Yksiä per***eitä nuo pikkukärpäset.
Kaikenlaisia pyydyksiä on kokeiltu, ja hyvin ovat toimineet, mutta...
..pikkupörriäisiä vaan lentelee.

NIINPÄ kaikki koti-insinöörit huomio.
Tänneppäin tarinaa toimivista harsosääskiansoista.

muakin niin pistää vihaks ku välillä niitä menee melkee kymmentäki tv ruudulla.

Lainaus käyttäjältä: Whili - lokakuu 01, 2011, 06:47:35 ap
Yksiä per***eitä nuo pikkukärpäset.
Kaikenlaisia pyydyksiä on kokeiltu, ja hyvin ovat toimineet, mutta...
..pikkupörriäisiä vaan lentelee.

NIINPÄ kaikki koti-insinöörit huomio.
Tänneppäin tarinaa toimivista harsosääskiansoista.

Ansoista? Ei ne ansoilla häviä vaikka ansat voikin rajoittaa määrää. Multa pitää kastella mäntysuopaliuoksella (olikohan 2-3%) ja muu kasvi suihkuttaa Raidilla tai vastaavalla pyretriinimyrkyllä. Jos tuolla ei lähde, kovempiakin aineita löytyy.

Ainoa todellinen keino alkumyrkyttelyn jälkeen taitaa olla pintamullan pitäminen kuivana. Kaikissa kodin huonekasveissa.

Lentelevät voi kerätä etikka-sokeri-astianpesuaine vesiastiaan tai tarra-ansoihin. Kumpiakin pitää olla kasvien välittömässä läheisyydessä.

Itsellä ei muutamaa enempää ole onneksi vielä näkynyt, fairy-sokeri-vesi -ansa toiminut melko mallikkaasti niiden poistamisessa & välillä niitä vain löytyy kuolleena kasvien läheltä.

Puhtaasti mielenkiinnosta mahdollisia tulevia harsosääskiä kohtaan: mitkäs ovat veden, sokerin, (etikan) ja fairyn (tms.) suhteet em. harsosääskiansassa? Maalaisjärjellä kelasin, että suunnilleen vajaa(?) rkl fairya ja parin rkl verran sokeria muutamaan desiin vettä? Etikasta en osaa sanoa, varmaan joku rkl laittaisin sitäkin...

Lainaus käyttäjältä: exa - lokakuu 03, 2011, 20:21:35 ip
Puhtaasti mielenkiinnosta mahdollisia tulevia harsosääskiä kohtaan: mitkäs ovat veden, sokerin, (etikan) ja fairyn (tms.) suhteet em. harsosääskiansassa? Maalaisjärjellä kelasin, että suunnilleen vajaa(?) rkl fairya ja parin rkl verran sokeria muutamaan desiin vettä? Etikasta en osaa sanoa, varmaan joku rkl laittaisin sitäkin...

Itse en ole koskaan sen suuremmin mittaillut ja kyllähän niitä otuksia on sinne aina päätynyt. Tärkeintä on ottaa joku laakea astia, missä on paljon pinta-alaa, niin ne ötöt eksyy sinne helpommin kuin vesilasiin. Sokeria tietysti kannattaa laittaa tarpeeksi, että ne ötökät haistaa sen. Itsellä on yleensä ollut ehkä joku 0,5l vettä ja ehkä reilut 0,5dl sokeria. Fairya ei käsittääkseni tarvita kuin tippa tai pari, koska sen funktio on poistaa vedestä pintajännitys, jolloin sääsket hukkuvat veteen.

Lainaus käyttäjältä: despo - lokakuu 03, 2011, 21:07:28 ip
Sokeria tietysti kannattaa laittaa tarpeeksi, että ne ötökät haistaa sen. Itsellä on yleensä ollut ehkä joku 0,5l vettä ja ehkä reilut 0,5dl sokeria. Fairya ei käsittääkseni tarvita kuin tippa tai pari, koska sen funktio on poistaa vedestä pintajännitys, jolloin sääsket hukkuvat veteen.

Houkutteleeko makea ja käynyt/mädäntynyt tosiaan harsosääskiä? Onhan varmaa, että nyt puhutaan harsosääskistä (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Hy%C3%B6nteiset#Harsos.C3.A4.C3.A4ski) eikä banaanikärpäsistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Banaanik%C3%A4rp%C3%A4nen)? Molempia on pyörinyt välillä ongelmaksi asti, mutta harsosääsket ei ole koskaan olleet hedelmien, edes pilaantuneiden, kimpussa eikä banaanikärpäset kasveissa.

Lainaus käyttäjältä: PP - lokakuu 03, 2011, 21:17:21 ip

Lainaus käyttäjältä: despo - lokakuu 03, 2011, 21:07:28 ip
Sokeria tietysti kannattaa laittaa tarpeeksi, että ne ötökät haistaa sen. Itsellä on yleensä ollut ehkä joku 0,5l vettä ja ehkä reilut 0,5dl sokeria. Fairya ei käsittääkseni tarvita kuin tippa tai pari, koska sen funktio on poistaa vedestä pintajännitys, jolloin sääsket hukkuvat veteen.

Houkutteleeko makea ja käynyt/mädäntynyt tosiaan harsosääskiä? Onhan varmaa, että nyt puhutaan harsosääskistä (http://chiliwiki.fi/index.php?title=Hy%C3%B6nteiset#Harsos.C3.A4.C3.A4ski) eikä banaanikärpäsistä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Banaanik%C3%A4rp%C3%A4nen)? Molempia on pyörinyt välillä ongelmaksi asti, mutta harsosääsket ei ole koskaan olleet hedelmien, edes pilaantuneiden, kimpussa eikä banaanikärpäset kasveissa.

Kyllä ne sääsket, mitä täällä on pyörinyt, ihan iloisesti menee tuonne vesiansaan. Banaanikärpäsiä ei ole näkynyt, mutta sama tepsii niihinkin varmaan.

Jep, suurin osa sukeltajakerholaisista on harsosääskiä, mutta kyllä sinne mahtuu muutama bk mukaan.
Hunajavesi - fairy on hyväksi koettu sekoitus. Myös nuo tarra-ansat on mustanaan pikku-perkeleistä.

MUTTA kyllä noita eläviäkin riittää. Tarttis vaan keksiä joku TÄYSTUHO !!  >:( >:( >:(

Jos kaipaa pientä liikuntaa ja hupia, niin sähkökärpäslätkät ovat hauskoja vekottimia noiden tappamiseen. Valonvälähdyksiä ja palaneen sääsken/kärpäsen käryä!

Lainaus käyttäjältä: hubert - lokakuu 04, 2011, 09:34:51 ap
Jos kaipaa pientä liikuntaa ja hupia, niin sähkökärpäslätkät ovat hauskoja vekottimia noiden tappamiseen. Valonvälähdyksiä ja palaneen sääsken/kärpäsen käryä!

Arvaappa onko hulluna huidottu ?? Ne pienet perkeleet kun vaan tuppaa menevään siitä läpi.
Tarttis virittää pienemmät verkot.

Laitoin tänään aamupäivällä yhden ansan noin koemielessä. Tähän mennessä yksi onnekas pirulainen eksynyt sinne, eipä niitä vissiin hirveästi taida ollakaan. Ainakaan ei ole silmään pistänyt.

Jotain pienempää öttiäistä kyllä kulkee mutta huomasin, että 45-wattinen ESLi toimii kanssa melkosena tappajana, mitä noihin pienempiin lentoörkkeihin tulee.

Kuinkas usein fairy-ansa pitäisi vaihtaa? Luulisi, ettei ihan heti (siis jos tilaa vielä riittää sääskeille) tarvisi? Heikkeneekö teho aikaa myöten? Tosin jos vesi haihtuu, eikös sokerit jää pohjalle... No, jokatapuksessa mielenkiinnolla seuraten, kuinka liuos tässä viikon parin aikana kerää noita ötököitä...

Viikko sitten lirautin lasiin pari senttiä kaljaa ja Ei ötököitä muutaman pisaran....Nyt ei näy ainuttakaan....
                   Lasi kannattaa laittaa sellaiseen paikkaan josta siihen ei pienimmät yllä...

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - lokakuu 04, 2011, 21:29:43 ip
Viikko sitten lirautin lasiin pari senttiä kaljaa...

On sitä kans tullu joskus lirautettua...  ei kärpäsille vaan etanoille.
Siideri toimii. Mitä makeampaa, sen parempaa, ja tietenkin fairia sekaan.

Yks ansaidea mielessä. Testaillaan ja palataan asiaan (http://www.cosgan.de/images/smilie/frech/o010.gif)

Itse käytin 3% mäntysuopa liuosta ja sorat multien päälle. kaikki meni hyvin, mutta nyt niitä näkyy taas jokunen kappale.  loppuviikosta taas liuokset ruukkuihin ja raidia perään! onhan tuolla nurkassa yksi "ansakin": vesikippo jossa on fairya jotta se rikkoo sen veden pintajännityksen.  :)

Kannattaa sinne vesikippoon laittaa tilkka jotain makeaa jotta sääsket sinne hakeutuvat. Itsellä tuommoinen liima-ansa ja toiminut hyvin. Tosin taisi kuolla raidikäsittelyllä kaikki elollinen kaapista, pl.kasvit.

Liima-ansat on täällä käytössä, kahdella pikku yllätys taimella. Ihan hyvin toimii.
Eipä noista harsosääskistä muutenkaan paljoa haittaa ole kasveille. Toukat syö juuria, mutta ei mahda mitään isommille kasveille.

Viime talvena pari hämähäkkiä vartioi minun chilejä. Myös lihansyöjäkasvit on mukavia apulaisia öttösten torjuntaan.

Harsosääski-invaasion saa hyvin ennaltaehkäistyä heittämällä ruukkuihin mullan pinnalle kerroksen kevytsoraa tms. Harvoihin katteista huolimatta sikiämään pääseviin elukoihin on mulla toiminu parhaiten nuo tarra-ansat. Halpojakin ovat, tarjoustalosta 0,50 €/pkt.

