Miten Vesiviljellä?

[Everkistus]

Erilainen kysymys, mutta minkälaista vesiviljelyssysteemiä suosittelisitte käytettäväksi aurinkopaneelin pyörittämän vesipumpun kanssa? Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä on pumppu pyörii päivän valoisan ajan, yöksi sammuu. Kenties jonkinlainen NFT tai drip-feed?

[PP]

Erilainen kysymys, mutta minkälaista vesiviljelyssysteemiä suosittelisitte käytettäväksi aurinkopaneelin pyörittämän vesipumpun kanssa? Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä on pumppu pyörii päivän valoisan ajan, yöksi sammuu. Kenties jonkinlainen NFT tai drip-feed?

Laittaisin NFT:n helppouden ja kasvutehokkuuden takia.

[sorrii]

Erilainen kysymys, mutta minkälaista vesiviljelyssysteemiä suosittelisitte käytettäväksi aurinkopaneelin pyörittämän vesipumpun kanssa? Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä on pumppu pyörii päivän valoisan ajan, yöksi sammuu. Kenties jonkinlainen NFT tai drip-feed?

Mulla on ollut pari kesää käytössä sellainen NFT-ebbi-passiivihydro-hybridi: Astiana Bileteman 90l. betonipalju, jonka itse sahasin matalammaksi ja vahvistin sivut puulistoilla. Alla resona 60l palju maahan kaivettuna.
Kasvatusastiaan porasin reikäporalla 12cm reiän johon tiivistin silikonilla pätkän salaojaputkea. Se toimii siis ylivuotoputkena jättäen pohjalle pari senttiä vettä reserviksi. 12cm reiästä laitoin pohjalle sen pumpun josta tulee lirutusputki ylös: Ekassa versiossa t-kappaleella jaettu kahteen suuntaan: "Huoltotunneli" tässä keskellä ja molemmilla puolilla kasvi.
Uudemman version tein niin, että se salaojaputki on nurkassa ja siitä lähtee yksi putki vastakkaiseen nurkkaan. Putkessa muutama reikä pitkin matkaa.

Alustana oli ensin hydrosoraa ja vähän kerroksena keskellä karkeaa kookoskuitua. Uudemmassa versiossa lisäsin 5cm sorakerroksen päälle patolevyn kallistettuna jonka päällä kuitukangas NFT'n tapaan ja kasvi siinä päällä.

Kannen [sadevettäkin vastaan!] tein ekaan IKEA'n saranallisesta sängynaluslaatikon kannesta, johon sahasin kasvien varren kohdalle uran. Toiseen versioon tein kannen styrofoamista, joka halkaistu keskeltä, niin että saa pois molemmin puolin kasvin varsia ...

Lopulta en uskaltanut jättää tuota jälkimmäistäkään ihan NFT'ksi, vaan peittelin juuret hydrosoralla. Hyvän tiiviin kannen kanssa olisi varmaan toimnut ilman soraakin.

Loppukesästä näki hyvin kuinka juuret kasvoivat patolevyn allekin ja koko soratila oli täynnä juuria. Vesipumppu toimi aurinkoisina päivinä yli 6 tuntia - ei kuitenkaan 8'aa. Suuntasin panelin ~klo 13-14 välille.

Nuo systeemit ainakin toimivat hyvin. Luulen, että jos haluaa päästä helpommalla, niin kookoksen jättäisin pois, niin ei olisi huolta pumpun jumittamisesta. Valotiiviin kannen kanssa jättäisin myös lisäsoran pois patolevyn päältä, jolloin toimisi aitona NFT'nä.
Jos kokonaan uuden tekisin nyt, niin rakentaisin noista bilteman paljuista ottaen mallia vaikka Nutriculturen nft'stä tai Trofast-NFT'stä sillä erotuksella, että edelleen jättäisin kasvatusastian pohjalle muutaman sentin hydrosoraa ja parin sentin vesitilan ...

Ehkäpä innostuin jopa uudistamaan ne omani: Resoksi sama 90l palju: Kasvatusastia päälle osin sisäkkäin. Päätyyn tai pitkään sivuun reilu ylivuotorako, josta mahtuu kuitukangas roikkumaan resoon. Omissani ainakin se 12cm huoltoreikä olisi silti edelleen, josta voi tarvittaessa helposti nostaa sen pumpun huoltoon ...

