Chilin kasvatus trooppisessa ilmastossa

[TL]

Aloitin chiliharrastuksen Suomessa ja hyvinhän ne kasvoivatkin natrium lampun alla, mutta nyt olen asustellut Thaimaassa muutaman vuoden ja yrittänyt opetella kasvattamaan chilejä ihan ulkosalla pihalla maahan istutettuna. Luulisi, että tropiikissa chilit kasvaa hyvin, mutta totuus on, että kyllä on ollut uskomattoman vaikeeta. Erityisesti Capsicum Chinense on todellinen haaste. Hyönteiset syö kasvit välittömästi jos ei käytä myrkkyä, mitkään neem öljyt tai muut ei auta yhtään, pakko olla Ethion ja Cypermethrin sekoitus.

Sadekautena on juuret homeessa tai madot syö juuret. En kuitenkaan aio luovuttaa. Tällä hetkellä pihalla on 11 pensasta, jotka on selvinneet kaikista koettelemuksista ja näyttävät voivan ihan kohtuullisen hyvin. Maaperä on täällä hyvin huono chilin kasvatukselle. Kaupoissa myydään "multaa", mutta se on oikeasti vain jauhettua kookospähkinän kuorta ym. Siinä ei kasva oikein mikään, eikä lannoitekaan auta, joten olen laittanut pihan nurkkaan kompostin ja siitä saa kyllä multaa jossa chilit kasvaa.  Täällä ei periaatteessa ole vuodenaikoja, mutta chilin siemenillä näyttää olevan tärkeätä milloin ne kylvetään. Huhtikuusta heinäkuuhun on sopivin aika. Mulla on täällä trinidad scorpion , lemon drop, naga morich, bhut jolokia, red habanero, bolivian rainbow ja black scorpion tonque pensaita. Thai chili toki kasvaa lähes ilman ongelmia, mutta nämä ulkomaiset chilit on todella vaikeita kasvattaa. Bolivian rainbow on ainoa, joka näkyy viihtyvän täällä.

Yksi naga morich pensas on kasvanut 2 vuotta ja on vieläkin melko pieni, mutta nyt siinä kuitenkin on alkanut  kasvamaan chilejä ja ne on tähän asti tulisimmat chilit joita olen koskaan maistanut . Vaimo on thaimaalainen, mutta hän ja hänen sukulaiset ei niitä syö, koska kokemuksen perusteella tietävät jo, että miten siinä käy.  Olen tietenkin näyttänyt heille myös  youtube videoita Suomalaisista chilin syöntikisoista niin, ettei jää mitään epäselvää.

[Chilivaari]

Mielenkiintoisia havaintoja.
Ehkäpä chilit on valikoituneet kasvupaikoilleen jotenkin "luonnonmukaisesti". Siis vaikka ihmiset niitä on levittäneet ympäri maapallon, vain jotkut lajikkeet ovat sopeutuneet paikalliseen ilmastoon, kuten Thai sinne, annuumit Intiaan ja Piri Piri Afrikkaan. Suomen ikkunalaudoille, parvekkeille ja kasvihuoneisiin yritetään tehdä kaikille sopivaa kasvupaikkaa.

[Tiemuh]

Mielenkiintoinen aloitus. Tulin vastikään parin kuukauden matkalta Kaakkois-Aasiasta ja haaveilin saavani kasvattaa siellä chiliä. Tosin en mielestäni nähnyt ainoatakaa todella menestyvää annuumia tai frutescensia siellä. Itse kasvattamani ovat Suomessa olleet komeampia. Eli ei lämpö ja aurinko ihan kaikkea ratkaise. kuten aloituksessa mainittiin täytyy kasvualustan olla kunnossa, ravinteita kyllin, säästyä ötököiltä, taudeilta ja homeilta. Mutta tämä laittaa taas miettimään sitä miten chilien olosuhteet saisi paremmin vastaamaan niiden alkuperäisiä olosuhteita.

[Aji Inferno]

Tämä asia on tosiaan laiminlyöty aika pahasti täällä meilläkin, eli lajien ja lajikkeiden luontaisia oloja ei juuri tunneta tai oteta huomioon.

Ei ihme etteivät baccatumit kasva aina hyvin tropiikissa. Vuoristokasvejahan monet niistä, kuten lähes kaikki pubescensitkin. Chinensetkin keskittyvät Karibian ympärille, missä ei vallitse päiväntasaajan ilmasto. Jokin brassichinense saattaisi menestyä. Samoin frutescenseista Malagueta. Kiinan Hainanin trooppisella saarella kasvatetaan yellow lanternina tunnettua chinenseä menestyksellä. Annuumit sitten onkin sopeutettu vähän kaikkialle. . Lopulta suomeenkin.