(http://api.ning.com/files/*1yuFy6s3RC8yVL3LzCBjXM1Wd1CCMiBgSUL0GpMLgmgodR2APbahsjYHqxZvSHjLhFaB0BkH4JbyAZ3K7h339sokzBIimQR/fpf084_web750px.jpg)

Mulla oli kesällä makkarin ikkunalaudalla tupakkaviljelmät. Rusticaa ja Virginiaa. Molempien lehdille ilmestyi päivittäin pieniä siivekkäitä insektejä. Tarkemmin sörkittynä lentopörriäiset olivat poikkeuksetta kuolleita lehtien päällä. Veikkaisin, että joku tuoksu tuossa Nicotianassa houkuttelee ötököitä ja nikotiini tappaa ne. Nicotianan lehtien pinnalla on sellasia pieniä, tahmeita karvoja, joissa on varmaan nikotiinia. Näistä kun pieni kärpäinen imaisee nestettä, niin tuhtiin tupakan yliannostukseen hän kuolee. Muualla kämpässä ei ötököitä lennellyt. Nyt on taas tapettu manuaalisesti muutama banaanikärpänen, kun tupakoista on sato korjattu. Pitäis taas istuttaa, mutta noista tulee sisällä aika massiivisen kokosia. Suurimmat Virginiat olivat kesällä melkein 2m korkeita...

Eilen muuten bongasin ihan törkeän kokoisen kärpäsen pörräämästä ympäriinsä huoneiden välillä. Hain sähkölätkän viereen ja odottelin, että se paksukainen tulisi lähelle. Pirulainen osoittautuikin ketterämmäksi, mitä ulkonäkö antoi ymmärtää ja se väisti väijytykseni. Sain kuitenkin väsytettyä paskiaisen vessaan, jonka ovella täräytin sille pari kilovolttia persiiseen. Tuholainen tipahti kanveesiin ja itse palasin koneelle. Hetken päästä alko kuulua pörinää uudestaan ja ajattelin, että ei se sama kärpänen voi olla enää hengissä aikaisemman käsittelyn jäljiltä. Noh, olihan se. Ei vaan päässyt enää lentoon. Täräytin armosta uuden satsin sähköä, niin, että kipinät lenteli. Palasin taas koneelle. Hetken päästä kuuluu taas pörinää. Ei saatana enää! Siellä se vieläkin räpiköi eteisen lattialla, vaikka olin mielestäni jo viimeistellyt jahdin pariin otteeseen. Lopetin leikkimisen ja pamautin kengällä sitkeän sinnittelijän toiseen ulottuvuuteen. Eli ei tee sähkölätkätkään autuaaksi ötökkäjahdissa!

Lainaus käyttäjältä: Chillyone - lokakuu 09, 2011, 17:58:26 ip
Mulla oli kesällä makkarin ikkunalaudalla tupakkaviljelmät. Rusticaa ja Virginiaa. Molempien lehdille ilmestyi päivittäin pieniä siivekkäitä insektejä. Tarkemmin sörkittynä lentopörriäiset olivat poikkeuksetta kuolleita lehtien päällä. Veikkaisin, että joku tuoksu tuossa Nicotianassa houkuttelee ötököitä ja nikotiini tappaa ne. Nicotianan lehtien pinnalla on sellasia pieniä, tahmeita karvoja, joissa on varmaan nikotiinia. Näistä kun pieni kärpäinen imaisee nestettä, niin tuhtiin tupakan yliannostukseen hän kuolee. Muualla kämpässä ei ötököitä lennellyt.

Varsin mielenkiintoista, siinäpä oiva ansa pikkuöttöpökäleille. Samoin kuin ns. hyviä hyönteisiä houkuttelevat kasvit, niitäkin pitäisi kasvattaa. Samaan aikaan käytössä kannattaa varmaan olla jompi kumpi, sillä epäilen vahvasti, että tuo nikotiini toimii seireenien laulun lailla tasapuolisesti sekä hyvis- että pahisörkkeihin.

Tupakassa olisi vaan se etu, että sais omat suitsukkeet käärittyä.

Lainaus käyttäjältä: exa - lokakuu 09, 2011, 18:37:19 ip

Lainaus käyttäjältä: Chillyone - lokakuu 09, 2011, 17:58:26 ip
Mulla oli kesällä makkarin ikkunalaudalla tupakkaviljelmät. Rusticaa ja Virginiaa. Molempien lehdille ilmestyi päivittäin pieniä siivekkäitä insektejä. Tarkemmin sörkittynä lentopörriäiset olivat poikkeuksetta kuolleita lehtien päällä. Veikkaisin, että joku tuoksu tuossa Nicotianassa houkuttelee ötököitä ja nikotiini tappaa ne. Nicotianan lehtien pinnalla on sellasia pieniä, tahmeita karvoja, joissa on varmaan nikotiinia. Näistä kun pieni kärpäinen imaisee nestettä, niin tuhtiin tupakan yliannostukseen hän kuolee. Muualla kämpässä ei ötököitä lennellyt.

Varsin mielenkiintoista, siinäpä oiva ansa pikkuöttöpökäleille. Samoin kuin ns. hyviä hyönteisiä houkuttelevat kasvit, niitäkin pitäisi kasvattaa. Samaan aikaan käytössä kannattaa varmaan olla jompi kumpi, sillä epäilen vahvasti, että tuo nikotiini toimii seireenien laulun lailla tasapuolisesti sekä hyvis- että pahisörkkeihin.

Tupakassa olisi vaan se etu, että sais omat suitsukkeet käärittyä.

Tupakan lehtiä vedessä liottamalla saa myös jonkinlaista wanhan kansan ötökkämyrkkyä. Tätä pitäiskin kokeilla, kun täällä on pari ripsiäistä taas näkynyt. Mielummin tuota nikotiinilientä suihkuttelis, kun provadoa jos vaan tehoaa.

Suitsukehommista sen verran, että tuo lehtien fermentointi on aika haasteellista puuhaa. Tai en tiedä onko siihen olemassa joku helpompi keino. Itse fermentoin minigrip pusseissa ja kesällä aika moni satsi piti heittää homeen takia roskiin. Kyllä se siitä alkoi muutaman kokeilun jälkeen onnistua, mutta hiukan pitäis vielä kehitellä konsteja, kun noissa on vielä mieto ammoniakin maku. Eli fermentointia ei ole suoritettu täysin loppuun. Täytyy kyllä myöntää, että vaikka en enää polta, kuin satunnaisen sikarin silloin tällöin, niin kyllä itsekasvatetut ja fermentoidut lehdet aika maukkaalle maistuu! Suihkuttelin vähän rommivettä fermentointivaiheessa tuomaan makua. Parhaiten fermentoidut lehdet ovat ihan kunnon kuubalaisen värisiä ja tuoksu todella hienostuneen makea ja sikarimainen. Kannattaa kokeilla! Noi kasvaa vähintään yhtä helposti kuin chilit.

Paras pörriäis ansa
hiukan olutta lasiin ja kelmu kireenä päälle ja kelmuun parit reijjät hammastikulla..... ;D

Mulla on kesällä aina sellainen shottilasi keittiössä, missä on fifty-sixty vettä ja omenaviinietikkaa + teelusikan kärki sokeria + tippa fairya!

Tähän seokseen harsosääsket eivät koskeneetkaan, kunnes raiditin kaikkien puskien pintamullat.
Tämän jälkeen harsosääsket tekivät joukkitsemurhan sinne shottilasiin... :D

Mullan kastelu mäntysuopavedellä on rajoittanut pörriäisten esiintymistä!

Tosta kolme kovaa temppua, mitä yhdistelemällä hoidat homman himaan... ;)

Toimisikohan tilkka olutta tölkin pohjalla pyydyksenä..? Puoliso ainakin sanoi, että harsosääsket ovat aina tunkemassa avattuun oluttölkkiin.

-Morphia

E: ilmeisesti toimii, kun joku muukin on maininnut oluen.

Jos ne menee, niin toimii!

Laita sinne kuitenkin tippa esim Fairya, niin se muuttaa sen nesteen pintajännitystä ja harsosääski ottaa ja hukkuu sinne bisseen! :)

Lainaus käyttäjältä: Lihamestari - lokakuu 25, 2011, 20:14:25 ip
Jos ne menee, niin toimii!

Laita sinne kuitenkin tippa esim Fairya, niin se muuttaa sen nesteen pintajännitystä ja harsosääski ottaa ja hukkuu sinne bisseen! :)

Aivan, muutenhan ne vain lentelevät ympäriinsä aivan tuiterissa.

Tein pienen kokeilun, mitä harsosääskiansoihin tulee. Toiseen astiaan laitoin sokeria ja toiseen hunajaa houkuttimeksi. Viikon annoin olla kasvien vieressä ja kappas vain, hunajalla makeutetussa ansassa oli kymmenkertainen määrä harsosääskiä. Toki koe pitäisi toistaa monta kertaa, että tulos voitaisiin julistaa mitenkään päteväksi. Täytyypä tehdä vertailuja myös olutansan kanssa.

Mulla noi harsosääsket ei suoraan eksyny sinne astiaan, vaan se keräs lähinnä banaanikärpäsiä...

Sitten, kun annoin multaan tujauksen Raidia, niin johan rupes omenaviinietikka-sokeriansa kelpaamaan! :)

(http://kuvapilvi.fi/k/YitW.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/)
Kolmen tunnin päivän saalis. Per...le,     ne paritteleekin tuossa tarra-ansassa.

Kolmen tunnin?!

Huhhuh  :o

tuosta fermetoinnista löytyi kätevä ohje, jota voisi soveltaa tuohon tupakkaan:

http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/keruu/etusivu.html

sivun puolivälin jälkeen -> hiostaminen eli fermetointi  :)

Eikö kukaan oo keksinyt vielä täystuhoa harsoperkeleille, rupee oleen keuhkot täynnä Raidia, köh köh.

