W2013

[wille]

Terve.


Se olisi kai pienen päivityksen paikka, kun chilit nyt ovat kunnolla kotiutuneet kasvihuoneeseen. Caribbean Red Habanerolla ja Aji Cristalilla on vielä harsot niskassa, mutta ensiviikosta nekin saavat sitten täyttä aurinkoa. Rocotoista ei tule mitään sen Everglades-episodin jälkeen. Ottivat niin pahasti siipeensä. Ehkä sitten koitan talvettaa ne ja ensivuonna sitten uusiksi.

Toisaalta ei paljon tee mieli tuhlata resursseja noihin pubeihin, koska meikäreikä ei vaan osaa.
PP? Jewe? Voisin tulla treenileirille pariksi viikoksi? Vaikka keväällä sitten?





Tässä kuitenkin ilta-auringon inspiroima ulkokuva ja kurkihirressä roikkuen napsaistu otos kasvihuoneen nykytilasta. Eipä ole ikinä aiemmin tarvinut sitoa chilejä kattoon touko-kesäkuun taitteessa. Kovaa on kasvu tänä vuonna.

Ongelmiakin vähän on. Tai ei vielä ole ja toivon, ettei tulisikaan, mutta jotain pientä häikkää kuitenkin. Starfishin tuoreessa kasvussa on jotain pielessä. Haarautumisen jälkeen se alkoi outoilemaan. Sillä on samassa paljussa kavereinaan Lemon Drop ja Golden Nugget, joista kumpikaan ei häröile mitenkään, vaan kasvaa varsin normaalisti. Kuvat kertokoon enemmän.



Semmosta outoa. Camo-lehteä ja kurttuilua. Nuppuaa kuitenkin ihan kivasti ja terveesti.

Toinen kauneusvirhe lymystelee Birgit's Locotossa. Koitin noita puutosoireita käydä läpi, mutta ei oikein löytynyt tähän natsaavaa selitystä.




Kuvan lehdet ovat vielä aika laimeita tapauksia. Pahimmissa (jotka ovat lentäneet kaasvihuoneen ikkunasta jo eilen) leviää suonien myötäisesti joku sviidun musta nekroosi. Muuten lehti on voimakkaasti kelta-vihreälaikukkaita.

Tässäkään kyse ei ole mistään vakavasta pandemiasta, koska lehdistä täysin virheettömiä on noin 90%. Vielä.
Mikäs tommoista aiheuttaa? Ihan sitä silmällä pitäen, että kerkeää korjaamaan tilanteen ennenkuin prosentit kääntyy nurinpäin. Ainahan noita lehtiä muutama tulee joka puskaan, mutta tää yksilö oirehtii normaalia voimakkaammin. Kyseinen lepra ei iske ainoastaan alalehtiin, vaan ympäri puskaa noita löytyy. Ilman ihmeempää johdonmukaisuutta.



Kukkasia päivyrini lukijakunnalle kymmenennen sivun kunniaksi.

[Jani M]

Vaikuttaa samantyylisiltä häiriöiltä, mitä liian korkea ph aiheuttaa vesiviljelyssä. Eli jonkinlainen ravinteiden imeytymisongelma.

[bluesman]

Vaikuttaa samantyylisiltä häiriöiltä, mitä liian korkea ph aiheuttaa vesiviljelyssä. Eli jonkinlainen ravinteiden imeytymisongelma.

Samaa arvelen kun yhdessä paljussa oli chileillä vastaavanlaista ilmiötä niin pH oli 7,5 ja EC 4,5. Ihme etteivät kasvit kuolleet.
Vähän samanlaista muutosta aiheuttanee liian korkea ravinnepitoisuus yksinkin.

[Huru-ukko]

Hiukan samanlaisia lehtiä  ja kasveja löysin itsekkin kuin nuo sinun ovat, korkeaa PH epäilin omissani.
Jätin sitä vanhaa litkua ämpäriin, niin pystyn mitaamaan sen jahka mitari saapuu....

[wille]

Mutkunmutkun. Saman paljun kaksi muuta kasvia eivät tosiaan oireile ollenkaan.
Lannat menee resoon vasta tänään, eli ovat ottaneet tähänastiset voimansa peruslannoitetusta turpeestan.
Samaa vesijohtovettä saa koko kasvihuoneellinen chilejä.

[wille]

No moi. Pitkä aika viime kerrasta. Setä ei vaan ole jaksanut.

Hienosti pyyhkii kuitenkin. Jos mikään ei pissi isommin kintuille, tulee tästä kaudesta vallan mainio. Aloitetaanpa taas hianolla panoraamalla.



