Hajahuomioita - Juson kausi 2015

[Juso]

Parempi myöhään jne.

Kaudella pääpyrkimys on stressittömyyteen etäkasvatuksessa, kasvien olleessa yksin moneen otteeseen 2 viikkoa ja ehkä enemmänkin. Lisäksi kasvien määrä on viime vuotta pienempi ja menetelmä sellainen ettei sato kasva kohtuuttomaksi. Viime vuoden NFT-kourut on laitettu naftaliiniin odottelemaan aikoja parempia ja hankittu Autopotteja lisää myös kasvariin. Ainoastaan yksi putki-NFT on kasvarissa ja siinä kaksi rocotoa.

Tähän päivyriin kokoan itselleni (ja jos ketä muita kiinnostaa ) huomioita kauden aikana, joten "päivittäistä tilannekuvaa" on tuskin kovin paljon tulossa. Aikataulu on vanha entinen, eli idätykset tammikuun puolivälin ja helmikuun alun tiimoilla, esikasvatus osin NFT:ssä, osin kookoksessa, ja siirto kasvariin toukokuun alussa. Valoina alussa ESLejä ja led-valaisin, kaksi kuukautta paahdettu 600W natikalla. Voi olla että tuntuu vaan mutta Lumatekin dual spectrum-lamppu toimi vanhaa Philipsin Master Son-T lamppua paremmin, ainakin Lumatekin himmennettävän virtalähteen kanssa.  Samaten valon sävy tuntuu miellyttävämmälle, mutta voi olla vaan itselleen luulottelua. Kasvit ainakin tykkäsivät ja hyvin ovat kasvaneet. Neem käsittelyn olen aloittanut jo taimien ollessa hyvin pieniä. Josko tulisi 5 ötökätön kausi peräkkäin. Ainakin tähän asti on toiminut.

Autopoteissa kookos-perliitti-hydrosora-sekoitus (hydrosoraa muutama sata litraa varastossa ebbiaikakaudelta). Kotimaista pitäisi tukea tietty, mutta jos haluaa ostaa vaikka perliittiä satoja litroja, niin Saksasta saa kotiovelle tuotuna murto-osahintaan, verrattuna siihen mitä Suomessa ainakaan olen löytänyt. Sama koskee montaa muuta tarviketta silloin kun on tarve ostaa perus kotikuluttajalle tarkoitettuja määriä enemmän, sillä pikkupaketeissa on hinta aina moninkertainen. Lisäksi ihmetyttää kotimaisten palvelutarjoajien hinnoittelu kuljetuksissa, olipa kyse Postista tai muista toimijoista verrattuna Keski-Euroopasta toimittamiseen.

Kasvit siis nyt siirretty kasvihuoneeseen ja muovitettuun tilaan ("vihanneskontti") vapun tienoilla, ja ensimmäisiä podeja alkaa näkyä, muutama Leek on grillauskunnossa.

Suppea lajilista:

C. annuum

Leek
Jalapeno M (Semillas)
Ancho Poblano (Semillas)


C. pubescens

Hyper Pube
Rocoto Chile de Seda

C. chinense

Tobago Sweet eri versioita puhdistuksessa
Habanero Orange Devil (Semillas)
Jay's Peach Ghost Scorpion
Black Naga


C. baccatum

Aji Amarillo

Lisäksi mukana Hainan Yellow Lantern, joka on osoittautumassa meikäläisen osalta joksikin muuksi, tod näk annuumiksi.
------

Ja tarvikesuosituksia kauden alkuun:

Blue Labin tuotteet ovat todella laadukkaita, helppo käyttää ja niissä on pitkä takuu.
Truncheon EC-mittari on iso käteensopiva kalikka, jonka vilkkuvaloista heikompinäköinenkin ihminen erottaa ilman silmälaseja helposti, missä mennään. Blue Labin pH Pen pysyy hyvin kalibroituna ja jos tarvitaan kalibroituu helposti. Pitää muistaa vaan AINA pitää säilytysnesteessä. Blue Labin Guardian on vielä tietysti eri luokkaa ja Bluesmanilla ja oliko Jewellä ymmärtääkseni hyviä kokemuksia siitä.

