Suuri valokeskustelu - periaatteita, teoriaa ja tutkimuksia keinovalosta

[PP]

Asia ei kuulu Kysy Kärsältä -ketjuun, joten jatketaan täällä.

Minua eniten ihmetyttävä asia on moneen kertaan chilin kasvatuksessa kyseenalaiseksi tuomitsemani, mutta markkinoinnissa laajasti käytettävä "kylmää kasvuun - lämmintä kukitukseen". Vaikka värilämpö on keinovalolla periaatteessa väärä käsite, kuten Juhaz tässä selvinsi, väitteellä markkinoidaan esim. 6500 K ESLejä kasvuun ja 2700 K malleja kukitukseen (vastaavasti monimetallia kasvuun ja natikkaa kukitukseen). Mistä tämä oikein tulee? Onko asia pelkkä oletus vai onko takana faktoja? Faktoilla tarkoitan tieteellisiä tiedelehdissä julkaistuja tutkimuksia tai muuten hyvin tehtyjä ja perusteellisesti esiteltyjä kokeita.

[Nizo]

Itse en ole muistaakseni ikinä törmännyt "oikeisiin" tutkimuksiin aiheesta. Ainoa testi jonka olen lukenut, on Chilivaarin kokeilu aiheesta. En oikein usko tuon värilämmön juurikaan vaikuttavan kasvuun/kukitukseen/sadontuottoon. Mielenkiintoista olisi kyllä nähdä suurempi ja pidempiaikaisempi tutkimus.

[Siku]

Hyvä topic kyllä puida läpi.
Itse ostin pari vuotta takaperin teltan, 2700k ja 6400k lamput. Molemmat lamput siksi, etten tienny mitä chilit tarvitsevat vaan kaikki info oli tuon toisen alan foorumilta. Niinhän siinä sitten kävi, että molemmat loimottivat yhtäaikaa, toinen "isommille" toinen pienille. Alkuvuodesta menin vaan perhana myymään koko setin kun suunnittelin panostavani ennen muutamaan komeaan ledien alla, kuin 20:een kämäseen.


Hyvähän tuossa olisi testiä ollut tehdä...

[döderö]

1. lamput liiiiiian kaukana kasveista
2. ravinteet pimeään

Itse uskon että värilämmöllä on vaikutusta.

[PP]

Itse uskon että värilämmöllä on vaikutusta.

Kokemus vai uskomus?

[Eric Sour]

Itse uskon että värilämmöllä on vaikutusta.

Vastaus taisi olla jo tässä...

[Siku]

1. lamput liiiiiian kaukana kasveista
2. ravinteet pimeään

Itse uskon että värilämmöllä on vaikutusta.

Koska kyseessähän on tilannekuva. Eikä suinkaan lavastettu tilanne, jossa tavoitteena saada kaikki näkyville. Eikumitä?

[mohla]

Minua eniten ihmetyttävä asia on moneen kertaan chilin kasvatuksessa kyseenalaiseksi tuomitsemani, mutta markkinoinnissa laajasti käytettävä "kylmää kasvuun - lämmintä kukitukseen". Vaikka värilämpö on keinovalolla periaatteessa väärä käsite, kuten Juhaz tässä selvinsi, väitteellä markkinoidaan esim. 6500 K ESLejä kasvuun ja 2700 K malleja kukitukseen (vastaavasti monimetallia kasvuun ja natikkaa kukitukseen). Mistä tämä oikein tulee? Onko asia pelkkä oletus vai onko takana faktoja? Faktoilla tarkoitan tieteellisiä tiedelehdissä julkaistuja tutkimuksia tai muuten hyvin tehtyjä ja perusteellisesti esiteltyjä kokeita.

Loisteputkien ja eslien värilämmöistä puhutaan yleisesti melko paljon ja spektrejäkin on joistain saatavilla, mutta suurimmaksi osaksi kirjoituksia natikka on aina natikka. Olkoonkin yleistys, mutta tämähän ei ole näin, vaan niissäkin on melkoisia eroja. Joissainhan on lisätty sinisen valon osuutta spektrissä ja joissain ei...

