietin mistä se lähde tietää syöttää noita välissä olevia oikein... Sitte tajusin, että ne punaset tuola välissä ottaa sen 2.4V ku se virta lähde lykkää tähän sotkuun 700mA ja siniset ja valkoset 3.4V :D  ;D

Eli ledit eivät voi saada ylijännitettä. Korjatkaa mikäli olen väärässä?

Siis se jännitehän on tossa setissä yhteensä 18,4 V, tämä jännite menee kaikkien ledien läpi. Tuo kynnysjännite tarkoittaa vain sitä jännitettä, missä ledi syttyy, eli minimijännitettä joka niiden läpi täytyy mennä. Se vakiovirtalähde syöttää tasavirtaa ledeille. Tasaisen virran se saa aikaan siten, että se automaattisesti muokkaa jännitettä sopivaksi.

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 11, 2010, 16:02:01 ip

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 14:53:50 ip

Joo joo mutta... Halusin tietää, että eihän se vakiovirtalähde nosta niiden punaisien ledien jännitettä jos siniset ja valkoiset tarvitsevat isomman kynnysjännitteen?!

Muttuilut ei ny paljo mieltä lämmitä, ku ei huvita käristää suht arvokkaita komponentteja siks...

Jos ledit sarjassa ottaa esim. --[ 3.4V ]----[ 3.4V ]----[ 2.4V ]----[ 2.4V ]----[ 3.4V ]----[ 3.4V ]-- = 18,4V (Hieno piirros ei jaksanu diodi merkkiä kumminkaa vääntää, nää esittää muka ledejä) Nii mietin mistä se lähde tietää syöttää noita välissä olevia oikein... Sitte tajusin, että ne punaset tuola välissä ottaa sen 2.4V ku se virta lähde lykkää tähän sotkuun 700mA ja siniset ja valkoset 3.4V :D  ;D

Eli ledit eivät voi saada ylijännitettä. Korjatkaa mikäli olen väärässä?

Siis se jännitehän on tossa setissä yhteensä 18,4 V, tämä jännite menee kaikkien ledien läpi. Tuo kynnysjännite tarkoittaa vain sitä jännitettä, missä ledi syttyy, eli minimijännitettä joka niiden läpi täytyy mennä. Se vakiovirtalähde syöttää tasavirtaa ledeille. Tasaisen virran se saa aikaan siten, että se automaattisesti muokkaa jännitettä sopivaksi.

Vieläkään ei selvinny kuinka punasten käy. Eli niillä on erikseen vielä joku max jännite minkä ne kestää, en vaa löydä sitä tuolta pdf... Eihän se tää oo 2.1-2.6 punasilla ja sinisillä/valkosilla 2.7-3.7 jos niillä on erikseen vielä joku max kesto nii onko se sitte kaikis väreis sama.

Jos punasen max jännite on 2.6 ja sinisten/valkosten minimi kynnys jännite on 2.7 niii ei tää voi tomia sillon. Punaset saa liikaa jännitettä ja sanoo poiks poks... Ongelma ratkeaa heti sillä että ajan punaisia omalla ja sinisiä/valkosia omalla... Turhan vaikeeks menee muute ku ei saa järkevää selitystä :D

Tä nyt meni vähän hämäräksi, mutta mikäli systeemi toimii oikein, niin pitäisihän siellä joka mittauspisteessä olla 700mA. Speksien mukaan ledeissä on tuolla virralla tietty jännite, joka tosiaan vaihtelee ledeittäin. Sähkövirtaa voi tavallaan vertailla vesivirtaan, ampeerit "litroja sekunnissa", eri jännitteitä erikorkeuksisiin putouksiin.

Sarjaan suositellaan kytkettävän samoja ledejä, siihen en tiedä syytä ( käytännön leditietoisuus kun mulla on heikko ).

Hyvin ne ainakin toimii sekaisin. Yhtään ei ole vielä mennyt rikki.

Olen käsittänyt niin, että ledit menee liiasta virrasta rikki, eikä jännitteelllä ole mitään väliä. Yleensä vaan virta kasvaa jännitteen mukana, mutta jos virta on vakioitu, niin jännite ei pääse siihen vaikuttamaan. Silloinko kukin käyttää sen verran mitä tarvitse syttymiseen?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 12, 2010, 00:17:28 ap
Hyvin ne ainakin toimii sekaisin. Yhtään ei ole vielä mennyt rikki.

Olen käsittänyt niin, että ledit menee liiasta virrasta rikki, eikä jännitteelllä ole mitään väliä. Yleensä vaan virta kasvaa jännitteen mukana, mutta jos virta on vakioitu, niin jännite ei pääse siihen vaikuttamaan. Silloinko kukin käyttää sen verran mitä tarvitse syttymiseen?

Näin mäki sen käsitin, ei varmaa tietoa. No onneksi omistan 2x virtalähdettä, niin sillä päästään tästä tuskasta.  ;)

Maanantaina kytkennän muutos ja toinen paneeli valmiiksi. Ajattelin väsätä puusta näille kotelon jonne tungen koko hoidon, virtalähteet, paneelit ja muutaman tuulettimen, kun en jaksa enää etsiä alumiinilevyä kissojen ja koirien kanssa. Puusta on muutenkin nopeempi tehdä ja saa riittävän siistin.

btw. Tuolla akvaario foorumeilla on aika siistejä ledi viritelmiä puusta ja vaikka mistä...

Ei mitää ku muutaku p*skaa leffaa katsomaa ja napostelemaan chilipähkinöitä. piiiiis :D

Koetan selventä hieman, josko auttaisi pohdiskeluja. Jännite on potentiaaliero kahden pisteen välillä, eli vaikuttaa komponentin (tai komponenttien, mitä väliä nyt tarkastellaankaan) yli. Virta taas menee komponentin läpi ja on sarjaankytketyssä virtapiirissä siis sama joka pisteessä.

Virtapiiriin kytketyn ledin napojen välinen jännite riippuu sen läpi kulkevasta virrasta ja lämpötilasta. Nämä riippuvuudet näkee tarkemmin mallikohtaisilta datalehdiltä. Peräkkäisiä ledejä ei yhtään kiinnosta mikä jännite naapurin yli vaikuttaa.

En keksi miksi vakiovirtalähdettä käytettäessä eri tyyppisten ledien sarjaankytkennästä tulisi ongelma, kunhan käytetty virta on sopiva kaikille niistä. En toisaalta ole itse rakentanut valaisinta, joten en anna takuuta jos totuus onkin jotain aivan muuta. ;)

Jännitteitä täytyy kuitenkin huomioida sen verran, että kaikki navat on oikeinpäin :) ja että sarjaankytkettyjen ledien summatut kynnysjännitteet osuu käytetyn vakiovirtalähteen ominaisuuksiin, kun ulostulojännitteeksi ilmoitetaan esim. 8-24V tai 30-36V.

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 12, 2010, 01:09:05 ap
btw. Tuolla akvaario foorumeilla on aika siistejä ledi viritelmiä puusta ja vaikka mistä...

Laitapa linkki? En pikaisella haulla löytänyt mitään..

Mut pitää sanoa, että aika turvallista näiden tasavirta muuntajien kanssa on sählätä. Olen kytkenyt niitä väärin kaikilla mahdollisilla tavoilla, eikä siitä seuraa kuin sirinää. Liikaa kuormaa, liian vähän, väärään suuntaan, oikosulkua jne. Yhden kyllä rikoin kytkemällä virrat antopuolelle.

Vähän kuin legoilla rakentaisi, kun voi aina asennella uudestaan. Lämpöliima lähtee helposti napsauttamalla ja raaputtamalla irti. Voi uudelleen sijoittaa tai vaihtaa värejä ja kolvata uudestaan.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 13, 2010, 05:45:01 ap

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 12, 2010, 01:09:05 ap
btw. Tuolla akvaario foorumeilla on aika siistejä ledi viritelmiä puusta ja vaikka mistä...

Laitapa linkki? En pikaisella haulla löytänyt mitään..

Laitoin yv.

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 16:43:53 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 11, 2010, 16:02:01 ip

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 14:53:50 ip

Joo joo mutta... Halusin tietää, että eihän se vakiovirtalähde nosta niiden punaisien ledien jännitettä jos siniset ja valkoiset tarvitsevat isomman kynnysjännitteen?!

Muttuilut ei ny paljo mieltä lämmitä, ku ei huvita käristää suht arvokkaita komponentteja siks...

Jos ledit sarjassa ottaa esim. --[ 3.4V ]----[ 3.4V ]----[ 2.4V ]----[ 2.4V ]----[ 3.4V ]----[ 3.4V ]-- = 18,4V (Hieno piirros ei jaksanu diodi merkkiä kumminkaa vääntää, nää esittää muka ledejä) Nii mietin mistä se lähde tietää syöttää noita välissä olevia oikein... Sitte tajusin, että ne punaset tuola välissä ottaa sen 2.4V ku se virta lähde lykkää tähän sotkuun 700mA ja siniset ja valkoset 3.4V :D  ;D

Eli ledit eivät voi saada ylijännitettä. Korjatkaa mikäli olen väärässä?

Siis se jännitehän on tossa setissä yhteensä 18,4 V, tämä jännite menee kaikkien ledien läpi. Tuo kynnysjännite tarkoittaa vain sitä jännitettä, missä ledi syttyy, eli minimijännitettä joka niiden läpi täytyy mennä. Se vakiovirtalähde syöttää tasavirtaa ledeille. Tasaisen virran se saa aikaan siten, että se automaattisesti muokkaa jännitettä sopivaksi.

Vieläkään ei selvinny kuinka punasten käy. Eli niillä on erikseen vielä joku max jännite minkä ne kestää, en vaa löydä sitä tuolta pdf... Eihän se tää oo 2.1-2.6 punasilla ja sinisillä/valkosilla 2.7-3.7 jos niillä on erikseen vielä joku max kesto nii onko se sitte kaikis väreis sama.

Jos punasen max jännite on 2.6 ja sinisten/valkosten minimi kynnys jännite on 2.7 niii ei tää voi tomia sillon. Punaset saa liikaa jännitettä ja sanoo poiks poks... Ongelma ratkeaa heti sillä että ajan punaisia omalla ja sinisiä/valkosia omalla... Turhan vaikeeks menee muute ku ei saa järkevää selitystä :D

Siis voit kytkeä ne sarjaan juuri noin. Kaikki ledit ottavat sen tarvittavan jännitteen nostaen sitä kokonaisjännitettä kytkennässä. Jännitteellä ei ole suurempaa väliä, jos sulla on tasavirtalähde. Kunhan tuo kytkennän tarvittava jännite irtoaa siitä virtalähteestä.


Oma projektini sai hieman takapakkia, kun en löytänytkään sopivaa vakiovirtälähdettä. Täytyy hieman fiksailla ja rakentaa sellainen ;D Mutta se pitkittää vähän projektia.. Päätin tehdä niin tuon jäähdytyksen kanssa, että käytän arctic alumina lämpöliimaa ledien kiinnittämiseen. Ei johda, eikä varaa sähköä. Ilmeisesti tuo zaxxonin käyttä arctic silverin epoksi varaa itseään ja aiheuttaa sähkövirtaa jäähylle. Näin ainakin valmistajan mukaan.

Tuo jäähykin on hieman vaiheessa, päätin että käytän loisteputkilampun vanhaa telinettä jäähynä ja kotelona. Hyväpuoli tässä on se, että siinä on kirkkaat pinnat ja näin toimii samalla heijastimena.

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 13, 2010, 20:27:48 ip
käytän arctic alumina lämpöliimaa ledien kiinnittämiseen. Ei johda, eikä varaa sähköä. Ilmeisesti tuo zaxxonin käyttä arctic silverin epoksi varaa itseään ja aiheuttaa sähkövirtaa jäähylle. Näin ainakin valmistajan mukaan.

Jos jäähy on alumiinia joka ei johda niin tuolla asialla ei liene väliä?

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 13, 2010, 22:10:30 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 13, 2010, 20:27:48 ip
käytän arctic alumina lämpöliimaa ledien kiinnittämiseen. Ei johda, eikä varaa sähköä. Ilmeisesti tuo zaxxonin käyttä arctic silverin epoksi varaa itseään ja aiheuttaa sähkövirtaa jäähylle. Näin ainakin valmistajan mukaan.

Jos jäähy on alumiinia joka ei johda niin tuolla asialla ei liene väliä?

ööh? alumiini johtaa sähköä erittäin hyvin. Tietenki jotkut pinnoitukset estävät sähkönjohtumisen. Luonnollisesti tuo liima ratkaisee kiinnitys kysymyksenkin samalla.

Ei tällä DIY-ledivalolla ehkä kovin hyvin chilejä kasvateta, mutta onpahan jouluksi 16 miljoonan värin kasvihuone. ;) Silmin katsottuna se on aika paljon kirkkaampi kuin kännykällä kuvatussa videossa..

http://www.youtube.com/watch?v=Dg_mkYvNHaE

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 13, 2010, 20:27:48 ip

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 16:43:53 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 11, 2010, 16:02:01 ip

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 11, 2010, 14:53:50 ip

Joo joo mutta... Halusin tietää, että eihän se vakiovirtalähde nosta niiden punaisien ledien jännitettä jos siniset ja valkoiset tarvitsevat isomman kynnysjännitteen?!