Lisäksi voi muistuttaa mieliin (niin kauan kuin niitä taas saa) oranssi Bilteman 8 litran puutarharuiskun joka hakkaa monikertaisen hintaiset kilpailijansa mennen tullen.

Ja loppuun täytyy pyytää anteeksi Herpiililtä jolle lupasin yhdistyksen saitille artikkelin hapattamisesta, ja joka unohtui. Onneksi ilmeisesti PP oli hoitanut asian, ja Bluesmanilta oli asiallinen kirjoitus Chilin Poltteessa lehdessä. Hyvä asia etenee ja kun satokausi lähestyy, lupaan dokumentoida foorumille ehkä onnistuneimman hapantuotteen reseptin omalta kohdalta.  Herkkua on nyt syöty muutamakin kilo pitkän talven aikana.

Erinomaista kautta kaikille.

E:typoja korjattu

[Juso]

Ulkokausi puolivälissä ja kylmien säiden vaikutuksesta satoa alkaa vasta kypsyä. Autopotit toimivat hyvin ja yksi perussääntö on hyvä meikäläisen muistaa. Viimeisenä päivänä paikalla ei saa tehdä enää mitään. Tämä siksi että kun täyttelee, putsailee jne joku venttiili saattaa jäädä huonosti tai jopa irrota tapista, jolloin valuttelee vedet yli, ja tätä ei välttämättä heti huomaa. Ylisuuren kulutuksen huomaa kyllä päivässä ja siksi on syytä tehdä täytöt päivää ennen lähtöä, jotta vian sattuessa ehtii löytää pulman ja korjata sen. Yksi näitä on sattunut, ja onneksi oli kylmää, koska muuten eivät kasvit olisi tod näk kestäneet 11 päivää itsekseen kuivina kookoksessa.

Sellainen tuntuma on että aikana jolloin kasvi ei haihduta paljoa (pienenä,kylmillä säillä) autopot pitää turhan kosteana ja pientä kloroottisuutta oli havaittavissa. Jos olisi koko ajan paikalla kastelisin alussa itse, ja kytkisin syötön päälle kun kasvit ovat tarpeeksi suuria ja ilmat lämpimämmät. Tilanne on nyt nimittäin korjautunut parempien yölämpöjen myötä ja systeemi näyttää toimivan hyvin. Annuumeille jopa paremmin kuin NFT.

Aina aika-ajoin keskusteluun systeemeistä voi nyt toisen vuoden rocotoputkikokemuksen perusteella sanoa ettei ole paljon väliä onko viemäriputkihydro "oikea" NFT vai ei koska rocotoista sillä saanee melko helposti 3-5 kiloa per kasvi, ainakin kasvarissa. Systeemi on suht halpa, nopea tehdä ja suosittelen pyöreiden reikien poraamista ja kasvatusta verkkoruukuissa "roikkumenetelmällä", jolloin patoamista tapahtuu vähemmän kuin laittamalla kuution pohjalle. Pohjalle vielä suoja- tai muu pieni putki päästä päähän niin pinta ei pääse peitämään juuria kokonaan. Tämä toimii todella hyvin, ja rocotot kukoistavat.



Tässä kahden rocoton systeemi, korkeutta kasveilla yli puolitoista metriä, ekaa podisettiä kypsyttelee. Kukkaa ja pientä podinalkua on riittävästi. Useampaa chiliä ei tuohon, olisko 2.5 metrin putkeen, kannata laittaa.


Putken alkupäässä on lisäksi kasvihuonekurkku. Lajike "Passandra" sopii hyvin ja putkessa kasvattelee kurkut huomattavasti
speksiä suuremmaksi. 5-6 kpl kypsyy nyt viikossa. Kurkku on tässä ohjattu sivuun koska tilaa on siellä hyvin. Kasvi on nopea ja tuottanut jo toukokuun lopusta lähtien. Tähän idättelin itse taimet, on myös suosittu lajike puutarhamyymälöissä valmiina taimina.


Autopoteissa viherkasvu jää maltillisemmaksi, mutta kyllä näilläkin kasvari alkaa täyttyä. Tilaa ylöspäin on myös enemmän kuin aiemmissa hydrovirityksissä. Etualalla tomaatteja, jotka minulla alkavat vasta kypsytellä, ensimmäisiä on syöty.


