Yritin surffailla tässä ihan mielenkiintoni vuoksi.  Kiinnostaisi lähinnä omistamani 6500K CFL:n spektri, mutta myös muiden vaihtoehtojen vastaavat.
Totesin ettei netissä ole dataa tälläisestä aiheesta  >:( - tai sitten en vaan löytänyt oikeita hakusanoja  ???

Sattuisiko joku tietämään linkkejä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Photosynthetically_active_radiation

Etsitkö oman lamppusi spektriä vai ESLien/loisteputkien spektrejä yleensä? Kovin harva valmistaja näyttää spektrejä, sen verran rumia ne on kaikista muista paitsi täysspektrilampuista, joiden käyttö kasvivaloina on rahanhukkaa.

Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 IP
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Höpöjä. Valoteho ja lämpö ovat tärkeintä. Huumepuolen juttuja nuo "sadotukset" yms.

Lainaus käyttäjältä: Räyhäkäs - helmikuu 04, 2011, 23:41:24 IP

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 IP
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Höpöjä. Valoteho ja lämpö ovat tärkeintä. Huumepuolen juttuja nuo "sadotukset" yms.

Ja toisaalla täällä foorumilla toiset puolustaa monimetallien ja muidenkin ns. kirkkaampien valojen käyttöä pienille kasvaville kasveille. Itellä on natikan alla noi omat ja en todellakaan usko että sillä värisävyllä on "kriittistä" vaikutusta chileille, muille "hyötykasveille" ehkä suurempi merkitys. Itellä rehevöityy voimakkaasti ja ovat todella vankkoja natikan alla kasvaneina.

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 IP
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Täällä puhutaan paljon tästä värilämmön vaikutuksesta, mutta millä perusteella tämä nyt sitten vaikuttaa näin? Olisi mukava tietää.

Kyllä värilämpötila vaikuttaa etenkin pienitehoisissa valaisimissa, kasvuvaiheessa hyvinkin paljon. 2700k ESLeillä ei saa lähellekkään niin tiheitä ja paksurunkoisia kasveja kuin 6500k. "Huumepuolen" juttuja ehkä, mutta sitten kun kasvi on kokoa kasvanut tarpeeksi ja haluaa alkaa "sadottamaan" niin polttimot voi vaihtaa 2700k tai laadukkaaseen tasapainotettuun natikkapolttimoon.

Lainaus käyttäjältä: yan - helmikuu 05, 2011, 10:15:30 AP... millä perusteella tämä nyt sitten vaikuttaa näin? Olisi mukava tietää.

Niin olisi.
Ja sitten oikein tutkittua tietoa, eikä mitään mutu-tuntumia.
Mutua osaan jakaa itsekin, eikä sitä kannata kenenkään uskoa.

Kun taimivaloni oli 2700K ESL, kaikki kasvoivat komeasti.
Kun vaihdoin sen 5000K ESL, kaikki kasvavat edelleen komeasti.
Kaikki kasvavat hienosti ulkoa tulevassa luonnonvalossa, joka on keskimäärin 5600K. Vain halogeenispotit olen todennut sopimattomiksi. Niiden spektri katkaistaan sinisestä päästä ja silloin hedelmien kehitys ei onnistu. (Tiedän, että tämäkin on vastoin yleistä uskomusta, mutta omakohtainen kokemus)

Satoa tulee parhaiten auringon valossa (5600K), mutta se kai johtuu siitä, että en pysty ylittämään sitä keinovalon määrässä satokaudella, joka pääosin on kesällä ja syksyllä. Talvella valon vähyys aiheuttaa ongelmia, mutta ei sen väri. Muuta uskon vasta, kun joku näyttää saman lajisilla chileillä samalla tavalla hoidettuna yhtä paljossa, mutta eri värisessä valossa, että eroja on. Niitä saattaa olla, sitä en kiistä etukäteen. Näyttö vain puuttuu.

Monimutkaisen selityksen yhteenvetona sanoisin, että chilit kasvavat ja tekevät satoa monenlaisessa valossa, mutta luonnonmukaisinta on täysspektrinen luonnonvalo. Sitä ne saavat kotikonnuillaan.

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 05, 2011, 00:58:13 AP
Vegeenhän toi isompi K-määrä sopii, pienempi K-määrä sitten sadotukseen.

Ja seuraava viesti:

Lainaus käyttäjältä: Macex - helmikuu 04, 2011, 23:34:21 IP
Itellä on natikan alla noi omat ja en todellakaan usko että sillä värisävyllä on "kriittistä" vaikutusta chileille, muille "hyötykasveille" ehkä suurempi merkitys.

Eli mikä tässä esimerkiksi oli "jutun pointti"? Toisekseen miten se liittyi alkuperäiseen kysymykseeni?

Kyseessä on minun aloittama aihe. Siksi kirjoitan nyt kuitenkin aikaisemmista tavoistani poiketen tähän, että tästä(kin) kirvonneen kirjoittelun tyylin takia minua ei liiemmin kiinnosta kirjoitella tänne. Etsin internetistä (johon tämänkin foorumin käsitän kuuluvan) tietoa, vaikka pidän sattuneesta syystä painetun tekstin hyödyntämistä useimmiten luotettavampana tapana.

Sitten otetaan vielä (yllytettynä) kommenttia tuohon värilämpötilaan. Yleisesti kaikilla ihmisillä ei taida olla käsitystä siitä, mikä värilämpötilan tarkoitus on alunperin ollut. Esimerkiksi valokuvauksessa yritetään värilämpötilan säädön avulla saada lopullisen tuotoksen värit näyttämään mahdollisimman luonnollisilta ihmissilmään. Itsekkin myös kameranräpsyttelyä jonkinverran harrastaneena olen huomannut vaikeuksia mm. järjestelmäkameralla otettujen RAW kuvien jälkikäsittelyssä. Esimerkkinä kuvat, joissa näkyy SpNa tms. -katuvaloilla höystettyä ilotulitusta. Kokemuksena edes harmaakortin avulla värilämpötilan säätö siten, että kaikki värit täsmäävät ei onnistu ainakaan tälläiseltä amatööriltä. Minä käsitän asian niin, että värilämpötila on itsessään eräänlainen 'vertauksellinen keskiarvo'. Esimerkiksi monokromaattisella valolla ei kuulemma ole värilämpötilaa. Fotosynteesi on taas aihe, johon täälläkin paljon tietämättään viitataan. Silti tietääkseni jotkut viisaammat ovat tutkineet, että fotosynteesiin melko suurelta osin osasyylliset klorofyllit (a ja b jne.) absorboivat parhaiten juuri tiettyjä aallonpituuksia. Mutta asia menee jo biokemian puolelle, josta MINÄ en tiedä kuin korkeintaan "pintaraapaisun". Sen taas opin eräällä menneiden vuosien biokemian ja mikrobiologian kurssilla.

Yhteenvetona minua olisi kiinnostanut millaisia aallonpituuksia tuosta kotona elektromagneettista säteilyä noin 0,75:n tehokertoimella loistehoa tuottavasta laitteesta oikein irtoaa. Ja sattuvatko sopimaan tuohon aloitusviestini linkissä olevaan PAR-kuvaajaan. Ja toivon että pysytään jatkossa aiheessa. Mainitsen lopuksi, että minun kokemukseni perusteella tuossa "6500K" lampussa on syytä tuohon nytkin kukannuppuja työntävän chinensen vointiin.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 04, 2011, 23:29:49 IP
Etsitkö oman lamppusi spektriä vai ESLien/loisteputkien spektrejä yleensä? Kovin harva valmistaja näyttää spektrejä, sen verran rumia ne on kaikista muista paitsi täysspektrilampuista, joiden käyttö kasvivaloina on rahanhukkaa.

Oliko tähän muuten jotain perustelua/lähdettä? Löytyi nimittäin seuraavanlainen sivu: http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml (http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml), jossa on pistetty järjestykseen noita lamppuja, ja näköjään Philipsin TL-D950 hengittelee siellä monimetallin niskaan. Näkyy myös tuossa ikkunalla (josta ei tällä hetkellä paljoa luonnonvaloa, kiitos vastapäisen VVO:n kolossin, tule) tuottavan jopa vähän satoa.

Täällä on viimeaikoina näkynyt varsin vahvoja mielipiteitä lampuista vailla minkäänlaisia perusteluja....

Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo. Sellaista tuottavat loisteaineet on tehottomampia kuin normaalit piikikkään spektrin tuottavat loisteaineet. Rahanhukkaa täysspektrilamput on n. kolminkertaisen (vrt. laadukkaat loisteputket/ESLit) hintansa vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 07, 2011, 20:31:58 IP
Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo. Sellaista tuottavat loisteaineet on tehottomampia kuin normaalit piikikkään spektrin tuottavat loisteaineet. Rahanhukkaa täysspektrilamput on n. kolminkertaisen (vrt. laadukkaat loisteputket/ESLit) hintansa vuoksi.

Tämähän selventää jo kummasti. Kyllähän tuosta philipsistäkin sai senverran pulittaa verrattuna tavan putkiin (yli tuplasti muistaakseni, noita kun ei oikein mistään saa, niin homma menee niin, että kauppias ilmoittaa hinnan ja jätkä lähtee myymään persettä steissille ;D), etten kyllä mihinkään kaappiin tai kellariin moisia hommaisi.

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 07, 2011, 19:29:23 IP
Täällä on viimeaikoina näkynyt varsin vahvoja mielipiteitä lampuista vailla minkäänlaisia perusteluja....

Mielipiteet on mielipiteitä, tosiasiat ovat jossakin muualla.

