Räyhäkkäästi kyökissä.

[Rusakko]

Loistavaa, nyt löytyi pizzapohjankin resepti huomattavasti helpommin.

[Ryhis]

Ohos! Enpäs ole huomannutkaan, että tätäkin ketjua on ladattu kohta kaksikymmentä tuhatta kertaa. Se on rutkasti se. Kiitos lukijoille!

[Lihamestari]

Ilolla luen!
Blogikin on täräytetty suosikkeihin!

Blogista bongasin senkin, kuka se todellinen kirjoitusvire-pilkunviilaaja on!
Vaimo bongaa ja sä hoidat räyhäämisen!

[Ryhis]

Tekstiä tulee välillä hakattua sellaisella nopeudella, että kirjain sieltä ja täältä saattaa uupua. Pahempaa on tajunnanvirtamaiset lausejärjestykset, joita varsinkaan väsyneenä ei välttämättä huomaa. Pyrin oikolukemaan itse kaikki viestini pariin otteeseen, mutta vierestä seuraava rouva ehtii yleensä huomata virheet jo ennen esikatselua, joten tottakai kiitos kuuluu myös hänelle.

[Ryhis]

Entrecôte eli "Antti" on takuuhitti. Sitä saa liki kaikkialta ja sitä ei voi mokata. Rasvaisuutensa puolesta sopii mainiosti myös grilliin.

Sivuutetaan pihvin paisto ja keskitytään johonkin uuteen; punaviinillä paranneltu paistokastike on jo vanha juttu. Samoin iänikuinen sauce espagnole.

Eilen ennen ruokailua kävi harmittavasti, tuttavan Virosta tuoma tuliaispullo oli päässyt etikoitumaan. Korkki oli kuivahtanut väljäksi, ilmeisesti myynninaikaisen pystyvarastoinnin seurauksena. Sääli jos viini ei ole myyntimenestys, sillä se on jopa Suomen hinnoilla hinta/laatu-suhteeltaan erinomaista Señorio de los Llanos, Valdepeñasista. Gran Reserva 2004. Ihan samaa ei Alkosta viime hakemalla löytynyt, mutta liki. Hintaa alle 9 euroa.

Summa summarum, viini oli muuttunut juomakelvottomaksi ja tulisi muuttumaan päivä päivältä yhä heikommaksi, joten päätin keittää sen kastikkeeksi.

Koko pullon nimittäin.

- Pullo punkkua

- 1½ dl sokeria

- 2 valkosipulinkynttä

- 1/8 lihaliemikuutiosta

Ripaus mustapippuria, yksi oksa timjamia ja muutama rosmariinin lehti

Aloita kaatamalla sokeri kasariin ja sulata se. Saa vähän ottaa väriäkin. Lisää punkku. Kun seos kiehahtaa, lisää halkaistut valkosipulinkynnet ja mausteet. Keitä kokoon kunnes konsistenssi on sopivaa. Itse olen huomannut, että kun tämäntyyppinen kastike alkaa kuohua runsaasti, se on liki valmista. Jos se jättää selkeän kalvon maistamislusikan selkäpuolelle, olet onnistunut! Mitään kittiä tai tiukkaa siirappia ei ole tarkoitus keittää, mutta jos näin pääsee käymään, tilkka vettä auttaa. Siivilöi kuumana niin saat mausteet pois.



Lopputulos on makea, täyteläinen, nektarimainen kastike joka on parhaimmillaan rasvaisen lihan kuten lampaan tai naudan entrecoten kanssa.

Kaveriksi lautaselle tänään pääsi juurikin edellämainittu Antti, valkosipuliperunat ja tuore parsa.

[Ryhis]

Kevät on jälleen täällä (aika pitkällä..) ja mikä kuuluu kevääseen perinteisten kevään merkkien ohella? Tuore parsa!

Me massamarkettien armoilla olevat ressukat joudumme tyytymään Unkarialaiseen tehotuotettuun parsaan joka on kuulemma pahaa. Onneksi ei ole tietoa paremmasta! Parsaa ei tule vierastaa, vaikka se ulkomaiselta herkulta vaikuttaakin. Se on nimittäin erittäin hyvää ja terveellistä, eikä edes kovin kallista - jos puhutaan edelleen Unkarialaisesta tehotuotetusta!