JOS haluaa oikeaoppisesti kokonaan vaihtaa vedes sillointällöin, niin reson upottaminen maahan on vähän hankala ehkä: Silloin joko hankkisin käsin pumpattavan pilssipumpun tai asettaisin reson korokkeelle, että voi käyttää lappoa. Itse kyllä kasvattelin sujuvasti koko kesän vaihtamatta litkuja: lisäsin vaan aina sopivasti uutta. Silloin pitää vaan mittailla EC'tä ja Peehootakin enemmän.
***
Itsellä työn alla vähän haastavampi projekti myös nyt: Ostin poistohintaan GHE Panda Aero -systeemin 8'lla ruukulla ilman pumppua ja letkuja. Meinaan saada sen toimimaan 5W vesipumpulla ja 5-10W aurinkokennolla! Oon ratkaissut suunnitelmissani mahdollisesti heikon pumpun ongelman, niin että laitan ruukkujen yli parvekelaatikon, jossa pienet suuttimet joka ruukulle niin että pumppu pitää vedenpinnan kokoajan suuttimien yläpuolella ja kaikkiin riittää vettä. 5W pumpulta jako 8'aan olisi letkuillla aika epävarma 

Noissa Pandan 10l ruukuissa on valmis ylivuotoreikä ~5cm korkeudella pohjasta. Siellä siis mahtuu olemaan ~1l vesitila hydrosoralla täytettynä. Tämä viritys tulee keskelle peltoa täyteen aurinkoon pressukasvihuoneen sisälle. Muutama kilo tsilejä luvassa .... 

[Everkistus]

Ok, tuollainen NFToidi kuulostaa ihan hyvältä. Tilasin samalla kertaa pumppu & aurinkopaneelin -kitin kanssa ylimääräisen paneelin, joten pitäisi tuottaa tarpeeksi virtaa heikommassakin valossa. Pitää kattoa minkälaisen sitä innostuu sitten rakentelemaan, pääasiahan on se että kasvi saa vettä ja ravinteita. Nyt nuo kaikki ovat istutettuna multaan, mutta pitää pestä juuret huolellisesti ennen NFT:hen siirtoa.

[Vuorikaskas]

Näkisin, että tässä on pieni ero akvaarion ja vesiviljelyn välillä.

En ihan heti usko että eroa vesikemian perusteissa olisi vesiviljelyssä ja akvaarioissa.  Mutta en välttämättä ole ymmärtänyt kaikkea oikein.  Tyydyn nyt vain muutaman linkin laittoon.

https://www.google.fi/search?q=alkaliniteetti&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=DPAFV_vGD-nF6ASg96_QBQ

https://fi.wikipedia.org/wiki/Veden_kovuus
https://de.wikipedia.org/wiki/Wasserh%C3%A4rte


Edit.  Lisätään nyt sentään se, että olen akvaarion pH:ta alentanut rikkihapolla.  pH ei juuri laske ennen kuin happo on kuluttanut KH:n lähelle nollaa mutta sen jälkeen tapahtuu suorastaan romahdus.

Alkaliteetti, alkaliniteetti, KH  (käytännössä synonyymeja) on usein alhainen vesijohtovesissämme.  Se  on siksi altista happamoitumaan.



Yksi pH:ta määräävä tekijä:  Liuennut hiilidioksidi (hiilihappo) alentaa pH:ta.  Ilmastus vaikuttaa päinvastoin koska se poistaa hiilihappoa vedestä.

[tp.teppet]

Onko ihan normaalia että vesiviljelyssä oleva kasvi tiputtaa vanhat ja tarpeettomat lehdet pois ottamatta talteen niistä ravinteita? Kun siis verratuna omiin mullassa oleviin chileihin joiden vanhat lehdet ensin yleensä vaalenevat tai kellastuvat ennen putoamistaan, nuo NFT:ssä olevat kaksi chinenseä ovat pudotelleet vanhimmat varjoon jääneet vanhimmat lehdet ihan vihreinä terveen näköisinä pois.

Välihuomautus: On muuten mahtava kasvutahti tammikuussa idätetyt Fatalii ja CGN 21500 ovat NFT:ssä omista häsläyksistä ja virheistä huolimatta jo 60cm korkeita ja tiheitä pensaita 2x55w envirogro lampun alla

[Vuorikaskas]

Eipä kai kasvilla ole mitään tarvetta "imeskellä" lehdistä ravinteita silloin kun niitä helpommin ja riittävästi saa veden mukana?   Mutta minä olen huono vastaamaan vesiviljelyn asioihin, koska kokemus siitä puuttuu. 