Päätin ryhtyä ottamaan selvää tästäkin myytistä.
Rakensin "kasvatuskaapin" (saa nauraa) ja sinne osastot 2700K "lämmin valkoiselle" ja 5500K päivänvalolle.
Testi alkaa huomenna ensimmäiseksi itävillä annuumeilla. Baccat ja Chinenset eivät vielä ole itäneet. Jos ne viipyvät pitkään, pitää testiä siirtää ja idättää uudet annuumit, jotta nuo saisi suunnilleen saman kokoisiksi.
Testilaitteet: http://chilivaari.blogspot.com/2011/02/chilit-kaappiin.html

Hienoa testiä ja pioneerityötä jälleen! Myös koejärjestelyt vaikuttavat oikein hyviltä ja muut tekijät eliminoitu mahdollisuuksien mukaan.

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 07, 2011, 19:29:23 IP
Löytyi nimittäin seuraavanlainen sivu: http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml (http://www.discusnews.com/article/cat-04/lightcompare.shtml)

Kiitos linkistä, mielenkiintoinen sivu josta löytyy asiaa juuri siihen suuntaan mitä minäkin ajoin takaa; esim. tähän tapaan:
"PAReff: the PAR/Watt efficiency ratio. With plant applications in mind, this parameter should be the primary criterion for quantifying bulb efficiency."
Taitaa olla kuitenkin valitettavasti melko vanha sivu, kun suurin osa siellä viitatuista linkeistä ei toimi. Sivun perusteella voi päätellä,
että jonkin verran on ollut pakko käyttää lamppujen spektrejä vertailussa. Esim. kohdassa "Data sources: Bulb spectra"

Mielenkiintoista on myös odotella käyttäjän "Chilivaari" testistä mahdollisesti irtoavia tuloksia! Mulla ei riitä innostusta tai kapasiteettiä ostaa muun värisiä vastaavan tehoisia esl-polttimia että saisin omakohtaisia tuloksia, mutta asia ilman muuta kiinnostaa.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 07, 2011, 20:31:58 IP
Ei ole mitään linkkiä heittää tuosta täysspektrilamppujen huonoudesta. Ne on siis eri asia kuin 900-sarjan putket ja tehty tuottamaan mahdollisimman täydellinen spektri eli luonnollinen valo.

Osui silmään, että tuossa edellisestä linkissä löytyy lampun esittely: "TLD950    Philips full spectrum fluorescent 'TL'D/90 de Luxe 5300 K CRI > 95"
Eli sen mukaan kuitenkin täyspektriloisteputki. Mulla on jäänyt käsitys, että tuo täyspekrisyys on lähinnä "markkinamiesten puhetta". Teknisesti jos sitäpaitsi ajattelee asiaa, niin eihän täydellistä spekriä ole mitenkään mahdollista toteuttaa yhdellä polttimolla.

Tuo 950 on tarkoitettu kirjapainojen ja värikauppojen kriittiseen värintarkasteluun. Noita minulla on katossa ja työvalona. Niiden kanssa näkyvät värit oikein ja valokuvatkin ovat luonnollisen värisiä.

Tämä on yksi harvoista loisteputkista, joista on julkaistu värispektri. ESL-lampuista niitä ei näy julkisuudessa. Kuvassa on Osramin 950.
(http://www.chilivaar.in/2011/Osram950.jpg)
Täysspektri tietysti on väärä termi, mutta lähellä sitä tuo on.

Lainaus käyttäjältä: Chiliharri - helmikuu 17, 2011, 17:28:24 IP
Osui silmään, että tuossa edellisestä linkissä löytyy lampun esittely: "TLD950    Philips full spectrum fluorescent 'TL'D/90 de Luxe 5300 K CRI > 95"
Eli sen mukaan kuitenkin täyspektriloisteputki. Mulla on jäänyt käsitys, että tuo täyspekrisyys on lähinnä "markkinamiesten puhetta". Teknisesti jos sitäpaitsi ajattelee asiaa, niin eihän täydellistä spekriä ole mitenkään mahdollista toteuttaa yhdellä polttimolla.

Pikaisen googlauksen perusteella lienet oikeassa, täysspektrisyys olisi juurikin markkinointitermi. Eli ovat siis ysisarjan putkia, mutta tuota termiä käyttävät sitten sellaiset tahot, jotka haluavat pistää sille vielä tuplahinnan sähköliikkeeseen verrattuna. Eli sinänsä PP:n "rahan tuhlausta" -kommentti pätee :D

En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 18:52:28 IP
En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?

Todellisuus on todennäköisesti jotain muuta, spektri on huomattavasti viivamaisempi, joku foorumilainen pystyisi varmaan asian tutkimaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Spektrometri

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 18:52:28 IP
En tiennytkään, että isoilla valmistajilla on täysspektriputkia. Ei spektri näytä tuota paremmalta kalliissa täysspektriputkissakaan, joita esim. Ad-lux myy. Mitähän tuollainen Philips maksaa?

Mä maksoin omista Osramin 36w/954 putkista 10€/kpl...

Lainaus käyttäjältä: Lihamestari - helmikuu 17, 2011, 20:20:23 IP
Mä maksoin omista Osramin 36w/954 putkista 10€/kpl...

Ne on eri putkia kuin tuo TL-D 950.

Mistä Chilivaarin spektri on peräisin? Philipsin sivuilla  (http://www.ecat.lighting.philips.com/l/catalog/catalog.jsp?userLanguage=fi&userCountry=fi&catalogType=LP_PROF_ATG&_dyncharset=UTF-8&categoryid=LP_CF_TLD9GRAP_EU_FA_FI_LP_PROF_ATG&productid=928043795081_EU_FI_LP_PROF_ATG&title=MASTER%20TL-D%2090%20Graphica%2018W/950%201SL&ctn=928043795081_EU)on ihan erilainen spektri.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 22:04:57 IP
Ne on eri putkia kuin tuo TL-D 950.

Mistä Chilivaarin spektri on peräisin? Philipsin sivuilla  (http://www.ecat.lighting.philips.com/l/catalog/catalog.jsp?userLanguage=fi&userCountry=fi&catalogType=LP_PROF_ATG&_dyncharset=UTF-8&categoryid=LP_CF_TLD9GRAP_EU_FA_FI_LP_PROF_ATG&productid=928043795081_EU_FI_LP_PROF_ATG&title=MASTER%20TL-D%2090%20Graphica%2018W/950%201SL&ctn=928043795081_EU)on ihan erilainen spektri.

Näköjään noita TL-D950 putkia olisi sitten useampia malleja. Mun Philips Master TL-D 90 De Luxen CRI on >90, sitten löytyi maininta TL-D 90 Graphica, jonka CRI olisi >98, sitten mainittiin vielä joku muukin vaihtoehto... sekavaa, etten sanoisi.

Chilivaari muuten sanoo spektrinsä olevan Osramin putkesta.

EDIT: jaaha, siellä sitä olikin noita tuon linkin takana. Näköjään tuossa mun putkessa on piikikkäämpi spektri kuin tuossa Graphicassa, joka taitaa olla vähän overkill-osastoa (tai underkill, näkökulmasta riippuen, lumeneitakin melkein tuhannen vähemmän tuossa 58W-versiossa) muuhun, kuin siihen, mihin se on suunniteltu.

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 17, 2011, 22:18:00 IP
Näköjään noita TL-D950 putkia olisi sitten useampia malleja. Mun Philips Master TL-D 90 De Luxen CRI on >90, sitten löytyi maininta TL-D 90 Graphic Pro (tjsp.), jonka CRI olisi >98, sitten mainittiin vielä joku muukin vaihtoehto... sekavaa, etten sanoisi.

Chilivaari muuten sanoo spektrinsä olevan Osramin putkesta.

Joo, voisi lukea kunnolla jokaisen viestin...

Näyttää siltä, että 950-putket on sekä Philipsillä, että Osramilla eri sarjaa kuin muut 900-putket. Osramilla nimike on COLOR proor. Spektriä en löytänyt Osramin sivuilta, muualta kyllä saman kuin Chilivaarilla.

Lainaus käyttäjältä: PP - helmikuu 17, 2011, 22:04:57 IPMistä Chilivaarin spektri on peräisin? Philipsin sivuilla  (http://www.ecat.lighting.philips.com/l/catalog/catalog.jsp?userLanguage=fi&userCountry=fi&catalogType=LP_PROF_ATG&_dyncharset=UTF-8&categoryid=LP_CF_TLD9GRAP_EU_FA_FI_LP_PROF_ATG&productid=928043795081_EU_FI_LP_PROF_ATG&title=MASTER%20TL-D%2090%20Graphica%2018W/950%201SL&ctn=928043795081_EU)on ihan erilainen spektri.

Eiköhän  nuo ole lopulta hyvin samanlaiset.
Pystyakselilla vain on eri skaala. Taajuuskäyrä näyttää samalta ja piikit ovat samoissa kohdissa. Osram on vain poistanut tyhjän tilan ylhäältä ja tehnyt sillä tavalla näyttävämmän näköisen grafiikan. Osramillakin 954 on aivan toisen näköinen, piikikkäämpi. Osramin sivuille ei saa pysyviä linkkejä.

Erikoisputkiahan nämä ovat, värin tarkkailuun. Miellyttäviä silmälle. Kasveista en tiedä, sillä ikkunan päällä minulla on nyt 840. Niillä ei saa siistiä värivalokuvaa. Sinne voisi hankkia toiseksi putkeksi 865 ja tehdä sekoituksen.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 14, 2011, 23:39:23 IP

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 07, 2011, 19:29:23 IP
Täällä on viimeaikoina näkynyt varsin vahvoja mielipiteitä lampuista vailla minkäänlaisia perusteluja....

Mielipiteet on mielipiteitä, Tosiasiat ovat jossakin muualla.

