Miquel kausi 2014

[Miquel]

Söpö kukka kertakaikkiaan.

Samettikukkien tilanne täällä on se että ovat vielä pussissa, kun pakkauksen ohje antaa idätysajankohdaksi huhti-toukokuun.
Noita on noudatettava, kun ei muutakaan tietoa vielä ole. 

Tarhadaalia oli itseasiassa nopein näistä itämään laitetuista kukista. Suotta olin skeptinen kun ajattelin että tuskimpa lähtevät ollenkaan kun mullan pintaan ripottelin nuo isohkot siemenet.


Hankin vähän lisää siemenpussukoita, etteivät vain lopu kesken.   
Tässä olisi nyt idätystä vailla mustasilmäsusanna/thunderbergia alata, lumotupakka/nicotiana mutabilis, purppuravaula/asirina purpusii, isoköynnöskrassi/tropaeolum majus, kiiltomalva/malva sylvestris sekä isokirjopeippi/solenostemon scutellarioides. 

Onneksi loppuviikosta tulee emännälle uusi koira =minulle optio taas sataan uuteen kasviin. Täytyy sen kunniaksi lyödä tiskiin "all-in"

[Miquel]

...Jep jep

Tarkemmin kun uusia pusseja lueskelin niin onneksi ei ole kuin 5/6 lajikkeista jotka on laitettava heti multiin. 

[Jone1970]

...Jep jep

Tarkemmin kun uusia pusseja lueskelin niin onneksi ei ole kuin 5/6 lajikkeista jotka on laitettava heti multiin. 

Noo, kyllä ne vielä ehtii .

[NPhoBiaz]

Onneksi loppuviikosta tulee emännälle uusi koira =minulle optio taas sataan uuteen kasviin. Täytyy sen kunniaksi lyödä tiskiin "all-in"

Se ei sitten millään tahdo ottaa opikseen toi sun emäntäs! Ei muuta kun ilo irti tästäkin mielioikusta.

[Jone1970]

Onneksi loppuviikosta tulee emännälle uusi koira =minulle optio taas sataan uuteen kasviin. Täytyy sen kunniaksi lyödä tiskiin "all-in"

Se ei sitten millään tahdo ottaa opikseen toi sun emäntäs! Ei muuta kun ilo irti tästäkin mielioikusta.

Seuraan mielenkiinnolla sitä, kumpi tulee tuohon talouteen ensin: 10 koiraa vai 1000 kasvia  .

[Miquel]

Pikkuhiljaa olen saanut haalittua maailmalta repputolkulla nippeliä tulevan kasvihuoneen päänvaivaan nimeltä kastelu.
Puran tässä hiukan päässäni pyörivästä ajatuksesta aiheeseen, toivotaan että joku muukin ymmärtää näitä pöhköjä visioita? 

Tässä tämänhetkinen nopea hahmotelma asiasta:


Selvitys tästä: Homma alkaa tallin katolta rännistä vetensä saavasta kuution vesikontista. Sieltä punaisella piirrettyä vesiputkea pitkin vedet manuaalisesti pumpaten tuohon tynnyriin, johon sekoitellaan lannoitteet. Tynnyrissä harmaalla merkattu pintavahti nro.3  joka herjaa punaisella tähdeksi piirretyllä merkkivalollaan kun pinta on alhainen. Hälytysraja on ylempänä kuin tynnyrin pohja, jotta aikaa reagointiin jää.

Tynnyristä lannoiteliemi jatkaa matkaansa Jabscon pentteripumpun läpi kontrollisäiliöön, ja säiliön ohitse vinoa nuolta myöten. Tämä on nuoli on haara josta voidaan varastaa vettä haluttuihin paikkoihin, kuten amppelit jne jne.
Itse kontrollisäiliötä valvoo kaksi kohokytkintä, numerot yksi ja kaksi.


Malliltaan tällaisia sähkömekaanisia pilssipumpun kohokytkimiä.

Numero ykkönen toimii ylitäytön estävänä toimintahäiriön sattuessa, jolloin systeemi ei pääse ryöppäämään koko tynnyrillistä tyhjäksi.
Kuten kaaviosta jotakuinkin näkee, täytyy ykkösen läpi kulkea jännite ja vihreän säiliö ok merkkivalon palaa, jotta pumppu saa sähköä.