Muttuilut ei ny paljo mieltä lämmitä, ku ei huvita käristää suht arvokkaita komponentteja siks...

Jos ledit sarjassa ottaa esim. --[ 3.4V ]----[ 3.4V ]----[ 2.4V ]----[ 2.4V ]----[ 3.4V ]----[ 3.4V ]-- = 18,4V (Hieno piirros ei jaksanu diodi merkkiä kumminkaa vääntää, nää esittää muka ledejä) Nii mietin mistä se lähde tietää syöttää noita välissä olevia oikein... Sitte tajusin, että ne punaset tuola välissä ottaa sen 2.4V ku se virta lähde lykkää tähän sotkuun 700mA ja siniset ja valkoset 3.4V :D  ;D

Eli ledit eivät voi saada ylijännitettä. Korjatkaa mikäli olen väärässä?

Siis se jännitehän on tossa setissä yhteensä 18,4 V, tämä jännite menee kaikkien ledien läpi. Tuo kynnysjännite tarkoittaa vain sitä jännitettä, missä ledi syttyy, eli minimijännitettä joka niiden läpi täytyy mennä. Se vakiovirtalähde syöttää tasavirtaa ledeille. Tasaisen virran se saa aikaan siten, että se automaattisesti muokkaa jännitettä sopivaksi.

Vieläkään ei selvinny kuinka punasten käy. Eli niillä on erikseen vielä joku max jännite minkä ne kestää, en vaa löydä sitä tuolta pdf... Eihän se tää oo 2.1-2.6 punasilla ja sinisillä/valkosilla 2.7-3.7 jos niillä on erikseen vielä joku max kesto nii onko se sitte kaikis väreis sama.

Jos punasen max jännite on 2.6 ja sinisten/valkosten minimi kynnys jännite on 2.7 niii ei tää voi tomia sillon. Punaset saa liikaa jännitettä ja sanoo poiks poks... Ongelma ratkeaa heti sillä että ajan punaisia omalla ja sinisiä/valkosia omalla... Turhan vaikeeks menee muute ku ei saa järkevää selitystä :D

Siis voit kytkeä ne sarjaan juuri noin. Kaikki ledit ottavat sen tarvittavan jännitteen nostaen sitä kokonaisjännitettä kytkennässä.

Kiitos tätä toivonkin, mutta tuli kaikkea muuta vastausta :D Ehdotinkin jo ylempänä tätä vähä huonosti kirjotettuna :D

Lainaus käyttäjältä: pippuri - joulukuu 14, 2010, 16:32:12 ip

Kiitos tätä toivonkin, mutta tuli kaikkea muuta vastausta :D Ehdotinkin jo ylempänä tätä vähä huonosti kirjotettuna :D

Joo. Eli katsoo vain että virtalähteestä saa sopivan jännitteen ulos (sopiva sun kytkennälle).

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 14, 2010, 00:39:23 ap
alumiini johtaa sähköä erittäin hyvin. Tietenki jotkut pinnoitukset estävät sähkönjohtumisen.

Hmm niinpä. Ei ole mullu tullut vastaan vielä yhtään alumiinipintaa joka johtaisi..

? Erinomainen sähkönjohtavuus, niin kuin lämmönkin.

Tässä vaikuttavat enempi lämmöjohtavuus ja ominaislämpökapasiteetti. Kuparilla on parempi lämmönjohtavuus, mutta alumiinilla taas paljon parempi ominaislämpökapasiteetti. Olen käsittänyt, että alumiini on tuon kapasiteetin takia parempi jäähdyttämään. Ja jos vertaa hintoja niin ei tarvitse miettiä kumpaa käyttäisi..

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 15, 2010, 01:01:59 ap

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 14, 2010, 00:39:23 ap
alumiini johtaa sähköä erittäin hyvin. Tietenki jotkut pinnoitukset estävät sähkönjohtumisen.

Hmm niinpä. Ei ole mullu tullut vastaan vielä yhtään alumiinipintaa joka johtaisi..

Minkälaisia pintoja oot kokeillu? Alumiini johtaa sähköä, mutta alumiinioksidi ei. Voi olla että ne pinnat on pinnoittunu alumiinioksidilla. Sähköjutuissa ei kovin voi ottaa sitä riskiä, että alumiinipinta ois jossain kohdassa johtavaa.. Koska silloin voi käydä huonosti. Parempi pelata varmanpäälle ja eristää sähköiset osat.

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 15, 2010, 15:24:54 ip

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 15, 2010, 01:01:59 ap
Hmm niinpä. Ei ole mullu tullut vastaan vielä yhtään alumiinipintaa joka johtaisi..

Minkälaisia pintoja oot kokeillu? Alumiini johtaa sähköä, mutta alumiinioksidi ei. Voi olla että ne pinnat on pinnoittunu alumiinioksidilla. Sähköjutuissa ei kovin voi ottaa sitä riskiä, että alumiinipinta ois jossain kohdassa johtavaa.. Koska silloin voi käydä huonosti. Parempi pelata varmanpäälle ja eristää sähköiset osat.

Normaali alumiinipinta ei oksidoidu itsekseen eristäväksi, mutta alumiinioksidilla pinnoitus eli eloksointi on erittäin yleinen pintakäsittely. Eloksoitu pinta eristää hyvin, mutta jos pinta on rikki tai siihen kiinnittää ruuveja, itse alumiini johtaa sähköä.

Kyllähän ny alumiini hapettuu, vai onko se liian ohut kerros silloin?

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - joulukuu 15, 2010, 19:32:33 ip
Kyllähän ny alumiini hapettuu, vai onko se liian ohut kerros silloin?

On, se on näkymätön ja menee rikki tosi helposti.

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - joulukuu 15, 2010, 19:32:33 ip
Kyllähän ny alumiini hapettuu, vai onko se liian ohut kerros silloin?

Hapettuuhan se, ja reaktio on vieläpä niin kiivas, että se tapahtuu käytännössä samantien, kun pintaa nirhaisee. Jos oikeasti silkkaa alumiinipintaa haluaa esille, niin sitä on vuoltava vaikkapa sopivan öljyn alla.

Lainaus käyttäjältä: calm - joulukuu 16, 2010, 08:33:16 ap

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - joulukuu 15, 2010, 19:32:33 ip
Kyllähän ny alumiini hapettuu, vai onko se liian ohut kerros silloin?

Hapettuuhan se, ja reaktio on vieläpä niin kiivas, että se tapahtuu käytännössä samantien, kun pintaa nirhaisee. Jos oikeasti silkkaa alumiinipintaa haluaa esille, niin sitä on vuoltava vaikkapa sopivan öljyn alla.

Siis onko "reaktion kiivaudella" tässä jotain merkitystä? Käsittääkseni alumiiniin luontaisesti syntyvä oksidikerros on niin ohut, että sen varaan ei ole järkevää jättää yhtään mitään valaisinta rakennettaessa. Alumiinista on mm. tehty sähköjohtoja asuntoihin ihan onnistuneesti. Läpilyöntijännite jää varmasti olemattoman pieneksi.

Yleismittarin mittapäillä ei tarvinnut edes erityisesti painaa metalliin, jotta johtavuuden pystyi toteamaan löytämistäni alumiiniesineistä. Anodisoitu pintakaan ei välttämättä tarvitse isompaa vauriota johtaakseen sähköä.

Näinpä. Tuo oksidi kerros on hyvin ohut ja sen saa poistettua helposti. Sen varaan ei voi jättää oikeastaan mitään. Tietenki jos haluaa rakentaa jotain vaarallista nii sitte :D

Pinnoitetut pinnat voivat olla asia erikseen, mutta se kannattaa varmistaa mittaamalla tai valmistajalta. Tietenki pinnoituksen eheys myös on syytä tarkastaa.

Kuinka vaarallista se ledeille menevä 10-30v tasavirtaa muka on? Väittäisin, että sitä voi ihan vapasti nuoleskella ilman ongelmia.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 17, 2010, 02:33:38 ap
Kuinka vaarallista se ledeille menevä 10-30v tasavirtaa muka on? Väittäisin, että sitä voi ihan vapasti nuoleskella ilman ongelmia.

Toki tuolla oksidikerroksen synnyn nopeudella ei ole mitään tekemistä johtavuuden kanssa, vaikka se erikseen jäikin mainitsematta. Alumiinipintaa tulee käsitellä aina johtavana pintana.

Ongelmallistahan siinä ledien kanssa ei ole niinkään se, että se olisi välttämättä ihmisille vaarallista (kun pysytään suojajännitteissä), vaan se, että kun ledit kiinnitetään siihen alumiiniin, niin tulee yleensä oikosulku ledin jalkojen välille. Varsin monessa teholedissä kun jäähdytyspadi on kytketty sähköisesti jommalle kummalle puolen lediä ja sitten kun ne ledit siitä yhdistyvät toisiinsa jäähdytyslevyn kautta, niin sarjaankytkentä epäonnistuu ja savu nousee.

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 17, 2010, 02:33:38 ap
Kuinka vaarallista se ledeille menevä 10-30v tasavirtaa muka on? Väittäisin, että sitä voi ihan vapasti nuoleskella ilman ongelmia.

Lähtisin siitä liikkeelle, että sähkö on aina vaarallista. Ei se välttämättä tunnu niin pahalta ku verkkovirta, mutta tuhoaa kyllä kudosta. Koko systeemi voi mennä oikosulkuun kun koskettaa yhtäaikaa toisella kädellä johtavaa pintaa ja lamppua. Voi aiheuttaa huonossa tuurissa esimerkiksi tulipalon vaaran.

Virta on se mikä tappaa, jo 30 mA virta voi pysäyttää sydämen... Vaihtovirrassa paljolti tuurista kiinni ja siitä, että missä vaiheessa ottaa ne säkärit. Itelle opetettiin joskus, että yli 50V nii kanttii jo olla varovainen :D

Kannattaa muistaa, että jokanen sähköisku aiheuttaa arpikudosta sydämeen ja voi olla myöhemmin haitaksi. Jollakin se on kerrasta poikki, jollain muutamasta ja jollain on vain liikaa tuuria.

En kyllä ikinä menis lyömää mihinkään johtavaan metalliin mitään kiinni ilman oikeaa eristystä, aivan vain turvallisuuden vuoksi.

Sähkön kannassa aina turvallisuus ensin!!

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 15, 2010, 11:36:27 ap
Tässä vaikuttavat enempi lämmöjohtavuus ja ominaislämpökapasiteetti. Kuparilla on parempi lämmönjohtavuus, mutta alumiinilla taas paljon parempi ominaislämpökapasiteetti. Olen käsittänyt, että alumiini on tuon kapasiteetin takia parempi jäähdyttämään. Ja jos vertaa hintoja niin ei tarvitse miettiä kumpaa käyttäisi..

Jäähdytyksessä se lämmönjohtokyky on se mikä ratkaisee. Kupari on parempi mutta kalliimpi vaihtoehto. Ominaislämpökapasiteetilla ei ole mitään merkitystä.
(ja kyllä, se alumiini johtaa sähköä varsin mainiosti kuten tusina muuta jäsentä jo mainitsi :p )

Lainaus käyttäjältä: Leknu - joulukuu 17, 2010, 20:06:26 ip
Jäähdytyksessä se lämmönjohtokyky on se mikä ratkaisee. Kupari on parempi mutta kalliimpi vaihtoehto. Ominaislämpökapasiteetilla ei ole mitään merkitystä.

Sekoitetaan nyt vielä pakkaa, että kyllä joissain tilanteissa ominaislämpökapasiteettikin ratkaisee. Esimerkiksi pienissä upseissa jäähdytys perustuu alumiinin massaan, eikä niinkään lämmön poisjohtamiseen. Jos niihin isommat akut vaihtaa, niin kärvähtävät, kun jäähdytys on suunniteltu massalla riittämään speksien mukaiseksi 10 minuutiksi tjsp. ;)

Sain taas valmiiksi yhden lampun, jossa on käytetty sähköäjohtamatonta alumiinilistaa. 18w 1:1 RW.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/wallled.jpg)

Lainaus käyttäjältä: O - joulukuu 20, 2010, 09:55:34 ap
Sain taas valmiiksi yhden lampun, jossa on käytetty sähköäjohtamatonta alumiinilistaa. 18w 1:1 RW.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/wallled.jpg)

Otit mallia sieltä akvaariofoorumilta :) nice  :D

nätti. Saisko linkkiä tuohon akvaariofoorumin ketjuun?

Lainaus käyttäjältä: CyberDog - joulukuu 20, 2010, 16:28:56 ip
nätti. Saisko linkkiä tuohon akvaariofoorumin ketjuun?

http://www.reefcentral.com/forums/forumdisplay.php?f=3

En ollu aluksi varma saako linkitellä mitää, mut kaikki tääl näköjää linkittelee :D

http://www.cree.com/products/pdf/XLampXP-G.pdf

Akvaariolinkistä napattuna , CREE WhiteWarm & 80 CRI White, yhdellä ledillä on hyvän PAR spektrin ominaisuus, "Relative Spectral Power Distribution"
Maximum drive current: 1500 mA

350 mA virralla noi creen parhainta kirkkausluokkaa olevat warm sekä cool white ledit ovat ihan käypäsen oloisia. Tehollinen hyötysuhde warm whitellä ~30% ja cool whitellä ~40%. PAR alueen micromoles/s/W arvot cool whitellä 1.75 sekä warm whitellä 1.53. PAR hyötysuhde karkeasti samaa luokkaa kuin natikalla.