Kuvasta selvinnee vallitseva tilanne kasvihuoneessa. Kaikissa kasveissa taitaa jo olla raakileita oksilla. Ja kuten kuvain laadusta ilmenee, en jaksanut kuvata oikeasti. Pahoittelen.

Minbaarin lahjoittama Trinidad Scorpion on aivan päätön tapaus. Korkeutta kaverilla oli 50cm haarautuessaan. Nyt se on liki 80cm. Rungon paksuus alkaa lähennellä pikkupojan rannetta ja kukatkin on ihan kuin trooppisten drinkusjen kreppipaperisia sateenvarjoja. Saas nähdä mitä kivaa tästä tulee. Thanks, M!

Baccatumit eivät oireile enää (viitaten pariin edelliseen viestiin). Jotain sopeutumisongelmia kai.



Selkeämpi kuva kasvihuoneen katon rajasta. Tästä voi tulla vielä tuskainen sadonkorjuu... tuo yläjuoksu kun on 1,7m korkeudessa. Ja nyt ollaan heinäkuun alussa. Foorumin supermiehillehän nämä ovat vielä taimiasteella, mutta omissa silmissä näyttää ihan mukavalta.

Muihin risuihin. Perulainen villitomaatti teki lancet. Kaikki vanhat lehdet kellastuivat ja lakosivat veks. Luulin tämän johtuvan ahtaasta amppelista. Siirsin vilin amppelitoverinsa, Mühl's Minin, kanssa aiemmin tulvineeseen rocotopaljuun, mutta meno jatkui samanlaisena. Nyt se kuitenkin versoo juuresta uutta kasvua ja kypsyttää hel*etin rumana risuna ensimmäistä tomssuaan.



Kasvihuoneen edustalla kasvava kurpitsapusikko tuntuu nauttivan oloistaan. Ensimmäiset kurpitsat hyötykäytettiin jo kana-nuudeliwokkiin.

Toiottavasti joutaisin jatkossa taas päivittämään päivyriäni reippaammin. Nyt ei vaan oo jaksanut. Häshlänhäshlää on ollut riittämiin muilla rintamilla.

Seuraavan päivittelyn lupaan oikeilla kuvilla spesifimmin kuvattuna ja lukijaystävällisemmällä tekstillä. Nyt tulee uni.

Näkemiin.

[wille]

Ei tuolla mitään mielenkiintoista tapahdu. Ei oikein löydy motivaatiota päivyrin ylläpitämiseen, jos ei ole sen lukijoille mitään annettavaa. Kausi siis etenee varsin mukavasti ja kaikki toimii, mutta mitä siitä sitten runoilee? Chilit kasvavat, kuckivat ja aloittelevat pääsatoaan. Noin niinkuin pähkinänkuoressa.

Paitsi se perkeleen Ulupica. Se vaan kukkii.


Eikä tuolla enää mahdu mitään kuvaamaankaan fiksusti. Koitin kuitenkin räpsiä jotain.



Pikkukasvarillakin alkaa jo olla ruuhkaista. Kurkku on ihan mielettömän kokoinen ja tuntuu tuottavankin varsin hyvin. Yksi pötkö sieltä jo maisteltiin ja pakko sanoa, että olipahan pahuksen maukas kurkku. Avomaan kurkut kukkivat reilusti, joten niitäkin on onneksi luvassa. Täytynee koittaa saada säilöttynä kellariiin. Kesäkurpitsaakin pukkaa ihan reilusti. Niitä on jo natusteltu jokunen. Toivon saavani niistäkin säilykettä kellariin.



Jalapeenoksia tuntuisi tulevan reilusti. Kuvassa isompi yksilö tuotoksineen, pienemmässä on vähän vähemmän hetelmää toistaiseksi. Lajikkeena siis Jalapeño Early. Oikealla kuva Aji Cristalin lehdestä, joka on... noh, kookas. Mittatikkuna asevelikaupan porevesipullo.



Ei sinne enää kunnolla sekaan sovi. Huoneen keskellä sijatsevassa lotjassa kasvavat tomaatit ovat villiintyneet täysin. Mühl's Mini on meikäläisen korkuinen ja etualan Villi Perulainen valtaa puolestaan alaa horisontaalisesti. Suurin osa baccoista tavoittelee kahta metriä aivan lähipäivinä. Kohta täytyy kai ottaa sakset käsiin, vaikka se aina yhtä pahalta tuntuukin.



TSMB:n varsi on sekin aika miehekäs. Kuva hieman haarautumiskohdan alapuolelta. Niinjoo... mulla ei muuten oo mitkään pianistin sormet.



Vasemmalla Caribbean Red Habaneron oksa, oikella osa  aiemmin mainittua Aji Cristalia.