Olen ollut käsityksessä että lehdissä on kuitenkin kasvin käyttöön varastoituneena ravinteita, joita se voi sekä käyttää tarpeisiinsa tai myös ilmeisesti - jossain määrin - tai kenties - ohjata turhimmiksi käyneille lehdilleen liiallisia aineita.
---------------------------------------------------------------

Kasvit säätelevät juurillaan sisäänotettavia aineita. Juuret eivät automaattisesti johda kasville kaikkea veteen liuennutta eikä samoissa eri aineitten pitoisuussuhteissa.

[Huru-ukko]

Eipä kai kasvilla ole mitään tarvetta "imeskellä" lehdistä ravinteita silloin kun niitä helpommin ja riittävästi saa veden mukana?   Mutta minä olen huono vastaamaan vesiviljelyn asioihin, koska kokemus siitä puuttuu. 

Olen ollut käsityksessä että lehdissä on kuitenkin kasvin käyttöön varastoituneena ravinteita, joita se voi sekä käyttää tarpeisiinsa tai myös ilmeisesti - jossain määrin - tai kenties - ohjata turhimmiksi käyneille lehdilleen liiallisia aineita.
---------------------------------------------------------------

Kasvit säätelevät juurillaan sisäänotettavia aineita. Juuret eivät automaattisesti johda kasville kaikkea veteen liuennutta eikä samoissa eri aineitten pitoisuussuhteissa.

Itse en usko koko "lehtiruokintaan", sillä ei ole mitään muuta hyötyä kuin taloudellinen valmistajalle.
Kasvit toki ottaa lehtien kautta ilmasta hiilidioksidia ja kosteuttakin, mutta en itse ole niitä koskaan sumutellut.
Enkä usko että ravinteiden sumuttelu auttaa sen kummemmin kuin mitä siitä sumusta osuu multaan ja sitä kautta kasville.

Lehteen ei oman käsityksen mukaan varastoidu ravinteita, vaan ne menee suoraan kasuun, tai sitten ne varastoituu juuristoon. Tarkoittaa tällä korkeudella monivuotisia kasveja.
Tarpeettomat lehdet kasvi tiputtelee itse. Sitä ennen se imaisee klorofyllin pois niistä ja käyttää sen joko rakennusaineena, tai talvehtivilla varastoi juuristoon. Vaikkapa lehtipuut.

Tuo juuriston käyttäytyminen ravinteiden ottamisen suhteen esim. jos kalkkia on liikaa, kiinnostaisi tietystä syystä itseänikin miten kasvi sen tekee.

Tekstini on oma käsitykseni, ei totuus välttämättä. Fakta tieto olisi tähänkin tervetullutta, eikä sitä tule ellei asiasta keskustella  .

[Vuorikaskas]

Itse en usko koko "lehtiruokintaan", sillä ei ole mitään muuta hyötyä kuin taloudellinen valmistajalle.
Kasvit toki ottaa lehtien kautta ilmasta hiilidioksidia ja kosteuttakin, mutta en itse ole niitä koskaan sumutellut.

Minä sellaista lannoitesumuttelua olen vuosia harrastanut monenlaisille taimille eikä se ole todellakaan kallista normaalilla yleislannoitteella.  Mutta siis multakasvatuksessa.  Se auttaa kasvia elpymään nopeammin kuin mullan kautta silloin kun on heikko ravinnetilanne/puutosta.  Tai kun on taimia liian pienissä mullissa kuten tähän aikaan vuodesta tuppaa monilla olemaan eikä kastelut ja lannoituksetkaan ole aina optimaalisen ajoissa.  Pistokkaillekin hyvä, jos on turhan vaaleita lehtiä ja juurtuminen pitkittyy.




-----------------------------------------

Se että kasvit säätelevät ravinnonottoaan juurillaan ihan 'molekyylitasolla' on yleistietoa jonka olen napannut kai jostain dokumentista.  Referenssejä pitäisi varmaan kysellä tutkijoilta.  Aihe on eniten maailmassa tutkittuja, sillä kyse on sentään ruuan tuotannosta.

(Tai en minä muista mitkä asiat ovat myös 'tulleet mulle' aikoinaan parilta alaa opiskelleelta tutulta. Entisiltä kavereilta valitettavasti, toinen kuollut ja toinen muuten vain kadoksissa mutta hoiti luomutilaa ainakin 90-luvulla.  Toinen opiskeli Mäntsälän Maatalous- ja puutarhaoppilaitoksessa ja luomutyyppi oli käynyt joitain muita opintoja.  Näillä nyt ei ole sen kummempaa merkitystä kuin minulle ja tahdoin vain sanoa että monenlaista sitä on vähitellen oppinut vuosikymmenten aikana mitä olen ehtinyt viljelyn parissa harrastamaan.  Laajuutta aiheissa riittää, joten uutta olisi vaikka kuinka. )

---------------------------------------------

Jos kalkkia on liikaa, niin sitten sitä on liikaa. Samoin muitten aineitten suhteen.  On aina rajat, joissa kasvi toimii optimissaan ja toisaalta rajat, jotka ovat reunaehtoja ettei enää se pysty edes sopeutumaan elämään eli kasvuun.