Cree XLampXP Cool white XPGWHT-L1-0000-00G51
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1.05 W
Lumens 139 lm   Candelas 41.1008 cd   Angle 125 Temp 6616.51 K
PAR Power: 0.40523 W ; 0.385933/W
Total PPF: 1.83926 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.81002 micro Einsteins / s  ; 1.72383/W
400 nm - 500 nm        : 0.505364      0.133484 W      0.481299/W
425 nm - 475 nm        : 0.429811      0.114566 W      0.409344/W
600 nm - 700 nm        : 0.403776      0.0763271 W     0.384549/W
625 nm - 675 nm        : 0.186007      0.0345046 W     0.177149/W
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 1.83926 ; 1.75168/W ; 13.2321/1klux
  10000 hps lux = 9226.4 lux
Tomato-eggplant: 1.22295 ; 1.16472/W ; 8.79821/1klux
  10000 hps lux = 10136.6 lux
Generic: 1.01839 ; 0.969895/W ; 7.32654/1klux
  10000 hps lux = 7312.88 lux
LED Hype: 0.567816 ; 0.540777/W ; 4.08501/1klux
  10000 hps lux = 6040.21 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.30791  ; 0.293247/W
  Chlorophyll a: 0.254293  ; 0.242184/W
  Chlorophyll b: 0.22388  ; 0.213219/W
  Carotenoids v2.0: 0.137765  ; 0.131205/W
  Choloroph a v2.0: 0.355375  ; 0.338452/W
  Chlorophyll b v2.0: 0.431972  ; 0.411402/W

Cree XLampXP Warm white XPGWHT-H1-0000-00DE7
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1.05 W
Lumens 107 lm   Candelas 31.6387 cd   Angle 125 Temp 3074.8 K
PAR Power: 0.314092 W ; 0.299135/W
Total PPF: 1.60848 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.52289 micro Einsteins / s  ; 1.45037/W
400 nm - 500 nm        : 0.164676      0.0431448 W     0.156834/W
425 nm - 475 nm        : 0.131674      0.0349403 W     0.125404/W
600 nm - 700 nm        : 0.737015      0.137791 W      0.701919/W
625 nm - 675 nm        : 0.388788      0.0719085 W     0.370275/W
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 1.60848 ; 1.53188/W ; 15.0325/1klux
  10000 hps lux = 8121.37 lux
Tomato-eggplant: 1.17082 ; 1.11507/W ; 10.9423/1klux
  10000 hps lux = 8150.44 lux
Generic: 0.833746 ; 0.794044/W ; 7.79202/1klux
  10000 hps lux = 6876.02 lux
LED Hype: 0.410125 ; 0.390595/W ; 3.83294/1klux
  10000 hps lux = 6437.42 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.121964  ; 0.116156/W
  Chlorophyll a: 0.178848  ; 0.170331/W
  Chlorophyll b: 0.144087  ; 0.137226/W
  Carotenoids v2.0: 0.0445734  ; 0.0424509/W
  Choloroph a v2.0: 0.331648  ; 0.315855/W
  Chlorophyll b v2.0: 0.256268  ; 0.244065/W

Philips 400W Master GreenPower (HPS)
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 440 W
Lumens 59871.6 lm   Candelas 4764.43 cd   Angle 360
PAR Power: 141.38 W ; 0.321318/W
Total PPF: 730.939 micro Einsteins / s
PAR PPF: 696.273 micro Einsteins / s  ; 1.58244/W
400 nm - 500 nm        : 37.4574       9.66289 W       0.0851305/W
425 nm - 475 nm        : 18.3936       4.85478 W       0.0418036/W
600 nm - 700 nm        : 303.792       57.8217 W       0.690436/W
625 nm - 675 nm        : 110.512       20.4876 W       0.251165/W
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 730.939 ; 1.66123/W ; 12.2085/1klux
  10000 hps lux = 10000 lux
Tomato-eggplant: 533.96 ; 1.21355/W ; 8.91843/1klux
  10000 hps lux = 10000 lux
Generic: 320.781 ; 0.729047/W ; 5.35781/1klux
  10000 hps lux = 10000 lux
LED Hype: 147.729 ; 0.335747/W ; 2.46743/1klux
  10000 hps lux = 10000 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 26.8829  ; 0.0610975/W
  Chlorophyll a: 54.6863  ; 0.124287/W
  Chlorophyll b: 45.1794  ; 0.10268/W
  Carotenoids v2.0: 8.49953  ; 0.0193171/W
  Choloroph a v2.0: 129.312  ; 0.293891/W
  Chlorophyll b v2.0: 85.1024  ; 0.193415/W


Juu ja en vastaa virheistä, saa bongata.

Edit: Sellaisenaan noi creet ehkä liian sinipainoisia kumpikin. 660nm punaista lisäksi niin sitten.

CREE White85 & 90 CRI White, 85 ja 90 sarjat ovat vähemmällä sinisellä. Ledeissä näyttäisi näyttäisi kuitenkin yllä olevan linkin käppyrän mukaan olevan värit koko alueelle,
ja maksimi tehon kesto suuri.
660nm on aika vähissä natikan polttimoissakin, ja on kuitenkin auringon kanssa parhaita lyhtyjä.
Joo , tuleeko ledi auringon tai natikan lisävaloksi tai ainoaksi valoksi, vois ton käppyrän mukaan mennä ainoanakin, ja helpottaisi lampun tekoa kun yhdellä ledi mallilla menisi.

esim.  XPGWHT-P1-0000-00BE7  , 93.9 Flux/350mA

Yksinkertaisemmin kysyen mistä ledistä lamppu kannattaisi kasata, yllä olevasta? Vai onko oikea vastaus ei mistään (hinta), natikka on jo keksitty.
     

Kyllä toi warm white tuntuu paremmalta. Parempi hyötysuhde, vähän enempi sinistä (0.7-2.4), mutta vielä enempi punasta(2.1-6.7). Kun en ole kokeillut, en osaa sanoa kuinka hyvä se lopulta on. Osaan vain vertailla omin käsin toimivaksi havaittuun, eli natikkaan.


Cree XLampXP CRI XPGWHT-P1-0000-00BE7 @350 mA
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 1.05 W
Lumens 93.9 lm   Candelas 27.7652 cd   Angle 125 Temp 3119.44 K
PAR Power: 0.28237 W ; 0.268924/W
Total PPF: 1.45414 micro Einsteins / s
PAR PPF: 1.37103 micro Einsteins / s  ; 1.30575/W
400 nm - 500 nm        : 0.157311      0.0405932 W     0.14982/W
425 nm - 475 nm        : 0.107396      0.0282535 W     0.102282/W
600 nm - 700 nm        : 0.674313      0.125914 W      0.642203/W
625 nm - 675 nm        : 0.359999      0.0665637 W     0.342856/W
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 1.45414 ; 1.3849/W ; 15.4861/1klux
  10000 hps lux = 7883.51 lux
Tomato-eggplant: 1.05453 ; 1.00431/W ; 11.2303/1klux
  10000 hps lux = 7941.37 lux
Generic: 0.761483 ; 0.725222/W ; 8.10951/1klux
  10000 hps lux = 6606.82 lux
LED Hype: 0.366667 ; 0.349207/W ; 3.90487/1klux
  10000 hps lux = 6318.84 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 0.124048  ; 0.118141/W
  Chlorophyll a: 0.15234  ; 0.145086/W
  Chlorophyll b: 0.147721  ; 0.140686/W
  Carotenoids v2.0: 0.0407041  ; 0.0387658/W
  Choloroph a v2.0: 0.28839  ; 0.274657/W
  Chlorophyll b v2.0: 0.23693  ; 0.225648/W


Noiden cree ledien innoittamana päätin "suunnitella" oman multiband ledilampun. Ne kun on hip nyt. Löytyy bändii jos jonkinlaista, aina Doorssista lähtien.

Multibändijutussa sinänsä on ideaa. Nasa tutki chilin (Hungarian Wax ) lehtien koostumusta 1) punaisessa valossa kasvatettuna 2) punasinisessä valossa ja 3) MH ( Metal Halide / monimetalli ) valossa. PPFD arvoksi valittiin joku hyvä luku, 330 mikromoolia/s/neliömetri, 12h / päivä. Semmottiilla valovoimalla sit tykitettiin zilejä. Punaisessa valossa kasvatetuissa oli rakentessa sekä koostumuksessa huomattavia puutteita. Punasinisessä tilanne oli parempi. MH valossa olivatten terveimmän oloisia.

Edit: Toisesta Nasa jutusta chilien parissa - Tässäkin tuo monikaistaisuus, eli useampi bändi festareissa parempi idea tuli esiin. Jotenkin pitäisi taivuttaa Nasan kavereita tutkimaan enempi tsilejä, auttaisikohan addressi addressit.com:issa :P

Tästä löytyy tiivistelmät noihin molempiin Nasan juttuihin (http://naca.larc.nasa.gov/search.jsp?N=0&Ntk=all&Ntx=mode%20matchall&Ntt=hungarian%20wax)

Otaniemessä tutkivat LED valaistusta salaatin kasvattamisessa (http://lib.tkk.fi/Diss/2008/isbn9789512295029/article8.pdf). Tutkimus antoi vahvasti suuntaa siihen, että kun perinteiseen punasiniseen lisättiin tujaus keltaista, niin saatiin enempi salaattia aikaiseksi :)

Yksi asia on vielä fotokyllästyminen/rasittuminen ( vai mikäköhän olisi sopiva termi ). Sitä tapatuu tutkimuksen mukaan herkimmiten sinisellä valolla, seuraavaksi herkkä on vihreä, punaista voipi sit räimiä eniten ennen kuin tuo rasitusraja tulee vastaan. Jos kasviin räimii liikaa valoa, niin samanlainen lisävalo ei enää mainittavasti tuo lisähyötyä. Mutta jännä juttu on siinä, että esim. natikalla kun losottaa lähellä tuota kyllästymispistettä, niin kah kumma, auringon valo tuo voimistuessaan lisää kasvutehoja. Juoni on siinä, että ilmeisesti keinovalon spektrin osalta tilanne oli "kiitti mulle riitti" kasville. Mutta auringon valo onkin eri spektriä -> kasvu tehostui, kun puuttuviin lokosiin saatiin valoa. Natikan suhteen luultavimmin sinistä kaivattiin lisää, tiedä sitten kun en osaa jutella salaatin kanssa :p

Lumenmäärä tällä "lampulla" on suhteellisen korkea. PPF teholtaan se kuitenkin on hyvin lähellä aikaisemmin kyhäämääni 4-band virtuaalivalaisinta, jolla lumenia on miltei puolet vähemmän. Puna-sini suhteeksi valitsin suht suositun about 7:1.

120W Cree-Osram Multiband LED Xbow "Bloom"
- 68 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 400mA'
- 15 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 400mA'
- 25 X 'Cree XLampXP Cool white XPGWHT-L1-0000-00G51 @350 mA'
- 2 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 465nm LBW5AM @ 350mA'
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Calculated component total power: 111.25 W
Lumens 5998.18 lm   Candelas 1045.79 cd   Angle 170
PAR Power: 39.6062 W ; 0.330051/W
Total PPF: 205.69 micro Einsteins / s
PAR PPF: 204.702 micro Einsteins / s  ; 1.70585/W
400 nm - 500 nm        : 16.087        4.24683 W       0.134058/W
425 nm - 475 nm        : 13.8613       3.6877 W        0.115511/W
600 nm - 700 nm        : 165.697       30.3911 W       1.38081/W
625 nm - 675 nm        : 141.789       25.9962 W       1.18158/W
PAR PPF Median |  33  66  |  25  75  | 12.5 37.5 62.5 87.5  |(percentile)
      649      |  638 657 |  627 662 | 546  641  655  669   |(nm)
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 205.69 ; 1.71408/W ; 34.292/1klux
  10000 hps lux = 3560.15 lux
Tomato-eggplant: 179.749 ; 1.49791/W ; 29.9672/1klux
  10000 hps lux = 2976.06 lux
Generic: 146.344 ; 1.21954/W ; 24.3981/1klux
  10000 hps lux = 2195.99 lux
LED Hype: 96.0359 ; 0.800299/W ; 16.0108/1klux
  10000 hps lux = 1541.1 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 9.25656  ; 0.077138/W
  Chlorophyll a: 38.1305  ; 0.317754/W
  Chlorophyll b: 29.4573  ; 0.245477/W
  Carotenoids v2.0: 4.39027  ; 0.0365856/W
  Choloroph a v2.0: 92.5527  ; 0.771272/W
  Chlorophyll b v2.0: 47.2316  ; 0.393597/W


Spektristä sekä CIE tristimulus arvojen perusteella arvotusta valon väristä ( palkki ylhäällä ) tuli seuraavanlainen: (http://img156.imageshack.us/img156/5770/multiband.jpg) (http://img156.imageshack.us/i/multiband.jpg/)

Nyt ku tuo oma laite on koekäytössä tohottamassa, nii huomasin tämmösen yllättävän ilmiön. Siniset ledit lämpenee verrattuna punasiin ja valkosiin huomattavasti enemmän. Jostain syystä lämpö ei johdu niistä yhtä hyvin pois, vaikka jäähdytys on teteutettu täysin samalla tavalla. Onko muilla tullu tämmöstä ilmiötä osramin GD+ ledien kanssa? Kaikkia ledejä ajetaan 700 mA virralla.