Päätin ryhtyä ottamaan selvää tästäkin myytistä.
Rakensin "kasvatuskaapin" (saa nauraa) ja sinne osastot 2700K "lämmin valkoiselle" ja 5500K päivänvalolle.
Testi alkaa huomenna ensimmäiseksi itävillä annuumeilla. Baccat ja Chinenset eivät vielä ole itäneet. Jos ne viipyvät pitkään, pitää testiä siirtää ja idättää uudet annuumit, jotta nuo saisi suunnilleen saman kokoisiksi.
Testilaitteet: http://chilivaari.blogspot.com/2011/02/chilit-kaappiin.html

Tosiasioita ovat : molemmat testissä olevat lamput käyttävät saman määrän energiaa eli sähköä, molemmat sisältävät saman määrän elohopea huuruja jotka sähkövirran vaikutusesta muodostuvat UV-säteilyksi, molempien lamppujen lasiputken sisäpinnat on päällystetty aineella joka muodostavat uv:stä näkyvää valoa.
Elikä testissä tutkitaan valoputken sisäpinnan aine koostumuksen erojen vaikutusta, chilin kasvuun.

Jos oikeasti kiinnostaisi lisätä chilin kasvua ja satoa , niin laittaisin kolmanneksi vertailuun 150w spna valaisimen ja ilmapumpun hapettamaan chilien käytössä olevaa  lannoitevettä.
Ja lopuksi laskisin käytetyn energian/sadon määrän suhdetta. ;)

Eli sinäkin myönnät, että valon värillä ei taidakaan olla merkitystä? Punainen ei tunkeudukaan paremmin? Tai sininen tee tuuheampia taimia? Niin minäkin olen väittänyt, mutta katsotaan nyt. Voimmehan olla väärässäkin.  ;D

Lainaus käyttäjältä: omarosa - helmikuu 19, 2011, 12:36:30 IP... laittaisin kolmanneksi vertailuun 150w spna valaisimen...

23-wattisten kanssa kisaan?

Jos sinulla on kyseinen valaisin, hanki siihen sivulle saman tehoinen sininen ESL, iso kaappi ja testaa olettamuksesi. Tai päivänvalo-loisteputkia 150 W edestä: 4x36W menisi jo aika lähelle, 3x58W vähän yli. Tuollainen testi vain vaatii paljon enemmän tilaa. Minulla sitä ei ole.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 19, 2011, 13:11:58 IP
Eli sinäkin myönnät, että valon värillä ei taidakaan olla merkitystä? Punainen ei tunkeudukaan paremmin? Tai sininen tee tuuheampia taimia? Niin minäkin olen väittänyt, mutta katsotaan nyt. Voimmehan olla väärässäkin.  ;D

Onhan noilla eri valoilla jotain vaikutusta kasvuun, mutta mistä mikäkin johtuu? Todennäköisesti kaikki, jotka ovat ledivirityksiä (siis sellaisia, jotka riittävät yksinään, esim. 90W ufot) kokeilleet, ovat havainneet jopa epäluonnollisen puolelle menevää "tuuheutta" (eli pituuskasvua ei oikein tapahdu). Johtuuko tämä sitten sinisestä vai punaisesta vai mistä, siinäpä kysymys, mihin en ainakaan itse ole nähnyt vastausta. Natikalla valaistessa taas olen huomannut selkeästi kovimman taipumuksen kasvaa pituutta, mutta johtuuko tämä sitten valosta vai lämmöstä (tai jostain muusta seikasta), en osaa sanoa.

Mutta katsotaan, pidä ihmeessä testiviritys kehissä, en muista nähneeni missään mitään noinkaan "tieteellisesti pätevää" testijärjestelyä loisteputkien eri sävyistä, eri lampputyyppejähän NASAkin tutki, ja thehotpepper.com:in puolella joku kasvatteli basilikaa eri lampuilla. Mullahan on vähän samansuuntainen viritys (2700K ja 6400K ESLit vierekkäin, ei kylläkään mitään välissä, kun ei ollut aikomuksena tutkia mitään), ja jotain eroa (syystä x) ilmeni, mutta tulipa (juuri siksi) käänneltyä ja siirreltyä kasveja, joten eipä voi paljoa sanoa.

Lainaus käyttäjältä: -V- - helmikuu 19, 2011, 17:29:17 IPOnhan noilla eri valoilla jotain vaikutusta kasvuun, mutta mistä mikäkin johtuu?

... pidä ihmeessä testiviritys kehissä, en muista nähneeni missään mitään noinkaan "tieteellisesti pätevää" testijärjestelyä loisteputkien eri sävyistä

Okei, katsomo aukeaa ensimmäisen kerran.
Kaksi viikkoa kasvua ei oikeuta johtopäätöksiin, mutta eroja on nähtävissä.
http://chilivaari.blogspot.com/2011/03/varilla-saattaa-sittenkin-olla-valia.html

Todennäköisesti parin viikon päästä uusi silmäys.

Esipäätelmä siis voisi olla se, että molemmilla tsilit kasvaa, mutta isompi kelvinisellä on vahvempi kasvu?

Hyvältä näyttää!

Jos tuo pitää paikkaansa, niin olen erittäin tyytyväinen, että vaihdoin noi 827:t 954:iin! :)

Missäs ketjussa oli puhetta, että isommat kelvinit "tunkeutuisivat" paremmin lehvästöön ja sen läpi? Vai muistanko aivan tyystin väärin?

Muistat väärin.
Natikan puolustuspuheena tuota on käytetty.  ;D

Mut tollasilla pikkutaimilla, missä ei sitä lehvästöä juurikaan ole, ei selitä kasvunopeuden eroa...

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 13, 2011, 21:14:11 IP
Muistat väärin.
Natikan puolustuspuheena tuota on käytetty.  ;D

Näin juuri!

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 13, 2011, 19:40:17 IP
Okei, katsomo aukeaa ensimmäisen kerran.
Kaksi viikkoa kasvua ei oikeuta johtopäätöksiin, mutta eroja on nähtävissä.

Hienosti näyttäisi näin ulkopuolisen silmin testisi edenneen! Aika mielenkiintoista, jos eroja näkyy noin aikaisin.

Surffaillessani äskettäin netissä törmäsin tälläiseen: http://jxb.oxfordjournals.org/content/61/11/3107.abstract (http://jxb.oxfordjournals.org/content/61/11/3107.abstract)
Näyttävät tutkineen samankaltaista asiaa. Voi olla liian tieteellistä, mutta minua kiinnosti ainakin. Ja varmasti julkaisijasta päätellen ihan pätevä tutkimus ja vieläpä melko tuore. Kohteena siis tuttu kasvi nimeltä kurkku.
Linkistä aukeaa myös "Full Text", ja siellä kerrotaan käytetyn 638nm sekä 450nm aallonpituuksia. Eli ilmeisesti lähellä klorofylli a:n ja b:n absorbanssimaksimeita.
Voisimpa tähän nyt yhteenvetona laittaa, että ymmärrykseni mukaan kasvi käyttää todellisuudessa juuri tiettyjä aallonpituuksia - vain jotka se pystyy absorboimaan.
Siihen liittyen minua siis kiinnostaa tuo ketjun aloitukseni sisältö.

Laitan tähän liittyen 2 kuvaa keväällä 2010 kasvamaan laitetusta, joka kukki syksyllä (osittain lämmitetyllä) länsiparvekkeella, mutta eipä edes yrittänyt yhtään "podia". Ylemmässä kuvassa pääsi 6500K 200W ESL:n valoon.
Toisessa kuvassa tilanne tänään suunnilleen samasta kohdasta kasvia. Tiedoksi etten yritä väittää omaani miksikään vertailutestiksi, mutta "mutu" on että kyllä tuo 6500K vaikuttaa kasvin habitukseen.
Kuva 1: 17.1.2011
(http://i1232.photobucket.com/albums/ff369/Chiliharri/post/IMG_3152_zpsgqqvlytj.jpg)

Kuva 2: 14.3.2011
(http://i1232.photobucket.com/albums/ff369/Chiliharri/post/IMG_3211_zpshbtv4q9x.jpg)
EDIT: kuvien URL päivitetty (ovat muuten ensimmäiset kuvani chilifoorumille)

Piti tehdä väliraportti jo viikon päästä, kun isoimmat rehottavat niin.
http://chilivaari.blogspot.com/2011/03/kaapissa-kuhisee.html

Jutun lopussa on kasvihuoneviljelyn oppikirjan kuva kasvien hyödyntämästä valosta. Se on kovasti erilainen kuin ledi-intoilijoiden levittämä kaksipiikkinen käyrä. Totuudesta en tiedä.
(http://www.chilivaar.in/2011/kasvienvalo_natikka.jpg)

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 19, 2011, 16:20:37 IP
Jutun lopussa on kasvihuoneviljelyn oppikirjan kuva kasvien hyödyntämästä valosta. Se on kovasti erilainen kuin ledi-intoilijoiden levittämä kaksipiikkinen käyrä. Totuudesta en tiedä.

Mielenkiintoisen käyrän heitit. Tuo taas on täysin erilainen verrattuna tuon ketjun aloitusviestin linkin käyrään verrattuna! Aloitusviestin käyrä löytyy monesta paikasta kirjallisuudessa. Kirjaa "Tehokkaasti kasvihuoneesta" en saanut vielä käsiini pks kirjastoista. Mikäli tuo blogiin kirjoittamasi on sieltä kirjasta, niin mielestäni on ristiriidassa tuon kirjan kuvaajan kanssa. Mistähän mahtaa löytyä käyrältä piikit 660nm ja 730nm, joita tekstin mukaan kasvi käyttää pituuskasvuun?? Eipä tällähetkellä nosta ylpeydentunnetta suomalaisuudesta tuollainen kirja :-\

Vielä yksi kysymys: Mikä mahtaa olla ledi-intoilijoiden levittämä kaksipiikkinen käyrä ?