Onko lisätyn sinisten piikkien natikat sitten hybridi-polttimolla vai vain omanlaisellaan spna-polttimolla varustettuja? En ole pahemmin perehtynyt vielä tähän, joten ihan tietämättömyyttäni kyselen. =)

Äkkiä tulee mieleen tästä "natikkani on natikka" yleistyksestä, että onko tämä syy, jonka vuoksi joiltain käyttäjiltä täällä voi lukea kokemuksia kukinnan puutteesta tai muusta poikkeavasta kasvusta. Toivoisin, että spna-polttimoista puhuttaessa olisi tarjota polttimosta enemmän speksejä, koska natikoitahan löytyy niin tievalaistukseen kuin kasvihuonekäyttöönkin. Harrastelija voi toki käyttää kumpaa tahansa, mutta optimiin valaistukseen pääsyssä kasvihuonevalaisin varmasti vie pidemmän korren. Tähän tietysti vielä hifisteltynä tuo sivulta valaisu... =)

Jos auringonvalo on chilille optimi, niin eikö polttimon tulisi tuottaa mahd. lähelle tätä spektriä olevaa valoa? Mitäs jos se ei olekaan optimi tai vaihtuu vuodenajanmukaan luonnossa ja siten kasvuvaiheen mukaan? Keväällä eri kulmassa paistava aurinko vs. keskikesän aurinko ja kaiken tämän simulointi eri värilämpötilojen polttimoilla. Ihan vaan ajatuksella leikitellen...

Sitten vielä hieman ohi topicin: Jos joskus pääsen tekemään kunnollisen kasvarin itselleni, niin kyllä natikka/monimetalli sinne hyvinkin tulee kattoon juuri tuomansa lämmityksenkin vuoksi kevättä ja syksyä ajatellen. Sikäli näistä natikoiden eroista olisi minusta mukava lukea lisää kokemuksia, kun loistareista ja esleistä jo paljon "tietoa" löytyykin. Tulipa taas vähän ajatustenvirtaa. =)

[Eric Sour]

Äkkiä tulee mieleen tästä "natikkani on natikka" yleistyksestä, että onko tämä syy, jonka vuoksi joiltain käyttäjiltä täällä voi lukea kokemuksia kukinnan puutteesta tai muusta poikkeavasta kasvusta. Toivoisin, että spna-polttimoista puhuttaessa olisi tarjota polttimosta enemmän speksejä, koska natikoitahan löytyy niin tievalaistukseen kuin kasvihuonekäyttöönkin.

Samahan pätee myös monimetalleihin. Itselläni ei rehut kasvaneet nimeksikään tuommoisen normi teollisuuspolttimon avulla, mutta kun vaihtoi tilalle "täysspektrisen" kasveille tarkoitetun polttimon, alkoi tapahtua. Myös siis sitä kukintaa..
Toki muuttujia saattoi olla muitakin, joten en väitä tätä absoluuttiseksi totuudeksi  .

[coco]

Mikä täys spektrinen polttimo sulla oli käytössä? Mitä muita muuttujia oli kuin polttimon vaihtuminen?

[yan]

Jos auringonvalo on chilille optimi, niin eikö polttimon tulisi tuottaa mahd. lähelle tätä spektriä olevaa valoa? Mitäs jos se ei olekaan optimi tai vaihtuu vuodenajanmukaan luonnossa ja siten kasvuvaiheen mukaan? Keväällä eri kulmassa paistava aurinko vs. keskikesän aurinko ja kaiken tämän simulointi eri värilämpötilojen polttimoilla. Ihan vaan ajatuksella leikitellen...