-----------------------------------------------

Mitä lehtien toimintaan "ravinnevarastoina" tulee, en väitä paljoakaan.   Kuitenkin lehdet voivat olla tummempia tai vaaleampia eriilaisen lannoituksen johdosta.  Ja eikö lehtivihreäkin ole 'pilkottuna' nimenomaan ravinnetta. Vertaa viherlannoitus.

[sorrii]

Kylläpä minäkin oon sumutellut varsinkin pieniä taimia päivittäin pari kertaa. Sumussa on ollut Rhizotonicia, jonka vaikutus näkyy kyllä: Sellainen pumpuli kasvaa kuutioiden ja turvepottien päälle, kun juuret hullaantuu 

Usein lisään myöhemminkin sumutteluveteen lannoitetta ja oon olettanut että jonnekin se siitä ainakin katoaa, kun eivät lehdet ole suolan peitossa ... 
Vaikea on sanoa onko tosta jotain hyötyä - haittaa ei ole ollut, ja kuten sanottua, eipä se sama lannoite sumutusvedessä kallista ole, kun sumutteleuun menee litkua pari litraa viikossa: kasteluun parikymmentä [nyt taimien aikaan] ... Mä oon käyttänyt samaa vahvuutta.

[Chiljonka]

Tuli tuossa mieleen että onko joku kokeillut chilille tommosta semihydroa mitä esim orkideoilla näkyy käytettävän, mahtaisko toimia?
http://www.fivedockorchids.com/semihydro.htm

Itsellä pari phalaenopsista tuontapaisissa tuntuu viihtyvän ihan ok.

[Dillep]

Eikös tuo ole melkein sama asia kuin passiivihydro? Itselläni on yksi canario moisessa ja hyvin on viihtynyt

Sent from my Lumia 900 using Tapatalk

[sorrii]

Hempy Bucket ..  .. [Google  ]

Hempy Bucketin alkuperäisessä ohjeessa kasvualusta on perliitin ja vermikuliitin seosta: Varmaan hamput tykkää aika kosteasta?!
Tuolla idealla oon tehnyt ulkoruukkuja paljon. Mullassakin, jos pohjalla on ylivuotoreikiin asti soraa; mullan kanssa lecasora on jopa parempi. Pelkän hydrosoran kanssa se on aika tavallinen passiivihydro. Rei-ityksellä on ehkä samaa vaikutusta mita tavoitellaan Airpotissa ja Ventipotissa: Juuret saavat happea ja kuivuvat juurenpäät saavat juuret haarautumaan enemmän ..

Pahalenopsis on itsellä ollut Orthexin Orkidearuukussa jossa on sisäosassa myös rei-itys: Siinä vaan on reikiä myös pohjassa eikä vettä jää yhtään reserviin. Oon itse ollut käsityksessä että noi orkideat on allergisia kaikelle seisovalle vedelle ... (eikä voi mulla se hyvin ...   )

[Chiljonka]

Hempy Bucket ..  .. [Google  ]

Hempy Bucketin alkuperäisessä ohjeessa kasvualusta on perliitin ja vermikuliitin seosta: Varmaan hamput tykkää aika kosteasta?!
Tuolla idealla oon tehnyt ulkoruukkuja paljon. Mullassakin, jos pohjalla on ylivuotoreikiin asti soraa; mullan kanssa lecasora on jopa parempi. Pelkän hydrosoran kanssa se on aika tavallinen passiivihydro. Rei-ityksellä on ehkä samaa vaikutusta mita tavoitellaan Airpotissa ja Ventipotissa: Juuret saavat happea ja kuivuvat juurenpäät saavat juuret haarautumaan enemmän ..

Pahalenopsis on itsellä ollut Orthexin Orkidearuukussa jossa on sisäosassa myös rei-itys: Siinä vaan on reikiä myös pohjassa eikä vettä jää yhtään reserviin. Oon itse ollut käsityksessä että noi orkideat on allergisia kaikelle seisovalle vedelle ... (eikä voi mulla se hyvin ...   )

Ok. Uskaltanen siis kokeilla jotain tämän tyyppistä.