Poblanot alkavat kypsyä, muhkeita podeja pukkaa. Jallun sukuiset näyttävät sopivan hyvin Autopotkasvatukseen.


Koska on lomakausi on syytä olla grillichilejä puskassa. Leek tulee säilymään ohjelmistossa varmaan niin kauan kuin chilejä kasvatan. Aika hätäisiä ovat olleet poltteeltaan verrattuna viime vuoteen. Näitä on myös syöty keltaisina jo kuukausi. Paremmin viihtyvät kuin NFT:ssä, ainakin meikäläisellä.


Black Naga on hyvän näköinen puska vaan eipä ole black. Lajike lienee ilmeisen epästabiili, ja tämä kasvattelee punaisia podeja. Kaipa nekin asiansa ajavat. Saattaa kilo tai kaksi tulla, mikäli kukat jäävät hyvin kiinni. Säiden takia siirryin Hydro:Calcinit suhteesta 1:1 suhteeseen 2:1 vasta heinäkuun alussa, viikon kaksi normaali myöhemmin. Kuitenkin viherkasvu näyttää etupäässä olevan kiinni ilmoista eikä suhteesta, mutta nyt pitäisi kukan alkaa pysyä paremmin pölyyntymisen jälkeen. Aika paljon varisee lattialle vielä.


Tässä ensikasvatus, eli latva-artisokka. Seuraavaksi pitäisi opetella perkaamaan. Nämä kasvavat muovihuoneessa eli vihanneskontissa. Ja jotain suojaa ne tuottaakseen tarvitsevatkin. Avomaalla kasvavat ovat melko pieniä. Lisäksi kasvi on varsinainen kirva-imuri. Vihanneskontin neemitys oli jäänyt huolimattomaksi, ja tässä kasvissa on niin paljon syviä onkaloita, että se pitää suihkuttaa todella tarkasti ja kauttaaltaan. Isompia tuhoja ei ollut päässyt tapahtumaan, ja nyt neemiä viikon välein pitänee nämä mustat otukset kontrollissa. Onneksi chileissä ei näy mitään, mutta homma muistuttaa siitä että neemiä kannattaa käyttää koko kausi pikkutaimista saakka 2 viikon välein ja suihkuttaa huolella yötä vasten, niin tuntuu toimivan hyvin.

E:typoja korjattu

[Juso]

Tämä löytyy myös Säilöntä-osiosta, koska päiväkirjaa tuskin kovin moni lukee.
-----
Nyt kun satokausi lähestyy, niin paras palauttaa mieliin säilöntämenetelmistä paras eli hapatus. Luonnollista ja tervellistä, chilin maku säilyy todella aitona ja pitkään.Olen kahtena vuonna säilönyt/valmistanut tuotteita myöhempää käyttö varten ja viime vuonna jopa ylivoimaisesti suurimman osan hapattamalla.

Tarvitaan:

1. Kypsiä chilejä vähintään puoli kiloa, mielellään kilo kerralla, että saadaan riittävä iso massa.
2. Vesilukollinen käymisastia. Onhan niitä muovikelmu-kansivirityksiä kumilangalla yms patenttikorkkeja, mutta vesilukollinen systeemi on nopea tehdä ja todella halpa. Maitohappokäymisessä kehittyy kaasuja joiden pitää päästä ulos päästämättä ilmaa sisään. Vesilukko ja sillä selvä! Eurolla tai parilla saa vesilukon, saman verran maksaa kannellinen lasipurkki. Siihen poralla reikä, lukko reikään ja silikonilla tai vastaavalla päältä tiivistys. Jos hapattaa enemmän ja muutakin, kannelliset hapatusruukut ovat hyviä ja käytännössä ikuisia.Miksi riskeerata hyvää raaka-ainetta tässä kohtaa...?
3. Joku värkki millä suikaloida tai murskata chilit. Itse olen suosinut sauvasekoitinta (mash-tyyppinen melko hienojakoinen seos)  tai siihen liitettyä vihannesleikkuria jolla saa hieman suurempaa siivua.
4. Suolaa noin 1-1.5% seoksen painosta.
5. Mahdollisesti heraa tms juureksi. Kun ensimmäisen satsin saa aikaseksi, on hyvä käyttää sitä juurena. Käyminen alkaa kyllä itsekseenkin ilman juurta mutta hitaammin. Jos podit pesee kannattaa odotella muutama vuorokausi, jolloin (mahdollisesti) pintaan muodostuu maitohappobakteerikantaa. Näin käy oppaiden mukaan useimmilla kasviksilla. Vanhaa satsia hieman sekaan ja käynnistyy tunneissa.