Tämmöstä.

[Huru-ukko]

Olihan siinä kaikki ihan asiaa  . Mielenkiintoista on aina nähdä ja lukea miten homma etenee, ihan mielenkiinnosta koska siten saa omiinkin kasvatuksiin vertailupohjaa. Ja muistakin kuin pelkästään chileistä.
Vaikka ne pääosassa onkin. Ja hyvin näyttää kasvavan.

[InkRose]

 

Jumankeuta, teillehän on tultava joku ilta tai päivä kylään...

[Lillen]

Vai semmosta huh heijaa, aikamoista viherpeukalon jälkeä havaittavissa.
Jättimäinen tuo AC:lin lehti

[wille]

Nohnoh. Katotaan sitten kauden päätteeksi, että mitä jää viivan alle. Pelkällä vihermassalla on turha ruveta huutelemaan.

teillehän on tultava joku ilta tai päivä kylään...

Tervetuloa vaan! Katsellaan aikataulutusta vaikka YV:n tai tekstarin välityksellä.

[wille]

Pikkukasvarissa c. galapagoense on aloittanut kukinnan muutaman mitättömän pienen kukkasen voimin. Kuitenkin yksi kukkasista näytti nahistuneen lupaavasti ja kukkavarsikin vaikutti hyvinvoivalta. Näinköhän tästä viimein saisi pienen sadon, joka turvaisi lajin säilymisen siemenvarastoissani. Ei nuolaista ennenkuin... Nuppuja se tekee kiihtyvää tahtia.

Oksia olen yrittänyt juurruttaa ilman menestystä. Tuossakin on, sohvapöydällä, yksi oksa killutellut vedessä varmaan maaliskuulta asti. Elossa, muttei juurtuneena.

[wille]

Se on sitten Lapin loma taas takana. Mielenkiintoista tulla takaisin ja ampaista pelon ja lapsekkaan riemun tunnesekamelskassa ensimmäiseksi tarkastamaan kasvatukset. Tietenkin.

Voi pojat, mikä röyhähdys! Ei sitä kasvuvauhtia ymmärrä, jos siellä joka päivä ravaa. Nyt siellä on jo paikkoja, joihin ei enää pääse.

Täytynee koittaa kuitenkin vetää safarikypärä syvemmälle päähän, hilata khaki-asusteen polvimittaisia shortseja ylemmäs ja valmistautua pieneen viidakkoretkeen. Josko sieltä vaikka muutaman kuvankin saisi sanojensa tueksi.

Laitettakoon tähän nyt paremman puutteessa kuva toisenlaisesta saaliista.



Nam.

[InkRose]

Oli kyllä vaikuttavaa kasvua taas tänä kesänä teikäläiselläkin. Kiitokset lämpimästä vastaanotosta väsymyksestä huolimatta. Jännä oli se "Brown Large", joka kyllä näytti ihan itseltään, mutta maku ja etenkin polte oli pikemminkin Chocolate Fataliin suunnalla. Saapa nähdä miten ne seuraavat podit kenkii sitten aikanaan.

Vaan hyvää se oli myös Habanero Caribbean Red, joskin vähän äkäisempi. Jännä kyllä miten näin nollatoleranssillakin pystyi sietämään sen ilman sen suurempia temppuja, vaikka toki pienen siivun vain söinkin.

Toivottavasti olisi täälläkin puskissa jotain tarjottavaa sitten vastavierailun aikaan. Vaan ei ole pakko niin pitkälle jättää jos innostaa lähteä huitelemaan.

[wille]

Kiitoksia InkRoselle itselleen visiitistä. Mukavaahan se on aina turista chileistä ja niiden sivustakin.
Maistelin toisen Brown Largen eilen. Hiukan kipakampi jo, mutta siltikin enemmän suklaafassen kaltainen. Kyse ei siis ollutkaan FPS:stä (First Pod Syndrome).

Viikonloppuna kävin jo kasvihuoneella räpsimässä, mutta nyt vasta on aikaa ja intoa alkaa kuvatuksia tännekin uppailemaan.

Aloitetaan taas yleikuvalla kasvihuoneen ovelta.


Melko ahdasta siellä alkaa olemaan. Sadonkorjuusta voi tulla mielenkiintoinen tapahtuma.


Cocktailtomaatti, Mühl's Mini, ei kasvina ole laisinkaan mini. Nämä kukinnot ikuistin noin kahden metrin korkeudelta. Herkullisia pikkutomaatteja. Tulevalla kaudella hommaan samaiselle lajikkeelle ISON amppelin. Ja kun nyt tomaatteihin kääntyi tämä puheenvuoro, niin laitetaanpas vielä toinen kuva.