Lainaus käyttäjältä: Whili - joulukuu 09, 2011, 18:34:13 ip
Eikö kukaan oo keksinyt vielä täystuhoa harsoperkeleille, rupee oleen keuhkot täynnä Raidia, köh köh.

Täystuho toukille on mullan läpimärkä kastelu mäntysuopavedellä kaksi kertaa viikon välein. Kertakin riittää todennäköisesti. Samat kaksi kertaa Raidia tai vastaavaa niin aikuisetkin saa kyytiä. Vähähajuinen, mutta tehoava myrkky on Puutarha-aerosoli.

Miks Raidii ja kaikkee inhaa??
Siinävaiheessa kun meillä näkyy muutamakin herhiläinen puskien ympärillä, täytän pienen lasin tavis fairyllä ja vedellä. Sekaan laitan vielä puol tl sokerii ni johan alkaa kelpaamaan :P Kuppi täynnä pörriäisiä muutaman päivän päästä. Problem is solved!
Vaivan toistuessa toistan ylläolevan ja kaikki hymyilee!!

Vai onko mulla vaan jotain astetta iisimpiä harsosääskiä??

Lainaus käyttäjältä: Täti-E - joulukuu 09, 2011, 18:55:25 ip
Miks Raidii ja kaikkee inhaa??
Siinävaiheessa kun meillä näkyy muutamakin herhiläinen puskien ympärillä, täytän pienen lasin tavis fairyllä ja vedellä. Sekaan laitan vielä puol tl sokerii ni johan alkaa kelpaamaan :P Kuppi täynnä pörriäisiä muutaman päivän päästä. Problem is solved!
Vaivan toistuessa toistan ylläolevan ja kaikki hymyilee!!

Vai onko mulla vaan jotain astetta iisimpiä harsosääskiä??

No hei. Meinas tossa mennä hermot tohon pörinään (katsoppa pari viestiä ylöspäin, kolmen päivän saldoa kiipeilytelineen pätkässä).
Rupes kaveris tekeen pesää mun nenään, korviin ja partaan. Kyllä niitä vielä jokunen täällä pörrää, ilmeisesti kaasunaamari päässä kun ei Raid tehoa.
On uimakippoja ja kärpäspaperia, mutta ...  On ne ronkeleita, mikään ei kelpaa  :scyth:

Mulla marinoituu 2/3 tosta sun saalista kupin pohjalla naminami hötössä ::) Ne maatuu/hajoaa ilmeisesti aivan yhtä nopeasti ku lisääntyvätkin.
Nimim. Harsosääski nenässä tuntuu samalta ku kakka kalsareissa.

Lainaus käyttäjältä: Täti-E - joulukuu 09, 2011, 20:17:44 ip
Nimim. Harsosääski nenässä tuntuu samalta ku kakka kalsareissa.

Rohkenen olla eri mieltä  ::)

 ;D

Sen jälkeen kun kaksi nepenthes lihansyöjä kasvia muutti meille asustelemaan kasvien luokse niin harsosääsket katosivat ja lihikset alkoivat kasvun puolesta voimaan pulskasti (koko ajan tulee uutta lehteä,mutta johtuen huonosta valo tilanteesta kannuja ei tule yhtä paljoa)Siitä mukavia nuo nepenthesit että koska ovat lämpimän alueen kasveja ei niillä ole pakollista kylmää lepokautta:)

Lainaus käyttäjältä: papereeka88 - tammikuu 09, 2012, 12:31:53 ip
Sen jälkeen kun kaksi nepenthes lihansyöjä kasvia muutti meille asustelemaan kasvien luokse niin harsosääsket katosivat ja lihikset alkoivat kasvun puolesta voimaan pulskasti (koko ajan tulee uutta lehteä,mutta johtuen huonosta valo tilanteesta kannuja ei tule yhtä paljoa)Siitä mukavia nuo nepenthesit että koska ovat lämpimän alueen kasveja ei niillä ole pakollista kylmää lepokautta:)

Mistäs olet tuollasia kasveja saanut?

Porin Kodin terrassa niitä myytii kannu kasveina ja osaava silmä osasi heti poimia matkaan taisipaolla kahta eri nepenthes lajiketta vieläpä :)

Ei ole ollut mitään vakavampia ötököitä vuosiin, mutta harsosääskiä on täälläkin siinä määrin, että tuppaa jurppimaan. Kaikki kaksi altakasteluruukkua olen tukevasti peittänyt kevytsoralla ja pinta on varmasti kuivaa, mutta silti noita vaan sikiää jostain. Nyt on toistakymmentä uutta taimea sirkkalehdillä ja toivoisin, ettei kukaan tule niiden pienokaisten juuria nakertelemaan.

Miten on, elääkö harsosääski kivivillassa? Entä märässä turpeessa? Mitä se syö? Jos pyrin minimoimaan harsosääskiltä ravinnon ja lisääntymispaikat, niin voisi toivoa että kevään tullessa niistä pääsisi.

Lainaus käyttäjältä: tretjakov - helmikuu 19, 2013, 23:46:31 ip
Miten on, elääkö harsosääski kivivillassa? Entä märässä turpeessa? Mitä se syö? Jos pyrin minimoimaan harsosääskiltä ravinnon ja lisääntymispaikat, niin voisi toivoa että kevään tullessa niistä pääsisi.

Ei pitäisi elää kivivillassa, mutta kyllä niitä piruja sieltäkin on esiin puskenut. Märässä turpeessa elävät oikein mielellään. Syövät kaikkea mätänevää orgaanista materiaalia, myös hentoja hiusjuuria ja kasvin kallussolukkoa. Minimoit harsosääskiltä ravinnon ja lisääntymispaikat, niin samalla eliminoit myös kaikki kasvit, viemäreiden hajulukot ja biojätteet. :D

Fairy-sokeri-kippoa keltaiseksi tuunattuna, keltaista kärpäspaperia ja altakastelua siten, että chilit vähän nuupahtavat kasteluiden välillä ja silti noita sääskiä vielä pörrää aina joskus. Aika hyvin tuo kombo mulla kuitenkin toimii ja ilman myrkkyjä, kun pahin invaasio on sentään taittunut. Täytynee ehkä vielä täydentää jollain lihansyöjäkasvilla, jos noita taas alkaa vesiviljelyn myötä pörräämään lisää. Mulla myös kokemuksia, että kivivillassakin viihtyvät...

Lainaus käyttäjältä: tretjakov - helmikuu 19, 2013, 23:46:31 ip...harsosääskiä on täälläkin siinä määrin, että tuppaa jurppimaan. Kaikki kaksi altakasteluruukkua olen tukevasti peittänyt kevytsoralla ja pinta on varmasti kuivaa, mutta silti noita vaan sikiää jostain.

Semmoinen epäilys on herännyt, että kevytsoran alla löytyy märkää multaa helpommin kuin ilman kevytsoraa ja pikku kärpäset osaavat puikkelehtia soran välistä. Säiliöruukkujen täyttöputki on myös usein sääskien pesäpaikka, jos siellä on levää tai kasvinjätteitä niille ruoaksi.


Vihdoin löysin meiltäkin harsosääskiä ja heti piti siitä blogijuttu vääntää ;) :
http://chilivaari.blogspot.fi/2013/02/harsosaaskia.html

Itse ajattelin kokeilla suojella taimia Raidin Electric killerillä. Saas nähdä, onko mitään hyötyä.
Periaatteessahan tuossa käytettävän d-Alletriinin pitäisi riittää tuolla annostuksella häätämään sääsket (todennäköisesti myös harsosääsket, kyllähän tuo d-Alletriini vaikuttaa muihinkin pörriäisiin) 20m2 säteeltä kauemmas. Ongelmana tietysti on, ettei niille ole oikein paikkaa, mihin ne kaikkoaisivat, koska ikkunoita ei talvella voi oikein pitää auki. Virittelin keittiöön siis sellaisen vesiansan niille. Sinne olikin yön aikana joutunut selkeästi suurempi määrä harsosääskiä, kuin aiempiin vesiansakokeiluihin, vaikka harsosääskiä on nyt selkeästi vähemmän kuin ennen.

Säiliöruukkujen kanssa olen huomannut myös sen, että sieltä vesitilastahan niitä lentelee ja ihan oikeasti runsain määrin välillä. Ilmeisesti syövät sieltä kuolleita juuria ja muuta mönjää, mitä sinne nyt kertyykään. Periaatteessa myös pääsevät vesitilasta kätevästi kosteaan multaan niistä raoista.

Onko kukaan kokeillut niitä ötökkälamppuja? Jos tietokoneen näyttökin kiinostaa niin luulishan, periaatteessa, ehkä, toisaalta...  ::)

Youtuben puolelta löytyy myös paljon inspiroivia kärpäsentappovideoita.
https://www.youtube.com/results?search_query=tortures+for+flies&oq=tortures+&gs_l=youtube-reduced.3.0.0l4.2353036.2356549.0.2358162.13.9.2.2.2.0.197.709.8j1.9.0...0.0...1ac.1.3iuKoDonYh8 (https://www.youtube.com/results?search_query=tortures+for+flies&oq=tortures+&gs_l=youtube-reduced.3.0.0l4.2353036.2356549.0.2358162.13.9.2.2.2.0.197.709.8j1.9.0...0.0...1ac.1.3iuKoDonYh8)

Ei näitä tappamalla lopeteta vaan kasvukierto ehkäisemällä. Kuivat pintamullat kaikissa kodin kukkaruukuissa kuukauden verran, eikä enää ole sääskiä.

Lainaus käyttäjältä: Chilivaari - helmikuu 28, 2013, 15:38:37 ip
Ei näitä tappamalla lopeteta vaan kasvukierto ehkäisemällä. Kuivat pintamullat kaikissa kodin kukkaruukuissa kuukauden verran, eikä enää ole sääskiä.

Juuri näin. Pieniä taimia on myös helppo pitää kuvun alla, jonne elukat ei pääse. Omassa taloudessa ovat pörriäiset kummasti vähentyneet tuon käytännön myötä.

