Lihansyöjäkasveja Lidlistä

[Soppamies]

En nyt oikein tiennyt mihin tämän ketjun perustaa, mutta pistinpä sitten tänne, kun täällä on varmaan eniten keskustelua tuholaisista ja niiden torjumisesta.

Lidliin on siis tänään tullut tyrkylle erilaisia lihansyöjäkasveja hintaan 2,99e/kpl. Käväisin itse noutamassa pari erilaista kihokkia, yhden tötterölehden ja yhden kärpäsloukun vartioimaan chiliplantaasiani. Nyt vielä kun löytäisi pojille jotain syötävää. :-p

Jos lihaksensyöjäkasvit kiinnostaa, niin kannattanee pitää kiirettä. Eiköhän nuo katoa kaupoista viimeistään viikon kuluttua, ellei sitten jo viikonvaihteessa.

[Volitans]

http://javu.kapsi.fi/inferno/viewtopic.php?t=4023&highlight=nepenthes

Muista sitten, että et kastele niitä kraanavedellä!

[Herra 47]

Pitäisköhän hakea itsekin.... Kun muutamia pikku öttiäisiä pörrää tossa vaavien ja isompienkin hilien ympärillä....

[Midnight Walker]

Sieraimiin hengityksen mukana lentäviä pieniä pörrääviä ötököitä (harsosääskiä?) vastaan parhaiten tuntuvat tehoavan kihokit ja yökönlehdet. Tosin kyllä Nepentheksien ja Sarracenioidenkin kannuista löytyy usein öttiäisten joukkohautoja.

[Maca]

VAAVIEN?!

[snu]

VAAVIEN?!

Ne ovat niitä ihania, pieniä söpöläisiä.

[Herra 47]

Onhan noita pikku vaaveja vaikka kuinka paljon.... (n. 80 kpl... Joista noin 25-30 naga morichia matkaa vaasaan luovutettavaksi hyviin koteihin

[Maca]

Juu... kyllä meilläkin on taimettunut yli 100 rehua ja esikoinen potkii vatsassa kuin viimeistä päivää mutta ei meillä sentään vaaveileen ole alettu! ...taidetaan vaan olla eri ikäpolvea...

[Herra 47]

Juu... kyllä meilläkin on taimettunut yli 100 rehua ja esikoinen potkii vatsassa kuin viimeistä päivää mutta ei meillä sentään vaaveileen ole alettu! ...taidetaan vaan olla eri ikäpolvea...

:wink: sama tuo on miten pikku taimia kutsuu... kunhan vain voivat hyvin ja kasvavat  :wink:

ja onnittelut tulevan perheenlisäyksen johdosta

[Soppamies]

Oottekos te joilla on noita ollut ennenkin, vaihtanut noita isompiin ruukkuihin? Noi kun ovat aika miniatyyrikamaa ~8cm ruukkuineen. Kasvaako noi paljonkin tuosta pelkällä vedellä ja valolla vai vaatiiko feastia?

[PK]

Vois ehkä hakea ja kastella kraanavedellä. Eipä tuosta ole ollut haittaa.

[Volitans]

Vois ehkä hakea ja kastella kraanavedellä. Eipä tuosta ole ollut haittaa.

Ei ole haittaa, jos on pehmeää vettä. Kaikkialla ei ole. Kalkki on kertyvä aikapommi lihiksille.

[chilimieli]

Itsekkin kävin yhden kärpäsloukun ja yhden putkilon (mikä lie lajike) noutamassa. Nuo pääsevätkin terraarioon valojen alle ja kauppilanpuutarhasta sitten lisää, kun muistaa hakea.

[chilimieli]

Oottekos te joilla on noita ollut ennenkin, vaihtanut noita isompiin ruukkuihin? Noi kun ovat aika miniatyyrikamaa ~8cm ruukkuineen. Kasvaako noi paljonkin tuosta pelkällä vedellä ja valolla vai vaatiiko feastia?