Lainaus käyttäjältä: Chiliharri - maaliskuu 21, 2011, 17:28:50 IPMikä mahtaa olla ledi-intoilijoiden levittämä kaksipiikkinen käyrä ?

Sitä on täällä hyvinkin usein lainattu, kun on haluttu todistaa ledien sopivuus kasvivaloksi, mutta haulla löysin mielenkiintoisemman jutun.
Tässä valkoiset käyrät ovat kyseinen "kaksipiikkinen", eli se perustuu vain kahden klorofyllin mittauksiin.
http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=4016.msg39648;topicseen#msg39648

Noita Tuopin löytämiä lamppujen spektrejä kannattaisi ehkä ennemminkin verrata oppikirjan käyrään. Se, ettei siinä ole paljoa 730 nm taajuutta, perustunee siihen, että tuo on haitallista, aiheuttaa liiallista pituuskasvua. Ehkä käyrässä on otettu huomioon vain hyödylliset taajuudet. Mitään selitystä sille ei kyllä kirjassa ollut.

Tosiaan nuo oppikirjakäyrät perustuu forosynteesin tehokkuuteen eri valon aallon pituuksilla. Eli jos halutaan mahdollisimman tehokasta forosynteesiä niin pitää tarjota fotosynteesin herkkyyskäyrän mukaista valoa. Se saattaa sitten olla eri asia kuin paras valo meidän kasvattelujen kannalta.

Mä meinasin syksyllä panostaa ledeihin, että saisin siistissä paketissa tehoa! Lähinnä ideana oli saada bonchi kasveista satoa.
Omaan silmään ei oikein istu se magentan hohde, kun tuo on kuitenkin oleskelutilassa, mutta Led Finlandilta saa customoitujakin ratkaisuja!
Enää pitäis sit tietää, mitä ledejä sinne survois...

Veikkaisin kuitenkin, että mitä lähemmäksi pääsee luonnon valoa, sitä parempi lopputulos tulee olemaan!

Ideoita?

Varastosta kuulema löytyy jo nyt valmiina 120w valaisin, mikä on inhimillisempää katsottavaa. Se mitä ledejä sinne on upotettu, en tullut kysyneeksi... :(

Valkoisia ledejä vaan ja punasta pikkasen kaveriksi.

Sais sen spektrin suurin piirtein samaks, kun tossa Osramin 954 putkessa, niin se vois olla aika rock!
Nyt ainakin tuntuvat tykkäävän, tehoa on vaan vaivaiset 2x36w!
Tarkoitus oli laittaa ens talveks se 2x120w ;D

Vois varmaan heittää palloon sinnepäin, kun vois olettaa että tuolla Led Finlandilla tietäis tästä enempi, kun yks hönö lihamesttari ;)

Sinuna en olisi huolissani valon väristä vaan melusta. En suosittelisi LED Finlandin lamppua oleskelutilaan jos siellä on tarkoitus olla samaan aikaan kun lamppu on päällä. Ne tuulettimet huutaa tosi kovaa. En ole ikinä nähnyt vastaavan kokoisia tuulettimia, joista lähtisi yhtä kova ääni.

En mä siitä metelistä oo niin huolissaan!
Eiköhän sinne mene ihan perus laitetuulettimet, mitkä luulis olevan aika helppoja vaihtaa huomattavasti hiljaisempiin...

Jos valo on voikakkaasti eriväristä, kun normi huone/päivänvalo, on ongelma, jota et mitenkään korjaa...

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 19, 2011, 16:20:37 IP
Piti tehdä väliraportti jo viikon päästä, kun isoimmat rehottavat niin.
http://chilivaari.blogspot.com/2011/03/kaapissa-kuhisee.html

Jutun lopussa on kasvihuoneviljelyn oppikirjan kuva kasvien hyödyntämästä valosta. Se on kovasti erilainen kuin ledi-intoilijoiden levittämä kaksipiikkinen käyrä. Totuudesta en tiedä.
(http://www.chilivaar.in/2011/kasvienvalo_natikka.jpg)

Samassa kirjassa on alussa juttua aiheesta (sivut 36-42) "Tärkeimpänä valon vastaanottajina toimivat viherhiukkaset, joista yleisimmät ovat sinivihreä klorofylli a ja kellanvihreä klorofylli b. Ne sitovat eli absorpoivat sinistä (460-480nm) valoa ja oranssinpunaista valoa (650-670nm). Eräät muutkin värihiukkaset, eli pigmentit, lähinnä karotenoidit, toimivat apuna valon vastaanottamisessa." Siinäpä se kaksipiikkinen käyrä.

Lainaus käyttäjältä: Herpiili - maaliskuu 29, 2011, 23:44:43 IPSiinäpä se kaksipiikkinen käyrä.

Noista klorofylleistähän se "kaksikyttyräinen kameli" muodostuu, mutta mistä tulee kirjan käyrässä keskikohdan korostus? Sitä ei mielestäni selitetty mitenkään.

Minusta kyllä tämän näköinen käyrä tuntuu todennäköisemmältä. Olisi outoa, elleivät kasvit olisi oppineet käyttämään valon koko skaalaa, kun se kuitenkin on ollut tarjolla jo vuosimiljoonia ilmaiseksi auringosta. Ledit ja parin aallonpituuden käyttäminen on keksitty vasta muutama vuosi sitten.

LED markkinoinnissa annetaan virheellisesti ymmärtää että kasvit pystyisivät hyödyntämään valoa vain "pää"pigmenttien absorptiospektri käyrien mukaan. Mitään tieteellistä tutkimusta siitä, että asia olisi juuri näin, en ole nähnyt.

Yli 50 vuotta sitten mittailtiin kasvin lehtien fotosynteesitoiminnan voimakkuutta eri aallonpituuksia omaavilla valoilla ja saatiin aikaiseksi tuollaisia chilivaarin postauksen mukaisia käyriä. Kokonaisuudessaan asia on melko monimutkainen.

Tuollaisia painotuskäyriä itse käytin, kun koitin laskeskella eri lamppujan tuottamaa kasvi "tehoa" (http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=3378.msg127287#msg127287).

Onhan ne kasvit sentään osanneet ruveta suojautumaan haitallisiltakin säteiltä, joten osittain sen takia jäädä käyttämättä joitain aallonpituuksia?
Kokemusta ei varsinaisesta led kasvattelusta ole, mutta epätieteellisesti kokeilin pelkillä valkoisilla 2-3W led-spoteilla kasvattaa pelkiltään, muulta valolta suojattuna.
Lisäsin kasvin kasvaessa yhteensä 5 spottia, kun se oli n.70cm korkea ja n.30cm leveä(tilakin rajoitti) jouduin laittamaan varmuudeksi 11W ESLin, kun ei spotteja päässyt hakemaan. ESLin laiton jälkeen lämmöt nousivat liikaa ja n.puolivuotias koekaniini kuivahti, kahvipaketeista tehtyyn koetelttaansa.
Ennen kuin joku ihmettelee spottien käyttöä, mainittakoon niille olleen muutakin käyttöä ja hinta oli kuitenkin ''vain'' n.5e/kpl

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - maaliskuu 30, 2011, 15:17:23 IP
Onhan ne kasvit sentään osanneet ruveta suojautumaan haitallisiltakin säteiltä, joten osittain sen takia jäädä käyttämättä joitain aallonpituuksia?

Juu, niin ne kasvit tekevät. Liika valo sekä etenkin UV säteily on haitallista aallonpituudesta riippumatta. Chilivaarin käyrä on ihan mittaamalla saatu tulos. Eli kasvit pystyvät hyödyntämään "epäedullistakin" valoa.

Punainen valo taitaa tutkimusten mukaan olla siinä mielessä "vähiten" haitallista, että kipukynnys on korkeammalla. Ja siniselle valolle ollaan herkempiä. Kun tietyn spektrin valoa tykittää riittävän paljon, niin foto"kyllästyminen" tapahtuu ja lisävalosta voi olla enempi haittaa kuin hyötyä. Kasvin solukkoon tulee valosta jatkuvalla syötöllä vaurioita, mutta ne korjaantuvat itsestään mikäli valoa ei ole liikaa. Esimerkiksi suojapigmenteillä kasvi voi vaurioitumisia välttää jossain määrin. Taitaapi sitä kasvilla olla muitakin puolustusmekanismeja, jotka eivät lehden värissä välttämättä näy.

Pakon tullessa vastaan kasvit ovat melko eteviä hyödyntämään tosi huonospektristäkin valoa. Jopa keltaisella, sangen kapeakaistaisella LPS valolla on saatu vehnä tekemään satoa.

Yksi toinen kokeilu päättyi myös testattavan äkilliseen poismenoon johtuen  liiasta saunomissesta. ???
Kiinalaisen sinisen varttiwatti koristeledin valossa Turbo Pube pysyi sirkkalehdillä n. 2kk, muttei myöskään pyrkinyt kasvamaan valoon ledin ohi, eli jäi n. 5cm pituiseksi. Tarkoitus oli tuostakin huvikseen kokeilla alkaa laittamaan lisää valoa samasta  koristeletkasta.

Lainaus käyttäjältä: Xbow - maaliskuu 30, 2011, 16:31:12 IP

Lainaus käyttäjältä: chilihardhead.fi - maaliskuu 30, 2011, 15:17:23 IP
Onhan ne kasvit sentään osanneet ruveta suojautumaan haitallisiltakin säteiltä, joten osittain sen takia jäädä käyttämättä joitain aallonpituuksia?