Varsinaisesti jos puhutaan optimista: auringonvalo ei ole sitä ollenkaan. Tämä siksi, koska kasvit käyttävät vain tietyn osan valon aaltopituuksista hyväkseen. Auringon valo on hyvä valo, koska siinä on kasvien käyttämiä osia niinpaljon, että ne voivat kasvaa hyvin. Tarkkaa tietoa ei ymmärtääkseni mistään ole tarjolla, joka kertoisi minkälaista valoa chilit tarkalleen tarvitsevat (mitä aallonpituuksia).

[PP]

Onko lisätyn sinisten piikkien natikat sitten hybridi-polttimolla vai vain omanlaisellaan spna-polttimolla varustettuja? En ole pahemmin perehtynyt vielä tähän, joten ihan tietämättömyyttäni kyselen. =)

Enemmän sinistä valoa tuottavia natikan polttimoita sanotaan tasapainotetuiksi, mutta ne on yhtä lailla natikoita kuin esim. tievalot ja silmämääräisesti lähes yhtä keltapunaisia. Hybridilamput taas on fyysisesti ja toimintaperiaatteeltaan erilaisia.

[Herra 47]

Jos auringonvalo on chilille optimi, niin eikö polttimon tulisi tuottaa mahd. lähelle tätä spektriä olevaa valoa? Mitäs jos se ei olekaan optimi tai vaihtuu vuodenajanmukaan luonnossa ja siten kasvuvaiheen mukaan? Keväällä eri kulmassa paistava aurinko vs. keskikesän aurinko ja kaiken tämän simulointi eri värilämpötilojen polttimoilla. Ihan vaan ajatuksella leikitellen...

Varsinaisesti jos puhutaan optimista: auringonvalo ei ole sitä ollenkaan. Tämä siksi, koska kasvit käyttävät vain tietyn osan valon aaltopituuksista hyväkseen. Auringon valo on hyvä valo, koska siinä on kasvien käyttämiä osia niinpaljon, että ne voivat kasvaa hyvin. Tarkkaa tietoa ei ymmärtääkseni mistään ole tarjolla, joka kertoisi minkälaista valoa chilit tarkalleen tarvitsevat (mitä aallonpituuksia).

auringon valo ON optimi koska sen mukaan kasvit ovat kehittyneet lunnossa... eivät minkään keinovalon avulla

[OscarMike]

Only light within the wavelength range of 400 to 700 nm (photosynthetically active radiation, PAR) can be utilized by plants, effectively allowing only 45 % of total solar energy to be utilized for photosynthesis

http://www.fao.org/docrep/w7241e/w7241e05.htm#1.2.1
http://en.wikipedia.org/wiki/Chlorophyll

Noissa fotosynteesistä yleisesti

Ilmeisesti tolla valon spektrillä leikkimisen idea on lisätä kasvin valosta saamien elektronien määrää jolla vuorostaan kiihdytetään kahden eri fotosysteemin (Photosystem) toimintaa. En löytänyt tietoa siitä onko kummallakaan fotosysteemillä suoraa vaikutusta kukkien tuotantoon... syy voi tosin olla myös kellonajalla 
Tutkimuksia on selkeästi tehty valon vaikutuksista biomassan kasvuun mutta valtaosa käsittelee joko syanobakteereja tai viherleviä.


Vähän menee aiheen sivuun mutta silti.

http://www.nasa.gov/centers/marshall/news/background/facts/bps.html
http://www.greenpinelane.com/yaf/default.aspx?g=posts&t=267

Tuossa vielä NASA:n HELIAC 2 biomassantuotantojärjestelmästä (?). Järjestelmässä valot on tehty ledeillä suhteella 4/1/1 (R/G/B). Ongelma on ilmaisesti UV-valon puute joka tuntuu olevan fotosynteesille elintärkeä vaikkakin haitallinen.