[bluesman]

 Vuosi sitten reissailin Venezuelassa Orinocojoen deltalla. Trooppisessa ilmastossa ei kuulemani mukaan chilit oikein viihdy. Ainoa joka oli laajemmassa viljelyssä oli C.frutescens Aji picante.

[Aji Inferno]

Niin, chilihän on tosiaan pohjimmiltaan ylämaiden ja kuivahkojen tasankojen kasvi. Villeissä on joitakin päiväntasaajan tienoilla kasvavia, muttei montaa.

[tomjo78]

Itsellä vähän samankaltaisia suunnitelmia mutta toistaiseksi kiltisti vielä suomessa. Yksi ajatus joka minulla on ollu tuon sadekauden varalle on laittaa kunnon salaojitus chilipellon alle joka ainakin helpottaa vesien kulkeutumista pois sieltä. Saattaa vetää ravinteet mukana mutta mikäs estää sadeveden keräämästä jonnekin ja käyttää myöhemmin uudestaan. Ötököistä en sano mitään mutta jos keksit jonkin konstin niin pistä postia tänne niin helpotat muitankin kokemuksillasi. Kuivalle kaudelle ehkä harso (tai siis niitä reikä verkkoja) joita siellä myydään BigC:ssä ja vähän joka puolella. aavistuksen vähentämään kuumuutta ja sitä myöten nesteen haihtumista maaperästä. Niitä siis samoja mitä ne paikallisetkin käyttää joidenkin kasvien kanssa. Vaimo tuossa juuri mainitsi että toinen vaihtoehto tuolle juuri ongelmalle on että ostat isoja ruukkuja sieltä niin säästyt madoilta ja muilta maaperän asukeilta.

Aloitin chiliharrastuksen Suomessa ja hyvinhän ne kasvoivatkin natrium lampun alla, mutta nyt olen asustellut Thaimaassa muutaman vuoden ja yrittänyt opetella kasvattamaan chilejä ihan ulkosalla pihalla maahan istutettuna. Luulisi, että tropiikissa chilit kasvaa hyvin, mutta totuus on, että kyllä on ollut uskomattoman vaikeeta. Erityisesti Capsicum Chinense on todellinen haaste. Hyönteiset syö kasvit välittömästi jos ei käytä myrkkyä, mitkään neem öljyt tai muut ei auta yhtään, pakko olla Ethion ja Cypermethrin sekoitus.

Sadekautena on juuret homeessa tai madot syö juuret. En kuitenkaan aio luovuttaa. Tällä hetkellä pihalla on 11 pensasta, jotka on selvinneet kaikista koettelemuksista ja näyttävät voivan ihan kohtuullisen hyvin. Maaperä on täällä hyvin huono chilin kasvatukselle. Kaupoissa myydään "multaa", mutta se on oikeasti vain jauhettua kookospähkinän kuorta ym. Siinä ei kasva oikein mikään, eikä lannoitekaan auta, joten olen laittanut pihan nurkkaan kompostin ja siitä saa kyllä multaa jossa chilit kasvaa.  Täällä ei periaatteessa ole vuodenaikoja, mutta chilin siemenillä näyttää olevan tärkeätä milloin ne kylvetään. Huhtikuusta heinäkuuhun on sopivin aika. Mulla on täällä trinidad scorpion , lemon drop, naga morich, bhut jolokia, red habanero, bolivian rainbow ja black scorpion tonque pensaita. Thai chili toki kasvaa lähes ilman ongelmia, mutta nämä ulkomaiset chilit on todella vaikeita kasvattaa. Bolivian rainbow on ainoa, joka näkyy viihtyvän täällä.

Yksi naga morich pensas on kasvanut 2 vuotta ja on vieläkin melko pieni, mutta nyt siinä kuitenkin on alkanut  kasvamaan chilejä ja ne on tähän asti tulisimmat chilit joita olen koskaan maistanut . Vaimo on thaimaalainen, mutta hän ja hänen sukulaiset ei niitä syö, koska kokemuksen perusteella tietävät jo, että miten siinä käy.  Olen tietenkin näyttänyt heille myös  youtube videoita Suomalaisista chilin syöntikisoista niin, ettei jää mitään epäselvää.