Niin, mulla taas on sitten noita säiliöruukkuja, joten pintamullan kuivana pitäminen ei auta. Mullan pinnalta en ole noita piruja bongaillut enää aikoihin, mutta säiliöruukuista kun nostaa juuritilan pois, niin hirveä määrä harsosääskiä pölähtää ilmoille.

Saisikohan säiliöruukun täyttöputkeen viriteltyä jonkinlaisen tulpan? Tai tietysti saa, mutta mahtaako siitä olla haittaa, esim. säiliön ilmasto käy ummehtumaan?

Tulpan voi kai tehdä myös harsosta tai suodatinpaperista vaikka kumilenkillä siihen putken ympärille.

Mitenkäs Mimosa-ruukkujen kasteluaukot sais tulpattua?

(https://dl.dropbox.com/u/53859504/riotinjuuret.jpg)

Epämääräisen muotoiseen aukkoon koittaisin tunkea vaahtomuovia. Ei kyllä hengitä.

Pingispallot ovat käteviä Pauliinaruukuissa.
Ja kannattaa huolehtia, ettei ruukun ja mullan väliin jää rakoja.

Lainaus käyttäjältä: Whili - helmikuu 28, 2013, 19:40:57 ip
Ja kannattaa huolehtia, ettei ruukun ja mullan väliin jää rakoja.

Sora onneksi auttaa tuossakin. Muuten olisikin vaikea rasti yhdistää chilille mieluinen vesitalous ja multa tiivisti ruukun reunoilla.

EDIT: Tulipa tarkistettua, kyllähän tuon yhden säiliöruukun reunoilta rakoa näkyy, perusämpäreissä ei. Säiliöruukun päältä on kuitenkin joskus käyty sorapulassa vähän verottamassa. Taitaa muutenkin päästä pinnalta kuivemmaksi. Ja taitaa olla ties kuinka monta vuotta vanhat turpeetkin.

Hmm. Jos harsosääsket eivät juuri viihdy yli 2cm syvyydessä, toimisikohan sellainen, että ruukkuun laittaisi turvemullan päälle esimerkiksi 1-2cm kerroksen perliittiä (joka siis ei sido vettä kovin hyvin) ja peittelisi sen vielä ohuelti ruukkusoralla. Perliitti kuitenkin kevyenä ja suhteellisen pienirakeisena materiaalina saattaisi tukkia mahdolliset raot ruukun ja mullan väliltäkin.

Taitaa mikä vaan irtonaisena pysyvä ja turpoamaton/kutistumaton tavara hoitaa homman. Ihan pieni raekoko ei välttämättä ole optimaalinen, saattaa tipahtaa sinne rakoihin. Perus 4-10mm sora on pysynyt hyvin pinnalla.

Tuommoinen linkki harsosääsken torjunnasta tuli vastaan:

http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/kauppapuutarhaliitto/kplry.nsf/532d131a1644d842c2256c08003342c4/d4e291f3a13ff8c7c22575e10028fe99/$FILE/SaasketKarpaset.pdf

Ja jostakin muistan kuulleeni että poltetut tulitikunpäät multaan tökättynä
tepsisi sisältämänsä rikin johdosta toukkiin...

Ja tuota rikkiähän saanee puhtaana apteekista, käytetään muistaakseni kasvihuoneillakin
poltettuna härmän torjuntaan sekä maakellarien homeenpoistoon.

Tiedä sitten miten myrkyllistä on mullassa käytettynä...?

Lainaus käyttäjältä: Chilivili - maaliskuu 01, 2013, 16:20:14 ip
Tuommoinen linkki harsosääsken torjunnasta tuli vastaan:
http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/kauppapuutarhaliitto/kplry.nsf/532d131a1644d842c2256c08003342c4/d4e291f3a13ff8c7c22575e10028fe99/$FILE/SaasketKarpaset.pdf (http://www.kauppapuutarhaliitto.fi/kauppapuutarhaliitto/kplry.nsf/532d131a1644d842c2256c08003342c4/d4e291f3a13ff8c7c22575e10028fe99/$FILE/SaasketKarpaset.pdf)

Mainiota! Tuo linkki oli täyttä asiaa. Kiitos.

Mutta ÄLKÄÄ vain missään nimessä turvautuko niihin koviin myrkkyihin, mitä tuolla mainitaan. Juttu  onkin monen vuoden takaa.
Nyt EU on kieltämässä neonicotinoidien käytön kokonaan. Suomen maatalousministeri taitaa olla myrkkyfirmojen palveluksessa, kun hän aikoo vastustaa kieltoa. Ei kuulemma ole riittävästi tutkittu meidän mehiläistemme kestävyyttä niille. Jospa meillä olisi vahvempia mehiläisiä kuin Ranskassa? Mehiläistuhoja pahempi uhka noista on valtamerille.

Kyllä pyretriini on kovin myrkky, mitä minä noille meinaan antaa. Edes provadoa ei tee mieli käyttää. Enemmän tuo biologinen torjunta alkoi tuossa kiehtoa.

Lisäksi harsosääsket on nyt vaan lähinnä ärsyttäviä. Pienet taimet voi suojata muutenkin, kuin käyttämällä sinkoa puukkotappelussa.


Just muuten pisti silmään uutisista, että suomi sittenkin hyväksyy niiden torjunta-aineiden kiellon. Mikä on erittäin hyvä asia.

Onneksi pahin ongelma tälle kaudelle on ollut vain nämä harsosääsket. Muttta on ne kyllä ärsyttäviä. Muuttivat ainakin suurimmaksi osaksi pois mullista, mutta nyt ne on jotekin pesiytyneet ebbiin. Johtunee siitä, että ole kuivan ilman vuoksi suihkutellut kasvien lehtiä. Ja jotenkin niitä löytyy nyt mocca masterin vesisäiliöstäkin.

Tarra-ansoilla on pysyneet jokseenkin kurissa ja pintamultaa olen nyt alkanyt pitää kuivana. Kai tuo suihkuttelu pitäisi kokonaan lopettaa.  ???

Harsosääskille tosiaan kelpaa mikä tahansa orgaaninen materiaali evääksi, eli esimerkiksi viemäreiden hajulukot yms ovat aivan oivia paikkoja evästää. Paitsi jos sillon tällön kaataa vähän kiehuvaa sekaan.

Mullakin joskus löytynyt caccamasterista niitä piruja, lopettivat sinne pesimisen, kun pesin sen vihdoin ja viimein kunnolla ja lopetin kahvipannulla veden kaatelun. Se kahvin rasva kelpaa myös evääksi niille.

Paras keino noita piruja vastaan olis varmaan täydellinen hygienia, pitää pestä kaikki astiat heti, kaikki ruuantähteet viedä roskiin heti (biojäteastia kiinnostaa noita todella paljon) ja kasveista pudonneet lehdet ja kukat imuroida hetimmiten pois. Pintamulta kuivaksi ja altakastelu. Ja yrittää jotenkin estää niiden pääsy kosteisiin multiin altakasteluruukkujen reikien kautta.

Minä olen päätynyt nyt siihen, että yritän pitää niiden populaation kurissa edes siihen asti, kun saan nuo kasvit ulos. Sittenpä olkoon ulkosalla miten haluavat. Helpompi sisällä hoitaa tuota populaatiota pienemmäksi, kun ei ole satoja litroja turvemultaa nurkissa. :D

Taas rupeaa olemaan noita lentäviä pikkuperkeleitä muutama liikaa.
Ja eikun uima-altaita kavereille  ;)  Hunajalla/sokerilla ja pienellä mehutilkalla maustettua vettä johonka tippa tai pari fairya  ;D
Ja eikun sukelteleen, pikkup...leet   (http://www.cosgan.de/images/midi/frech/g045.gif)

Tuossa Kauppapuutarhojen sääskioppaassa [linkki ylempänä] oli kiinnostava vinkki: Perunaviipaleilla puoliksi upotettuna multaan voi houkutella toukat tarkkailua varten. Siinä mutuiltiin että peruna saattaisi houkutella toukat pois kasvista joten toimisi torjuntakeinonakin. Todettiin vaan ettei joka ruukkuun mitenkään voi ruveta perunoita kylvämään ... Kotioloissa muutamaan [-kymmeneen] ruukkuun kyllä jaksaa viipaleet veistellä! Tämä kokeiluun!!

Mulla oli pitkin talvea Mehukatti-ansoja pitkin kämpää ja sääskiä tuli aika paljon. Ennen idätyksiä sitten hommasin Cooper puutarha-aerosolia jolla melkein tapoin kasvini, kun en osannut varoa: Sitkeistäkin kasveista kuten Lemondrop paleltuivat latvalehdet ja muutamalta taimelta pysähtyi kasvu kuukaudeksi! Tein sen sumutuksen koko kämpään kaksi kertaa illalla viikon välein. Sääsket katosivat melkein kokonaan. Nyt näkyy taas yksittäisiä, ja pikkutaimia toistasataa ympäriinsä!

Ei oikein voi nyt muuta kun pitää liima- ja mehuansoja siellätäällä ja rukoilla itse perkelettä ...

PS. Pistokaskasvatus mainittiin erityisen alttiiksi harsosääskille. Itsellä on muutamia pistokkaita jo hyvällä mallilla omatekoisessa "cuttingboardissa" eli seinäliima-ämpärissä jonka kanteen porasin paikat 14'lle verkkoruukulle ja säiliössä vesipumppu liplattamassa. Olettaisin etteivät harsosääsken toukat viihdy kovin hyvin siellä liikkuvassa vedessä  ;D. Täytyy lisätä noita tamihydroja sitten vaan, jos sääsket vittuilee...

Itse olen saanut useammankin harsosääski -invaasion talttumaan pienellä kupilla valkoviinietikkaa johon loraus fairia tai vast...

Kuppi täynnä raatoja 2 vrk:n päästä, joutuu puhdistelemaan astiaa, mut ainakin pirulaiset 1-2 vko:n kuurin jälkeen kadonneet...