Punainen valo taitaa tutkimusten mukaan olla siinä mielessä "vähiten" haitallista, että kipukynnys on korkeammalla. Ja siniselle valolle ollaan herkempiä. Kun tietyn spektrin valoa tykittää riittävän paljon, niin foto"kyllästyminen" tapahtuu ja lisävalosta voi olla enempi haittaa kuin hyötyä. Kasvin solukkoon tulee valosta jatkuvalla syötöllä vaurioita, mutta ne korjaantuvat itsestään mikäli valoa ei ole liikaa. Esimerkiksi suojapigmenteillä kasvi voi vaurioitumisia välttää jossain määrin. Taitaapi sitä kasvilla olla muitakin puolustusmekanismeja, jotka eivät lehden värissä välttämättä näy.

Eräänlaisen puolustusmekanismin olen itse huomannut kasvatuksen lomassa.
Vesiviljelykasveilla huomaa jos natikka on "liian lähellä" kasveja sillä lehdistä tulee todella paksuja, melkein pahvimaisia ja tuntuvat lehtien paksuuntumisen myötä kestävän voimakkaampaa valoa, omien kokemusteni mukaan lehdet paksunevat koko kasvissa - ilmiö tosin tuntuu vaativan varsin vahvat ravinneliemet. Vastaavaa ilmiötä en ole turvekasveilla huomannut, turvekasveilla lehdet palavat vastaavassa tilanteessa valkoisenrusehtavaksi, kuivuvat ja tipahtelevat pois.

Kaappi on kasvateltu kattoon asti, joten valotesti on pakko lopettaa annuumien ja baccatumin kohdalta. Ne kasvoivat sinisemmässä valossa reilusti isommiksi kuin punertavassa.  2700K "lämpimän valkoisessa" valossa taimet jäivät 30% pienemmiksi kuin "täysvärisen" 5500K ESL:n valossa. Jos vertailukohdaksi otetaan pienemmät taimet, eroksi saadaan melkein 50%.
Ajallisesti tuo tarkoittaa näillä taimilla viikon kasvua.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valotesti

Chinenset jatkavat tasatilanteessa.

Kaappien kisa on käyty, valotesti päättynyt.

Nyt on tunnustettava, että 5500 Kelvinin "päivänvalo" ESL-lampulla kasvoi jopa 60-85% isompia taimia kuin 2700K "lämmin valkoinen" markettien perussävyllä.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valotesti
Tällaista tulosta en todellakaan odottanut näkeväni.

Yksi syy sattaisi olla että voimakkaamman kasvun seurauksena "sinisessä" valossa kylvenneet tsilit ajautuivat nopeasti sellaiseen tianteeseen, ettei alalehtiin tullut niin paljoa valoa, jolloin pituuskasvu kohti valoa kiihtyi. Toinen selitys on luontainen käyttäytyminen eri kasvuvaiheissa, tietyssa vaiheessa jopa habanerotkin voivat innostua kasvamaan pituutta. Lehtien määrä kuvannee jossain määrin, että missä "vaihessa" taimi on kuten myös haarautumisen alkaminen.

Millaisessa kunnossa "sinisen" valon taimet olivat silloin, kun niillä oli yhtä paljon yhtä pitkälle kehittyineitä lehtiä kuon "punaisen" puolen tsilin taimilla kokeeen loputtua?

Näin päivänvalolamppujen diggarina tämä oli mielenkiintoinen tulos. Eikun samantien jonkun muun toteuttamana samanlainen testi, josta toivottavasti saataisiin samansuuntaisia tuloksia. Tuo chilivaarin tulos kun on melko suuri niin olisi mukava saada tätä tukevia tuloksia muistakin testeistä ennenkuin alkaa julistamaan mitään "totuuksia." Ei niin että mitään julistuksia tarvitsisikaan tehdä, mutta tällaisen sisäkasvattajan mielenrauhaa ja tyytyväisyyttä lisäisi kummasti tieto siitä että voisi hyvillä mielin käyttää huonetiloissa päivänvalolamppuja chilienkin kasvatukseen menettämättä mitään tehokkuudessa.

Lainaus käyttäjältä: Xbow - huhtikuu 06, 2011, 14:39:39 IPMillaisessa kunnossa "sinisen" valon taimet olivat silloin, kun niillä oli yhtä paljon yhtä pitkälle kehittyineitä lehtiä kuon "punaisen" puolen tsilin taimilla kokeeen loputtua?

Lehtien määrää ja kokoa en joka välivaiheessa laskenut. Eipä tullut mieleen.
Kokeen loputtua kaikki olivat erinomaisessa kunnossa alalehtiä myöten. Suurin oli pudottanut sirkkalehdet. 5500K valossa haarautuminen alkoi aikaisemmin ja kukkanuppuja kehittyi runsaasti. 2700K ei vielä ehtinyt niin pitkälle, vaikka ilmeisesti lähellä ollaan. Nuohan olivat viime vaiheessa viikon jäljessä kasvussaan.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - maaliskuu 30, 2011, 10:47:20 AP
Noista klorofylleistähän se "kaksikyttyräinen kameli" muodostuu, mutta mistä tulee kirjan käyrässä keskikohdan korostus? Sitä ei mielestäni selitetty mitenkään.

Itse olen jummartanut, että se kaksipiikkinen "hirvitys" on petrimaljassa mitattujen klorofylli molekyylien absorptiospektri. Sitä sellaisenaan ei pidä käyttää vertailuihin, mutta osviittaa siitäkin saanee.

Loivempi käyrä taasen on mitattu yhteyttämisen voimakkuus eri aallonpituuksien funktiona. Tyyliin näin monta moolia happimolekyyliä / mooli säteilykvantteja tai wattia säteilytehoa... Tätä voinee tutkia esimerkiksi mittaamalla, paljonko happea yms muodostuu eri valoissa, kun valon spektri sekä voimakkuus tiedetään.

Omissa laskuissani T8 putket Philipsin TL-D 865 vs. Osram lumilux 830: Philips  antoi 15% enempi valokvantteja / 1 lux ( l. moolia yhtä luksia kohden ) ilman mitään painotuksia. Painotuksilla ero oli 12-57% sinisen "hyväksi", rankin luku perustuu suoraan klorofylli a:n, klorofylli b:n sekä karoteenien absorptiospektriin ( led valoja tutkivasta dippatyöstä "källitty" ).

Kerkesitkö mittaamaan lukseja? Edit: Se sininen ESL näytti olevan spiraalimallia ja saattaapi olla myös niin, että senkin takia se saattoi myös tuottaa enempi valoa.

Lukseja oli koko ajan latvoissa 10.000. Sen pidin vakiona nostamalla lamppuja samalla kun kasvit kasvoivat.

Tutkin matkan varrella ottamiani kuvia ja minusta sinisen puolen kasvit olivat paremmassa kunnossa ja niissä oli peittävämpi lehvästö saman kokoisena kuin punaiset olivat lopussa.

Onko asia tosiaan niin, että kasvua tapahtuu lehtien välistäkin, eikä vain latvasta? Kuvista voisi niin päätellä. Mittaa tuli viime vaiheessa siniselle baccalle huimasti lisää, lehtiä ei mainittavasti. Kuvista ei valitettavasti pysty laskemaan taakse jääviä lehtiä.

Edit: Valon tehoahan ei siis määritelty etäisyydellä vaan mittaamalla. Lampuilla oli jonkun sentin ero etäisyydessä.

Valon säteilymäärä 10k luksissa taisi tuossa kokeessa olla haitarissa 115-150 mikromoolia/neliömetri/s. ( laskennallinen, virhemarginaali suurehko: 124 Osram 830, 143 Philips 865 )

Nasa käytti LED tutkimuksessaan 330 mikromoolia/neliömetri/s Hungarian Wax chileille.

Salaattien kanssa käytettiin suomalaisessa tutkimuksessa 80-140 (http://lib.tkk.fi/Diss/2008/isbn9789512295029/article8.pdf) lisävalotusta

Kyllä minusta tuo koe antoi selviä viitteitä siitä, että vegetatiiviseen kasvatukseen ainakin heikommissa tai ESL valo olosuhteissa sinipainotus voisi olla hyvä asia. Itsellänikin siniset loistarit ovat pelittäneet ihan hyvin :) Loistarikäytössä "ongelmat" ilmaantuvat, kun chilit ovat kasvaneet "liian" isoiksi, jolloin tarvitaan muun tyyppistä ratkaisua.

Nasan tutkimus näytti aika selviä viitteitä siitä, että sekä sinistä että punaista kuitenkin tarvitaan :) Ja Otaniemen tutkimus antoi viitteitä, että esim. keltainen valo lisänä voisi buustata tuloksia entisestäänkin.

No mutta, eipä tartte enään jossitella tän asian suhteen.

Jossittelua ja lisätestausta jää paljonkin, jos yleispäteviä tuloksia haluaa. Minulle riittää tämä.
Testissä (http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valotesti) oli vain kaksi ESL-lamppua. Niiden spektreistä ei saa mistään tietoa, joten tulokset eivät EHKÄ ole ole vertailukelpoisia muun merkkisiin. Valitsin vain hyvin erilaiset lamput niistä, mitä minulla sattui olemaan.

Megaman 2700K "lämmin valkea" on muutaman vuoden toiminut minulla taimivalona ja hyvin on palvellut.
Viva-Lux 5500K  "päivänvalo" oli meillä kattovalona viidettä vuotta ja talviaikaan paloi yli 12 tuntia päivässä. Se on siis erittäin kestävä lamppu, voisi sanoa korkeamman hintansa arvoinen. Se on silmällä katsoen selvästi sinisempi kuin sen katossa korvannut 5000K "luonnonvalo" valokuvauslamppu (http://chilivaari.blogspot.com/2011/01/olen-nahnyt-valon_03.html). Sen valoa kutsutaan "täysspektriseksi", vaikka eihän sellaista loisteputkea oikeasti ole keksitty. Värintoistoindeksi on kuitenkin yli 90, monilla markettilampuilla se tuskin on edes 80. Tällä saattaa olla merkitystä.