Molemmista perhosista heivasin kaupan kasvualustat roskiin ja poistin mädäntyneet juuret ja pistin tällaisiin nimenomaan hydrosoraan. Juuret hakeutuu itse sinne veteen aikanaan jos tahtoo, alkuun niitä sinne ei laiteta. Veden kuluttua loppuun annetaan kuivahtaa pari päivää. On mullakin noissa ruukuissa reiät pohjassakin mutta ne on suojaruukuissa, lisään vettä sitten ylempiin reikiin asti.

[Chili_Palmer]

Sellanen kysymys et onko kukaan sattunu kokeilemaan tota chilitarvikkeeseenkin tullutta hydroCOCOa ebb&flood-tsydeemissä ja onko miten toiminu? itellä just rakenteilla eff&floodi ja mietin että täyttäiskö sen normi hydrosoralla vai heittäskö tollasta peliin.

tässä vielä linkki kyseiseen tuotteeseen: http://www.chilitarvike.fi/gold-label-hydrococo-6040

[sorrii]

Olen kokeillut hydro/coco-mixiä itse sekoittamalla pienessä ebbissä sekä parissa betonipalju-lirutin-tyyppisessä laitoksessa ulkona, joissa aurinkokennopumput. Aurikovoimalla oli pelko, ettei kosteus riitä, ja siksi lisäsin karkeaa, pitkäkuituista kookosta. Kookoksesta ei ollut haittaa. Pienet aurikokennopumput (2W) eivät jumittuneet vaikka jossain vaihessa näytti resossa olevan pohjalla puuroa ... En kyllä usko, että kookoksen lisääminen hyvään hydrosoraan hyödyttäisi mitään chileillä. Luulen että on liiankin märkää. Ja uusiokäyttöön peseminen on varmaan "vähä haastavaa" ...

Itse en enää sitä usko sekoittelevani...

[Chili_Palmer]

Joo no tää vastaus vahvisti kaikki epäilyni, kiitos infosta!

[Chiljonka]

Vaikea sanoa ellei ole paikan päällä nähnyt tuotetta, siinähän saattaa tuo kookos olla karkeammassa muodossa kuin muissa kookostuotteissa.
Hintaa katsellessa tekee mieli käydä paikan päällä hipeltämässä, saatan sen tehdä joku päivä jos sattuu aikaa olemaan. Kuitenkin uskaltavat hydron laittaa tuotteen nimeen niin...

[Vuorikaskas]

Virittelen ensimmäistä kertaa vesiviljelyä ja neljä Baccatumia turpeista irrotettuna odottelee ensimmäisessä pikavirityksessä.   60 litran astia, kivilaatta, solumuovia ja lasitussilikonia. 






Aurinkoiseen kasvihuoneeseen laitan yhden rännin 2-3 metriä pitkän.  90l laastipuljun kaivan maahan. 


Sellainen nyt tuli vaan mieleen että onko turha ajatus kokeilla laittaa myös yksi tomaatti samaan?  Tomaatteja tulee multiin pitkä rivi kyllä muuten, mutta mahtaako Baccatumien ja tomaattien tarvitsema ravinneliuos erota paljon toisistaan?

Lajit ovat  Peruvian Giallo Arancio,  Lemon Drop, Bubba ja Aji Norteno.  Tomaatiksi joku näistä:  Roma, Lucas, San Marzano, Cuor Di Bue, Costoluto Fiorentino

[sorrii]

Mulla oli toissakesänä Aji Cristal sekä Outdoor Girl -tomaatti samassa paljussa keskellä peltoa. 60-litrainen b-palju resona ja päällä matalaksi sahattu 90-litrainen päällä. Pumppuna pieni 2W aurinkokennosetti kiinankaupasta. Lannoitin kuten oon tottunut chilejä lannoittelemaan: Nutriforten T&M -setti ja EC 1.6-2.x ...

AC teki kivasti pienen suippopaprikan kokoisia mehukkaita hedelmiä: Tomaatti kasvoi sairaasti snanmukaisesti: Lehdet muistutti kuvunutta nahkaa. Raakileita tuli kohtuulliusesti, mutta jostain syystä kypsyminen oli vaikeeta, vaikka piti olla ulko-lajike. Luulen ja mutuilen, että oli liian kova lannoitus. Tuossa paikassa kyllä riitti valoa ja silloin toissakesänä myös lämpöä. Tuulta ja auringon paahdetta .... AC'lle se näytti olevan ihanteellista, mutta ei tomaatille.