Tässä pari hapatuspurkkiviritystä.

Mitä raaka-aineita?

Yksinkertainen on kaunista ja maku-asiat omakohtaisia mieltymyksiä. En kuitenkaan itse ole lähtenyt kasvattamaan massaa juurikaan muilla vihanneksilla. Yksi poikkeus on ja siitä resepti lopussa. Voi myös hapattaa ensin perussatsin pelkästä chilistä ja sitten valmistuttua jatkaa  lisäraaka-aineilla käyttämistä erilaisiksi tuotteiksi. Savustetutkin chilit käyvät, ja jälleen on makua-asia pitääkö savu-hapan-comboa parempana kuin savutonta.
Varsinkaan mash-tyyppisessä suht hienojakoisessa systeemissä ei tarvita eikä synny mitään vesipintaa murskan päälle. Syntyvät kaasut suojaavat seosta eikä hometta tms pääse syntymään. Vesipinnan takia ei siis tarvitse lisätä muita raaka-ainetta tai vettä. Karkeamman tavaran osalta on hyvä käyttää painoja päällä, mutta silloin käymisastian suuaukon pitää olla suht laaja. Varsinkin kypsistä rocotoista tulee nestettä enemmän kuin tarpeeksi. Koskaan en ole suolavettä lisännyt hapanchilin valmistuksessa.


Karkeampaa siivua. Suolan voi toki laittaa sekaan jo tässäkin vaiheessa, niin sekoittuu hyvin.


Miten?

Ei muuta kuin raaka-aineet murskaksi tai siivuiksi. Karkeaa suolaa se 1-1.5% seoksen painosta. Suola auttaa hillitsemään vahingollisia prosesseja heräilemästä ensimmäisten päivien aikana ennenkuin pH on laskenut riittävän alas.
Olen yleensä käytttänyt huoneenlämmössä ehkä viikon, sitten siirtänyt syksyllä ulos pariksi viikoksi ja lopuksi kylmäkellariin (jääkaappi  toimii yhtä hyvin). Miten enemmän aikaa sitä parempi tuote ja hienompi maku. Neljässä viikossa alkaa olla syötävää, ja yhtä satsia pidin käymässä 8 kk: todella jalo maku. Suurimman osan olen pakastanut noin 8-12 viikon jälkeen noin litran rasioihin. Karkeamman kaman kanssa on ollut hyvä käytäntö, että kun sulattaa tuotteen, niin pyöräyttää sauvasekoittimella suht hienoksi, lasipurkkiin ja kansi kiinni ja jääkaappiin: valmis kastike. Kestäisi jälleen useita kuukausia, vaan tulee syödyksi pois.

Resepti:

Olin aika pitkälti pelkän chilin kannalla, mutta koska yleensä käytän kastikkeissa sipulia ja valkosipulia, ja loppupelissä viime vuonna tuli chilejä vähän liiankin paljon, tein seuraavan näköisen sekachili-setin:

4-kiloa baccoja (Sugar Rush, PI 355814 ), chinensejä (Faria, Antillais Caribbean, Tobago Sweet) siemenineen ja rocotoja (Hyper Pube, Rocoto Chile de Seda) perattuina.
Kilo sipuleita
Reilu kourallinen valkosipulia.


Loistavan chilihapatteen raaka-aineet

Nämä leikkurilla ohuiksi siivuiksi ja hapatusruukku kerroksittain ja aina välillä sekoittaen suolan kanssa sekä muutama ruokalusikka vanhaa chinensehapatetta juureksi sekoittaen mukaan noin neljään kerrokseen.
Kansi kiinni ja pupputtamaan. Noin 2 kuukauden kuluttua nämä pakastettiin ja yksi setti jätettiin vielä kuukausiksi käymään pienempään astiaan. Loistavan makuinen ja ärhäkkä tuote. Aikomuksista huolimatta ei ole tullut "puhtaita " hapanchilituotteita jatkojalostettua ja tässä napsahti kaikki kohdalleen kerralla joten uskaltaa suositella.