Parsalla saa ripauksen luksusta arkeen. Se on uuden perunan ja syksyn silakkamarkkinoiden ohella yksi harvoista "kausituotteista" ja ainakin itse diggailen kybällä sellaisia vanhanaikaisia asioita. Toki parsaa saa myös säilykkeenä ympäri vuoden ja viime silmäyksellä taisi tuorettakin saada Alepasta jo tammikuussa, mutta miksi syödä keskellä talven pimeyttä jotain pahvinmakuista jonka tietää olevan herkkua toukokuussa?

Parsanippuja kannattaa tarkastella jo kaupassa. Ovatko nuput ehjät vai ovatko nuput hakkautuneet limaiseksi muhjuksi? Onko murtuneita varsia? Onko nippua koossa pitävä kuminauha uponnut varsiin? Valitse tuoreen oloinen nippu jossa on mahdollisimman tasakokoisia ja pieniä parsanvarsia, mieluiten etusormeasi kapoisempia. Jos parsat muistuttavat enempi koivupölliä tai kalanruokaa vaihda kauppaa - heti!

Parsaa on helppo käsitellä, latvaan kosketaan mahdollisimman vähän ja juuresta leikataan veitsellä puumainen kova osuus pois. Kokeilemalla selviää jos ei ole varmuutta asiasta!

Vihreät parsat voi kuoria jos kuori tuntuu kovin paksulta. Kevään ensimmäiset parsat voi syödä kuorineen. Huuhtele parsat viileällä vedellä lävikössä.

Kokkivälinepuodeista voi ostaa parsakattiloita, nämä ovat korkeita jotta parsoja olisi mahdollisimman v-mäinen onkia ja niissä on sisällä kori johon parsat voi asettaa ja josta ne tippuvat läpi kun korin nostaa. Tämmöinen kiulu onkin välttämätön hankinta, mikäli kaapeissasi on ylimääräistä tilaa ja kieriskelet rahoissa.

Parsat on kätevintä keittää laakeassa astiassa, itse käytän samaa neljän litran rosterikattilaa jossa keitän perunat. Tärkeämpää kuin kattilan muoto on veden lämpötila ja suolapitoisuus. Parsat pitää nimittäin keittää erittäin suolaisessa vedessä, aivan kuten pastakin. Vesi ei myöskään saa ryöpytä, vaan mielellään helmeillä kevyesti. Isompi kattila ja siten isompi vesimäärä auttavat pitämään lämpötilan tasaisena kun parsat lisätään veteen.

Parsoja voi kauhoa millä tahansa kapustalla, itse käytän isoja pinsettejä "atuloita". Kypsät parsat on kätevintä nostaa suoraan puhtaalle liinalle kuivahtamaan tai jääkylmään veteen mikäli aiot jatkokäsitellä niitä (pariloitu parsa on muuten herkkua, kokeileppa kun seuraavan kerran grillaat!).

"Ja mistä tietää milloin parsa on kypsää?" - kuuluu tässä vaiheessa takarivistä. Parsa on kypsää kun se on pehmennyt mutta yhä napakka, kuin veltto sormi tai nakki. Neljästä kuuteen minuuttia riittänee parsan keittoajaksi, mutta koska keitettävä satsi usein sisältää erikokoisia ja -ikäisiä parsoja, pitää jokainen kokeilla erikseen. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei se ole. Pienimmät kypsyvät ensin ja isommat sitten. Atuloilla on kätevä poimia parsa vedestä, suunnilleen varren keskipaikkeilta ja heiluttaa sitä pystysuunnassa. Jos parsa on kuin jäykkä pökkelö, se on raakaa. Jos se huojuu muutamia senttejä päistään, se on passelia. Jos se kiepahtaa atuloiden ympäri tai katkeaa, se on ylikypsää.

Otin pari kuvaa havainnollistamaan.


Hetki vielä, ehkä puolisen minuuttia kattilassa.


Meni n.15s "yli", mutta ei kerrota kenellekkään!