Mehukatti-Cola mix viinietikkatilkan ja Fairytipan kanssa maistui munkin sääskille: tuli niihin muutama isompikin kärpäle, jollaisia en tiennyt täällä asuvankaan!
Niitä vaan tulee aina uusia jos ei pääse torjumaan lähteelle. Mehikatti Cola oli niin pahaa ettei sitä ainakaan raitis ihminen voi juoda: sopii hyvin torjunta-aineeksi.

Tein muuten uuden Cooper-hyökkäyksen taimikaappiin [=vanha pesukonelaatikko valkoiseksi maalattuna + 75W ESL 6500K]
Tällä kertaa sumuttelin taimia kauempaa ja enemmän kaapin seinien yläosiin - ja sitten ovi kiinni yöksi. Nyt ei kasvit kuolleet, eikä näy hyttysiä  8)

Lainaus käyttäjältä: sorrii - huhtikuu 19, 2013, 13:27:04 ip
Tein muuten uuden Cooper-hyökkäyksen taimikaappiin [=vanha pesukonelaatikko valkoiseksi maalattuna + 75W ESL 6500K]

;D ;D Hassu ukko.

Millä perkeleellä nuo paskiaiset sais pysyvästi pois mun kodista!? Montaa erilaista lientä on kupissa kokeiltu, mutta ei ole varmaan yli kymmentä raatoa kerännyt. Lisäksi on ikkuna-ansoja pari ja pari liima-ansaa kasvien seassa. Niihin on moni langennut, mutta lentelijöitä silti riittää..  Haittaa ei tunnu olevan muutakuin itselle.. Pitääkö tilata jokaiseen ruukkuun annos petopunkkeja? Onko niistä haittaa olohuoneessa vai onko tarkoitettu vain kasvihuonekäyttöön?

Minä sain hävitettyä ne lähes pysyvästi (eli silloin tällöin vain muutama yksilö lentelee) ihan peruskonsteilla. Eli mehuansat, muutamat maalarinteipit kaksinkerroin (eli tulee liimapinta myös ulospäin) ja pitämällä pintamullan kuivana. Enää en edes tarvitse mehuansoja, ja silloin kuin niitä tarvitsin, niin kyllä niihin kymmeniä harsosääskiä jäi. Mehuansatkin pidin chilien juurilla, mullan päällä, eli mahdollisimman lähellä missä ne liikkuvatkin.

Lainaus käyttäjältä: Sihijuoma666 - elokuu 04, 2013, 17:50:05 ip
Millä perkeleellä nuo paskiaiset sais pysyvästi pois mun kodista!? Montaa erilaista lientä on kupissa kokeiltu, mutta ei ole varmaan yli kymmentä raatoa kerännyt. Lisäksi on ikkuna-ansoja pari ja pari liima-ansaa kasvien seassa. Niihin on moni langennut, mutta lentelijöitä silti riittää..  Haittaa ei tunnu olevan muutakuin itselle.. Pitääkö tilata jokaiseen ruukkuun annos petopunkkeja? Onko niistä haittaa olohuoneessa vai onko tarkoitettu vain kasvihuonekäyttöön?

Sama ongelma. Liima-ansat tappaa ihan hyvin niitä, mutta uusia on koko ajan. Mulla näkyy jokaisessa multapurkissa pinnalla toukkia. Pitäisi lopettaa päältä kasteleminen kokonaan, mutta se tahtoo olla ainoa helppo tapa täällä.

Ensi kaudeksi ratkaisu on vesiviljeleminen. En aio kasvattaa muuta kuin bonchit mullassa, muut pääsevät bubblereihin. Pitäisi pysyä nuo perkeleet kurissa, eikä katoa taimilta juuretkaan kuukauden idätyksen jälkeen  >:( >:(

Kasteletteko chilit altapäin?  Jos kerran mullan pinnalla näkyy toukkia, niin antakaa kuivua reippaasti pintamulla (eli kastelkaa altapäin) niin eivätpä ne kovin kauaa pääse pinnalle munimaan.

Kaikki kasvit on Pauliina säiliöruukuissa. Pinnalta en kastele. Ja annan kuivahtaa niin että multapaakku tuntuu kevyessä ruukussa väljältä.

Lainaus käyttäjältä: Feint - elokuu 04, 2013, 18:07:04 ip
Ensi kaudeksi ratkaisu on vesiviljeleminen. En aio kasvattaa muuta kuin bonchit mullassa, muut pääsevät bubblereihin. Pitäisi pysyä nuo perkeleet kurissa, eikä katoa taimilta juuretkaan kuukauden idätyksen jälkeen  >:( >:(

Miksi bonchit mullassa?

Lainaus käyttäjältä: jaolsten - elokuu 04, 2013, 23:37:42 ip

Lainaus käyttäjältä: Feint - elokuu 04, 2013, 18:07:04 ip
Ensi kaudeksi ratkaisu on vesiviljeleminen. En aio kasvattaa muuta kuin bonchit mullassa, muut pääsevät bubblereihin. Pitäisi pysyä nuo perkeleet kurissa, eikä katoa taimilta juuretkaan kuukauden idätyksen jälkeen  >:( >:(

Miksi bonchit mullassa?

Öö...en ole keksinyt parempaa kasvualustaa :D ehdotuksia?

Lainaus käyttäjältä: Sihijuoma666 - elokuu 04, 2013, 18:24:22 ip
Kaikki kasvit on Pauliina säiliöruukuissa. Pinnalta en kastele. Ja annan kuivahtaa niin että multapaakku tuntuu kevyessä ruukussa väljältä.

Onhan sulla se reikä josta vettä kaadetaan tukittuna? itse tein siihen foliosta hatun. Sitä kautta harsosääsket pääsevät munimaan kosteaan paikkaan.

Raidaus taitaa olla ainoa tehokas keino ja sekin pitää toistaa muutamaan kertaan parin päivän välein.

Lainaus käyttäjältä: Whili - elokuu 05, 2013, 09:07:21 ap
Raidaus taitaa olla ainoa tehokas keino ja sekin pitää toistaa muutamaan kertaan parin päivän välein.

Et kai oo töissä Ruotsin marketeissa? ;)

Onneksi nuo öttiäiset eivät ole vaarallisia kuin pienille taimille. Talvetettavien kasvien kanssa joutunee käymään läpi käsittelyt, muista ei jaksa välittää. Pääasia ettei noita ole kauden ensimmäisen kuukauden aikana, sen jälkeen ne lähin ärsyttävät pörräämisellään. Otan kuitenkin ennemmin tuhat tälläistä kuin yhtäkään kirvaa tai muuta tuholaista :D

Lainaus käyttäjältä: Feint - elokuu 05, 2013, 09:22:01 ap
Et kai oo töissä Ruotsin marketeissa? ;)

Onneksi nuo öttiäiset eivät ole vaarallisia kuin pienille taimille. Talvetettavien kasvien kanssa joutunee käymään läpi käsittelyt, muista ei jaksa välittää. Pääasia ettei noita ole kauden ensimmäisen kuukauden aikana, sen jälkeen ne lähin ärsyttävät pörräämisellään. Otan kuitenkin ennemmin tuhat tälläistä kuin yhtäkään kirvaa tai muuta tuholaista :D

..töissä Ruotsin marketeissa ??   :o ??? >:(
Kaikki ruotsalaisuuteen viittaava saa aikaan allergisen reaktion. Elikkäs EN !!

Juu, melko vaarattomia ovat nuo, mutta ikäviä pikkupörrääjiä.
Mutta kuten jo kirjoitin; Raid tms. myrkky on nopein ja helpoin tapa päästä sisätiloissa pörräävistä ötököistä eroon.

Lainaus käyttäjältä: Whili - elokuu 05, 2013, 11:24:02 ap

Lainaus käyttäjältä: Feint - elokuu 05, 2013, 09:22:01 ap
Et kai oo töissä Ruotsin marketeissa? ;)

Onneksi nuo öttiäiset eivät ole vaarallisia kuin pienille taimille. Talvetettavien kasvien kanssa joutunee käymään läpi käsittelyt, muista ei jaksa välittää. Pääasia ettei noita ole kauden ensimmäisen kuukauden aikana, sen jälkeen ne lähin ärsyttävät pörräämisellään. Otan kuitenkin ennemmin tuhat tälläistä kuin yhtäkään kirvaa tai muuta tuholaista :D

..töissä Ruotsin marketeissa ??   :o ??? >:(
Kaikki ruotsalaisuuteen viittaava saa aikaan allergisen reaktion. Elikkäs EN !!

Juu, melko vaarattomia ovat nuo, mutta ikäviä pikkupörrääjiä.
Mutta kuten jo kirjoitin; Raid tms. myrkky on nopein ja helpoin tapa päästä sisätiloissa pörräävistä ötököistä eroon.

Ruotsissa oli joku ruikkinut raidia kaupassa myytävien hedelmien päälle kärpästen takia. Ei kuulemma tee hyvää syötäville elintarvikkeille ;)

Lainaus käyttäjältä: Whili - elokuu 05, 2013, 09:07:21 ap
Raidaus taitaa olla ainoa tehokas keino ja sekin pitää toistaa muutamaan kertaan parin päivän välein.

Eikä sekään tehoa kuin lentäviin harsosääskiin, pysyvämpää ratkaisua etsiessä kannattaa sijoittaa biologiseen torjuntaan. Keltaisilla liima-ansoilla saa kyllä jonkin verran aikuisväestöäkin pois silmistä.

Harsosääski-/karvajalkapetopunkki (http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/?Page=harsosaaskipetopunkki) tai isosukkula (http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/?Page=isosukkula) tuottavat toivotumman lopputuloksen.