Hapatusruukun tuote siirtymässä välivarastointiin, eli pakkaseen. Sieltä kun sen sulattaa jatkaa bakteerikanta prosessia, toki hyvin hitaasti tässä vaiheessa.

E: vakava asiavirhe: suolapitoisuus 1-1.5%

[Helzy]

Nyt heitit sellaisen ohjeistuksen, että ehkä blondin on pakko kokeilla tätä, jos satoa tulee edes pienen erän hapattamiseen! Kiitos erinomaisen selkeästä ohjeistuksesta ja patenttikorkkiratkaisun jakamisesta! 

[Rähinä-Reetta]

Aika häpeällistä, ettei ole tullut vielä-kään kokeiltua tuota hapattamista; mainiosta ohjeistuksesta kiitos - jospa minäkin vielä toinnun kokeilemaan. 

[Juso]

Olkaapa hyvät. Ette pety. Ken kokeilee, jää koukkuun. Lisäksi tämähän on ylivoimaisesti vähätöisin tapa säilöä. Ehkäpä kannatta eka satsi tehdä melko pienellä määrällä (0.5 kiloa) ja käyttää jotain herätettä/juurta (esim Molkosania, tai pastöroimattoman hapankaalin mehua, tai vaikkapa laittamalla jogurttia kahvisuodattimeen ja valuttamalla heraa). Käynnistynee itsekseenkin.
Sen jälkeen aina edellistä satsia joukkoon pari ruokalusikallista per kilo, niin hyrähtää käyntiin saman tien.

E: nyt saa varhaiskaalia. Yksi kerä, hienoiksi suikaleiksi ja hieman survomista, suolaa se 1.5%. Kaali käynnistyy hyvin itsekseen koska siinä maitohappobakteerit elävät hyvin. Siitä saa oivallisen "starttipaketin" muihin hapatuksiin kun valuttelee viikon käyneen hapankaalin mehut pohjiksi.

[cornell]

Terve Juso täältä hapankaalin kultamailta Saksasta!

Foorumilla ei tule paljoa roikuttua, mutta kirjoituksiasi tulee seurattua jos silmiin osuvat!

Sun ja Bluesmanin ylistyksen ansiosta kokeilin viimekesänä hapanchilin tekoa. Palot tuli silvottua tuommoseksi mash tyyppiseksi hienohkoksi massaksi. Lisäsin jugurtin heraa ja vettä koska luulin että seoksen on oltava nestepinnan alla. Lähtihän tuo fermentoitumaan, mutta jaettuani seoksen säilytysrasioihin 3-4 viikon käymisen jälkeen, jääkaappiin jääneet satsit kontaminoituivat enkä uskaltanu syödä loppuun. Pitää kokeilla uudestaan ilman vesien lisäilyjä! Tottahan se ilmatilakin muuttuu anaerobiseksi kuten totesit... sen pitäisi riittää

Mun viimesenä kasvatusvuonna Suomessa 2007 rakensin viemäriputkihydron mun chinense chileille ja tykkäsin kovasti! Todella yksinkertainen rakentaa. Itse asensin putket roikkumaan katosta ja päätyihin työnsin kulmamuhvit joista saattoi seurata nestepintaa.

Tämä vuosi on kestettävä ilman kasvaria ja kasveja, mutta ideoita keräillään!

Terveiset helteisestä Saksasta!

[Juso]

Moron. Mitä tarkoitat kontaminoitumisella? Pintaan tulee usein vaalea (en nyt muista mitä on) ainetta joka ei ole vaarallista.
Itse luotan täysin makuun. Jos on hyvä ja terve hapan maku, syön pois. Koskaan en ole saanut mitään oireita saati jotain vatsatautia hapantuotteista.

Avain on että saa yhden hyvän satsin tehtyä (vaikka käyttämällä hapankaalin mehua, jota teiltä sieltä löytyy, startterina) Sen jälkeen on melkein mahdoton epäonnistua, kun käyttää hyvän makuista hapatetta juurena. Takana on toista kymmentä eri kokoista satsia, ja alussa yksi pieni rocotohapate maistui siltä että oli mennyt alkoholikäymisen puolelle . Sen jälkeen on tullut pelkkää priimaa... Rasia kerrallaan käyttöön ja loput pakkasessa odottamassa.