[Tepi]

- 1/8 lihaliemikuutiosta

Räyhäkäs, tuon lihaliemikuution takia olin tukehtua mysliini ja saada sydänkohtauksen!!! Miksi pilata hyvää kastiketta jollain niin makaaberilla kuin lisäainekuutiolla  ...

[hessi]

- 1/8 lihaliemikuutiosta

Räyhäkäs, tuon lihaliemikuution takia olin tukehtua mysliini ja saada sydänkohtauksen!!! Miksi pilata hyvää kastiketta jollain niin makaaberilla kuin lisäainekuutiolla  ...

olen samaa mieltä, en ole koskaan ostannut lihaliemikuutioita omaan keittiööni, edesmennyt anoppi osti vuosia sitten yhden ja kun anoppi lähti meni lihaliemipakettikin roskiin
muutama vuosi sitten eräs chiliystäväni pakotti ostamaan kalaliemikuutio paketin, kalakeitto ei kuulema maistu miltään ilman sitä!
Ei kerrota hänelle, etten sitä käytä
Kasvisuutetta kyllä käytän on ihan luomua tai vastaava, mutta sitä on nykyisin vaikea löytää.
Miso tahnaa käytin vuosia,mutta kun en enää löydä sitäkään kunnollista, niin olen senkin lopettanut.

Ja sitten tuo kevään herkku parsa  kyllä sitä kotimaisenakin saa,  mutta erittäin harvoista paikoista ellei itse kasvata
no minulla on ystävätär joka sitä kasvattaa ja lähettää aina tekstarin kun eka erä valmiina eli senkun vaan noudan ja herkuttelen

[bluesman]

 Parsa suoraan omasta maasta korvasienikastikkeella..... mmmmmm!
Tuo keittämisohje on varsin hyvä, oon mokannut usean satsin keittämällä liikaa.

[Ryhis]

Millainen tyrmistys lihaliemikuutiosta! 

Onhan ne silkkaa skeidaa, totta. Onneksi tuo soosi toimii myös ilman sitä voisin päivittää sen käytön "mahdolliseksi" tuonne blogiin. Ehkä parempi on ilman, sillä vähääkään enemmän kuin 1/8 kuutiota alkaa maistumaan läpi kun liemi kiehuu kasaan.

Bluesman, onko parsaa kasvamassa? *hatunnosto*

[Chili-Rothe]

Entä "fondit" liemikuution sijaan tuollaiseen punkkupohjaiseen kastikkeeseen? Itse olen kokeillut vastaavassa vasikkafondia ja ihan hyväähän siitä tuli. Tietty joku lihaa paistaessa syntynyt liemi on parempi vielä, mutta pihveistä ei sellaista juuri tirise.

[pgrt]

fondit on melkeen samaa kuraa ja nykyään niissä vaan E621 esimerkiksi on vain korvattu hiivauutteella ja muitakin silmänkääntötemppuja tehdään asioista "tietäville" asiakkaille.

Joidenkin valmistajien demi-glacet sun muut "oikeat" kastikkeet kasaan keiteltynä ajaa saman homman paljon paremmin.

[bluesman]

 Oon kasvatellut parsaa jo yli 25 vuotta mutta vasta keväällä tajusin mikä on parsan optimi pH:n suhteen; se on liki 8. Oon lisäillyt kasvuturvetta ja luullut että tekee hyvää mutta olis pitänyt kipata saunan tuhkapesän tuhkat niin olis saanut paremmin satoa. Mun satoni parsan suhteen on pari nippua/kevät vaikka olis voinut olla 20 nippua. Täytyy kalkita ja yrittää jatkaa samoilla vanhoilla yksilöillä. Parsa voi tuottaa yli 40 vuotta jos rikkaruohot pidetään kurissa (ja maan pH on pitkälti yli 7).
Kuuluu top 5 vihanneksiini.

[Chilivaari]

... vasta keväällä tajusin mikä on parsan optimi pH:n suhteen; se on liki 8.

Kappas, pitänee kipata tuhkat kukkapenkkiin.
Talossa oli perinnekasvina parsa seinustalla, kun tähän muutimme. Muutamaan vuoteen sitä ei edes tajuttu hyödyntää, ihmeteltiin vain isoja viherkasveja.