     Nyt laitankin sitten aloitukseeni liittyvää linkkiä/kuvaa näin itselleni vastaten, jos jotakuta muuta kiinnostaa. Törmäsin ESL-spektreihin tilatessani eräältä suomalaiselta toimittajalta loistelamppua ihan muuhun käyttöön kuin kasveille. Jollainlailla näyttäisi sopivan tuo 6500k spektrin sininen pää PAR-kuvaajaan, punainen menee ehkä viereen:

Edit: poistan nämä kuvat, koska tajusin että niiden suora liittäminen on periaatteessa tekijänoikeuksien vastaista. Kuvat kyllä löytyvät tämän threadin linkeistä

Täältä löytyy lisää spektrejä 2700k-6500k välillä:
http://www.narva-bel.de/en/Products_1100.html (http://www.narva-bel.de/en/Products_1100.html)

Tässä ketjussa on ollut juttua, ettei ESL/CFL spektrejä julkaistaisi. Eikös nuo spektrit ole melko samankaltaisia eri loistelampputyypeissä värilämmön ollessa sama - jopa eri valmistajilla? Minä kun olen ymmärtänyt, ettei noita elohopeahöyryn UV säteilyä fluoresoivia ja loistelampuun muuten soveltuvia yhdisteitä ole kuitenkaan määrättömästi.

Chilivaari; mistä muuten ostit tuon vertailutestisi 5500K:n "Viva-lux" polttimon? En löytänyt, kun yritin kysellä tuolla nimellä.

Lainaus käyttäjältä: Chiliharri - huhtikuu 19, 2011, 00:10:44 APEikös nuo spektrit ole melko samankaltaisia eri loistelampputyypeissä värilämmön ollessa sama - jopa eri valmistajilla?

Tuon kun tietäisi, niin olisi jo paljon pidemmällä.

Viva-lite näyttää olevan nykyinen nimi. Omani ostin 2006 Adluxin verkkokaupasta, kun muualta ei saanut täysspektrisiä energiansäästöjä. Nythän niitä jo on muutama muukin. Tuo on palanut talvikaudet ainakin 14 tuntia päivässä siitä lähtien, joten on osoittautunut erittäin kestäväksi.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - huhtikuu 19, 2011, 09:17:11 AP
Omani ostin 2006 Adluxin verkkokaupasta, kun muualta ei saanut täysspektrisiä energiansäästöjä. Nythän niitä jo on muutama muukin.

Toivottavasti tulevat nuokin joskus ihan tavallisiin kauppoihin, niin saattaisi hintatasokin lähestyä kuluttajaa :) Veikkaan, että nykymaailman kilpailutilanteessa kannattaa kuitenkin valmistaa ns. kuluttajatuotteet mahdollisimman halvalla. Ehkä siinä voisi olla yksi syy näiden "halpamateriaalisten" 2700k lamppujen yleisyyteen...

Ainakin yksi toinen suomalainen verkkokauppa näyttää myyvän myös tuota sinun merkkiäsi. Sama puoti myy myös Bio Vital (http://www.valotorni.fi/biovitalpaivanvalolamppue2723w-p-85.html) merkkistä lamppua, jonka valmistajan väitetään operoivan saksassa. Olisikohan tuon Narvan valmistama, kun heidän sivuiltaan (http://www.narva-bel.de/en/Products/Energy/saving_lamps_1266.html) löytyy samalla nimellä oleva "päivänvalo-esli". Värilämpötilaksi on ilmoitettu 5800k, ja spektri näyttää mun käsityskyvyllä aika hyvältä jopa kasvivaloksi. Ainakin jos vertaa saman valmistajan 2700k:n polttimoon. Liekö sitten kuinka lähellä noita Chilivaarin testissä mukana olleita lamppuja - mene ja tiedä sitten.

Kevään "kaappikokeilu" saa jatkoa.
Nyt yritän talvehtivien chilien kanssa tutkia, onko valon värillä merkitystä kukintaan, sadon tuotantoon, kokoon ja laatuun. Testikasvit ovat samat kuin keväälläkin, valot ovat isommat, samoin testitila.

Lyhyt sanallinen yhteenveto:
http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/valotesti-lyhyt-yhteenveto.html
Varsinainen juttu testitilanteesta:
http://chilivaari.blogspot.com/2011/10/valotesti-saadaanko-satoa-sisalla.html

Tuloksia, jos niitä yleensä saadaan, pitäisi olla näkyvissä tammikuun lopulla. Mahdollisen sadon määrä ja laatu ovat arvostelukriteereistä tärkeimmät. Runsas kukinta ei minulle riitä.
Jos sinulla on testitapaan parannusehdotuksia, niitä voisi vielä ottaa huomioon.

Todella esimerkillistä pioneerityötä chilivaarilta!

Kuinkas lämmintä tuolla testitilassa on?

Nyt 21, mutta keskitalvella laskee, vaikka on siellä patterit.
Edellisinä talvina alin lukema oli 15°. Kyllä siinäkin vielä kasvaa.

Sori, mutta oli aivan pakkomielteinen liike tämä vanhan ketjun nostaminen.

Siis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta. Tottakai molemmilla kelvineillä (ja millä tahansa muullakin) saa satoa aikaiseksi. 6400 kelvinin lamppuja käytetään kait lähinnä juuri sen takia että taimi kasvaisi "omaa tahtiaan", siinä missä se tulisi hitaammin ylös 2700k lampuilla ja päinvastoin. Asiaan tietysti vaikutta moni muukin asia, kuin vain kelvinit. :)

EDIT: Ajatellaan asiaa vaikka niin, että 6400 kelvinin lamput on herkkua lehdille ja 2700 kelvinin lamput taasen herkkua kukille.

Lainaus käyttäjältä: misthema - marraskuu 23, 2011, 18:21:37 IP
Sori, mutta oli aivan pakkomielteinen liike tämä vanhan ketjun nostaminen.

Siis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta. Tottakai molemmilla kelvineillä (ja millä tahansa muullakin) saa satoa aikaiseksi. 6400 kelvinin lamppuja käytetään kait lähinnä juuri sen takia että taimi kasvaisi "omaa tahtiaan", siinä missä se tulisi hitaammin ylös 2700k lampuilla ja päinvastoin. Asiaan tietysti vaikutta moni muukin asia, kuin vain kelvinit. :)

EDIT: Ajatellaan asiaa vaikka niin, että 6400 kelvinin lamput on herkkua lehdille ja 2700 kelvinin lamput taasen herkkua kukille.

Oliko kovastihin perusteita tälle näkemykselle? Eikö tämän vege/kukitushöpinän voisi jo lopettaa? Chilit on yleensä jatkuvasatoisia kasveja toisin kuin höpöheinä, jonka ohjeistuksista nämä vege/kukitusjutut on peräisin. Chilivaari on todennut (rajoitetulla kokeella), että kylmemmällä valolla kasvaa jonkin verran nopeammin, mutta asiaa ei voi yksinkertaistaa tuolla tavalla.

Lainaus käyttäjältä: misthema - marraskuu 23, 2011, 18:21:37 IPSiis, se mikä tuossa spektreissä nyt vaikuttaa mihinkään, on, että nuo 6400 kelvinin lamput "boostii" kasvunopeutta vegevaiheessa, missä taas 2700 kelvinin lamput buustivat sitä sadotusta.

Kerropa nyt, mistä tuollainen "varma tieto" tulee. Onko tutkimuksia, kokemuksia?
Pienimuotoisessa kokeilussani alkaa näyttää siltä, että tuo juttu "2700K kukintaan ja sadotukseen" ei ole totta chilien kohdalla. Muutamasta raakileesta on kyllä liian aikaista sanoa yhtään mitään, mutta epäilys itää.

Jaahas, en mä tuollaisia testejä huomannutkaan katsoa... :)
Oma tietoni puhtaasti höpöheinän puolelta.

Mutta miten tämä kuva sitten poikkeaa siitä mitä minä sanoin?
http://www.chilivaar.in/2011/kaappi13.3pv.jpg

Tai entäs tämä: http://chilivaari.blogspot.com/2011/11/valotesti-1-kuukausiraportti_16.html
Testisi ei tietenkään ole vielä valmis, mutta omat uskomukseni silti kantavat tuossa tekstissä jonka aikaisemmin kirjoitin.

EDIT: Minun puolestani voit testata asiaa kuinka monta kertaa tahansa. En usko että testitulokset kovasti muuttuvat.

EDIT #2: Lainauksia täältä: http://www.saunalahti.fi/arimat/orkideavalot/

LainaaValon määrää säädellään valotehoa ja lampun alla vietettyä aikaa säätelemällä. Kasvit reagoivat valon määrän ohella myös sen värilämpötilaan eli värisävyyn. Värilämpötilan muutokset ja päivän pituus ovat (lämpötilan ja veden saannin lisäksi) tärkeitä tekijöitä kasvin päätellessä milloin on aika kukkia ja milloin levätä tai kasvaa. Keinovalojen ominaisuuksia muuntelemalla luonnon olosuhteita voidaan matkia tai tätä viestiä voi myös manipuloida.