Tänä vuonna näyttää kelien vuoksi, että hyvä jos muutaman satsin saa. Suuressa osassa Saksaa (en muista missä päin asut) käsittääkseni kelit ovat suosineet..?

[Fundeeraaja]

Kontaminoinintuminen = saastuminen, altistus jollekkin ei toivotulle. Usein hapantuoteissa esim kaali, tulee harmahtavaa hometta tuotteen pintaan. Ei ole vaarallista, vaan esteettisesti ikävää. Tästä pääsee kun laittaa purkkien pintaan hieman vaikka oliiviöljyä. Öljy estää tuon muodostuksen. Muutenkin hapantuotteita ei kannata säilöä liian pitkään jääkaapissa koska tuote jatkaa käymistä ja voi mennä "yli". Parempi vaihtoehto on pakastus ja ottaa vain parin päivän satsi käyttöön. Hapantuotteet kestävät erinomaisesti pakastuksen.

[Juso]

Kontaminoituminen käsitteenä on kyllä on tuttu. . Kysyin lähinnä mitä tunnusmerkkejä..

1. Se harmahtava ei ole hometta. Täytyy kaivaa jostain mitä se on (Bluesman tietää..). Homehtunutta elintarviketta ei pidä koskaan syödä.
2. Jääkaapissa valmis tuote kestää kuukausia säilyke(lasi)purkissa, jossa kansi päällä. Itsellä on ollut 4 kuukautta hapanchili unohtuneena jääkaapin peränurkkaan ja eikun paranee. Ruukussa on yli 9 kk vanhaa hapankaalia, ja edelleen aivan iskussa.

Jääkaappia parempi valmiin  (8 vk hapatettu  chili) tuotteen säilytyspaikka on tosiaan pakkanen, mutta päivillä ei sulaneen kanssa pelata vaan kuukausilla.

Oliiviöljykikkaan en usko lainkaan/en suosittele, enkä ole koskaan tarvinnut. Mihinkähän teoriaan/faktaan tämä perustuu? Miksi sotkea peliin mitään joka kerää uusia mikrobeja.

[bluesman]

 Taitaa hiivafilmistä olla kysymys. Aivan pinnassa on usein kerros erilaisia vaarattomia hiivalajeja. Kelmun voi kuoria pois.Mustat pilkut voivat olla jotain muuta. Kannattaa mitata tuotteen pH ja jos on alle neljän, eivät mädättäjät taikka homeet enää kasva.

Hienot tsydeemit Jusolla taas kerran ja kasvusta näkee että toimivat. Eikö kurkun juuret tuki rööriä?

[Juso]

Tiedä näistä systeemeistä mutta autopotit on melko stressittömiä.  Lämmöt on mitä on ja varsinkin yölämmöt, josta meinasinkin seuraavaksi kirjoittaa noin kasvifysiologian kannalta. Sato myöhässä ja murto-osa siitä  joka tapauksessa mitä edellisinä kausina.

Kurkun juuri on verkkoruukun alapuolelta laajentunut niin etten saa  sitä ulos ja voi todeta juurien laatua. Mulla on ihan tuloaukon läheltä poiston kohdalle putken pohjalla rei'itetty sähköputki joka tasailee patoilun. Toistaiseksi kaikki kasvit voivat hyvin joten oletan kaiken pelittävän. Rocototkin on yli 2-metrisiä, joten näyttävät viihtyvän.Ainoa huolto on 3 viikon välein pumpun laitto 30 min puskemaan etikkavettä, jonka pitäisi poistaa mitä ikinä pumppuun kertyykin.

Passandraa voi suositella kurkuista hydroviljelyyn. Yksi taimi pukkaa enemmän mitä muutama ihminen syö. Tällä hetkellä valmistuu kilo-puolitoista päivässä.

[Fundeeraaja]

Kontaminoituminen käsitteenä on kyllä on tuttu. . Kysyin lähinnä mitä tunnusmerkkejä..