Kohokytkin nro. 2 valvoo säiliön pintaa aktiivisesti käynnistellen pumppua aina kun pinta vajenee. Säiliö itsessään on ketjutettu letkuilla jokaiseen Ikea NFT:hen ja kaiken pitäisi suunilleen tulla vatupassiin, jolloin jokaisen NFT:n ja kontrollisäiliön pinta liikkuu yhtäaikaisesti. Tällöin myös kasvikohtaiset erot vedenkulutuksessa menettävät merkityksensä.

Tänään aijon pitää tallipäivän ja puuhastella tuon kontrollisäiliön jota voisi hyödyntää samalla pumpun petinä, mikäli tilankäyttö vaikuttaa järkevältä. Palaan asiaan iltapäivästä, ja heti kun saan sopivia läpivientejä alan leikkimään systeemillä käytännössä! Katsellaan.

[Huru-ukko]

Omiin NFT (Huru-loota^tm tein yksinkertaiset Huru-valvet  , jotka pitivät 90l resoissa pinnan säädetyllä korkeudella. Samankaltaisia saa Kiinasta muutamalla ekulla, ja ovat tehtaan jäljiltä. Joko Jewellä tai Jusolla niitä oli.

Mulla on samanlainen 1000 l kontti johon vesi tulee kaivosta. Noin metrin ylempänä.
Loppukesästä sopiva pumppaus aika oli 15 min kellon takaa. Menekki oli noin 200 l vuorokaudessa, siitä oli mukana turve/multakasvien automaattikasteluakin.
Resoille meni erikseen 200l säiliöön ensin samanlaisen Huru-valven^tm kautta, johon tein lannoitelitkun noin 1-1,5 EC vahvuudella.
Varsinaisiin resoihin tein sitten viikon kahden välein täsmällisemmän lannoitteen riippuen kasveista ja lajikkeista. Yleisesti ottaen aika löysin rantein, kyllä ne kasvoi ja teki satoa ihan siinä EC 2 arvolla, paitsi chinenseille ja ulkona rocotoille se oli jossain 3 tienoilla, ylikin joskus.

Systeemini toimi siis ihan vapaapaineella, paitsi tietysti orsivesi kaivosta uppopumpulla.

[Miquel]

Tuota tuli aikanaan pohdittua ja mm. chilitarvikkeenkin automaagisia venttiileitä ihailtua, mutta koska sähköä koppi vaatii jokatapauksessa ja suurinosa komponenteista löytyy jo kotoa valmiina, oli päätös sähköpumpuista helpoin vaihtoehto. 

Odotettavissa on, että osa kasveista kärsii laimeahkoista lannoiteväkevyyksistä, kun homman on mentävä ns. kaikille sopivalla kompromissilla.

[sorrii]

Vähän ihmettelee allekirjoittanut noita litramääriä ...

Itsellä ollut 3 kesää 6-8 autopottia mökillä kasvihuoneessa ja niissä hyvinkin isot kasvit yhdellä 40l. vakiosäiliöllä, joka tuli Autopotti-setin mukana. Lisäksi oli esim viime kesänä isoja Pauliinaruukkuja: 30cm[4l] ruukuissa joitain annuumeja sekä neliskanttisessa 40cm[5l] -ruukussa Black Russian -tomaatti; sekä järjettömän isoksi venähtänyt Tabasco 25cm[2l] Pauliinassa. Pahimmillaan meni 2 viikkoa kovimpien helteiden aikaan ettei niitä hoitanut kukaan. Tabasco[kookoskuidussa] 2l vesisäiliönsä kanssa oli vähän pulassa pari kertaa mutta toipui nopeasti vettä saatuaan ja teki ~ihan kivasti satoa.
Parveke-ebbi on RST-laatikko jolla sisämittaa ~20x100cm ja siinä 3 isoa baccatumia. Se pärjäsi hyvin 50l säiliöllä jossa korkeimmillaan litkua 40l. Viikon kulutus ~10l.