[Jahvetti]

Parsan kasvatus kyllä kiinnostais, mistäköhän sais siemeniä?
Valmis juurakko voi olla jo vähän haasteellisempi sekä saatavuuden että siirron onnistumisen osalta.

[PP]

Parsan kasvatus kyllä kiinnostais, mistäköhän sais siemeniä?
Valmis juurakko voi olla jo vähän haasteellisempi sekä saatavuuden että siirron onnistumisen osalta.

En tiedä siemenistä, mutta kärsivällisyyttä pitää olla, jos niistä meinaa kasvattaa. Pellervo kertoo: "Parsan viljely on pitkällistä puuhaa, sillä ensimmäiset maistiaiset saadaan useimmiten vasta neljäntenä tai viidentenä vuonna kylvöstä."

[Jahvetti]

Joo oon lukenu ihan saman jutun, mutta eipä tässä mikään hätä ole. 
Ei kunnollinen puutarha muutenkaan ihan hetkessä synny, ja muuttuu (lue muutetaan) koko ajan kuitenkin jollakin tapaa.

[Ryhis]

Nyt se on todistettu. Oolannin pakastepyttipannua ei kannata ostaa, ellei välttämättä halua! Olen kuullut kaikenmoisia kauhutarinoita liittyen tähän einekseen, milloin on ollut golfpallon puolikas pussissa, makkarakuutiot on kasaan tiristettyjä ja puristettuja kanan persereikiä tai tehtaan talkkari on pudonnut makkarakoneeseen.

Olen aikaisemmin puolustellut itselleni edellämainitun eineksen ostamista tekosyillä kuten "se on nopeaa" ja "se on halpaa".

Paskanmarjat.

Syväjäädytettyjä noppia saa hauduttaa Helkaman prolemallin liedellä puoli tuntia, ennenkuin potut ovat jotensakin ihmiseinekseksi kelpaavia ja enimmät luteet kuolleet. Halpaakaan moinen ei ole, sillä 2,7€ puolesta kilosta jatkojalostettua perunaa ja kourallisesta makkarankuoria on suorastaan sikahinta! Allekirjoittaneen talouteen on lisäksi jouduttu aina ostamaan kaksi pussia, eli 5,4€ on palanut päivän safkaan. Pidin hintaa tosiaan melko alhaisena, ennenkuin tänään mietin mitä peruna, makkara ja sipuli OIKEASTI maksavat.

Perunat ~ 80c/kg
Makkara ~ 8€/kg
Sipuli ~ 1€/kg

Kahden hengen pyttis, alusta (nojoo makkara on kaupasta...) asti itsetehtynä kustantaa n. 2€, eli euron per annos. Aikaa paloi tasan saman verran kuin umpijäätyneen noppasalaatin sulattamisessa. Lisäksi maku oli huomattavasti parempi.

Pyttis;

Kolme nyrkinkokoista perunaa
Yksi lenkki makkaraa Teidän maun mukka
Kaksi sipulia
Kolme valkosipulinkynttä
1 Habanero
Suola, mustapippuri, curryjauhe

Pese perunat ja kuutioi 8mm kuutioiksi.

Lorota paistinpannulle reilu loraus Chilivaarin nagaöljyä sekä nokare voita. Kippaa perunakuutiot pannulle ja freesaa kunnes alkavat ottaa väriä. Heitä hienonnetut sipulit sekaan. Lisää mausteet ja hienonnettu haba.

Kun sipulitkin alkavat näyttää "notkeilta", kippaa pannulle puoli tölkkiä olutta. Sinulla on kuitenkin välittömästi käden ulottuvilla yksi janojuoma!

Anna oluen haihtua ja lisää makkarakuutiot. Paistele kunnes pottukuutiot ovat kypsiä.


Bon eko!

[Ryhis]

Lyhyestä virsi kaunis;

Palacio del Conde. Kahden litran hanapakkaus joka kustantaa A-liikkeessä 15,99€. Vuosimalli on 2001 ja lajikkeena tempranillo, maku myötäilee perusespanjalaista.

Suosittelen lämpimästi, on perkkeleen hyvää.

[Lihamestari]

Täytyy testata tota vinkkua!
Mä oon aina ollu vähän kallellaan tohon Tempranilloon...