Piävät "ahtaudesta" ruukussa, voi vaihtaa isompaa, levinnäisyys joissakin kasveissa vain on HYVIN HIDAS projekti. Siksi suosittelenkin pistokasmenetelmää ja täyttämään suurimman osan pinta alasta, onhan se jo pelkästään typerän näköistä, kun on pikku risu suuremmassa purkissa.  :wink:
Samoin on hyvä huomioida, että vaikka astia olisi kuinka leveä, se ei saisi olla kovin syvä, jotta kasvi saa imettyä juuriinsa kunnolla vettä alulautaselta. Linkkiä vielä tuonne: http://www.foorumi.info/lihisfoorumi/  :lol: ja vähän vanhempi/suositumpi: http://www.foorumi.info/lihansyojakasvifoorumi/

[Patu]

määkin ostin Lidlistä kärpäsloukun ja tötterölehden. En vaan yhtään tiedä miten niitten kanssa toimitaan. Olis kiva jos joku kertois...

Ja mitenkäs tarviiko nää lidlistä ostetut ny laittaa talvilevolle?

[chilimieli]

määkin ostin Lidlistä kärpäsloukun ja tötterölehden. En vaan yhtään tiedä miten niitten kanssa toimitaan. Olis kiva jos joku kertois...

Ja mitenkäs tarviiko nää lidlistä ostetut ny laittaa talvilevolle?

ei tarvii, kato mitä itse olen tehnyt, mun päiväkirja osiosta.. Muistat vain pitää valoisalla paikalla ja huolehtia, että on koko ajan alulautasella vettä. (seisotettua, vain pinta vettä=kalkitonta)

Lue mitä noiden linkkien takaa löytyy ja google kertoo myös hyvät hoito ohjeet noille, ainakin hakusanalla "kärpäsloukku".

[kookoskuitu]

ei tarvii, kato mitä itse olen tehnyt, mun päiväkirja osiosta.. Muistat vain pitää valoisalla paikalla ja huolehtia, että on koko ajan alulautasella vettä. (seisotettua, vain pinta vettä=kalkitonta)

Lue mitä noiden linkkien takaa löytyy ja google kertoo myös hyvät hoito ohjeet noille, ainakin hakusanalla "kärpäsloukku".

Onko pohjavesi aina kalkki pitoista? mistä veden kovuuden saa selville
?

[Sauli Särkkä]

Paikallinen vesilaitos osaa vastata kysymyksiin liittyen veden karbonaatti- ja kokonaiskovuuden suhteen, sekä pH:n suhteen. Välillä ei tarkalleen erotella karbonaatti- ja kokonaiskovuutta, mutta toinen yleensä tuntuu antavan suuntaa toisesta.

Myös akvaristien käyttämiä vesitestejä voi kokeilla. Joissakin lemmikkiliikkeissä voivat tehdä edukkaasti vesitestit. Aqua-webissä voi myös kysellä alueen harrastajilta veden laadusta.


-Sale

[chilimieli]

Ideana veden seisotuksessa on se, että kalkki painuu pohjalle ja vedestä haihtuu jotain aineita.  En ole täysin tietoinen mitä aineita, jos niitä nyt edes haihtuu.

Seisotathan vetesi myös chilien kohdalla? Näin kannattaa meinaan tehdä, on olemassa monia kasveja (lähes kaikki) joiden kasteluveden (mikäli hanasta) tulisi mielellään olla seisotettua (väh. yön yli)

[Volitans]

Ideana veden seisotuksessa on se, että kalkki painuu pohjalle ja vedestä haihtuu jotain aineita.  En ole täysin tietoinen mitä aineita, jos niitä nyt edes haihtuu.

Kalkki on vedessä ioneina, ei se mihinkään seisotuksen ansiosta pohjalle valu. Ca+² ioni sitoutuu kahteen vesimolekyyliin:



Veden seisottaminen poistaa kyllä veteen liuenneita kaasuja, mm. kasvien juurien tarvitsemaa happea. Myös osa vesijohtoveden kloorista haihtuu.

Seisotuksesta on kyllä se hyöty, että vesi lämpenee vallitsevan ilman lämpötilaan - liian kylmällä vedellä kastelu on haitallista kasveille.

Sadevesi on ilmaista ja kalkitonta.

Luonnossa lihikset kasvavat suoalueilla ja osa jopa virtaavissa vesissä (Darlingtonia Californica), jolloin vesi on luonnostaan hapekasta. Suolla pintavesi hapettuu tuulen ansiosta.