[Ropocoo]

http://www.ehow.com/how-does_5185470_color-light-effect-plant-growth_.html


Toinen->

Valo:

            Valon määrä aloittaa yhteyttämisen yön jälkeen, mutta muutamakin prosentti päivänvalosta riittää siihen. Tässä suhteessa varjo- ja valokasvien välillä on kuitenkin selviä eroja. Varjokasvit alkavat yhteyttää jo hyvin vähäisessä valossa, mutta eivät pysty käyttämään voimakasta valoa niin tehokkaasti hyväkseen kuin aukeilla paikoilla viihtyvät valokasvit. Valoa säteilee eri aallonpituuksissa ja eri pituuksissa olevia valoja kutsutaan eri väreillä, esimerkiksi sininen, vihreä, keltainen oranssi ja punainen. Sininen ja punainen ovat valon kaksi aallonpituutta, jotka ovat yhteyttämisen kannalta edullisimpia. Vihreä valo on vähiten käyttökelpoista, joten se heijastuu lehdistä pois ja saa  ne siksi näyttämään meistä vihreiltä.                                                                                                                                           
Näitä valoja ihminen käyttää hyväkseen kasvihuoneissa. Valoilla on myös muitakin etuja. Esimerkiksi pitkäaaltoinen punainen valo edistää eniten pituuskasvua ja lyhytaaltoisin sininen valo puolestaan ehkäisee sitä.

http://www.koulut.nokiankaupunki.fi/noklu/oppilaat/solu/fotosynteesi.htm

Alla myös joku 100 sivuinen tutkimus fotosynteesistä, joka kylläkin menee hiukan yli hilseen, joku joka näistä enemmän ymmärtää saattaa saada jotain irti 

http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/Tutkimus/progradut/pg_pohjola.pdf

[Juseq]

Jos auringonvalo on chilille optimi, niin eikö polttimon tulisi tuottaa mahd. lähelle tätä spektriä olevaa valoa? Mitäs jos se ei olekaan optimi tai vaihtuu vuodenajanmukaan luonnossa ja siten kasvuvaiheen mukaan? Keväällä eri kulmassa paistava aurinko vs. keskikesän aurinko ja kaiken tämän simulointi eri värilämpötilojen polttimoilla. Ihan vaan ajatuksella leikitellen...

Varsinaisesti jos puhutaan optimista: auringonvalo ei ole sitä ollenkaan. Tämä siksi, koska kasvit käyttävät vain tietyn osan valon aaltopituuksista hyväkseen. Auringon valo on hyvä valo, koska siinä on kasvien käyttämiä osia niinpaljon, että ne voivat kasvaa hyvin. Tarkkaa tietoa ei ymmärtääkseni mistään ole tarjolla, joka kertoisi minkälaista valoa chilit tarkalleen tarvitsevat (mitä aallonpituuksia).

auringon valo ON optimi koska sen mukaan kasvit ovat kehittyneet lunnossa... eivät minkään keinovalon avulla

Niin, tarkoitetaanko tässä nyt optimilla sitä, että kuinka optimaalinen valaistus on kasvamisen kannalta? Vai kuinka paljon annetusta valosta kasvi osaa hyödyntää, mikäli aurinkoa verrataan valaisimilla tuotettuun valoon? Auringonvalossahan tosiaan sillä ei ole mitään väliä vaikka sieltä puskisi (niinkuin puskeekin) niitä vähemmän hyödyllisiä aallonpituuksia kun alkaa vertaamaan keinovalaistukseen

[Ropocoo]

Niin, tarkoitetaanko tässä nyt optimilla sitä, että kuinka optimaalinen valaistus on kasvamisen kannalta? Vai kuinka paljon annetusta valosta kasvi osaa hyödyntää, mikäli aurinkoa verrataan valaisimilla tuotettuun valoon? Auringonvalossahan tosiaan sillä ei ole mitään väliä vaikka sieltä puskisi (niinkuin puskeekin) niitä vähemmän hyödyllisiä aallonpituuksia kun alkaa vertaamaan keinovalaistukseen
[/quote]

Auringon säteilyenergiasta muuttuu fotosynteesissä yleensä 0.1-2 % orgaanisen aineen kemialliseksi energiaksi. Jos tuo nyt tarkottaa samaa kun hyötysuhde niin ei tuo nyt kovin suuri ole  Hyvähän se kyllä elämän kannalta on, että osa energiasta on myös lämpöä 

[Chilivaari]

Ilmeisesti tolla valon spektrillä leikkimisen idea on lisätä kasvin valosta saamien elektronien määrää jolla vuorostaan kiihdytetään kahden eri fotosysteemin (Photosystem) toimintaa. En löytänyt tietoa siitä onko kummallakaan fotosysteemillä suoraa vaikutusta kukkien tuotantoon...