Mä oon päättänyt kokeilla syksyllä että hylkään kaikki "pehmeissä alustoissa" olevat kasvit. Säästän jokusen parhaimman kasvin passiivihydroihin bonchi-tyyliin - tai kehittämälläni jättiläisbonsaichili-menetelmällä  8)  8)
Alustoina perliitti tai hydrosora. Kookoskuitukin, jonka havaitsin erinomaiseksi alustaksi taimikasvatuksessa, jää talvilomalle! Kookoksessa nuo harsopaskiaiset vasta viihtyvät ...

Näppituntuma on tullut että annuumeja lukuunottamatta kaikki chilini ovat viihtyneet oikein kivasti passiivihydroina talven yli eivätkä kasva tolkuttomiin mittoihin. Aktiivisilla systeemeilläkään ei ehkä viitsi pelleillä tulevana talvena. Riittävästi tuoreita maistiaisia saa kyllä passiivihydroistakin yhdessä natikkanurkassa.

Viime keväänä ja alkukesästä sain tuta käytännössä huolimattomuuteni ötököiden kanssa, kun harsosääskien lisäksi tulivat esiin punkit ja ripsiäiset siinä vaiheessa kun oli joka paikassa 50-80cm korkeita taimia vieri vieressä! Ei sitä tuhoa ehtinyt huomaamaan ennekuin oli aika monista annuumeista [varsinkin] kaluttu runko luurangoksi, kun latvukset näyttivät joka puolella hyviltä ja olivat täynnä kukkia tai raakileen alkuja. Onneksi valtaosa kasveista selvisi hengissä ulkokasvatukseen, jossa ötökät katosivat.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 06, 2013, 11:04:48 ap
Mä oon päättänyt kokeilla syksyllä että hylkään kaikki "pehmeissä alustoissa" olevat kasvit. Säästän jokusen parhaimman kasvin passiivihydroihin bonchi-tyyliin - tai kehittämälläni jättiläisbonsaichili-menetelmällä  8)  8)
Alustoina perliitti tai hydrosora. Kookoskuitukin, jonka havaitsin erinomaiseksi alustaksi taimikasvatuksessa, jää talvilomalle! Kookoksessa nuo harsopaskiaiset vasta viihtyvät ...

Näppituntuma on tullut että annuumeja lukuunottamatta kaikki chilini ovat viihtyneet oikein kivasti passiivihydroina talven yli eivätkä kasva tolkuttomiin mittoihin. Aktiivisilla systeemeilläkään ei ehkä viitsi pelleillä tulevana talvena. Riittävästi tuoreita maistiaisia saa kyllä passiivihydroistakin yhdessä natikkanurkassa.

Viime keväänä ja alkukesästä sain tuta käytännössä huolimattomuuteni ötököiden kanssa, kun harsosääskien lisäksi tulivat esiin punkit ja ripsiäiset siinä vaiheessa kun oli joka paikassa 50-80cm korkeita taimia vieri vieressä! Ei sitä tuhoa ehtinyt huomaamaan ennekuin oli aika monista annuumeista [varsinkin] kaluttu runko luurangoksi, kun latvukset näyttivät joka puolella hyviltä ja olivat täynnä kukkia tai raakileen alkuja. Onneksi valtaosa kasveista selvisi hengissä ulkokasvatukseen, jossa ötökät katosivat.

Varsin hyvä pointti. Mulla oli kokeellisesti yksi kasvi tänä vuonna kivivillassa altakasteluruukussa. Kasvoi aivan törkeästi, eikä houkutellut ötököitä. Luultavasti ensi vuonna kaikki multa/kookosviljelyt vaihtuvat passiivihydroiksi kivivillassa.

Tästäkin juttua ennenkin ollut, mutta jos se kivivilla jää sen verran näkyviin, että harsosääski sinne pääsee, niin sinne ne munii ja toukat selviää siellä kyllä.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 06, 2013, 11:04:48 ap
Mä oon päättänyt kokeilla syksyllä että hylkään kaikki "pehmeissä alustoissa" olevat kasvit. Säästän jokusen parhaimman kasvin passiivihydroihin bonchi-tyyliin - tai kehittämälläni jättiläisbonsaichili-menetelmällä  8)  8)
Alustoina perliitti tai hydrosora.

En ole kokeillut passiivihydroja, mutta ainakin ebbeissä hydrosora on oikea hautomo harsosääskille. Kasvarissa on niitä tuhansittain.

Kasvihuoneeseen vaan reippaasti hämähämähäkkejä kiipeämään langalle

Pitäisköhän ruveta kasvattamaan vaikka koralleja ...  ??? ??? ???
Varmaan löytyy joku öttiäinen niitäkin kiusaamaan? [=loppukesän uupumusta havaittavissa]

Lainaus käyttäjältä: Feint - elokuu 06, 2013, 11:30:15 ap

Lainaus käyttäjältä: sorrii - elokuu 06, 2013, 11:04:48 ap
Mä oon päättänyt kokeilla syksyllä että hylkään kaikki "pehmeissä alustoissa" olevat kasvit. Säästän jokusen parhaimman kasvin passiivihydroihin bonchi-tyyliin - tai kehittämälläni jättiläisbonsaichili-menetelmällä  8)  8)
Alustoina perliitti tai hydrosora. Kookoskuitukin, jonka havaitsin erinomaiseksi alustaksi taimikasvatuksessa, jää talvilomalle! Kookoksessa nuo harsopaskiaiset vasta viihtyvät ...

Näppituntuma on tullut että annuumeja lukuunottamatta kaikki chilini ovat viihtyneet oikein kivasti passiivihydroina talven yli eivätkä kasva tolkuttomiin mittoihin. Aktiivisilla systeemeilläkään ei ehkä viitsi pelleillä tulevana talvena. Riittävästi tuoreita maistiaisia saa kyllä passiivihydroistakin yhdessä natikkanurkassa.

Viime keväänä ja alkukesästä sain tuta käytännössä huolimattomuuteni ötököiden kanssa, kun harsosääskien lisäksi tulivat esiin punkit ja ripsiäiset siinä vaiheessa kun oli joka paikassa 50-80cm korkeita taimia vieri vieressä! Ei sitä tuhoa ehtinyt huomaamaan ennekuin oli aika monista annuumeista [varsinkin] kaluttu runko luurangoksi, kun latvukset näyttivät joka puolella hyviltä ja olivat täynnä kukkia tai raakileen alkuja. Onneksi valtaosa kasveista selvisi hengissä ulkokasvatukseen, jossa ötökät katosivat.

Varsin hyvä pointti. Mulla oli kokeellisesti yksi kasvi tänä vuonna kivivillassa altakasteluruukussa. Kasvoi aivan törkeästi, eikä houkutellut ötököitä. Luultavasti ensi vuonna kaikki multa/kookosviljelyt vaihtuvat passiivihydroiksi kivivillassa.

Kivivillaan on turha tuudittautua, siinä harsosääsket tuntuvat sikiävän moninkertaisesti verrattuna kookokseen tai turpeeseen.

Miksi kaikki puhuu jo loppukesästä!!?? Ensimmäinen kypsä hedelmä vasta saatu puskasta ja kaikki jo pelottelee että eiköhän se kausi ollut siinä! Mur...

Loppukesällähän satoa saadaan!! Onhan tässä jo odotettu  :o
Alkukesä on aina sitä raatamista ja taistelua punkkien, kirvojen, ripsiäisten ym. kanssa ...

Keskikesä?!? Se on kai vaan Juhannusviikonloppu ..

Ainoa myrkky mitä kasveille annan on absinth jolla tosin itseänikin välillä myrkytän. Keväällä harsosääskiä oli jo riesaksi asti joten jotain pysyvämpää piti keksiä.

(http://1.bp.blogspot.com/-5b9eaJk8R-8/UUnoW0mUE7I/AAAAAAAABHY/-Qa708ICYVs/s1600/IMG_8297.JPG)
Kuvaa klikkaamalla suuremmaksi.

Laitoin sitten pahimpiin tapauksiin hienoa hiekkaa pinnalle. Muutamat sissit koitti kamikazetyyliin päästä vielä sen hiekan alle mutta ei onnistunut. Muutama viikko ja eipä näkynyt enää harsosääskiä. Osa tosin kuoli parafiinikylpyyn = pilttipurkin kansi ja parafiinia. Tuosta hiekasta toki muutakin hyötyä; kaikki kasvit altakasteluruukuissa mutta olen niin laiska etten jaksa tarkistaa tikusta paljonko vettä vielä on kun ei se tikkukaan totuutta kerro. Jos tikku kuiva, kasvualusta ei vielä ole kuivaa. Kun kasvualusta on märkää, hiekkakin on märkää. Kun kasvualusta kuivuu, hiekka kuivutessaan vaalenee eikä ole hiekanjyvät enää niin takertuvaisia toisiinsa. Siitä päivä / kaksi ja chileistä alkaa näkemään lehdistä että on kuivaa...

Olen aiemmin käyttänyt reilun sentin Vulcaponic-kerrosta mulla päällä. Hyöty on merkittävä, muttei estänyt täydellisesti harsosääskiä. Loput sinnikkäät taklasin liima-ansoilla. Lopputulos ok. Viime talvena sain tarpeekseni multasekoituksista mutta ens kaudella ajattelin taas kokeilla. Ehkäpä näin: mullan päälle hiekkaa neem-öljyllä kyllästettynä ja päälle (lähinnä koristeeksi) Vulcaponic-kerros. Kastelu altakasteluna. Ideana on, et mitä kuivempaa pinnassa on, sitä huonommat olosuhteet öttiäisille on.

Ei auta mikkään. Mutta itselle tuottaa hetken helpotusta, kun sähkökärpäslätkällä hutkii parven sekaan. Alkaa armoton pauke ja pikkukärpäsiä on kohta mattona alustalla  ;D

Eiköös Super RAID tehoa harsosääskiinkin?