1. Se harmahtava ei ole hometta. Täytyy kaivaa jostain mitä se on (Bluesman tietää..). Homehtunutta elintarviketta ei pidä koskaan syödä.
2. Jääkaapissa valmis tuote kestää kuukausia säilyke(lasi)purkissa, jossa kansi päällä. Itsellä on ollut 4 kuukautta hapanchili unohtuneena jääkaapin peränurkkaan ja eikun paranee. Ruukussa on yli 9 kk vanhaa hapankaalia, ja edelleen aivan iskussa.

Jääkaappia parempi valmiin  (8 vk hapatettu  chili) tuotteen säilytyspaikka on tosiaan pakkanen, mutta päivillä ei sulaneen kanssa pelata vaan kuukausilla.

Oliiviöljykikkaan en usko lainkaan/en suosittele, enkä ole koskaan tarvinnut. Mihinkähän teoriaan/faktaan tämä perustuu? Miksi sotkea peliin mitään joka kerää uusia mikrobeja.

Olen alkujani kokki ammatiltani ja sillä tiedän. Tuo harmaa on eräs home joka ei todellakaan ole vaarallista. Kuten ei sinihomejuustonkaan home.  Tuo öljy pitää sen poissa hapantuotteiden pinnalta. Eli siihen ei pääse ilmaa. Ja tuosta säilytyksestä, toki hapantutteet säilyvät vaikka 100 vuotta. Tosiasia on kuitenkin että hapatus jatkuu ja omasta kokemusesta kaali menee pitkällä säilytyksellä liian happamaksi. Tosin ainahan nuo happamuusasiat ovat henkilökohtaisia, kuka mistäkin tykkää. Eesitssä hapankurkuja esim. myydään 1pv-4pv vanhoina tuoretuotteina torilla. Vanhempiakin löytyy, vaan eivät ole enään sama asia.  Tärkeintä koko prosessissa on puhtaus. Pahin on jos etikkabakteeri pääsee sotkemaan. Silloin voi heittää hyvästit tuotteille. Tuostakin on kokemusta.

[Juso]

Pinnalla oleva harmaa on kuten Bluesman totesi hiivafilmiä ja äkkiä hieman etsittynä ilmiö englanninkieliseltä nimellä Kahm (yeast), ei siis hometta, vaalea ja ohut=hiiva, muut sävyt/"karvaisempi"/paksumpi=home). Kahm johtuu usean lähteen mukaan pääosin joko ilman pääsystä hapatusastiaan tai liian alhaisesta suolapitoisuudesta ja esiintyy yleensä alkuvaiheessa . Kannattaa poistaa kuitenkin, ei pilaa tuotetta. Tuossa ihan hyvä artikkeli ja kuvat, tosin pinkki pohjaväri aika hurja.  Mielenkiintoinen saitti ja heräsi mielenkiinto vamistaa Kombutsaa (Kombucha), joka on itselle outo tuote.
Homeisesta on aika hyviä kuvia tässä.

Avain onnistuneeseen hapatukseen on prosessin nopea käynnistyminen ja pH:n saaminen nopeasti alas, ja tietysti puhtaus. Chilituotteita olen hapattunut 20-30 kilon väliin ja ehkä kilo on mennyt pieleen. Kyllä on yksinkertaista.

[karvainen]

Hyvää tahtia pukkaa kurkkua

[cornell]

No voe... Semmosta valkeeta hyhmää se oli... En muistaakseni antanut mashin fermentoitua kuin sen kolmisen viikkoa ja jaoin sen annoksiin jolloin se ns kontaminoitui... No juu, onhan tuota vielä pakkasessa ja sehän otetaan sieltä pikimiten uuteen tarkasteluun... Tattista hyvistä tiedoista! Veikkaisin näillä tiedoilla kyseessä olevan ihan vaaratonta hiivakasvua... Maku oli hyvä siihen asti kun uskalsin syödä...

Vaihtelevat kelit täälläkin ala-saksin eteläosassa, mutta reilusti Suomea lämpimämpää... Semmosta 15-25 C. Olisi itseasiassa aika hyvä kesä kasvarissa, mutta mulla menee tämä vuosi kasveitta... Nyyh! Tiistaina jätetään tarjous talosta ja jos lykästää vuodesta 16 tulee mun paras.kausi.ikinä. Ei vain taida jäädä budjettia kasvarille joten pitää kitkuttaa tuolla väliaikaisratkaisulla...