LainaaNäkyvä valo jakautuu vaihtelevasti eri aallonpituuksiin (spektriin), jotka tulkitsemme värisävyiksi. Kasveille valon eri aallonpituuksilla on tärkeä merkitys. Sinivoittoinen valo parantaa kasvien kasvua tukevoittaen ja lyhentäen varsia. Kasvit esimerkiksi kääntyvät aina kohden sinistä valoa. Lisäksi sininen valo säätelee soluhengitystä ja lehtivihreän muodostumista. Punertava valo kytkeytyy fytokromien kautta kasvin sisäisen kellon toimintaan ja se edistää kukintaa ja hedelmien kypsymistä, viherhiukkasten muodostumista, varren ja lehtien kasvua, lehtien ikääntymistä ja putoamista. Pelkässä sinivoittoisessa valossa kukinta on heikkoa ja liiassa punertavassa tai hyvin tumman punaisessa (far red) valossa varsista tulee honteloita. Lähellä infrapunaa oleva punainen valo voi estää siementen itämisen, koska kasvi tulkitsee sen aiheutuvan liiasta pimeydestä. Ihmissilmälle tärkeän keltaisen ja vihreän valon merkitys on kasveille vähäisempi.

Nämä tietystikin käsittelevät orkideoja, mutta kasveja ne ovat siinä missä chilitkin.

Pakko kyllä todeta, että kyllähän tuo kaappikokeilu on ns. suuntaa antava. Kokeilu pitäisi tehdä isommalla mittakaavalla, että voitaisiin tehdä oikeasti pidempiaikaista testiä ja saada luotettavampia tuloksia.

Lainaus käyttäjältä: misthema - marraskuu 23, 2011, 19:03:48 IP
Jaahas, en mä tuollaisia testejä huomannutkaan katsoa... :)
Oma tietoni puhtaasti höpöheinän puolelta.

Tätä lisää ja isommat lusikat.

Foorumin tiedemiehet ovat jo vuosia pumpanneet tällekin foorumille "varmaa tietoa" kukituksesta ja vegetyksestä. En kyllä ymmärrä miksi koska chilin kukintoja ei panna Horniman's-teen kanssa maissipiippuun palamaan.

Samat jannut jakavat auliisti myös "näppäriä kikkoja", jotka on 1:1 kopioita Kapteeni Hapon hampunkasvatusoppaasta, kuten esimerkiksi että "hitsipillillä kuumennettaan isonaula jolla tehdään reikä jusurttipurkin pohjaan".

Lainaa
Nämä tietystikin käsittelevät orkideoja, mutta kasveja ne ovat siinä missä chilitkin.

Ja heroiini ei ole vaarallista koska Andy McCoy on edelleen elossa? Jos yhtään tietää mitään orkideoista, niin ymmärtää niiden olevan koko lailla erilaisia kasveja kuin chilit. Mielekäs vertaus olisi, että auto ja polkupyörä ovat molemmat kulkupelejä, mutta aika erilaisia.

Lupaan syödä hatullisen paskaa ja heittää kolmoisvoltin kerien suorin vartaloin takaperin jos joku oikeasti pystyy todistamaan kasvu/kukitus-suhteen muuttumisen värilämpötilan mukaan ja vielä laskemaan ajankohdan milloin "vegetysvalo" pitäisi vaihtaa "kukitusvaloon". Väitän, että sitä ei kukaan pysty tekemään. Luuloja ja huhupuheita kyllä piisaa. Sekä sitä kuuluisaa hamppupuolen "varmaa tietoa".

Lainaus käyttäjältä: Räyhis - marraskuu 24, 2011, 10:29:12 AP
Lupaan syödä hatullisen paskaa ja heittää kolmoisvoltin kerien suorin vartaloin takaperin jos joku oikeasti pystyy todistamaan kasvu/kukitus-suhteen muuttumisen värilämpötilan mukaan ja vielä laskemaan ajankohdan milloin "vegetysvalo" pitäisi vaihtaa "kukitusvaloon". Väitän, että sitä ei kukaan pysty tekemään. Luuloja ja huhupuheita kyllä piisaa. Sekä sitä kuuluisaa hamppupuolen "varmaa tietoa".

Et olisi itse valmis moista testiä tekemään tukemaan jyrkkää mielipidettäsi?

Lainaus käyttäjältä: misthema - marraskuu 23, 2011, 19:03:48 IPTestisi ei tietenkään ole vielä valmis, mutta omat uskomukseni silti kantavat...

Kun täällä jo ehdittiin vedota aloittamani sadotusvalon "testiin (http://chilivaari.blogspot.com/2011/11/valotesti-1-kuukausiraportti_16.html)", jossa ensimmäinen raakile ilmestyi 2700K valon alle, kerronpa nykytilanteen viikkoa myöhemmin.
2700K - 2 raakiletta
5400K - 5 raakiletta
Edelleen tällä ei ole mitään tieteellistä tai edes tilastollista merkitystä. Tuloksen olen aikonut laskea vasta helmikuun alussa. Tähän on turha kenenkään vedota.
Nyt on näkyvissä ilmiö, joka tavallaan vääristää tuloksia myöhemmin: sinisemmässä valossa latvus kasvaa voimakkaammin, enemmän oksia ja se saattaa jatkossa johtaa suurempaan satoon - tai vain suurempaan viherkasvuun.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - marraskuu 24, 2011, 11:23:23 AP
Edelleen tällä ei ole mitään tieteellistä tai edes tilastollista merkitystä. Tuloksen olen aikonut laskea vasta helmikuun alussa. Tähän on turha kenenkään vedota.

Erinomaista työtäsi ollenkaan vähättelemättä: muutaman kasvin testi ei myöhemminkään kerro mitään tilastollista tai tieteellistä. Selvä ero lopputuloksessa voi viitata johonkin, mutta todella merkitsevään kokeeseen, joiden tulokset olisivat enemmän kuin viitteitä johonkin suuntaan, vaadittaisiin kymmeniä kasveja ja erittäin kontrolloidut olosuhteet. Sinä tämän tiedät, mutta ajattelin kirjoittaa selvennykseksi. En ole kasvibiologi, mutta tieteellinen tutkimus ja sen periaatteet on tuttuja.

Hyvä tarkennus.
Olen monesti kysellyt vastausta saamatta, onko edes hamppukasvien reaktiosta valon väriin oikeita tutkimuksia, vai perustuuko sekin vain lamppukauppiaiden myyntipuheisiin ja muutamaan samansuuntaiseen kokemukseen. Huumeiden kasvatus on kuitenkin niin laaja ja tuottoisa bisnes, että siitä voisi olla tutkimustietoakin. Vaan eipä se meitä auttaisi, kun chili on kovasti toisenlainen kasvi ja tavoiteltavat ominaisuudet täysin erilaiset.

Lainaus käyttäjältä: Macex - marraskuu 24, 2011, 11:01:10 APEt olisi itse valmis moista testiä tekemään tukemaan jyrkkää mielipidettäsi?

En, koska ymmärrän valomäärän olevan tärkeämmässä roolissa kuin värilämpötilan.

Asiat saa tehdä juuri niin monimutkaisesti kuin kukin itse haluaa, itse henkilökohtaisesti en näe mitään järkeä polttimoiden hysteerisellä vaihtamisella. Varsinkaan kun saman lampun alla saattaa olla useita kasveja ja todennäköisesti kaikki ne ovat eri kasvuvaiheessa ja reagoivat muihin ulkoisiin muuttujiin eri tavalla.

Vaaria kompaten, kun vaatekaapissa rehottaa hamppupelto jonka yksilöt ovat pistokkaita yhdestä yksilöstä ja kaikki saman ikäisiä ja olosuhteet liki muuttumattomat, voi jollain valokikkailulla saada tiukempaa pössyä. Mitä tulee ikkunalaudalla tönöttäviin 5-6 eri chililajikkeeseen, niin nuo valokikkailuun käytetyt voima- ja rahavarat kannattaa törsätä johonkin muuhun.

Otin töissä huvikseen reflektanssispektrit elävästä C.Chinense (kaupan oranssi habanero) kasvista aallonpituusvälillä 400nm-2500nm. Ihan mielenkiintoinen (vaikkakin aika ennalta arvattava) tulos. Pitäisi jossain vaiheessa tehdä ihan kunnollinen absorptiomittaus: samasta lehdestä reflektanssi ja transmittanssi. Ensimmäinen kuva on VNIR alueen (400-1000nm) ja toinen SWIR alueen (1000nm-2500nm) reflektanssi. Pystyakseli kertoo reflektanssin prosentteina ja vaaka-akseli aallonpituuden. Tästäkin kyllä voi olettaa jo, että klorofyllien absorptio on aika laaja (tuskin lehdessä mitään kovin tarkkoja kaistanpäästöfilttereitä on). Lähinnä minua ainakin kiinnostaa, kuinka paljon klorofyllien absorptioiden väliin jäävistä "vihreistä" aallonpituuksista absorboituu lehteen. Heijastumalla niistä ei jää lehdeltä "käyttämättä" kuin ~18%. Eli tilanne ei näyttäisi olevan niin mustavalkoinen, kuin ainakin minä olen ymmärtänyt näistä netistä löytyvistä käyristä.

SWIR alueella näkyy erittäin selvästi veden absorptio (syvät absorptiot 1450nm, 1950nm ja 2500nm tienoilla). Siitä johtuen liiallinen IR valaistus on varmasti haitallista kasville. Se aiheuttaa turhaa lämpenemistä ja vedenhukkaa.

Kovin syvällistä analyysiä ei minulta sitten voi odottaa, sillä olen vain mekaniikkasuunnittelija en kasvifysiologi :)

(http://www.student.oulu.fi/~puusaaja/Chili/VNIR_spectrum_Capsicum_Chinense_14_12_2011%20pieni%20kuva.jpg)

(http://www.student.oulu.fi/~puusaaja/Chili/SWIR_spectrum_Capsicum_Chinense_14_12_2011%20pieni%20kuva.jpg)

Sekin tulos tästä voidaan johtaa, että varmasti mahdollisimman hyvin toimiva lamppu sisältäisi paljon säteilyä väleillä 400nm-500nm ja 600nm-675nm.

Voisin mittailla lamppujen spektrejä kunhan saan niitä hommattua. Jos joku haluaa lahjoittaa omasta mielestä parhaan eslinsä tieteen alttarille, saa sellaisen lähettää minulle testiin (ei se testissä hajoa, mutta otan sen palkkiona :)).