Osramin spekseistä "arvotut" wattilukemat kyllä antavat osviittaa että siniset lämpenee selvästi enempi. Esim. 660nm @ 700mA 1.7W ja siniset 2.415W. Tiedä sitten, onko vielä jotain muuta. Toivottavasti saat jäähytykset kuntoon :)

Pystyisikö joku sanomaan, millaisissa lämpötiloissa noi reaalimaailmassa suht ok jäähyn kans pelittävät?

Lainaus käyttäjältä: yan - joulukuu 25, 2010, 12:03:28 ip
Nyt ku tuo oma laite on koekäytössä tohottamassa, nii huomasin tämmösen yllättävän ilmiön. Siniset ledit lämpenee verrattuna punasiin ja valkosiin huomattavasti enemmän. Jostain syystä lämpö ei johdu niistä yhtä hyvin pois, vaikka jäähdytys on teteutettu täysin samalla tavalla. Onko muilla tullu tämmöstä ilmiötä osramin GD+ ledien kanssa? Kaikkia ledejä ajetaan 700 mA virralla.

Sama juttu mullakin, odottelen lämpöteippiä kiinasta. Pitää testata sillä...

Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 25, 2010, 12:52:19 ip
Osramin spekseistä "arvotut" wattilukemat kyllä antavat osviittaa että siniset lämpenee selvästi enempi. Esim. 660nm @ 700mA 1.7W ja siniset 2.415W. Tiedä sitten, onko vielä jotain muuta. Toivottavasti saat jäähytykset kuntoon :)

Pystyisikö joku sanomaan, millaisissa lämpötiloissa noi reaalimaailmassa suht ok jäähyn kans pelittävät?

Muistaakseni speksien mukaan toimivat 135 asteeseen asti. Valontuottohan tuossa heikkenee sen mukaan mitä korkeammaksi lämpötila kasvaa. Mittailin jopa 90 asteen lämpötiloja ledin päältä ja jäähyn pinta (ohutta alumiinilevyä, joka toimii samalla kotelona) jäi noin 40 asteeseen. Samassa sarjassa kiinni oleva valkoinen oli hieman jäähyä lämpimämpi, niinkuin pitikin. Yllättävää kuitenki, että valkoset ei lämpene samalla tavalla. Minusta speksien mukaan vaikuttivat aikalailla samalta lediltä.

Koska nuo on jo laitettu kiinni, nii ei hirveesti asialle voi tehdä mitään. Tyydyin siihen, että laskin suunnitteluvirtaa 700 mA -> 450 mA. Sillon pysyvät punasten kanssa samoissa lämmöissä. Täytyy lisätä varmaan kotelon taustalle muutama lämpösiili jostain vanhasta tietokoneesta tai näytönohjaimesta :D

Tässä vaiheessa lamppu on toteutettu vielä vastuksilla, koska lineaarisen virtaregulaattorin kanssa laskennallinen hyötysuhde olisi laskenut huomattavasti. ;) Myöhemmin ajattelin poistaa vastukset ja laittaa hakkurivirtalähteen antamaan tarkkaa virtaa ledeille. Esimerkiksi tähän tyyliin http://www.kolumbus.fi/hietala2/jukka/teholed/Driver.pdf (http://www.kolumbus.fi/hietala2/jukka/teholed/Driver.pdf). Alunperin mietin tuollaisen rakentamista kärkeen, mutta kombonenttien puutteessa siitä täytyi luopua.

Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 21, 2010, 21:06:24 ip


Spektristä sekä CIE tristimulus arvojen perusteella arvotusta valon väristä ( palkki ylhäällä ) tuli seuraavanlainen: (http://img156.imageshack.us/img156/5770/multiband.jpg) (http://img156.imageshack.us/i/multiband.jpg/)

Vaikuttaa hyvältä. Huononiskohan tulos paljon jos siihen survottaisiin noita "valkoisia" ledejä enempi jotta saatais immeiselle mukavammat chilien ihailuolosuhteet?

http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42905

LEDi draiverissani lukee: JR:output(21-30)x1W -320mA

Voinko kytkeä tähän 18kpl sinistä 1W lediä sarjaan?

Jäähdytykseen tietokoneen prosessorin jäähdytyssiili(tarvittaessa aktiivisena).

Mitä tuosta seuraa kun suositus on 21-30 lediä ja nyt aijon laittaa vain 18?
Mielelläni ostaisin kyllä lisää ledejä esim. täältä jos joltain olisi jäänyt yli projekteistaan niin pääsisin tuohon suositus määrän sisälle...

Lainaus käyttäjältä: hades - tammikuu 09, 2011, 15:55:10 ip
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42905

LEDi draiverissani lukee: JR:output(21-30)x1W -320mA

Voinko kytkeä tähän 18kpl sinistä 1W lediä sarjaan?
Jäähdytykseen tietokoneen prosessorin jäähdytyssiili(tarvittaessa aktiivisena).

Mitä tuosta seuraa kun suositus on 21-30 lediä ja nyt aijon laittaa vain 18?
Mielelläni ostaisin kyllä lisää ledejä esim. täältä jos joltain olisi jäänyt yli projekteistaan niin pääsisin tuohon suositus määrän sisälle...

Mitä ledejä käytät? Riippuu mikä on ledin kynnysjännite. Ei ole väliä kunhan tuo 60-98V volttia tulee täyteen... esim 3V x 18 = 54V ei riitä ja ledit eivät välttämättä syty? (mutu tieto)

Oma lamppuni on nyt ollut koeajossa parin viikon ajan ja näyttää toimivan hyvin. Väri kyllä on kiinnostava :D mutta siihenkin on jo pikkuhiljaa tottunut.

Siihen täytynee lisätä muutama tietokoneen prosessorin jäähdytin, jotta lämpötilat laskevat hieman vielä alaspäin. Lämpötilat tällähetkellä 45-50 asteen välillä. Tavoite olisi tuolla 40 asteen tietämillä..

Hintaa projektille tuli:

Ledit 55,5 €
poweri 40 €
arctic alumina lämpö liima 11 €
yht: 106,5 €

muita kuluja tuli autolla ajelusta..

Runko, vastukset ja johdot kierrätettiin vanhoista osista kuten lamppuun lisättävät jäähdyttimetkin. Näin oli tarkoitus tehdä powerinkin kanssa, mutta vanhat powerit olivat niin hyvin "arkistoitu" ettei niitä löytynyt  ;D



Lamppuun tuli siis 17 punaista, 5 sinistä ja 3 valkoista lamppua. Kyseessä osramin GD+ ledit, joiden aallonpituudet ovat valmistajan mukaan 656 nm ja 455 nm. Valkoisten värilämmöt 3000 K (2kpl) ja 4000 K (1 kpl).

Virtalähteeksi kävin hankkimassa kannettaville tietokoneille tarkoitetun virtalähteen, jossa pystyy säätämään jännitettä ruuvia kääntämällä. Tämä oli aika kallis ostos, mutta sitä voi tarvittaessa käyttää läppärillekkin kun mukana tuli useampi vaihtopää.:)

Alunperin oli tarkoitus väsätä tasavirtaa syöttävä regulaattori, mutta osien puutteessa päädyin etuvastuksiin. Tämän tulen muuttamaan kunhan saan taas ylimääräistä aikaa ja osat.

Sinisten ledien kanssa ensimmäisissä koeajoissa huomasin huomattavaa lämpenemistä 700 mA ajettaessa, joten niiden virtaa täytyi laskea 450 mA:n. Näin niiden lämmöt pysyivät punaisten ja valkoisten tasolla eli noin 50 asteessa.

Jotta päästäisiin kohtuullisiin hyötysuhteisiin etuvastukset mitoitin mahdollisimman pieniksi(eli mahdollisimman pieni häviö). Tämä tapahtui valitsemalla ledit sarjoihin joka vastasi mahdollisimman lähelle kytkentäjännitettä, jonka valitsin 24 V:iin. Koska etuvastukset ovat rakennettu kohtuullisen epätarkoiksi, niin ledien ajovirta hieman poikkesi suunnitellusta 700 mA:sta alaspäin. Todellisia virtoja nyt äkkiseltään en muista, mutta lienevät noin 680 mA ja 430 mA tietämillä..

Ledien kiinnitys runkoon tapahtui arctic alumina lämpöliimalla. Lämmön johtuminen mielestäni kohtuullisen hyvä. Valmistaja lupaa vähintään 4 W/K m. Kun liima on vielä sähköäjohtamattonta ja kuivumisaika on 5 minuuttia tämän käyttö oli kohtuullisen helppoa. Mielestäni hyvä vaihtoehto kapton virityksille, jonka lämmönjohto-ominaisuudet ovat aika kyseenalaisia.

Jätin hieman varaa vielä lisätä lamppuja innostuksen mukaan. Tällähetkellä ei olisi edes paha idea lisätä muutama erivärinen lamppu sekaan parantamaan väriä. Ehkä jopa sitä oranssia/keltaista mitä on ollut joissain kaupallisissa versioissa ihan asuin mukavuutta ajatellen. Tietenkin se heikentää hieman hyötysuhdetta. Toisaalta voisi panostaa vaikka niihin aallonpituuksiin millä carotenoidit ovat aktiivisia, jolloin olisi hyvä syy lisätä niitäkin.


edit. Pientä muokkausta ja lisää asiaa..

Lainaus käyttäjältä: pippuri - tammikuu 09, 2011, 19:18:04 ip

Lainaus käyttäjältä: hades - tammikuu 09, 2011, 15:55:10 ip
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.42905

LEDi draiverissani lukee: JR:output(21-30)x1W -320mA

Voinko kytkeä tähän 18kpl sinistä 1W lediä sarjaan?
Jäähdytykseen tietokoneen prosessorin jäähdytyssiili(tarvittaessa aktiivisena).

Mitä tuosta seuraa kun suositus on 21-30 lediä ja nyt aijon laittaa vain 18?
Mielelläni ostaisin kyllä lisää ledejä esim. täältä jos joltain olisi jäänyt yli projekteistaan niin pääsisin tuohon suositus määrän sisälle...

Mitä ledejä käytät? Riippuu mikä on ledin kynnysjännite. Ei ole väliä kunhan tuo 60-98V volttia tulee täyteen... esim 3V x 18 = 54V ei riitä ja ledit eivät välttämättä syty? (mutu tieto)

Ledit ovat tarvikeledejä 90W ledi ufoon. Mitään datasheetiä en noihin tiedä enkä ala noista kyselemään noilta ebayn kinkki myyjiltä kun eivät tunnu edes englantia osaavan.
Yleismittarilla mittasin toimivasta ufosta yhden ledin käyttöjännitteeksi noin 3V. Onko tämä nyt sitten kynnysjännite?

Tolla mun 18w ylä hintaa tuli

Alumiini n.10e
Ledit 12e
Ohjain 12e
Johdot liimat puut petsi öljy n.5e

Eli n 2e/w. Pitäis kyl päästä alemmas, jos eslit on 20c/w. Tosin pitempi kesto taitaisi kompeisoida nuo aika samoihin.

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 12, 2011, 03:15:03 ap
Tolla mun 18w ylä hintaa tuli

Alumiini n.10e
Ledit 12e
Ohjain 12e
Johdot liimat puut petsi öljy n.5e

Eli n 2e/w. Pitäis kyl päästä alemmas, jos eslit on 20c/w. Tosin pitempi kesto taitaisi kompeisoida nuo aika samoihin.

Mikä antaa ohjaimelle virtaa? Ilmeisesti se oli jo omasta takaa?
Mitä ledejä muuten käytit?

Lainaus käyttäjältä: yan - tammikuu 12, 2011, 15:02:01 ip
Mikä antaa ohjaimelle virtaa? Ilmeisesti se oli jo omasta takaa?
Mitä ledejä muuten käytit?

Ohjain on suoraan seinään ja ledit nimettömiä kiinalaisia.

Lainaus käyttäjältä: O - tammikuu 12, 2011, 16:38:10 ip

Lainaus käyttäjältä: yan - tammikuu 12, 2011, 15:02:01 ip
Mikä antaa ohjaimelle virtaa? Ilmeisesti se oli jo omasta takaa?
Mitä ledejä muuten käytit?

Ohjain on suoraan seinään ja ledit nimettömiä kiinalaisia.

Niin siinä oli valmiiksi johdot seinään? Semmonenhan ois ollu varmaan helppo vaihtoehto itellekki.. Vai jouduitko tekemään johdotuksen itse?