Viime kesänä oli plantaasilla 100x420cm tunneli, korkeutta 1.3m. Siellä pohjoispäässä 2 isoa tomaattia, 2kpl Nagaa sekä maassa Autopotin Aqua-box [=kastelee maahan kapillaarinauhoilla] Tuo Aquabox oli yhdistetty 200l vesitynnyriin johon tuli juokseva /kompastellen kävelevä vesi kahdella ämpärillä läheisestä purosta. Suurin vedenkulutus viikon aikana oli ~30l. Mainittakooon että Nagat tuotti yhdessä ~1kg hedelmää, kirsikkatomaatti ~paljon sekä Moneymakser kasvoi 2cm paksun varren joka meinasi täyttää koko tunnelin, vaan ei tehnyt satoa, kun oli sitä kananpaskaa ämpärillinen juurilla 

Selvästikin Miquelilla[kin] on tervettä uteliaisuutta ja pioneerihenkeä kokeiluun ja rakenteluun. Ilmeisestikin hän asuu kuitenkin alle 40km päässä viljelyksiltään joten noin isot säiliöt tuntuvat vähän suurellisilta 

PS. Itsellä oli muuten toissa kesänä 200l. tynnyri kasvihuoneen [6m²] vieressä, johon ohjasin sadevedet kasvarin katolta. Tuosta vedin letkut 4 isoon [15l] Autopotti-ruukkuun joissa kasvit perinteisesti turpeessä ja reilusti kananpaskamerilevärakeita. Hylkäsin tuon systeemin kuitenkin tarpeettomana, kun rinnalla 4 autopottiruukkua pärjäsivät hyvin sillä perus-säiliöllä. Turpeeseen tekivät muurahaiset pesiä hullun lailla ja valkoiseen tynnyriin kasvoi vihreää limaa 10cm kerros, joka ei tuntunut kovin terveelliseltä näin mututuntumalla ... Noita kuution säiliötä myytiin [ja myydään kai vieläkin] legendaarisella Rauta-Soinilla 20€/kpl!!
Funtsailin vähän tuollaista plantaasilleni ja siihen jonkun letkusysteemin tihkusuuttimilla. Luulen että pitäisi tehdä joku valonsuoja kuitenkin ettei limaantuisi täysin. Taashan mun akka pakottaa lähtemään reissuun juuri parhailla viljelyilmoilla, tuhlaamaan aikaa jonnekin ympäri -vittu- Eurooppaa. Viime kesänä jo viikossa oli mun plantaasini maa sellaista halkeilevaa sementtiä ja avulias poikani viestitteli että "joka päivä on satanut - ei oo tarvinnut kastella..." [[=joka iltapäivä oli pilvistä pari tuntia]] ...

[Miquel]

No mutta kun tuosta nyt yrittää jonkin tolkun ottaa niin eikai 200l tynnyri koko kasvihuoneen kastelulle ole kovin liioiteltu? 
(Kuvan ei pidä antaa hämätä, sillä järjestelmä ei ruoki pelkkiä ikeaNFT:itä vaan koko kasvaria)
...Olettaen siis että kaikki menee kuin strömsössä ja säädöt sun muut viritykset onnistuvat suht nappiin.

Kuution kontti taasen saattaa ollakin jo ylimitoitettu, mutta jollen hanasta laske 200l tynnyrille vettä niin vaihtoehtoja ei oikein ole. Suojata toki meinasin ettei leväänny. Mielessä pyöri kontin peittäminen paneloinnilla jolloin naamioituu autokatoksen seinän viereen... 

Selvästikin Miquelilla[kin] on tervettä uteliaisuutta ja pioneerihenkeä kokeiluun ja rakenteluun. Ilmeisestikin hän asuu kuitenkin alle 40km päässä viljelyksiltään joten noin isot säiliöt tuntuvat vähän suurellisilta 

Etuoveltani on muutama kymmenen metriä kasvihuoneelle ja tuohon toiseen osuuteen voi jokainen lukija vetää omat johtopäätöksensä...  (pökö mikä pökö!)



Jottei mene ihan jaaritteluksi niin lisäilläämpä muutama projektikuva, nyt kun kiinnostunutta yleisöä on kertynyt. Huomautuksen sana: Kaikki on vähemmän karua sitten kun pinnassa on maalit! 





Tästä lähdettiin. 1mm sukulaisvainaan aikanaan tekemä haponkestävä säiliö, kooltaan 20x50x60 cm ~60litraa.
Putkilähdötkin sopivasti tyhjennyshanalle, tulovesiletkulle ja NFT:ille lähtevälle letkulle.




Huomasin tallin nurkassa pätkän kierretankoa joten siitä lähti ajatus tehdä pöntölle korkeussäätyvä peti. Ompahan sitten helppo pyöritellä muttereilta järjestelmään haluttu pinnankorkeus. Kulmarautahärveli sitten pultaten kiinni kasvarin sokkeliin.
Materiaalin ohuus aiheutti ajoittain "kieli keskellä suuta" työskentelyä kun ainut soveltuva menetelmä oli 1,6mm puikolla hitsaaminen.
Huomaa myös NFT:ille tulevaisuudessa vettä johtava T-haara.