[Tiemuh]

Uskoisin että chili kasvaa jokapuolella maailmaa paremmin ruukussa kuin suoraan maassa. Itse kasvattanut kahtena vuotena myös suoraan maassa, tosin täällä Suomessa. Ensimmäisenä vuotena homma toimi melko hyvin kun laitoin litroittain kasvuturvetta juurille kuoppaan ja kastelin lannoitevedellä. Tänä vuonna ei kasvanut lähes yhtään kun en muokannut kasvupohjaa ollenkaan. Kesä oli myös liian märkä savisessa maassa kasvamiseen. Ötökät söivät lehdet, ja kuolo korjasi muutaman n. kymmenestä kasvista kesän aikana.

[Quini]

Uskoisin että chili kasvaa jokapuolella maailmaa paremmin ruukussa kuin suoraan maassa.

No höps. Peltoviljely näyttää sujuvan kaikesta huolimatta aivan mainiosti noilla suurchilintuottajilla. Mutta kai ne paikallisetkin siellä Thaimaassa omat annuuminsa jossain saavat kasvamaan, niin että ei muuta kuin vakoilemaan mitä se "tavanmummo" omalla pihallaan touhaa. Uskon että kyllä kasvaa kun vaan paikalliset niksit ja sopivat lajikkeet löytyy. Ruukussa tai kookos"mullassa" - Älä luovuta.

[Tiemuh]

Toki kasvatus onnistuu lähes yhtä hyvin maassa kuin ruukussakin. Omat niksinsä siinä on ja ei pääse ihan niin tarkkaan määrittämään mitä kasvupohjassa on ja kuinka paljon.

[TL]

Täällä Thaimaassa on muutamia muitakin farangeja jotka yrittävät kasvattaa chilejä. Joukossa on myös ammatilaisia, joilla on kymmenien vuosien kokemus puutarhurin ammatista ja chileistä entisessä kotimaassaan.  Tähän mennessä kukaan ei ole kuitenkaan onnistunut riittävän hyvin, että voisi esim. Naga Morichia kasvattaa pellolla. Täällä on vain jokin sellainen erikoisuus, tai monien asioiden yhteisvaikutus, joista nuo ulkomaiset chilit ei tykkää.  Eikä se ole vain tämän minun asuinpaikan ongelma, koska olen asunut myös muualla thaimaassa ja siellä oli hiukan erilainen maaperä, mutta lopputulos oli sama. Paikalliset farmarit kasvattavat täällä Thai chiliä, eikä heidän menetelmillään saa esim. Naga Morichia kasvamaan. Maaperä ja kasteluvesi on tutkittu ja lähes kaikki keinot on käytetty. Jos laitan 100 siementä itämään, niin ehkä  3 tai 4 chiliä kasvaa täysikasvuiseksi.

Siemenet säilyy vain n. 7kk itävänä jos niitä ei säilytä jääkaapissa. Kasvu on huomattavasti hitaampaa, kuin suomessa lampun alla. Tuo harsosuojaus voisi ehkä auttaa ötököitä vastaan, mutta ne ötökät on kyllä niin pieniä, ettei niitä näe paljaalla silmällä. Mikroskoopilla lehtiä tarkastellessa näkyy, kuinka ne kuhisee ötököitä.
Testasin ensin  monenlaista myrkkyä, mutta sitten  luin netistä  intialaisen yliopiston tutkimuksesta jossa bhut jolokia  pellolla parhaan tuloksen toi Ethion ja Cypermethrin sekoitus. Se on tosiaan ainoa joka on minun käytössä toiminut. Esim. Suomessakin myytävä Malathion ei näytä  tehoavan täkäläisiin chilejä tuhoaviin ötököihin. Usein ei onneksi tarvitse myrkyttää, joten kyllä niitä chilejä uskaltaa syödäkin, kun noudattaa käyttöohjetta ja odottaa riittävän kauan myrkyttämisen jälkeen. Ilman myrkkyä minulla ei olisi yhtään chilejä täällä.

Tämä meidän nykyinen puutarha on kylläkin vain 2 vuotta vanha, joten se ei ole vielä kunnolla asettunut . Tavoitteena on tietenkin mahdollisimman luonnonmukainen kasvatus ilman myrkkyjä. Nyt on alkanut näkyä chileissä joitakin hämähäkkejä,  jotka selvästikin syövät tuholaisia ja kasvit näyttävät hieman paremmalta. Joten saattaa olla, että jossain vaiheessa pääsee eroon myrkyistä . Jokainen vuosi täällä on ollut hiukan erilainen.