Tutkimuksia on selkeästi tehty valon vaikutuksista biomassan kasvuun mutta valtaosa käsittelee joko syanobakteereja tai viherleviä.

Tässä kasvit/valo keskustelussa pyritään yksinkertaistamaan asia kahteen fotosynteesiin, mikä selvästikin on ledien valmistajille mieleen. Kasveilla on kuitenkin monia muitakin tarpeita.

Enpä tullut tehneeksi kirjanmerkkiä, enkä nyt jaksa etsiä lähdettä, mutta toista vuotta sitten luin suomalaista tiedesivua, jolla todettiin, että toistaiseksi on selvitetty yli 100 tapaa, joilla kasvit hyödyntävät valoa. Listalla oli mm. rungon paksuuden kasvu, kuoren paksuus, lehdet, terälehdet, emit, hedelmien väri, maku jne. Erilaisia prosesseja, joilla on eri nimiä ja joille kaikille valo on elintärkeä. Ei siis yksinkertaisteta liiaksi.

[mohla]

Tässä kasvit/valo keskustelussa pyritään yksinkertaistamaan asia kahteen fotosynteesiin, mikä selvästikin on ledien valmistajille mieleen. Kasveilla on kuitenkin monia muitakin tarpeita.

Enpä tullut tehneeksi kirjanmerkkiä, enkä nyt jaksa etsiä lähdettä, mutta toista vuotta sitten luin suomalaista tiedesivua, jolla todettiin, että toistaiseksi on selvitetty yli 100 tapaa, joilla kasvit hyödyntävät valoa. Listalla oli mm. rungon paksuuden kasvu, kuoren paksuus, lehdet, terälehdet, emit, hedelmien väri, maku jne. Erilaisia prosesseja, joilla on eri nimiä ja joille kaikille valo on elintärkeä. Ei siis yksinkertaisteta liiaksi.

Tälläistä tietoa olisi mukavaa lueskella, kun näin maalaisjärjellä ajatellen ihmetyttää kuinka koko auringon valosta kasvi hyödyntäisi vain sinistä ja punaista aallonpituutta + uv:ta, johon täällä fotosynteesiin yksinkertaistamalla takerrutaan. Olisi mukava löytää tuo artikkeli jostain.

Juuri tämä yksinkertaisuus vertaamalla pelkkää fotosynteesiin ei oikein istu tähän harrastukseen, kun tarkoitus on kuitenkin kasvattaa chilejä eli ensin kasvi, saada se sopivan kokoisena kukkimaan ja ennen kaikkea tekemään hyvän sadon. Pelkällä kasvin fotosynteesin optimoinnilla tähän tuskin päästään, vaan optimoinnilla tarkoitin aiemmin juuri chilien kasvatuksen kannalta optimia valaistusta. Täyden spektrin lampuille löytyy näin puoltoa tätä kautta.

Jatkossakin siis pitäydyn loisteputkien ja eslien yhdistelmissä kuten aiemminkin ja tulevaisuuden kasvarissa loimottaa sitten täyspektrinen monimetalli, tasapainotettu natikka tai hybridipolttimolla varustettu natikka. 

[Eric Sour]

Mikä täys spektrinen polttimo sulla oli käytössä? Mitä muita muuttujia oli kuin polttimon vaihtuminen?

Solarburst 250w. Muuttujia saattoi olla muitakin, tosin ei tietoisia..