Mä oon mökillä ruiskinut ikkunapielet tuolla, niin ovat aina reilun viikon kaikki öttiäiset pois - amppareita myöten!
Jos asunnon sumuttelee ja kasvien alustat vähän perustellisemmin, niin eiköhän vie aikansa ennekuin uusia tulee. Niitähän sitten kyllä tulee jos vähänkään kaupasta kanniskelee hedelmiä, vihanneksia ja erityisesti ruukkuyrttejä/salaattia...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - syyskuu 02, 2013, 16:06:16 ip
Eiköös Super RAID tehoa harsosääskiinkin?

Mä oon mökillä ruiskinut ikkunapielet tuolla, niin ovat aina reilun viikon kaikki öttiäiset pois - amppareita myöten!
Jos asunnon sumuttelee ja kasvien alustat vähän perustellisemmin, niin eiköhän vie aikansa ennekuin uusia tulee. Niitähän sitten kyllä tulee jos vähänkään kaupasta kanniskelee hedelmiä, vihanneksia ja erityisesti ruukkuyrttejä/salaattia...

Ei harsosääskiä myrkyttämällä saa kuriin. Ainakaan mitenkään hentoisin myrkyin, populaatiota voi ehkä hallita, mutta heti kun unohtaa asian hetkeksi, pörrää naaman edessä harsosääski.

Minua ei ole kyllä aikoihin harsosääsket vaivanneet, aluksi niitä oli kyllä paljon. Mehuansa, tarra-ansa, altakastelu (pinta kunnolla kuivana) ja tappominen nähdessä. Nämä toimineet todella hyvin, eikä piiruakaan myrkkyä tarvinnut

Lainaus käyttäjältä: unenkuva - syyskuu 02, 2013, 21:38:24 ip
Minua ei ole kyllä aikoihin harsosääsket vaivanneet, aluksi niitä oli kyllä paljon. Mehuansa, tarra-ansa, altakastelu (pinta kunnolla kuivana) ja tappominen nähdessä. Nämä toimineet todella hyvin, eikä piiruakaan myrkkyä tarvinnut

Sepä. Mutta siinä vaiheessa, kun olohuoneessa on useampi sata litraa multaa erilaisissa ruukuissa ja ämpäreissä... :D

Heh. Minulla mennään vielä kymmenissä litroissa :)

Harsoperkeleet on hävitetty suurimmilta osin keltaisilla tarra-ansoilla(toimii todella hyvin keräämään mature perkeleet pois), mäntysuopa liuosta multaan laittamalla, sitä kasviin lievästi suihkuttelemalla. Pintamulta kuivana ja vain altakastelu. Pintamullan peittää ruukkusoralla/ perliitillä.
Kyllä ne Harsoperkeleet on sitkeitä, pääsääntöisesti tein tämän ylläolevan aktin kaikille huonekasveille.

Yksi kikka oli katsoa harsoperkeleiden toukkia: leikkaat perunasta siivun ja tunget sen pystyasennossa multaan, parin pv:n päästä oli useita toukkia rohmuamassa perunaa, he saivat kiltin kyydin pihakompostiin bunkkaamaan ja levittämään innovaasiotaan. Tuo ei tosin edistä niitä poistamaan.

-Kettu

LainausYksi kikka oli katsoa harsoperkeleiden toukkia: leikkaat perunasta siivun ja tunget sen pystyasennossa multaan, parin pv:n päästä oli useita toukkia rohmuamassa perunaa, he saivat kiltin kyydin pihakompostiin bunkkaamaan ja levittämään innovaasiotaan. Tuo ei tosin edistä niitä poistamaan.

Luin tuosta perunakikasta jutun viime talvena, jossa mainittiin että sitä ehkä voisi käyttää pienimuotoisesti torjuntakeinonakin: Perunaviipale houkuttelee mahdollisesti kaikki toukat mullasta ...
Ainakin luulisi niiden vähentyvän siinä kuin ne aikuiset liima-ansalla!

Jos haluat eroon harsosääskistä tee näin:
1. Käytä vain altakasteluruukkuja.
2. Kaavi jokaisen ruukun pinnalta n. 2cm kerros multaa pois.
3. Laita multa uuniin 100 asteeseen kunnes multa on rutikuivaa.
4. Suihki kaikkien ruukkujen pintamulta 5% mäntytolulla (muutkin aineet varmaankin käy, mutta itse käytin tota)
5. Ripottele rutikuiva multa takaisin ruukun pinnalle.
6. Kastele alakautta toluliuoksella.
7. Jatka kasvattelua kastellen vain alakautta. Pintamulta pysyy aina kuivana eikä ötyjä pitäs näkyä.

Jos näkyy, vie roskat, kaada viemärit ja altaiden ylivuotoreiät (jne kaikki missä kosteeta orgaanista settiä voi olla) läpi kiehuvalla vedellä. (Teevedenkeitin on hyvä tähän.)

Jos kaiken tämän jälkeen näkyy harsosääskiä niin heitä kasvit menemään ja muuta muualle tai totu niihin.

Miten, ihan kuin olisin aistivani jonkinsortin hyönteisvihaa tuosta Enzeitin viestistä?  ;D

En itse menetellyt harsosääskien kanssa ihan yllämainittujen ohjeiden mukaan:)

Laitoin kippoon fairyvettä, kipon pohjalle on jo kertynyt noin 30 sääskiä, loput olen litistänyt sormella. Aika lailla nuo lentää ihan pienessä tilassa, en ole muualla nähnyt vaikka olohuoneessa kasvit on.. Tilanne sääskien suhteen tällä hetkellä lähes 0 :)

Toivoin mukaan ei taas viikon päästä määrä lisäänny. Olen koittanu kastella alakautta mahd. paljon

Lainaus käyttäjältä: Miquel - tammikuu 27, 2014, 04:47:41 ap
Miten, ihan kuin olisin aistivani jonkinsortin hyönteisvihaa tuosta Enzeitin viestistä?  ;D

Sota niitä vastaan kesti parvekekauden lopusta(syyskuun puoliväli) tohon uudenvuoden tienoolle, nyt ei oo kolmeen viikkoon näkyny ainuttakaan. Uskon siis vihdoin voittaneeni nämä ötyt noiden 7 vaiheen ja kiehuvan veden avulla.(koputtaa puuta)

Itse voitin taistelun pelkällä mehuansalla ja altakastelulla. Hieman käytin myös itsetehtyä tarra-ansaa (pitkä pätkä maalarinteippiä kaksinkerroin, että liimapuoli tulee myös ulospäin, yllättävän hyvin toimi) En siis multia uunissa kuumentanut, enkä käyttänyt kiehuvaa vettä. Nähdessä liiskasin elossa olevat.

Mulla siihen meni noin kaksi vuotta, asiaa vaikeutti ne muutama sata litraa multaa ja turvetta, mitä olohuoneessa kaikenmoisissa ruukuissa majaili. Noilla edellämainituilla keinoilla pystyi hieman hillitsemään kantaa, mutta aika vähäinen vaikutus silti lopulta oli. :D

Ei suoranaisesti liity harsosääskiin muttei varmaan ole kovin kaukaa haettua soveltaa ripsiäisiin toimivia konsteja myös niihin. Huomasin että tuulettimella on suurehko vaikutus. Tuuletin joka puhaltaa ja riepottaa kasveja ei ole varmaankaan kenellekkään lentiäiselle mikään maailman mukavin lentotukikohta.

Kohdistin tuuletuksen niin, että kasvien lehvästö saa jatkuvaa puhuria, ja ruukun pinta taas ei. Ripsiäiset hakeutui alaspäin ja kärpäsansoihin alkoi kerääntyä enemmän tavaraa, mitä ilman tuuletinta oli. Mitään faktatietoa ja selvää verrokkikoettakaan ei ole, mitä nyt kieli poskella tehdyt pikaratkaisut ja niiden aiheuttamat mututunteet. Kannattaa ainakin kokeilla.

Vaikeuttaa merkittävästi ainakin kasvin lehdille muniviven otusten elämää tuo tuuletus.  :)

Peruna- ansa kokeiltu täälläkin ja toimihan se. Onneksi kuitenkaan ei mitään mahdotonta saalista tullut, mutta nekin vähät saivat kyydin muualle mullista keikkumasta. "Muiluttaa muiluttaa"....

Mä laitoin perunasuikaleita sinne-tänne joskus viikko sitten mutten ole saanut yhtään toukkaa! Täytyy vielä kokeilla noilla ulkoa tuoduilla rocotoilla mullassa: niiden ympärillä ainakin näkyy välillä yksittäisiä itikoita ...

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 01, 2014, 11:05:54 ap
Peruna- ansa kokeiltu täälläkin ja toimihan se. Onneksi kuitenkaan ei mitään mahdotonta saalista tullut, mutta nekin vähät saivat kyydin muualle mullista keikkumasta. "Muiluttaa muiluttaa"....

Käytitkö jauhoista vai kiinteää perunaa? Pitääkö siinä olla kuoret vai kuorittu? Keitetty vai tuore? Toimisko ranskalaisilla...  ;D En siis ole kokeillut pottua, mutta tälläkin kaudella sain harsosääsket provadolla tapettua mitä sisään kannetun c.flexuosumin mukana tuli. Yksi puikko siis flexun multaan ja varmistukseksi vielä muutama liima-ansa ympärille, niin hiljaista on pidellyt. Vaikka en noita kovia myrkkyjä kauheasti arvosta, niin veikkaanpa ettei myrkkyä ole hirveämmin jäljellä, kun syksyllä flexusta alkaa taas satoa saamaan.

Minä en kyllä uskalla noille pikkutaimille minkäänlaista myrkkyä antaa. Siksi perunaa.

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 02, 2014, 07:26:06 ap
Minä en kyllä uskalla noille pikkutaimille minkäänlaista myrkkyä antaa. Siksi perunaa.

Eipäs ne taimet sinällään myrkytyksistä kärsi. Myrkyn käytössä on vähän sama juttu, kuin ihmisillä antibioottien käytössä. Jos joka pieneen vaivaan käytetään tehokkainta myrkkyä, ennenpitkää tulee populaatio, johon ei se myrkky enää vaikutakaan.