Ruukkukasvatuksesta  ei ole ollut  apua. Maassa chilit kasvaa oikeastaan paremmin kuin ruukussa.
Olen nyt alkanut lisäämään kompostimultaa maahan ja se on auttanut huomattavasti. Jostain syystä valmislannoitteet eivät auta, komposti  toimii paremmin.  Sen olen huomannut, että pitää kaivaa riittävän iso kuoppa ja siihen kompostia ja paikallista "multaa" , niin sitten on jonkinlaiset edellytykset että kasvit selviää hengissä. Täytyy jatkaa harjoittelua, niin ehkä jossain vaiheessa saan sitten kunnolla satoakin.

[jsompinm]

Vähän samansuuntaisia huomioita olen tehnyt täällä vielä hiukan etelämpänä Singaporessa. Oli todella työn ja tuskan takana saada edes muutama puska kasvamaan ja hommaa ei tietysti helpota se, että mistään pihasta tai kasvimaasta täällä on ihan turha unelmoida. Nyt olen saanut ruukussa kasvamaan lemon dropin, aji cristalin, chilacan ja naga jolokian jotenkuten. Cristal kukkii reippaasti mutta nuput tippuu nopeasti eikä podeja ole vielä siihen tullut. Lemon dropissa saattaa olla pari podia kohta tuloillaan, jos eivät nekin tipu. Suomeen verrattuna tuntuu olevan todella hankalaa, vaikka voisi kuvitella että lämpötila ja auringon määrä olisivat kohdallaan. Mä epäilen että 70-100% ilmankosteus vaikuttaa tähän hommaan, mutta en osaa tarkemmin sanoa.

[Herpiili]

Kyllähän se liiallinen ilmankosteuskin vaikuttaa asiaan.

Kasvin haihdutus ei onnistu liian kosteassa ilmassa, jolloin kasvi ei myöskään saa riittävästi ravinteita kasvuunsa. Juuripaine nostaa kasviin vettä, vaikka kasvi ei haihduttaisikaan. Ilman suhteellisen kosteuden ollessa lähellä 100 %, kasvi ei voi haihduttaa vettä tarpeeksi. Liiallinen kosteus ilmenee eri tavoin kasvilajista riippuen, mutta haihdunnan pysähtyminen hidastaa kasvua, pienentää satoa ja heikentää sen laatua. Lisäksi monet tuhosienet leviävät kosteassa.

Esimerkiksi:

"Kalsium on kasvin "ryhdin" antaja. Kalsium on solujen nesteissä ja soluseinissä kiinteyttäen ja jäntevöittäen kasvia. Kalsium kulkeutuu kasviin ja sen eri osiin haihdutusvirtauksen mukana. Riittävä kalsiumin saanti turvataan haihdunnalla ja hyvällä vesitaloudella. Puutos näkyy lehtien reunojen kuolemisena, valkoisina pisteinä lehtien laidoilla ja kasvun hidastumisena. Hedelmät jäävät pieniksi ja mauttomiksi."

"Yleensä juuristoalueella on riittävästi kalsiumia, mutta kasvi ei saa sitä huonon haihdunnan, kasvualustan kuivuuden tai liian korkean kalium- tai magnesiumtason takia."

Maanäytteen tutkituttaminenkin voi olla kannattavaa, luulisi sieltäkin suunnalta löytyvän yrityksiä jotka testejä tekevät. Vastaavia analyysejä voi suomessa teetättää esim. Viljavuuspalvelussa.

Esim. Suomessakin myytävä Malathion ei näytä  tehoavan täkäläisiin chilejä tuhoaviin ötököihin.

"Malationia sisältävät valmisteet poistuivat Suomen torjunta-ainerekisteristä 2008 (EU:n torjunta-aineiden tehoaineiden listalta 2007). Sitä ennen sitä myytiin noin 5 t vuodessa. Malationi hyväksyttiin uudelleen EU:n sallittujen kasvinsuojeluaineiden listalle 2010, mutta Suomessa ei ole ollut vuosina 2009-2011 markkinoilla yhtään malationia sisältävää kasvinsuojeluainevalmistetta."

Eikä ole vieläkään näkynyt malationia markkinoilla, yhtään tuotetta en äkkiseltään torjunta-ainerekisteristä löytänyt.