Niin ikään tallista löytynyt jätepala 2mm alumiinilevyä kelpasi hyvin tarkistusluukun valmistukseen. Koska itse pönttö oli niin polvenpäällä tehty ja hitsatessa kippuralle vedellyt, jouduin luukun sovittamaan paikalleen 30mm korkuisella HST -kauluksella joka syntyi näppärästi sopivasta levystä leikatusta lisusta. RST saranat bilteman veneilyosastolta popniitaten kiinni. Näistä koitui projektin tämänhetken ainut kuluerä: 4,49€/2kpl.





Luukun kauluksesta piirtetyn ääriviivan mukaan menin rälläkän kanssa pöntöstä läpi. Huolellinen purseenpoisto rälläköidystä levynreunasta on suotavaa.
Ristilinjalaseria apunakäyttäen luukku suoraan ja hitsaten muutamilla hefteillä kiinni. Ympärihitsaus olisi vedellyt pöntön entistä kierommaksi, jotenka lopuksi vedin jäljellejääneet raot tukkoon polymeerimassalla.


Tässävaiheessa poistuin päiväkahville ja muiden kotitöiden tekoon. Voi olla, että palaan talliin vielä tänäiltana.

[sorrii]

No mutta kun tuosta nyt yrittää jonkin tolkun ottaa niin eikai 200l tynnyri koko kasvihuoneen kastelulle ole kovin liioiteltu? 

Juu/ei!
Tuo hieno kaavio antaa niin teollissuusmaisen kuvan. Siitä alitajuisesti yhdistin ajatuksen että joku rale-hana-härpäkkä syöttää veden pieneen 200l tynnyriin ja toinen blenderistä ja lypsykoneesta risteytetty gädgetti hoitaa lannoitteiden annostelun 
Sitten systeemin voi aikansa askareltuaan jättää jauhamaan valmista chilisäilykettä kun itse makoilee sapattivuottaan Aurinkorannikolla ... Päästin vahingossa mielikuvitukseni valloilleen 

Tietysti se vaikuttaa asiaan, että vesi kiertää uudelleen säiliöön, vastoin kuin Autopoteissa, jossa litku on loppuun asti sitä mitä sekoitettiin, eli ei väkevöidy tai laimene ...

[Miquel]

Ei nyt avaruustiedettä sentään.  Toki olisi mielenkiintoinen tuollainen systeemi rakentaa mutta se tulisi jo maksamaan kohtuuttoman paljon. Hatusta heitettynä tälle järjestelmälle ei tule hintaa kuin n. 150e joka kattaa reilusti kaiken tarvittavan.


Veden lisäys 200l tynnyriin ja lannotteiden sekoitus tapahtuu ihan manuaalisesti. Veden siirtoa helpottamassa kuution tankista tynnyriin tulee olemaan pumppu joka toimii töpseli seinään -periaatteella.

[NPhoBiaz]

Miten olisi 2kpl 200l tynnyreitä, joihin sitten sekoittaa eri vahvuiset lillingit? Eivät chinenset kärsisi laimeasta sekoituksesta.

EDIT: Tai tekee erottajaseinän tynnyriin, jolloin jää 2x 100 litraa?

[boozeman]

Hyvännäköiset on systeemit! Itse tässä piirtelin Kicadilla valmiin Arduino Shieldin omaan vesisäiliön veden määrän mittaamiseen. Ilman niitäkin selviää hienosti, mutta se ei ole se juttu!

Pitää aina saada säätää ja rakentaa jotain komoottia tai automaattista elämää helpottavaa kikkaretta! Naisväki ja osa kavereista pyörittelee silmiään, mutta siitä viis!

[Miquel]

boozeman taitaa olla enempi automaatio ja/tai insinöörimiehiä kuin allekirjoittanut. En kunnossapitoasentajana ymmärrä 90% siitä mitä kirjoitat. 