Njoo, väkästelin pari ledilamppua, joissa käytetään enempi valkoisia ledejä. Mikäli haluaa spektrin jokseenkin sen mukaiseksi, mitä yleisesti tuntuu olevan nykyään ns. hip hip kasvikäytössä, niin hirviän kaunisväristä ei saa hevillä aikaiseksi ( ja poppii en rupea kuuntelemaan ny ). Kylhän ne selkeesti valkosempaa väriä nyt pukkaa kuitenkin. Kuvissa olevat värit on suuntaa-antavia. "Todellinen" väri riippuu esim. siitä, toljottaako lamppua suoraan ( saturoituu ) vaiko ei. Arvioitua lampun väriä kuvaa palkki spektrin yläpuolella.

Tässä olisi "grow" variaatio, missä kaikki siniset ledit on korvattu valkoisilla:
(http://img33.imageshack.us/img33/2855/grow2.th.jpg) (http://img33.imageshack.us/i/grow2.jpg/)

"Bloom" variaatio, missä kaikki siniset on korvattu lämpimän valkoisella ledillä, pyrkien kukituskäytöön suositeltuun sin-pun suhteeseen:
(http://img152.imageshack.us/img152/2655/bloom2.th.jpg) (http://img152.imageshack.us/i/bloom2.jpg/)

"Grow" versio on hyötysuhteiltaan tykimpi.

120W Cree-Osram LED Xbow "Grow"
- 40 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 400mA'
- 10 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 400mA'
- 60 X 'Cree XLampXP Cool white XPGWHT-L1-0000-00G51 @350 mA'
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Calculated component total power: 113 W
Lumens 9861.87 lm   Candelas 2916.05 cd   Angle 125 Temp 3646.26 K
PAR Power: 41.5926 W ; 0.346605/W
Total PPF: 204.819 micro Einsteins / s
PAR PPF: 202.917 micro Einsteins / s  ; 1.69098/W
400 nm - 500 nm        : 30.3219       8.00907 W       0.252682/W
425 nm - 475 nm        : 25.7886       6.87397 W       0.214905/W
600 nm - 700 nm        : 118.314       21.8116 W       0.985953/W
625 nm - 675 nm        : 94.101        17.2769 W       0.784175/W
PAR PPF Median |  33  66  |  25  75  | 12.5 37.5 62.5 87.5  |(percentile)
      627      |  569 648 |  543 655 | 470  584  645  665   |(nm)
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 204.819 ; 1.70682/W ; 20.7687/1klux
  10000 hps lux = 5878.28 lux
Tomato-eggplant: 162.23 ; 1.35192/W ; 16.4502/1klux
  10000 hps lux = 5421.47 lux
Generic: 132.086 ; 1.10071/W ; 13.3936/1klux
  10000 hps lux = 4000.29 lux
LED Hype: 81.7282 ; 0.681068/W ; 8.28729/1klux
  10000 hps lux = 2977.36 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 18.4779  ; 0.153983/W
  Chlorophyll a: 33.5345  ; 0.279454/W
  Chlorophyll b: 27.2874  ; 0.227395/W
  Carotenoids v2.0: 8.26603  ; 0.0688836/W
  Choloroph a v2.0: 70.8631  ; 0.590526/W
  Chlorophyll b v2.0: 46.5104  ; 0.387586/W

120W Cree-Osram LED Xbow "Bloom 2"
- 25 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 660nm LHW5AM @ 400mA'
- 10 X 'Osram Golden Dragon Plus 1W LED 625nm LRW5AM @ 400mA'
- 75 X 'Cree XLampXP CRI XPGWHT-P1-0000-00BE7 @350 mA'
---------------------------------------------------------------------
Nominal Power: 120 W
Calculated component total power: 113.75 W
Lumens 8218.67 lm   Candelas 2430.17 cd   Angle 125
PAR Power: 33.5152 W ; 0.279293/W
Total PPF: 176.336 micro Einsteins / s
PAR PPF: 170.006 micro Einsteins / s  ; 1.41672/W
400 nm - 500 nm        : 11.7983       3.04449 W       0.0983195/W
425 nm - 475 nm        : 8.0547        2.11901 W       0.0671225/W
600 nm - 700 nm        : 117.528       21.7349 W       0.979403/W
625 nm - 675 nm        : 86.0789       15.8425 W       0.717325/W
PAR PPF Median |  33  66  |  25  75  | 12.5 37.5 62.5 87.5  |(percentile)
      635      |  605 649 |  583 656 | 535  615  647  667   |(nm)
----- Estimated Photosynthesis Rate -----
Unweighted: 176.336 ; 1.46947/W ; 21.4556/1klux
  10000 hps lux = 5690.1 lux
Tomato-eggplant: 142.076 ; 1.18397/W ; 17.287/1klux
  10000 hps lux = 5159.05 lux
Generic: 107.124 ; 0.892698/W ; 13.0342/1klux
  10000 hps lux = 4110.58 lux
LED Hype: 60.6093 ; 0.505077/W ; 7.37458/1klux
  10000 hps lux = 3345.85 lux
Gross Absorption / pigment:
  Carotenoids: 9.30699  ; 0.0775582/W
  Chlorophyll a: 23.565  ; 0.196375/W
  Chlorophyll b: 21.0671  ; 0.175559/W
  Carotenoids v2.0: 3.05292  ; 0.025441/W
  Choloroph a v2.0: 55.3767  ; 0.461473/W
  Chlorophyll b v2.0: 32.7439  ; 0.272866/W



Sähkö&Tele 08/2010 sisältää artikkelin ledivertailusta kasvatuksessa. Harmi, että faktaa on kovin vähän tarjolla, mutta sanovat parhaiten (mihin nähden?) kasvaneen lämmin valkoinen + sininen -ledivalolla.. Sivulta 32 lötyy juttu. Ehkäpä vielä joskus oikeaa tietoa sisältävän artikkelinkin tutkijat julkaisevat, kunhan projekti loppuu.

http://www.sil.fi/lehdet/st82010/

Kuvaa vilkaisin sen verran, että "perinteisellä" punainen-sininen ledeillä kasvoi surkeasti, valkoisella valolla olivat salaatit melkein tuplasti isompia. Natikan kasvutehoja ne saavuttivat (painossa mitaten) vasta, kun valkoiseen lisättiin myös sinistä.

Paljon taitaa vielä olla tutkittavaa tuolla saralla. Ja nämä kasvattivat salaattia, vihreätä kasvua, eli sitä tuskin voi soveltaa tomaatin tai paprikan kasvatukseen sellaisenaan, puhumattakaan chilistä.

Jutusta ei tainnut käydä ilmi, käytettiinkö led-valaistukseen enemmän sähköä kuin vertailun natikkaan? Lopuksi vihjattiin, että nykyledien sinipunainen valo ei ehkä ole hyväksi siinä työskenteleville ihmisille, tai asiaa ei ole riittävästi tutkittu.

Tein kokeeksi ledivalaisimen ja valon määrään olen tyytyväinen. 150W markkinointi tehoa ledeistä antaa yllättävän paljon valoa. Nyt olisi aika sitten katsoa miten chilit kasvaa tämän alla. Sähkö&tele lehden jutun perusteella olisi ehkä pitänyt laittaa enemmän valkoista valoa mutta näillä mennään. Väri on hieman violetti mutta valaisin tulee huoneeseen jossa ei juurikaan oleskella. Alle laitoin yksityiskohtia valaisimesta.

-Osramin ledejä 49 kpl
-Punaisia 656 nm 10kpl
-Punaisia 625nm 10kpl
-Punaisia 617 nm 10kpl
-Sinisiä 450 nm 10 kpl
-Valkeita 9 kpl
-Teholähde Meanwell 24V / 500W
-Virranrajoitus LM317 (halpa ja helppo mutta ei ehkä taloudellisin, mutta näitä löytyi varastosta.)
-Virta rajoitettu 0,8A
-Teho 150W (Ledit noin 125W ja poweri + virran rajoitus 25W)
-Muuta tavaraa: tuuletin, lämpösiilit,piitahnaa, piirilevy jne.

P.S ostettuna kaikki komponentit tulee kalliimmaksi kuin tilata valmis valaisin. Ainut syy tämän tekemiseen oli hyvä valikoima käytettyjä komponentteja ja hyvät suhteet elektroniikkateollisuuteen.

Järjestäin noissa tutkimuksissa valon määrä on säädetty johonkin tiettyyn PPFD lukemaan. Tuossa salaattijutussa oli käytetty 150 mikromoolia(l. Einsteiniä)/neliömetri/s. Kuluttajatason perus kinkkiledeillä näyttäisi siltä, että saman kokonaisfotonivuon saavuttamiseen tarvitaan jopa tuplasti enempi sähköä kuin esimerkiksi natikalla.  Huippuluokan komponenteilla näyttäisi tuo hyötysuhde olevan samaa luokkaa tai selvästi parempi. Parhaimmillaan on punaisilla ledeillä päästy yli 2 mikromoolia/s/W lukemaan, mikä päihittää natikan lukeman 1.8 (+- heijastus ). LEDeillä taas lämmönlisäys aiheuttaa tehohävikkiä.

Noissa mun "suunnittelemissa" LED lampuissa tuo lukema (PPF/watti) tuntuu heiluvan välillä 1.4-1.75. Mutta itse linkitin tutkimuksen, jossa salaatinkasvussa oli sini-puna ledeillä ( siis samalla PPFD:llä ) päästy natikkaa parempaan tulokseen, joten ei tässä mikään kovin yksiselitteistä ole juu.

Kokonaisfotonivuo, prosyyreissä usein Photon Flux ( montako fotonia sekunnissa esimerkiksi lamppu emittoi, kasvivalojen kanssa yksikkönä on tyypillisesti mikromoolia/s ).
PPFD/PPF = Photosynthesis Photon Flux Density ( Montako fotonia sekunnissa osuu tietylle pinta-alalle, tyypillisesti mikromoolia/neliömetri/s. 100-400 alueella on liikuttu monissa tutkimuksissa ). Raaka-arska pystyy parhaimmillaan yli 1000 mikromoolia/neliömetri/s.
YPF PAR ( Yield Photon Flux ) - Näitä lukemia olen laskeskellut painottamalla valaisinten fotonivuo jakaumaa eri käppyröillä. Kovin karkeasti suuntaa-antavaa dataa. "Led Hype" painotus ei minkään löytämäni tieteellisen kokeen mukaan vastaa todellisuutta. "Another measure appropriate (http://www.aquaplant.ee/blog/index.php?option=com_content&view=article&id=68:light-and-plants&catid=34:not-commented&Itemid=86) for plant growth, called YPF PAR or Yield Photon Flux, takes into account not only the photons but also how effectively they are used by the plant. Since red light (or red photons) are used more effectively to induce a photosynthesis reaction, YPF PAR gives more weight to red photons based on the plant sensitivity curve. "

Paremman tiedon puutteessa täytyis varmaa tehä koe jossa käytetään lamppuja joissa toisessa on sinisen- ja punaisen-  ja toisessa lämpimän valkoisen- ja sinisen värisiä ledejä. Vaikuttaako tuo punaisen valon puute oikeasti siihen kukkimiseen vai ei. Voi olla ettei edes vaikuta.

Silloinhan nuo ledilamput olisivat tutkimuksen mukaan vieläkin tehokkaampia kuin nykyisellään. Ja vieläpä käyttäjä ystävällisempiä värinsä puolesta ;)

Talvivalona jos käyttää lamppua, niin silloinhan olisi täydellistä käyttää juuri lämpimän valkoisen ja sinisen sekoitusta. Ainakin sitä normaalia kasvua tapahtuu silloin.

Philips on kehitellyt kasvatuslamppuja (http://www.lighting.philips.co.uk/pwc_li/main/shared/assets/downloads/pdf/horticulture/en/cl-G-Flowering%20Lamp-0510-lr-uk_pr04.pdf). Mielenkiintoinen pointti tuossa on, että suosivatten syvänpunainen + valkoinen yhdistelmää, noi valkoiset kun tuntuvat antavan siniset valot "kaupan päälle". Kovempia hyötysuhteita vielä kaipailisin, mutta kyllähän noikin varsin käypäsiä ovat, jos pystyy pinta-alallisesti käyttämään tehokkaasti. Tuollakin puhutaan niistä mikromooleista.

Aloin lueskella philipsistä tuon innoittamana ja törmäsin tällaisiin (http://www.growlightsuk.com/greenpower-led-production-deep-red-blue-150-lo.html) kapistuksiin. Mistähän noiden speksejä saisi tarkemmin? Olisi erinomaisen mallinen valo taimikasvatukseen pituutensa vuoksi.

Mäkin oon tohon DeepRed+White yhdistelmään melkein päätymässä.. Pitää testata vaan sopivat kombinaatiot (kuinka monta punasta suhteessa valkoisiin ja mitä valkoisia kannattaa käyttää). Ois ollu kiva testata myös tarkemmin spektrin vaikutusta kasviin (mulla on tarkoitusta varten kaiken värisiä GD+:ia), mutta kun ei perkule töiltään oo ehtiny kasveja harrastaa ollenkaan viime aikoina..