Perulainen villitomaatti. Raivostuttava tapaus. Rönsyää kuin kurpitsa joka suuntaan. Tomskarit halkaisijaltaan n. 13mm.

Sitten ilman aasinsiltoja takaisin foorumin oletettuun pääaiheeseen. Chileihin.



Vasemmalla WF:ssa polskiva Aji Cristal, joka vaikuttaisi vihdoin satoavan kunnolla. Oikealla puolestaan amppeliasukas, Graig's Double Hot Habanero. Tämä jälkimmäinen siis se kääpiökasvuinen tilaihme. Nyt kuitenkin normaalia kasvuakin havaittavissa.

Sen verran huonosti kasvihuoneessa mahtuu liikuskelemaan, että hävikkiä syntyy ajoittain.


Selän takaa kuului "NAPS!" ja menetin suuresta rocotosadostani osapuilleen 33,33333333%. Heinän Pena kiittää taas, kun talveksi on kuitenkin jostain rocotoakin saatava.


Manaus, tai millä nimellä tätä kukakin haluaa kutsua, voi hienosti. Se on kasvihuoneen vaikeapääsyisimmässä nurkassa, tekee pääosan sadostaan kasvihuoneen muovia vasten ja leviää kuin rutto. Parin vuoden takainen sadonkorjuuperseily lienee siis jälleen edessä. Pikku matosia on varmaan kolmatta sataa. Jippii.


Tältä Manaus näyttää kasvihuoneen ulkopuolelta...


Kovaonninen Ulupica Large on puolestaan Manauksen vastakohta. Se jatkaa edelleen verenpaineeni kohottamista. Toivottavasti se nyt kohta saisi jotain aikaiseksi, kun työterveyden testitkin lähestyy. Tämä kasvi vie minulta vielä junaluvat.
InkRoselle lupasinkin syksymmällä pistokkaita tästä epelistä. Vahinko kiertämään, eh?







Muutama fiilistelykuva, mitä satoon tulee. Viimeinen kuva kopiosuojattua "jewekulma"-tekniikkaa käyttäen.


Uhallakin vielä yksi tomaatteja käsittelevä kuva. Vasemmalla siis kuva pikkukasvarin tämänhetkisestä tilasta. Jotain outoa mätänemistä tomaateissa on ilmennyt. Etenkin suipoissa lajikkeissa. Liekkö kyseessä se, että lakastunut kukka jää kiinni tomaatin kärkeen, alkaa homehtua ja sairastuttaa tomaatinkin?

Samanlaista mätimistä on ilmennyt joissain chileissäkin. Oikeanpuoleisessa kuvassa eniten oirehtinut baccatum CAP 832. Kolmisen hedelmää olen viskannut pihalle homehtumisen vuoksi. Jokunen muukin chili on tuosta kärsinyt, mutta mistään massiivisesta epidemieasta poppapaprikoiden osalta ei onneksi ole kyse.

Täältä tähän.

[wille]

Harold St. Barts oli joutua Manan maille. Hailean ilmapumppu sittusi.

Onneksi tilasin niitä kevättalvella kaksin kappalein, joten sain pumpun vaihdettua lennosta.

[Jani M]

Harold St. Barts oli joutua Manan maille. Hailean ilmapumppu sittusi.

Onneksi tilasin niitä kevättalvella kaksin kappalein, joten sain pumpun vaihdettua lennosta.

Ilmapumpuista tahtoo mennä ne kumipalkeet, mulla ainakin useammassa tullut murtumia niihin. Olen paikkaillut würthin liima + tiivistemassa -merkkisellä mönjällä menestyksekkäästi niitä.

http://www.tuotetieto.com/tiedot.htm?hash=ffffffff-c5c6-4a9c-0000-00000017f4bf

[Siku]

Edelliseen liittyen: http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=11282.0

[wille]

Jesh. Korjailin Hailean duunissa. Palje oli revennyt. Pikaliimalla läjään ja Würthin mustaa tiiviste- ja liimamassaa reilu kieppi päälle.

Pelittää toistaiseksi.

[wille]

Huru-Ukon päiväkirjassa hämmästelin tämänvuotisia avomaankurkkujani. Ne eivät suostuneet tuottamaan.
Nyt sieltä kuitenkin irtosi pari kurkkua. Muodoltaan ne ovat ylikurvikkaan keilan muotoisia ja maultaan aivan H E L V E T I N pahoja!

Purukalusto yritti paeta ikenien suojiin ja kieli koitti kuristaa itsensä hengiltä silmien valuttaessa vettä. Niin kitkerän katkeria pökäleitä ovat. Yök.

Ostokurkkuja siis säilömmä tällä kertaa.