Germaanit kasvattelevat paljon ulkosella ja tuuliset kelit ja viileät yöt on vieneet sadon monelta... Eilenkin aamulämmöt 8 ja päivän max 27...

Eli odottavissa tunnellmissa jatketaan! Mulla vasta alkaa kesälomat ja onkin hyvin aikaa suunnitella tulevaa... Pietään hommat happamana!




Sent from my iPad using Tapatalk

[Dillep]

Tuo on kyllä hyvä ohje ja sitä noudatinkin viime vuonna. Kaikki canariot mitä puskasta sain pistin hapatukseen mutta jokin meni pieleen eikä se koskaan alkanut käymään. En tiedä mikä tuli mutta harmitti prkleesti kun piti laittaa kaikki hapatukseen! Nooh ehkä ensivuonna tulisi satoa tarpeeksi että voisi koittaa uudelleen  Meinasitko tuolla kombutsalla teesientä? Jos niin koita ihmeessä myös maitosientä (maidosta kefiiriä). On vähän suurempi hoitosempi mutta hyvää kombutsan ohella näin "kuumina" kesäpäivinä 

[Juso]

Meinasitko tuolla kombutsalla teesientä? Jos niin koita ihmeessä myös maitosientä (maidosta kefiiriä). On vähän suurempi hoitosempi mutta hyvää kombutsan ohella näin "kuumina" kesäpäivinä 

Kyllä tarkoitin, ja "Volgan sieni" nimellä se myös kulki joskus vuonna kilpi ja kirves sitten kun äitini innostui siihen. Kefiiri kiinnostaa myös, jossain oli nimittäin mainittu että prosessi käyttäisi laktoosin pois, ja sopisi jopa laktoosi-intoleranteille. Vaimollani on oikeasti nollatoleranssi, ja jos tuo kävisi niin olisi hieno juttu (mitä kyllä hieman epäilen). Mutta kaikkea hullutusta pitää ihmisen koittaa, joten ei muuta kuin etsimään siementä jostain. Saksasta itse asiassa löysin nettikaupankin joka noita toimittaa, mutta täytyy huhuilla olisiko lähiympäristössä joku jolla näitä olisi myydä, että pääsisi askartelemaan. Josko joku foorumilainen tätä hommaa harjoittaa ja liikenee siementä, laittakaa yv:tä, korvaus saadaan varmaan sovittua, rahana tai poltteisina haapanatuotteina. 

[Dillep]

Tuosta laktoosin poistumisesta en osaa kyllä sanoa mutta onhan kaikki mahdollista. Jos ei täältä löydy niin facebookissa on ryhmä joka näitä harrastaa ja luultavasti sieltä saisi siementä https://www.facebook.com/groups/321760221335024/?fref=ts. Itse tein tätä n. vuoden verran kunnes kyllästyminen iski. Olihan se hyvää vaikka parin parin päivän käyminen teki siitä jo niin hapanta että ei maistunut enää 

[Juso]

Kiitos Dillep neuvoista, eiköhän se tuosta lähde.

Eilen kesän jännittävin hetki, ekan kypsän Tobago Sweetin testaus onko aito: vai joku muunnos.


Ulkomuoto ja väri oikea.



Hedelmäinen tuoksu ja aromi kuten pitääkin.

Jännittävin paikka on sitten polte koska tästä on oikean näköinen täysin tuleton versio. Ja kyllä: sitä löytyy. Hitaasti kiiruhtava pehmeä polte joka yltyy melkoiseksi ja kestää pitkään. Jossain Orange Haban tietoilla. Mutta maku on sitä aitoa hedelmäistä ja hieman ehkä "parfyymistä" Tobago Sweetiä. Kausi on tällä pelastettu. Jos pitäisi yksi lajike ottaa mukaan autiolle saarelle niin tässähän se on.

3. polvi on nyt siis itsellä kasvatettu sitä oikeaa ja saa nähdä mitä toisesta puskasta tulee (siemen oli eri kasvista). Varmaan joku 3-4 kautta lisää ja sitten saattaa uskoa olevan jossain määrin stabiili. Mitenkähän muilla kaksi vuotta sitten projektiin ryhtyneillä menee?