Sitähän vois aloittaa pikku hiljaa jotain kollektiivista hajautettua tutkimusta aiheesta? Otetaan joku tietty chililajike tai joku nopekasvuisempi kasvi vaik käsittelyyn ja testataan eri komboja hajautetusti? Käytetään samaa tekniikkaa ja ravinteita esim. bubbler & micro+mato tai joku tietty multalaatu ja mitataan ja jaetaan tulokset internetissä? Mulla on tarkoitusta varten jo domainikin rekisteröity (letsgrowit.org ja LEDsgrowit.com), mut tarttis päättää et minkä softan sinne laittais pyörimään dokumentointia ja keskusteluja varten. Onko ehdotuksia? Joku wiki se varmaan on, mut en osaa sanoa mikä niistä ois sopivin (niitähän on satoja).

Tuo hajautettu kokeilu voisi olla toimiva, jos saadaan kaikki sitoutumaan niihin kasvatus olosuhteisiin jotka on sovittu. Usein näkee vaan niin että aiottu koe on hieman vääntynyt ku viereen on tuotu joku toinen lamppu tohottamaan. Sillä verukkeella ettei kasvi kuolisi.

Varmaan joku muu kuin wiki toimisi paremmin. Sellainen ohjelmisto johon voi helposti syöttää tietoja kasvusta esimerkiksi voisi rakentaa nettisivut johon voi syöttää tiedot.

Olisko kenelläkään tiedossa mitään eurooppalaista nettikauppaa josta saisi noita Osramin GD+ ledejä kohtuuhintaan?

Löysin pari vanhaa läppärin poweria joista irtoaa 16V 4A.
Noista saisi ehkä askarreltua jotain lisävalaistusta...

Lainaus käyttäjältä: Xbow - tammikuu 20, 2011, 09:59:16 ap
Mielenkiintoinen pointti tuossa on, että suosivatten syvänpunainen + valkoinen yhdistelmää, noi valkoiset kun tuntuvat antavan siniset valot "kaupan päälle".

Hyvä, että arvasin oikein tämän alunperinkin. :D

Lainaus käyttäjältä: ingeniero - tammikuu 20, 2011, 11:16:10 ap
Aloin lueskella philipsistä tuon innoittamana ja törmäsin tällaisiin (http://www.growlightsuk.com/greenpower-led-production-deep-red-blue-150-lo.html) kapistuksiin. Mistähän noiden speksejä saisi tarkemmin? Olisi erinomaisen mallinen valo taimikasvatukseen pituutensa vuoksi.

Varmaan parhaiten saat tietoa ottamalla yhteyttä valmistajaan. Luulisi että he vastaavat sähköpostiin.



Tuosta red+white valoista sen verran, että noita käytettäessähän valutaan tästä ledien pää ideasta hieman sivuun. Ledeillä saadaan tiettyjä haluttuja aallonpituuksia tuotettua, jotka kasvi käyttää parhaiten hyväkseen. Valkoiset valothan ovat käytännössä sinisiä lamppuja loisteaineella pinnoitettuna. Suurin osa siitä sinisestä valosta muutetaan muiksi aallonpituuksiksi. Tämä taas tarkoittaa sitä, että suurinosa valosta muuttuu kasville hyödyttömäksi säteilyksi.

Tässä vaiheessa katsottaessa ledit eivät ole vielä oikein käyttökelpoisia kasvatusvaloja tehottomuutensa puolesta. Ymmärtääkseni silloin esl:t pieksevät ledit. Vai muistanko väärin?

Tuossa jossain tutkimuksessa puhuttiin sininen+valkoinen yhdistelmästä. Toisaalta on jo tiedossa, että sininen valo aiheutti sitä kasvua eikä niinkään kukintaa.

Muu kuin sini-punainen valo ei ole kasville hyödytöntä, mikäli Nasaa tai muutamaa muuta tutkimuksia tekevää instanssia on uskominen. Pelkällä sinisellä valolla kasvatetussa Hungarian Wax chilin lehtien rakenteessa oli huomattavia puutteita. Puna-sinisellä valolla tilanne oli parempi. Metal Halide lampun valolla vielä parempi.

Noi mainitut Creen valkoiset LEDit tuottavat valoa _noin_ 1.35-1.8 µmol/s per Watti. Loistarit / Eslit noin  0.8-1.2 µmol/s per Watti. Jotkut erikoisloistarit / ESLit mahdollisesti enempi. Muttei perus Honkkarista saatavat tai Pirkka ESLit.

Pelkkään valkoiseen LED valoon en menisi luottamaan. Jossain olin näkeviväni tutkimuksen, jonka tulokset eivät niin "hyviä olleet" Suositeltaviin suhteisiin nähden noi valkoiset ledit tuottavat liikaa sinistä tai eivät ole niin suorituskykyisiä. Punaista ainakin olisi hyvä laittaa lisää buustaamaan.

Nyt kun tuota omaa ledilamppua on kokeiltu hieman yli kuukauden ajan voisi alkaa sanoa ensimmäisiä kokemuksia kasvusta. Lamppua on pidetty noin 20-25cm päässä kasveista, jotta kaikille taimille riittää edes jonkinlaista valoa. Taimia on n. 30.

Kasvit kasvavat mukavasti, jokseenkin kuitenkin hitaasti. Manzano rojoon on alkanut ilmestymään nuppuja ja se on myös alkanut haaroittumaan nuorena. Limonkin on alkanut haaroittumaan. Limon näyttää käpristelevän lehtiään, niinkuin päiväkirjapuolella muittenkin kasvit ledi kasvatuksissa.

Kasveihin on ilmestynyt ensimmäisiin oikeisiin lehtiin mysteerisiä ruskeita pisteitä. Näyttävät palojäljiltä, mutta ledilampusta uv:tä pitäisi lähteä. Ainoat syyt jotka keksin niille on lannoite överit(vaikken ole kovin lannoittanut) tai sitten lamppu. Muuten kasvit ovat kohtuullisen terveen oloisia.

Lopputuloksena voi sanoa, että 25 w ledilamppu riittää hyvin valaisemaan usemman kasvin talvella ilman muuta valoa.

Tämmönen kokoonpano ollut koko talven kuvan mukaisesti 11w pun-valk lediriman alla. Pysyvät hyvin hengissä ja oikean reunan thai on tuplannut kokonsa, kun leikkasin sen matalaksi sisään otettaessa.

(http://i43.photobucket.com/albums/e363/Sh1nj1tsu/11wrail.jpg)

Toi on komea, onko itse tehty?
Jotain tuollaisia pitäisi pari tehdä nyt kun on alkuun päässyt lediharrastuksen kanssa kaupan vermeillä.

Tässä on tosiaan se lupailtu kuva lampusta. Valottui hyvin ärsyttävän näköiseksi, mutten parempaakaan nyt saanut. Idea siitä näkyy kuitenkin.

(http://img820.imageshack.us/img820/2530/chili62.jpg)

Kuinka paljon tuo lämpiää? Mikä oli ledien suhde? Onko ne vaan yhessä rivissä tuol?

Lainaus käyttäjältä: O - helmikuu 10, 2011, 21:35:59 ip
Kuinka paljon tuo lämpiää? Mikä oli ledien suhde? Onko ne vaan yhessä rivissä tuol?

kaksi riviä tuli laitettua, olisi mahtunut kolmekin. Tasaisesti halusin kuormittaa levyn. Lampussa on 17 punaista, 5 sinistä ja 3 lämpimän valkoista lediä eli... suhde on noin 5,67 : 1,67 : 1. Ilmeisesti on oikein laskettu?

Lamppu lämpeää pitkässä käytössä 55 asteiseksi (+- 5 astetta). Minusta kohtuulliset lämmöt. Yli 60 asteeseen mentäessä ledien hyötysuhde alkoi datalehden mukaan laskemaan jo huomattavasti. Kuten näkyy kyseessä on passiivinen jäähdytys.

Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 11:29:36 ap
Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 11:29:36 ap
Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Kyllä lämmönjohto tahnaa löytyy, mutta ei ne pelkät juotokset ledin navoissa pidä mielestäni lediä tarpeeksi hyvin jäähdytys siilin pinnassa.
Voisitko kuvata kuinka olet saanut omasi kiinni tahnaa käyttäen?

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 14:53:58 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 11:29:36 ap
Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Kyllä lämmönjohto tahnaa löytyy, mutta ei ne pelkät juotokset ledin navoissa pidä mielestäni lediä tarpeeksi hyvin jäähdytys siilin pinnassa.
Voisitko kuvata kuinka olet saanut omasi kiinni tahnaa käyttäen?

Olen käyttänyt 2-puolista kupariteippiä.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 14:59:37 ip

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 14:53:58 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 11:29:36 ap
Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Kyllä lämmönjohto tahnaa löytyy, mutta ei ne pelkät juotokset ledin navoissa pidä mielestäni lediä tarpeeksi hyvin jäähdytys siilin pinnassa.
Voisitko kuvata kuinka olet saanut omasi kiinni tahnaa käyttäen?

Olen käyttänyt 2-puolista kupariteippiä.

Tuntuu jo vähän tiedon nyhtämiseltä , mut mistä sitä kannattaa tilata?

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 16:11:50 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 14:59:37 ip

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 14:53:58 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 16, 2011, 11:29:36 ap
Mistä kannattaisi tilata lämpöä johtavaa liimaa? Ledit Pitäisi saada jollain kiinni jäähdytys siilin pintaan.
Suoraa linkkiä tuotteeseen mielellään jos tietoa.

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Kyllä lämmönjohto tahnaa löytyy, mutta ei ne pelkät juotokset ledin navoissa pidä mielestäni lediä tarpeeksi hyvin jäähdytys siilin pinnassa.
Voisitko kuvata kuinka olet saanut omasi kiinni tahnaa käyttäen?

Olen käyttänyt 2-puolista kupariteippiä.

Tuntuu jo vähän tiedon nyhtämiseltä , mut mistä sitä kannattaa tilata?

Laita privaa ni voin panna pätkän postiin. Tai osta itse: http://search.digikey.com/scripts/DkSearch/dksus.dll?Detail&name=3M1182C-ND. Alle ehdottomasti kaptonia! Tuo johtaa sähköä hyvin!

http://www.arcticsilver.com/arctic_silver_thermal_adhesive.htm
http://www.jimms.fi/listaa/588

Tietokoneharrastajien kamaa ...

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Älä tilaa tuota liimaa! Se johtaa sähköä, vaikkakin vähän. Näin valmistaja ilmoittaa. Jos haluat tuon firman tuotteita käyttää, niin tilaa arctic alumina 2 kombonentti liimaa. Ei johda sähköä, kuivuu nopeasti ja johtaa hyvin lämpöä. Kokeiltu on.

Lainaus käyttäjältä: yan - helmikuu 17, 2011, 16:31:09 ip

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - helmikuu 16, 2011, 11:43:14 ap

En suosittele liimaa. Arctic Silver Epoxy nimellä voi etsiä, jos haluat kuitenkin liimata.

Älä tilaa tuota liimaa! Se johtaa sähköä, vaikkakin vähän. Näin valmistaja ilmoittaa. Jos haluat tuon firman tuotteita käyttää, niin tilaa arctic alumina 2 kombonentti liimaa. Ei johda sähköä, kuivuu nopeasti ja johtaa hyvin lämpöä. Kokeiltu on.

http://jimms.fi/tuote/ALUMINA-ADHESIVE
Tarkoitit ilmeisesti tätä tuotetta.

Tähän ei ileisesti olekaan mitään yksiselitteistä tapaa kiinnittää ledejä kun jokaisella tuntuu olevan omat tapansa. Ilmeisesti parhaat tavat ovat nyt sitten kapton teippi tai tuo arctic alumina 2 komponentti liimaa.
Koitan nyt seuraavaksi selvittää kumpi on edullisempi ja helpompi tapa.

Tälle tuskin löytyy kilpailijoita.

http://www.dealextreme.com/p/adhesive-solder-heatsink-plaster-for-pc-hard-parts-5g-37514

Lainaus käyttäjältä: O - helmikuu 23, 2011, 14:45:54 ip
Tälle tuskin löytyy kilpailijoita.

http://www.dealextreme.com/p/adhesive-solder-heatsink-plaster-for-pc-hard-parts-5g-37514

Kyseinen liima laitettu tilaukseen. Katsotaan kuinka tuolla onnistuu... Oletko itse käyttänyt tuota?

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 23, 2011, 12:40:42 ip
http://jimms.fi/tuote/ALUMINA-ADHESIVE
Tarkoitit ilmeisesti tätä tuotetta.

Tähän ei ileisesti olekaan mitään yksiselitteistä tapaa kiinnittää ledejä kun jokaisella tuntuu olevan omat tapansa. Ilmeisesti parhaat tavat ovat nyt sitten kapton teippi tai tuo arctic alumina 2 komponentti liimaa.
Koitan nyt seuraavaksi selvittää kumpi on edullisempi ja helpompi tapa.

Juurikin tuota liimaa tarkoitin. Helppo kiinnitys ja nopea kiinnitys levyyn.

Lainaus käyttäjältä: O - helmikuu 23, 2011, 14:45:54 ip
Tälle tuskin löytyy kilpailijoita.

http://www.dealextreme.com/p/adhesive-solder-heatsink-plaster-for-pc-hard-parts-5g-37514

Toimiiko tuo liimana? Tuossa vain sanotaan ettei valu ja johtaa hyvin lämpöä.