Juu, ihan hyvää mittauksiin perustuvaa tiotoa C. Berkeleeltä :) Itse en ole myöskään tuolla alala vaan IT puolen häröilijä. Heijastuspektri riippuu vähän kasvin tilasta, lehtien väri kun vaihtelee valon sekä ravinteiden mukaan. Mutta kyllähän tuo mittaustulos näyttää vastaavan sitä, että millainen käsitys asiasta ainakin mulle on mielikuvituksissani muodostunut. Jo 1900-luvun alkupuolella osattiin mitata lehtien yhteyttämistehokkuutta eri aallonpituuksien omaavilla valoilla esimerkiksi mittaamalla tuotetun hapen määrää. Näytteet petrimaljassa ei kuitenkaan ole sama asia kuin koko kasvin elämänkaari.

Osa valosta heijjastuu, osa menee läpi, osa heijastuneesta valosta absorboituu toiseen lehteen, osa läpimenneestä valosta absorboituu alempaan lehteen jne. Sinipunavalolla saadaan kohtuu hyvin tarvittavat toiminnot kasveissa toimimaan, mutta etenkin harrastelijoihin suuntautunut LED markkinointi natikkavastaavaisuuksineen on jo aika soopaa.

On niilä aallonpituuksilla kuitenkin monenmoista merkitystä. Vaikka jopa totaalisen piikkimäisen spekrtin omaavalla LPS valolla saatiin vehnä kait ihan satoakin tekemään.

Mutta esimerkiksi LED finlandin sivuillakin kyllä on asiaa ( vaikka mukastandardiksi muodostuneet natikkavastaavuudet jätän ihan omaan arvoon) , esimerkiksi tämä (http://ledfinland.fi/files/2010/03/photosyn_response4.jpg). Kuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 16, 2011, 11:28:47 APKuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

Vihdoinkin ovat päässeet eroon siitä kahden klorofyllin käyrästä. Tuo on sentään aika paljon tasapainoisempi valo.

Tuo kukitus- ja kasvuvalojen (http://ledfinland.fi/) ero minua edelleen kiinnostaa. Lienevätkö tutkimustulokset taloudellisesti tärkeimmästä sisällä valaistavasta eli hamppukasvista? Chilin kukinta ja hedelmien teko on aivan toinen juttu, enkä minä ainakaan toistaiseksi ole havainnut siinä mitään runsaamman punaisen valon tarvetta.

Hienoa mittaustyötä!

Yksi seikka, mikä usein jää markkinamiehiltä ja muiltakin mainitsematta on se, että kasvit myös mukautuu siihen valoon, joka niillä on käytettävissä. Tämä seikka kaventaa entisestään esim. ledien ja natikan eroa. Viikon natikan alla ollut kasvi saattaa sisältää jopa kaksinkertaisen määrän klorofylli b:ttä verrattuna auringon alla kasvaneeseen. Näin se pystyy hyödyntämään paremmin natikan keltaisen valon.

Näkyisiköhän tämä reflektanssimittauksissa, C.Berkele? Ja eikö tuo periaatteessa tarkoita sitä, että eri valojen alla lehtien väristä tulee erilainen?

Lähteeni (http://www.gardenscure.com/420/lighting/117599-needed-lighting-concepts-develop-led-grow.html#post1129175), joka ei ole tieteellinen, mutta sisältää linkkejä tieteellisiin artikkeleihin.

Tuossa on ainakin jotain luettavaa spektreistä
http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100209.pdf

Lainaus käyttäjältä: Xbow - joulukuu 16, 2011, 11:28:47 AP
Juu, ihan hyvää mittauksiin perustuvaa tiotoa C. Berkeleeltä :) Itse en ole myöskään tuolla alala vaan IT puolen häröilijä. Heijastuspektri riippuu vähän kasvin tilasta, lehtien väri kun vaihtelee valon sekä ravinteiden mukaan. Mutta kyllähän tuo mittaustulos näyttää vastaavan sitä, että millainen käsitys asiasta ainakin mulle on mielikuvituksissani muodostunut. Jo 1900-luvun alkupuolella osattiin mitata lehtien yhteyttämistehokkuutta eri aallonpituuksien omaavilla valoilla esimerkiksi mittaamalla tuotetun hapen määrää. Näytteet petrimaljassa ei kuitenkaan ole sama asia kuin koko kasvin elämänkaari.

Osa valosta heijjastuu, osa menee läpi, osa heijastuneesta valosta absorboituu toiseen lehteen, osa läpimenneestä valosta absorboituu alempaan lehteen jne. Sinipunavalolla saadaan kohtuu hyvin tarvittavat toiminnot kasveissa toimimaan, mutta etenkin harrastelijoihin suuntautunut LED markkinointi natikkavastaavaisuuksineen on jo aika soopaa.

On niilä aallonpituuksilla kuitenkin monenmoista merkitystä. Vaikka jopa totaalisen piikkimäisen spekrtin omaavalla LPS valolla saatiin vehnä kait ihan satoakin tekemään.

Mutta esimerkiksi LED finlandin sivuillakin kyllä on asiaa ( vaikka mukastandardiksi muodostuneet natikkavastaavuudet jätän ihan omaan arvoon) , esimerkiksi tämä (http://ledfinland.fi/files/2010/03/photosyn_response4.jpg). Kuten näemme, niin fotosynteesi vaste on aika tavalla erilainen kuin esimerkiksi klorofyllin absorptiospektri.

Aika hyvä kuva! Tuosta mun reflektanssispektristä näkyy jopa samat spektripiirteet, joskin hieman eri paikoissa. Tuo eri kohtiin tulevat spektripiirteet voivat johtua joko mitattujen kasvien erilaisuudesta tai spektrikalibroinnin epäonnistumisesta. Tuo minun mittaamani spektri on varmasti paikallaan. Se on erittäin tarkasti kalibroitu.

silly: Nuo mukautumiset näkyisivät varmaan absorbtiomittauksella paremmin. Noistä nyt mitatuista ei oikeastaan erota a ja b klorofyllin piikkejä. Painotuksista voi ehkä päätellä, että niitä on suunnilleen yhtä paljon (verrattuna klorofyllien absorbtiokäyriin). Voisi nuo mukautumisetkin näkyä ainakin ääripäissä reflektanssispektrissäkin.

Lainaus käyttäjältä: Kärsä Babar - joulukuu 16, 2011, 15:08:32 IP
Tuossa on ainakin jotain luettavaa spektreistä
http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100209.pdf

Ihan mielenkiintoista luettavaa. Mitattua dataa vain harmillisen vähän. Toivottavasti ei ole mennyt diplomityönä läpi! Diplomityöksi siinä on aivan liian vähän oikeaa dataa ja pohdintaa. Hyvä johdanto tuo ainakin olisi. Pitäisi etsiä nuo lähdeteokset ja vähän opiskella sitä kautta asiaa.

Löysin mielenkiintoisen artikkelin sinisen ja punaisen valon suhteiden vaikutuksesta kurkuun (siis siihen kasviin :)) Harmillisesti tuossa on vain jäänyt 50% ja 100% välinen sinisen valon kaista tutkimatta.:
http://jxb.oxfordjournals.org/content/61/11/3107.full.pdf+html (http://jxb.oxfordjournals.org/content/61/11/3107.full.pdf+html)

Fotosynteesin tehokkuuteen päästään kyllä kiinni tietyillä menetelmillä, mihin minullakin saattaa olla tulevaisuudessa pääsy, mutta niistä joskus tarkemmin määrittelemättömässä tulevaisuudessa...

Valon värin vaikutusta chilien satoisuuteen voin testata ehkä vielä kuukauden verran ennen kuin aurinkoiset päivät tulevat ja valaisevat "lämpimän valkoisen"  puolenkin luonnonvalolla. Pimeimmän ajan testitulokset ovat kuitenkin selviä: puheet punaisen valon tarpeesta kukinta- ja satovaiheessa ovat höpöheinähöpöä. Chilit kasvavat ja tekevät satoa paremmin sinisemmässä valossa. Habanerot paljon paremmin.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20väri%20ja%20sato (http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20v%C3%A4ri%20ja%20sato)

Aurinkoisia päiviä on luvassa, joten lopetan valotestini tähän. Ikkunallisessa huoneessa ei 2700 Kelvinin keinovaloa kohta enää pysty pitämään puhtaana.

Tulokset löytyvät: http://chilivaari.blogspot.com/2012/01/valotesti-paattyy-tahan.html

Iso kiitos loistavasta työstä! En voi olla laittamatta johtopäätöstä allekirjoitukseksi. :D

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - tammikuu 14, 2012, 23:08:53 IP
Valon värin vaikutusta chilien satoisuuteen voin testata ehkä vielä kuukauden verran ennen kuin aurinkoiset päivät tulevat ja valaisevat "lämpimän valkoisen"  puolenkin luonnonvalolla. Pimeimmän ajan testitulokset ovat kuitenkin selviä: puheet punaisen valon tarpeesta kukinta- ja satovaiheessa ovat höpöheinähöpöä. Chilit kasvavat ja tekevät satoa paremmin sinisemmässä valossa. Habanerot paljon paremmin.
http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20väri%20ja%20sato (http://chilivaari.blogspot.com/search/label/valon%20v%C3%A4ri%20ja%20sato)

Pakko kyllä kompata chilivaaria, itse en ole mitään vertailua tehnyt, mutta 250W natikan alla (2700k) chilit kukki pirusti mutta podeja ei muodostunut ja jos muodostu niin kypsymisestä ei ollut tietoakaan. Vasta vaihtamalla lamppua sain halutun tuloksen aikaseksi.