[boozeman]

Heheh, en sentään. Insinöörejä ei voisi niin makoisasti pilkata, jos tutkinto olisi itselläkin! Täysi nörtti sitä taitaa olla, vaikka näytänkin enemmän moottoripyöräkerholaiselta

Lyhyesti omasta systeemistäni tullee näkemään www-sivulta, paljonko blumat-porkkanoiden vesitankissa on vettä jäljellä, mikä on kasvarin lämpö ja kosteus ja onko ovi / kattoluukku kiinni vai auki. Kasvari kun on paikassa, jossa en käy ihan joka päivä.

[Miquel]

Aikaansaannoksia ja epäonnistumisia:





Prjoketi jatkui "pässinmunien" paikalleenlaitolla. Vasemmanpuoleinen on se joka valvoo pinnankorkeutta. Tällä on myös ruuvia pyörittämällä toimiva korkeussäätö jolla pintaa saa n. 30mm ruuvailtua ylös-alas. Itse kytkin valmistajan mukaan toimii alueella "30-60mm" mitä ilmeisemmin kiinnitysjalan alapinnasta mitattuna.






Siitä sitten maalia niskaan. Yläosan tellinkiin popniittasin alumiinilevyn johon on hiukan mukavampi porata läpivientiä jne ja samalla kytkennät jäävät levyn taakse katseilta piiloon.





Maalin kuivuttua jäljelle jäi kaiken asentaminen paikalleen. Ylemmässä/lyhyessä putkenhaarassa on 18mm putkinippa ja tämä on systeemin imupuoli. Ruuvasin t-haaraan myös alipainemittarin joka kertoo kuinka paljon pumppu joutuu imemään ja herjaa esimerkiksi mahdollisista tukoksista.

Alempi haara on systeemin painepuoli josta hanalliset lähdöt ylös ja alas. Venttiileitä säätelemällä saan toivonmukaan sopivassa suhteessa virtausta samanaikaisesti alas kontrollisäiliölle ja ylähaaralta letkujen sekamelskaan joka kastelee mm. amppelit. Pumpun speksithän olivat max. 2,6bar ja 12l/min. 
Amppeleille lähtevällä putkella painemittari joka antaa todennäköisesti tarpeellista tietoa sitten säätövaiheessa.

Merkkivalotkin kontrollisäiliön toiminnasta ja lannoitesäiliön pinnankorkeudesta ovat paikallaan alumiinilevyssä, mutta vielä nimeämättä.

Loppuun ne epäonnistumiset sitten:
Pesuhuoneessa koeajolla tuli todettua että nuo kohokytkimet eivät toimi ylösalaisin asennettuna. Anturin sisällä kuula tms metallimötikkä kyllä liikkuu mutta ilmeisesti kontaktorit ovat silloin "väärällä" puolella. Virta kulkee kokoajan läpi.
Harmittava takaisku, mutta asia korjaantuu anturit vaihtamalla, mikäli niiden sisältä ei tule ratkaisua ongelmaan...

Yhtäkaikki, voinen julistaa tämän projektin tältäosin valmiiksi. Kivaa oli vaihteeksi rakennella ja toivotaan että se edes osittain näkyy.   

[Whili]

Komia on kuin Kuninkaiden istuin...
Rulla Emboo viereen niin lannoitelisäys on taattu 

[Miquel]

Ja biotoopit sanoo "UUH"

Avasin toisen kohokytkimen. Sisältä löytyi ura jonka pohjalla oli mikrokytkin. Luonnollisesti kun keksintö oli käännettynä ylösalaisin ei kuula painanut mikrokytkintä jolloin kytkin ei löytänyt OFF -asentoa. 

Olisi ystävällistä kaupassa ilmoittaa edes osittain pakkauksen kylkeen että missä asennossa moinen on oltava toimiakseen. Voin vain kuvitella kuinka paljon noitakin on biltemasta haettu ja yritetty asentaa vaikkapa veneen perälautaan.

Nyt kun murikka on jo palautuskelvoton, teen keittiössäni tutkimuksia saanko muovilisulla tukittua uran siten että toiminta olisi taattua molemmin päin. 

[SecondBestFlame]

Hyvä meininki... 
Sen verran kommentoin että suositeltavaa on käyttää muovisia/muovipinnoitettuja osia kaikissa paikoissa missä on lannoitelientä.
Joidenkin lähteiden mukaan jopa sinkityt sadevesikourut luonnon veden kanssa aiheuttavat harmia.
Omien kokemusten mukaan jo yksi messinkinen tai sinkitty putkiyhde aiheuttaa ongelmia paikoissa missä ovat kosketuksissa lannoiteliuoksen kanssa.