"Adhesive" tarkoittaa ymmärtääkseni liimaavaa.
Tuotteen arvostelussakin puhuu liimasta(glue).

edit: on tuo nyt hintansa puolesta kokeilemisen arvoinen!

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 23, 2011, 18:09:53 ip
"Adhesive" tarkoittaa ymmärtääkseni liimaavaa.
Tuotteen arvostelussakin puhuu liimasta(glue).

edit: on tuo nyt hintansa puolesta kokeilemisen arvoinen!

Lämpöliima tuo on. Eikä pahan hintainen, ajaa asiansa varmaan. Itse olen 12W P7 ledit liimaillu epoxi+hopeatahna (50/50) seoksella. Toimii erittäin hyvin, pysyy varmasti kiinni ja lämpöongelmiltakin on vältytty. Tai no jos ei pieniä palovammoja käteen lasketa taskulamppurungosta.  8) Täydellä teholla vain pakkaskeleille.  8)

Lainaus käyttäjältä: hades - helmikuu 23, 2011, 16:22:04 ip

Lainaus käyttäjältä: O - helmikuu 23, 2011, 14:45:54 ip
Tälle tuskin löytyy kilpailijoita.

http://www.dealextreme.com/p/adhesive-solder-heatsink-plaster-for-pc-hard-parts-5g-37514

Kyseinen liima laitettu tilaukseen. Katsotaan kuinka tuolla onnistuu... Oletko itse käyttänyt tuota?

onko kokeilusta tullut vielä tuloksia? Kiinnostaisi miten tuolla liimalla hommat onnistuu

ledit on nyt liimattu tuolla tilaamallani. liima on helppokäyttöistä ja riittoisaa. yhellä tuubilla liimaa varmast 100+ lediä. valaisimesta ei kuitenkaan tullut valmista. yhdessä ledissä oli vikaa ja muutenkin ledejä oli liian vähän driverille. täten en pysty vielä liiman lämmönjohtokykyä kommentoimaan.

Nyt olisin ostamassa 30kpl 1W lediä joita ajettaisi 320mA virralla. mistä suosittelette tällä hetkellä ledit tilaamaan?

Lainaus käyttäjältä: hades - maaliskuu 24, 2011, 23:15:36 ip
Nyt olisin ostamassa 30kpl 1W lediä joita ajettaisi 320mA virralla. mistä suosittelette tällä hetkellä ledit tilaamaan?

Itse tilasin joskus http://led1.de/shop/ (http://led1.de/shop/)
Omasta mielestä melko kattava valikoima  ???

Lainaus käyttäjältä: koodi - maaliskuu 25, 2011, 13:19:22 ip

Lainaus käyttäjältä: hades - maaliskuu 24, 2011, 23:15:36 ip
Nyt olisin ostamassa 30kpl 1W lediä joita ajettaisi 320mA virralla. mistä suosittelette tällä hetkellä ledit tilaamaan?

Itse tilasin joskus http://led1.de/shop/ (http://led1.de/shop/)
Omasta mielestä melko kattava valikoima  ???

Paljon on ledejä, mutta suurin osa noita pien tehoisia merkkivalo ledejä. Esim. osramilta ei tuolla taida löytyä ollenkaan sinisiä tai punaisia ledejä. Plussaa on ilmaiset postikulut.
Muista liikkeistä kuulisin myös mielelläni.

Enpä tullu tarkistaneeksi löytyykö ko. sivustolta etsimiäsi ledejä. Ite tilasin Luxeonin 3W ledejä sillon, ja sain jopa jonkin näköisen valaisimenkin aikaseksi, mutta totesin että loisteputket on helpompi, halvempi ja miellyttävämpi ratkaisu :)

Itselleni on tullut ongelmaksi lehtien kellastuminen oma tekemän led-valon alla, mahtaako ongelma johtua UV-säteilystä? Ledien päällä ei siis ole mitään lasia joka suodattaisi UV-säteilyä. Spetreistä katsottuna UV-säteilyä voisi tulla valkoisista ja sinisistä ledeistä, mutta onko mahdollista että ledit tuottaa niin paljon UV-säteilyä että siitä voisi tulla ongelmia?  Lannoitusta olen lisännyt jo pari viikkoa ilman ongelman poistumista. Onko muilla samankaltaisia ongelmia? Käytössä osram dragon plus ledit ja noin 125W tehoa.

Lainaus käyttäjältä: HerraDI - maaliskuu 28, 2011, 10:46:47 ap
Itselleni on tullut ongelmaksi lehtien kellastuminen oma tekemän led-valon alla, mahtaako ongelma johtua UV-säteilystä? Ledien päällä ei siis ole mitään lasia joka suodattaisi UV-säteilyä. Spetreistä katsottuna UV-säteilyä voisi tulla valkoisista ja sinisistä ledeistä, mutta onko mahdollista että ledit tuottaa niin paljon UV-säteilyä että siitä voisi tulla ongelmia?  Lannoitusta olen lisännyt jo pari viikkoa ilman ongelman poistumista. Onko muilla samankaltaisia ongelmia? Käytössä osram dragon plus ledit ja noin 125W tehoa.

Ja olet sulkenut pois mahdollisuuden liikakastelusta / liikalannoituksesta? Voisin kuvitella, että ledien alla multa ei kuivu niin hyvin kuin kuumempien valaisimien.

Täällä on käsitelty kattavasti ledien kiinnitystä, jäähdytystä ja spektrejä. Itseäni on kuitenkin alkanut vaivaamaan virtalähteen valinta. Myynnissä olevien lähteiden ongelmana tuntuisi olevan puutteita jännitteen- tai virransäädössä, eli molemmat tai toinen on vakio ja korkeintaan säädettävissä portaittain. Hienommat vehkeet maksaakin jo sitten sievoisia summia.

Olenkin harkinnut, että rakentaisin itse virtalaähteen, jossa olisi portaaton virransäätö mahdollisuus ja mahdollisesti myös säädettävä jännite. Jänniteen korkeus ei yleensä ole ongelma, koska se mahdollistaa ainoastaan useamman LEDin kytkemisen samaan sarjaan ja on täten hyvä asia. Toki pitää muistaa, ettei yhden LEDin yli jäävä jännite saa olla kohtuuttoman suuri verrattuna suositus jännitteeseen. Tilanteen voi yleensä korjata helposti laittamalla lisää LEDejä.



Kuvan mukaisella piirillä olisi tarkoitus ohjata ledejä. Korjaus- ja parannusehdotuksia saa pistää tulemaan. Piiri on lineaarinen, koska hakkuriteholähteet vaikuttavat turhan vaikeilta toteutuksilta tässä vaiheessa.

Virran ohjaukseen käytetään 7805 regulaattoripiiriä. R2 on säätövastus 0 - 5000 ohm, rinnalle on kytketty toinen vastus, jotta resistanssin säätäminen olisi sopivalla alueella. R3 estää ohjausvirtaa kasvamasta liian suureksi tapauksessa, jossa säätövastus R2 käännetään asentoon 0 ohm. C2 ja C1 ovat tasaamassa regulaattorin toimintaa. Pienemmätkin konkat kelpaisivat, mutta noita nyt sattuu olemaan. Sama periaate oli säätövastuksen R2 valinnassa.
Tulojännitteen tasoa rajoittaa regulaattorin maksimi käyttöjännite 35V. Periaatteessa jännite voisi olla korkeampi, jos regulaattori kytketään vasta muutaman LEDin jälkeen. Tällöin LEDit laskevat jännitteen pienemmäksi, mutta samalla ensimmäisten LEDien läpi kulkeva virta kasvaa regulaattorin ottaman virran verran. Regulaattorin ulostulo virta kyseisillä vastuksilla on noin 3 - 10 mA.
Transistorin tarkempaa tyyppiä en ole vielä ratkaissut, mutta vahvistus kertoimella 170 saadaan LEDien virraksi 510 - 1700 mA, jonka pitäisi kyllä riittää.

Käyttöjännite olisi tarkoitus ottaa suoraan seinästä, laskea tasoa muuntajalla, täysaaltotasasuunnata ja lopuksi tasoitella konkalla.
(http://s3.postimage.org/6c50oe8df/piiri.png)


Helpompana ja ei niin energiatehokkaana ratkaisuna olen myös pohtinut mahdollisuutta käyttää suoraan tasasuuntauksen jälkeen saatua jännitettä ja rajoittaa virtaa ainoastaa tehovastuksella ja rinnan olevalla säätövastuksella. Vastukset tulisi mitoittaa siten, ettei 700 -1000 mA virta käristä säätövastusta. Käsitykseni mukaan LEDit eivät ole kovinkaan herkkiä ripple-jännitteelle.

Kuvan piiriä ei ole testattu, joten siinä voi hyvinkin olla jotain vikaa. Rakentelen sen ehkä jossain vaiheessa, kun aikaa riittää. Hintaa piirille ei tulisi kovinkaan montaa euroa. Tasasuuntauksenkin voisi saada hoidettua kohtuu hinnalla ja samasta muuntajasta voisi mahdollisesti ottaa virtaa useampaankin piiriin. Mutta ehdottakaa korjauksia, parannuksia tai vaikka valmistakin settiä. Kysyäkkin saa, mutta en ole ammattilainen. Vastaan kykyjeni mukaan.

Lainaus käyttäjältä: perunanruoskija - huhtikuu 04, 2011, 22:20:11 ip
Kuvan piiriä ei ole testattu, joten siinä voi hyvinkin olla jotain vikaa.

No, onhan siinä ongelma poikineen kyllä. Ensinnäkään kun siinä ei ole minkäänmoista takaisinkytkentää, niin virta tulisi vaeltamaan lämpötilan mukana. Toisekseen 7805 vaatii 5 mA:n minimikuorman toimiakseen ja se ei tuossa toteutuisi lähellekään koko säätöalueella. Kolmannekseen 220 µF:n konkan tilalla saisi olla ehkä 220 nF, että stabiili toimintatila säilyisi. Ja kun transistoritkin vielä ovat yksilöitä, niin joutuisit erikseen mittaamaan vahvistuksen, että mitä tuosta voisi ulos odottaa. Kaiken lisäksi tehoa palaisi transistorin lämmittämiseen ihan turhanpäiten.

Ennemmin kannattaisi lähtä liikeelle jonkun valmistajan valmiilla lediajuripiirillä, jossa nämä kaikki asiat olisi valmiiksi mietittynä. Sampleinakin niitä saa, kunhan malttaa hetken odottaa. Ja hyötysuhde toki on paljon korkeampi, kun hakkureita ovat.

Sitten tietysti ihan toinen kysymys on, että miksi haluaisit virrasta säädettävän?

Lainaus käyttäjältä: calm - huhtikuu 09, 2011, 11:00:09 ap

Lainaus käyttäjältä: perunanruoskija - huhtikuu 04, 2011, 22:20:11 ip
Kuvan piiriä ei ole testattu, joten siinä voi hyvinkin olla jotain vikaa.

No, onhan siinä ongelma poikineen kyllä. Ensinnäkään kun siinä ei ole minkäänmoista takaisinkytkentää, niin virta tulisi vaeltamaan lämpötilan mukana. Toisekseen 7805 vaatii 5 mA:n minimikuorman toimiakseen ja se ei tuossa toteutuisi lähellekään koko säätöalueella. Kolmannekseen 220 µF:n konkan tilalla saisi olla ehkä 220 nF, että stabiili toimintatila säilyisi. Ja kun transistoritkin vielä ovat yksilöitä, niin joutuisit erikseen mittaamaan vahvistuksen, että mitä tuosta voisi ulos odottaa. Kaiken lisäksi tehoa palaisi transistorin lämmittämiseen ihan turhanpäiten.

Ennemmin kannattaisi lähtä liikeelle jonkun valmistajan valmiilla lediajuripiirillä, jossa nämä kaikki asiat olisi valmiiksi mietittynä. Sampleinakin niitä saa, kunhan malttaa hetken odottaa. Ja hyötysuhde toki on paljon korkeampi, kun hakkureita ovat.

Sitten tietysti ihan toinen kysymys on, että miksi haluaisit virrasta säädettävän?

Säätäminen on kivaa. Nyt on hyvät piirit kasassa, ledit vaan puuttuu. Piirit laitetaan tänne vielä tarkemmin kunhan ne on ensin todettu palamattomiksi.

 https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1&shop=ELFA_FI-FI  (https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1&shop=ELFA_FI-FI)
täältä ainakin saa ledejä. mutta mahtavatko olla sopivia hyötysuhteeltaan?

Lainaus käyttäjältä: vsw0 - kesäkuu 29, 2011, 16:00:05 ip
https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1&shop=ELFA_FI-FI  (https://www.elfaelektroniikka.fi/elfa3~fi_fi/elfa/init.do?init=1&shop=ELFA_FI-FI)
täältä ainakin saa ledejä. mutta mahtavatko olla sopivia hyötysuhteeltaan?

Tuolta viimevuonna ledejä katselin, muttei löytynyt järkevän tehoisia ja oikeilla aallonpituuksilla. Hinnatkin olivat huikeat verrattuna esimerkiksi saksan tarjontaan. En tämän hetken tilanteesta tiedä.

Oletteko tutkineet Digikeyn tarjontaa? Sieltä pitäisi löytyä kutakuinkin kaikki elektroniikkaosat ja -tarvikkeet, mitä on saatavilla. Valikoima on moninkertainen muihin elektroniikkapuljuihin verrattuna.

Osaakos joku selittää.. korjasin hajonnut valkoista ledi spottia ja kytkin uuden virtalähteen väärinpäin jolloin ledit antoivatkin punaista. Eli oikein päin valkoinen ja väärin päin punainen.. mukava bonus. Jos nyt laitan kytkimen tuohon mukaan niin voinen valita värin lennosta.

Lainaus käyttäjältä: O - heinäkuu 15, 2011, 16:30:41 ip
Osaakos joku selittää.. korjasin hajonnut valkoista ledi spottia ja kytkin uuden virtalähteen väärinpäin jolloin ledit antoivatkin punaista. Eli oikein päin valkoinen ja väärin päin punainen.. mukava bonus. Jos nyt laitan kytkimen tuohon mukaan niin voinen valita värin lennosta.

Joissain valkoisissa teholedeissä on sisäänrakennettuna suojaominaisuutena vastakkaiseen suuntaan kytketty punainen ledi estämässä valkoisten ledien kärähtämisen juuri tuossa tilanteessa. Ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön, eikä teholtaan vastaa millään tavalla suojaamaansa valkoista lediä.

Auttakaas noviisia näissä jutuissa.

Tarkoitus ois rakennella joku ledi lamppu (pienehkö, 13lediä) tiedän mitä etuvastus tekee, kolvi pysyy hyvin kädessä ja sähkö ei ole vieras käsite.

Nyt lähinnä mietityttää ledien kykentä (sarjaan?) ja millaisen virtalähteen laitan ja mitä etuvastuksia yms tarvitsen.

Mulla ois nyt :
2kpl superkirkas valkoinen, 5mm mcd 16000-20000mcd
1kpl superkirkas keltainen, 5mm
3kpl superkirkas punainen, 5mm  mcd 10000--15000
3kpl superkirkas sininen, 5mm 8000mcd
4kpl superkirkas warm white, 5mm 9000-11000mcd


Tollaset on ledien tiedot.
Noista ois tarkoitus rakennella joku pikkuvalo, lähinnä kaappitestiä taimille ajatellen...

Virtalähteitä ois  monen moisia ja muutakin härpäkettä, mutta neuvokaas joku mitä vielä tarvitsen??

(nim. elektroniikan wannabe insinööri....)

Mitkä noitten tehot on? Alle 1 W ledeistä tuskin kannattaa rakennella mitään. Ledien kanssa ei ole järkeä käyttää etuvastuksia, koska ne hukkaa turhaa tehoa, vaan ledit kytketään sarjaan ja niitä ajetaan vakiovirtalähteellä.

Juu nuo on noita "pikkuledejä"
Ei välttämättä kannata rahallisesti eikä ajallisesti mutta jotain puuhastelua ois  ::)
Sehän on tärkeintä näissä tee se itse jutuissa.

"Vakiovirtalähde" hmm mistähän tuollaisen repis halpaan hintaan.

http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php
Ledit ovat siis tuollaisia.

Hitto kun en nyt tajua juur mitään nosita merkinnöistä  :'(

Edessä on siis netin selailua seuraavat 6 vuotta että oppii sähkösanastoa yms.

Lainaus käyttäjältä: döderö - heinäkuu 26, 2011, 23:15:34 ip
Juu nuo on noita "pikkuledejä"
Ei välttämättä kannata rahallisesti eikä ajallisesti mutta jotain puuhastelua ois  ::)
Sehän on tärkeintä näissä tee se itse jutuissa.

Joskus puuhastelin joutessani vähän vastaavan kanssa. 18 ledin halogeenikorvausspottiin vaihdoin valkoisten tilalle enimmäkseen punaista ja sinistä, http://calm.iki.fi/chilikuvat/kiltis-br-20071203.jpg . Bolivian rainbow pysyi sen alla kyllä hengissä ja kukkikin, mutta yhtään marjanalkuakaan ei muodostunut.

Noiden pikkuledien kanssa kannattaa vakiovirtalähteet unohtaa, jos nyt et ihan erityisesti halua nimenomaan harjoitella semmoisen tekemistä ja kerrotun osaamistason perusteella voisi kuvitella ettet. Perinteisillä sarjaankytkennöillä ja etuvastuksilla vaan harjoittelemaan, opintomateriaali vaikka tuolta:  http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml28.sis

Noniin!
Koulusta sain etuvastuksia, niitä on 1per ledi sillä 2 lediä ei sillä pala.
Joten nyt on tehty homemade ledivalo aino jäätelö pakettiin (muovi)
Jäähdytystä hoitaa 12v tietokoneen tuuletin joka kytketty puhelimen laturiin (5v 420milliamppeerinen)
Virtalähteenä ihan tuollainen iso einhelin muuntaja laatikko.

Katsotaan nyt miten taimi jaksaa sen alla vai jaksaako ollenkaan?  ;D

Jos rahatilanne antaa myöten, niin kohtapuoliin lähtee luultavasti 3W teholedejä tilaukseen kokeilua varten.
Tarkotuksena tehdä varmaan 60W valaisin eli 20 diodia per lamppu. Ei hirveästi jaksaisi alkaa natikoita ostelemaan, koska tilaa on HYVIN vähän ja sähkönkulutus olisi kiva saada pysymään alhaalla.

Katsotaan milloin tämän saa nyt sitten toteutettua :)

Noniin itsellä noiden "pikkuledien" alla oleva puska viihtyy ihan niin hyvin kuin mitä ledin alla voi viihtyä, nuppuilee jo.

Mutta voin sanoa että led paneeli vs tollanen pikkuledi yhdelle kasville niin  toimivuus on sama.
Jaksaisi vaan rakennella ison paneelin mutta mutta, ledit eivät ole mielestäni kaiken hypetyksen arvoisia:

+vie vähän virtaa
+eksoottinen valon väri  ;D
+tuuheus

-puskat jää pieniksi
-valo läpäisee n 5 lehtiparia  tuuheassa puskassa, ruukkujen korkeudella on pimeää
-sadotus kasvun mukaista eli vähän niin ja näin.

Itse sanoisin että hankkikaa ennemmin vaikka 250w natikka kun 300w led paneeli. Tietty jos on jo natikka ja haluaa viritellä/kokeilla niin sitten led mutta muuten natikka/loistari on parempi

Lainaus käyttäjältä: döderö - marraskuu 20, 2011, 22:15:19 ip
-sadotus kasvun mukaista eli vähän niin ja näin.

Saisiko jollain valojaksokikkailulla enemmän kasvua kasvuvaiheessa? Minen näistä vielä tiedä mitään, että vaikuttavatko chileihin ja jos, niin miten?
Varmaan merkitsee fenotyyppikin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Fenotyyppi) että millaisissa valoissa kasvaa ja miten kasvaa?

Tuossa linkissäsi kyllä lukee että fenotyyppi on ympäristön ja geenien tulos. Eli valoilla kikkailu antaa chileihin sen fenotyypin omana osanaan.
Tietysti muutkin kasvuolosuhteet muokkaa tulosta....

^Näinhän se menee.

Genotyyppi = Perimä.
Fenotyyppi = Genotyyppi + Ympäristön vaikutus.

Joihinkin asioihin tietenkin ympäristö ei voi vaikuttaa tai vaikuttaa hyvin vähän. Kanoja uhraamalla kasvin hedelmästä ei luultavasti tule kuutiota, koska genotyyppi määrää siitä luonnollisemman näköisen. Vaikea sanoa lyhyellä tähtäimellä tarkasti kumpi vaikuttaa tiettyihin asioihin ja kuinka vahvasti, mutta molemmilla on roolinsa.

^Jeps.


En muista oliko sitä keskustelua tässä ketjussa noista ledien virrankäytössä, mutta pasteampa kuitenkin toisaalta tekstin (joka on englanniksi) tähän, miksi ledeille annetaan vähemmän virtaa kuin mitä se maksimissaan voisi käyttää:

LainausHi, thanks for your interest in our products and I will be happy to explain the issue of watage consumption. As you may or may not know, there is no single LED out there that draws the rated (marked) wattage. The actual draw will always be lower and that is the result of the use of step-down transformers, the board and internal fans. Besides, manufacturers almost never run these LEDs at 100%, most often they are set to run at around 50 to 75 per cent. This is done to extend the life span of diodes.
It is a well documented fact all over the forums that, for example, a 240w Blackstar will draw around 130-145w depending on the line purity, and a 500w Blackstar - around 315w. Lastly, the wattage output is not the only - and certainly not the best indicator of a light's performance. There is also light output measured in PAR (photosynthetic active radiation). In the past, like 2 years ago, LEDs drew higher wattage but the PAR values were much lower. Nowaday, the wattage draw has been steadily decreasing but the PAR values have been on the rise. Sometimes people are asking, well why do you market for example your 240w Blackstar as a 240w light then if it draws 145w? The answer is it's a light that comes with legitimate 3w LEDs, and there's 80 of them, so it's a 240w-rated light that draws 145w. I hope this helps and is not too confusing.

Mun tee-se-itse valaistusta voi tutkailla täällä: Sillychili kasvattaa LEDeillä (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=10858.0)

Lainaus käyttäjältä: Pawni - joulukuu 09, 2011, 21:17:08 ip
^Näinhän se menee.

Genotyyppi = Perimä.
Fenotyyppi = Genotyyppi + Ympäristön vaikutus.

Joihinkin asioihin tietenkin ympäristö ei voi vaikuttaa tai vaikuttaa hyvin vähän. Kanoja uhraamalla kasvin hedelmästä ei luultavasti tule kuutiota, koska genotyyppi määrää siitä luonnollisemman näköisen. Vaikea sanoa lyhyellä tähtäimellä tarkasti kumpi vaikuttaa tiettyihin asioihin ja kuinka vahvasti, mutta molemmilla on roolinsa.

Tähän pieni korjaus, jonka uskallan heittää ilman mitään lähdettä koska olen asiasta aika varma, ja anteeksi pyytelen nöyränä jos menen paskaa puhumaan mutta asiahan on näin:

Genotyyppi = Lajikkeen perimä
Fenotyyppi = Yksilö, jolla on hieman eri geenit kuin kaverillansa vaikka olisikin samaa lajiketta (ei ihmisis lapsetkaan ole samannäkösiä vaikka olis samat vanhemmat)

Ympäristö tottakai vaikuttaa, ja voi tuoda fenokohtaisia eroja esiin. Mutta feno vaihtelu ei ole riippuvainen ympäristötekijöistä, vaan vaikka esimerkiksi Lemon Dropin siemenistä (en tiedä kuinka vakaa lajike on kyseessä) voisi esim kasvaa 2 vähän erilaista kasvia, vaikka pääpiirteittäin näyttäisivät samalta, eivät ne geeneiltään klooneja kuitenkaan ole.

Lainaus käyttäjältä: zaxxon - heinäkuu 27, 2010, 19:50:35 ip
Moi kaikki! Olen huomenna tilaamassa isompaa satsia Osram GD+ sarjaa. Oman valaisimen rakennuksesta tai testauksesta kiinnostuneet ottakeehan yhteyttä. Olen myös mahdollisesti järjestämässä workshoppia aiheesta Helsinki Design Weekin yhteydessä.

Onko uutta shoppia suunnitteilla? LEDit ja rakentelu kiinnostavat, mutta taidot eivät riitä yksin puuhasteluun :(

Tuli testimielessä väsättyä 36W ledivalo. 400-460nm pituuksilla. Kuvat kertokoon http://roadrunner.1g.fi/kuvat/Chili/diy+led/

Lainaus käyttäjältä: Rundari - lokakuu 28, 2013, 16:24:23 ip
Tuli testimielessä väsättyä 36W ledivalo.

Paljonko tuli kustantamaan?  Pirun asiallinen, ihan kaupasta haetun näköinen. :)

Hinnat noin hintoja muistista:
-Driveri  13e
-Siili 3e
-Piirilevy 2e
-Tuulettimen muuntaja 2e
-Ledit 25e (400nm ledit kalliita)
-Tuuletin löytys ennestään

Eli kait joku 45-50e

Mitenkäs kotelo? Ihanko kotosalla puuhaat tuollasia?  :o

Töissä tein, eihän tuohon tarvita kuin peltiä, hitsauskone, rälläkkä ja kanttikone on eduksi.

Lainaus käyttäjältä: Rundari - lokakuu 28, 2013, 20:57:35 ip
kanttikone on eduksi.

Olisi monesti juu. :D Polvea vasten on hankala monesti ite tallissa äpästää.
Olen jotain monesti haaveillu hankkivanikin, mutta näillä tällaisilla (http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/Tyokalut-ja-korjaamon-varustus/Kori/Pellintaivutustyokalu-12218/) taitaa olla mahdotonta särmätä laatikkoa?  ::)

Kyllä tuollakin jotain tekee, hitsaa vaan laatikon päädyt erillisestä pellistä. Ja kulmarautaakin vasten pystyy hieman pokkailemaan.

Tehkää puusta!

(http://www.trendir.com/archives/wood-shower-head-rare-terra-marique-3.jpg)