Lainaus käyttäjältä: Jani M - helmikuu 02, 2014, 15:44:31 ip

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 02, 2014, 07:26:06 ap
Minä en kyllä uskalla noille pikkutaimille minkäänlaista myrkkyä antaa. Siksi perunaa.

Eipäs ne taimet sinällään myrkytyksistä kärsi. Myrkyn käytössä on vähän sama juttu, kuin ihmisillä antibioottien käytössä. Jos joka pieneen vaivaan käytetään tehokkainta myrkkyä, ennenpitkää tulee populaatio, johon ei se myrkky enää vaikutakaan.

Tuota en tiennytkään! Olen aina luullut että taimet (varsinkin sirkkalehtivaiheessa) ovat herkkiä kaikelle, olen samaan sarjaan hyönteismyrkyt laskenut. Eli vaikkapa Raidillakin uskaltaa kokeilla?

Lainaus käyttäjältä: rasse - helmikuu 02, 2014, 17:35:15 ip
Tuota en tiennytkään! Olen aina luullut että taimet (varsinkin sirkkalehtivaiheessa) ovat herkkiä kaikelle, olen samaan sarjaan hyönteismyrkyt laskenut. Eli vaikkapa Raidillakin uskaltaa kokeilla?

Itse myrkyn puolesta kyllä, mutta spray-pullojen sumu on todella kylmää ja sen kanssa pitää olla varovainen. Sirkkataimia sumuttaisin lähimmillään metrin päästä.

Kiitos tiedoista. Vanhakin oppii uutta.

Nyt täytyy tähän väliin kysyä kun kastellessani taimiani (ylä kautta, vastoin kaikkia ohjeita tässä ketjussa) huomasin, että kun vettä hieman pintaan kertyy alussa niin erittäin pieniä juuri ja juuri havaittavia valkoisia toukkia ilmestyy veden päälle ja ne "sätkivät" siinä kunnes vesi imeytyy ja sitten ne siinä mullan pinnassa liikkuvat kunnes katoavat. Ne ovat siis juuri ja juuri silmällä havaittavia, liekö kyseessä siis harsosääsken toukat vai jokin muu? Lentäviä otuksia en ole nähnyt yhtäkään. Kasvit ovat siis noin 2,5kk vanhoja..

Lainaus käyttäjältä: Habenerous - maaliskuu 21, 2014, 17:07:11 ip
Nyt täytyy tähän väliin kysyä kun kastellessani taimiani (ylä kautta, vastoin kaikkia ohjeita tässä ketjussa) huomasin, että kun vettä hieman pintaan kertyy alussa niin erittäin pieniä juuri ja juuri havaittavia valkoisia toukkia ilmestyy veden päälle ja ne "sätkivät" siinä kunnes vesi imeytyy ja sitten ne siinä mullan pinnassa liikkuvat kunnes katoavat. Ne ovat siis juuri ja juuri silmällä havaittavia, liekö kyseessä siis harsosääsken toukat vai jokin muu? Lentäviä otuksia en ole nähnyt yhtäkään. Kasvit ovat siis noin 2,5kk vanhoja..

Oletko googlannut  (https://www.google.fi/search?q=harsos%C3%A4%C3%A4sken+toukka&client=firefox-a&hs=5Tj&rls=org.mozilla:fi:official&channel=sb&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=HWssU4mrHcGTywOz0IKQDA&ved=0CDUQsAQ&biw=1213&bih=1027)aihetta? Harsosääsken toukat on hieman isompia kuin juuri ja juuri silmin havaittavia ja ne on läpikuultavia. Tärkeä tuntomerkki on musta pää.

Lainaus käyttäjältä: PP - maaliskuu 21, 2014, 18:40:22 ip

Lainaus käyttäjältä: Habenerous - maaliskuu 21, 2014, 17:07:11 ip
Nyt täytyy tähän väliin kysyä kun kastellessani taimiani (ylä kautta, vastoin kaikkia ohjeita tässä ketjussa) huomasin, että kun vettä hieman pintaan kertyy alussa niin erittäin pieniä juuri ja juuri havaittavia valkoisia toukkia ilmestyy veden päälle ja ne "sätkivät" siinä kunnes vesi imeytyy ja sitten ne siinä mullan pinnassa liikkuvat kunnes katoavat. Ne ovat siis juuri ja juuri silmällä havaittavia, liekö kyseessä siis harsosääsken toukat vai jokin muu? Lentäviä otuksia en ole nähnyt yhtäkään. Kasvit ovat siis noin 2,5kk vanhoja..

Oletko googlannut  (https://www.google.fi/search?q=harsos%C3%A4%C3%A4sken+toukka&client=firefox-a&hs=5Tj&rls=org.mozilla:fi:official&channel=sb&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=HWssU4mrHcGTywOz0IKQDA&ved=0CDUQsAQ&biw=1213&bih=1027)aihetta? Harsosääsken toukat on hieman isompia kuin juuri ja juuri silmin havaittavia ja ne on läpikuultavia. Tärkeä tuntomerkki on musta pää.

Koitin googletella, mutta sieltä ei löytynyt, että onko toukat samantien niin isoja millaisena ne usein kuvataan vai kasvaako ne mullassa pikku hiljaa suuremmiksi.. Mutta ilmeisesti ei sitten ole kyse harsosääsken toukista, sillä nämä ovat todella pieniä, eikä voi edes erottaa onko niillä mustaapäätä vaiko ei.

Kunhan ei olisi ripsiäisiä ...  ???

[en mä tiedä missä ripsiäiset pesii ja munii  :-\ ]
Itse vaan juuri eilen aloin tutkimaan yhtä taimea jossa lehdissä kummallisia kuvuneita laikkuja. Tarkemmin katsoessa näin sitten vipeltävän sellaisen 1-1½mm satajalkaisen siellä lehden alla. Juuri pääsin huokaisemasta, että eipä ole aikoihin näkynyt mitään öttiäisiä. Kasvi oli vielä suljetussa valokaapissa muutaman muun taimen ja laatikollisen sirkkalehtisiä uusia taimia ...

NYT oon ottanut linjan että heti kun nään jonkun liikkuvan kasvin lehdillä, kukissa, juurilla tai vaikka mullassa, niin "palohälytys" päälle! Itse sumuttelin lähes kaikki kotini kasvit spruzitilla ja vielä huoneeseen perään kukka-raidia. Ja sittenkin on tarkkailtava joka päivä ja varmaan uudelleen sumutettava kaikki vajaan viikon päästä ...

Kaikki lehmää pienemmät kasveja syövät elukat saisi tappaa sukupuuttoon  >:( >:( >:(

[harsosääsket on aika pieni harmi ...]

Perinteisen uimaallas-ansan lisäksi vedin äsken elmukelmut maalarinteipillä jokaisen ruukun päälle. Aiemmin noihin on laitettu jo ruukkusorat, ei auttanut. Katsotaan, miten kelmu tehoaa. Joutuuhan sitä sitten varovasti raottelemaan että saa kasteltua...

En jaksanu kahlata kaikkia posteja läpi mutta ilmeisesti iteltäki löytyy noita harsosääskiä ja niiden toukkia.

Mul o samassa ruukussa herneitä ja yks herne kuoli ku mulla oli AirBnb:stä tyyppejä vuokralla ja sen (ilmeisesti liikakastelun vuoksi) kuolleen kasvin juurissa pyöri muutama tollanen toukka. Kui vaarallisia ne on eri kasveille ja jos on niin iskeekö ne erityisesti jotai tiettyjä kasveja/vihanneksia vastaan?

Toukat syövät kaikkea orgaanista joten periaatteessa mikä tahansa myrkytön kasvi käy. Harsosääski pesii kosteassa ja tarinoita on kuultu mm. vessan lattiakaivossa asuvista yksilöistä.  ::)

Vahingollisia nuo ovat lähinnä pienille kasveille osittain siitäsyystä että viihtyvät mullan pintakerroksissa. Toisekseen pienen taimen kasvuvauhti ei riitä kilpailemaan ruokailevien toukkien kanssa.

"Pintakerros" voi olla myös rei'itetyn ruukun alaosa taikka ruukun laidat, mikäli ruukun ja mullan väliin jää rako josta pääsevät kulkemaan.

Ainut toimiva torjuntakeino taitaa olla sukupuuttoon hävittäminen keskittymällä pesintäpaikkojen poistamiseen ja lentävien aikuisten metsästykseen. Toukkien kanssa keinot on vähissä.

No voi vittu.

Voittaako lihansyöjäkasvi noi? Ei siis teitenkää toukkia vastaa mutta jos se syö ne lentävät nii oletettavasti loppujen lopuks ne ei pääsis muniinkaan

Esimerkiksi. Paljon ollaan myös torjunnassa käytetty erilaisia liima-ansoja, esimerkiksi kärpäspapereita. Näitä löytyy myös arkkeina joita voi laittaa kasvien juurelle. Kuinka paljon siellä niitä kärpäsiä pörrää?  :D

Ja niin, pesintäpaikan poisto ei tarkoita kasvin hävitystä, vaan kastelu olisi hoidettava vaan siten ettei kosteaa multaa olisi kärpästen saatavilla.

Esimerkiksi jos kasvi on sellaisessa ruukussa jonka pohjassa on reikä, niin aluslautaselle kaadettu vesi on paras konsti. Vesi kyllä pääsee ruukun alle, mutta rako on niin pieni ettei kärpänen mahdu ja tällöin pintamulta pysyy kuivana, kun alakautta kastellaan.

Jos kasveista ei syödä mitään, niin systeeminen myrkky kehiin. Mm. Provado, tai Cooper Cyper. Ruiskuttelu kannattaa tehdä vaikka vessassa tai parvekkeella.
Itselläni on noita harsosääskiä myös nyt, itse teen sen niin että lisään Cooper Cyperin kasteluveteen.
Käyttöohje muistaakseni käskee suihkutella, en ota vastuuta jos joku ohjeesta poikkeaa.

Ei niitä nyt ihan hirveesti oo, mutta vituttaa kaikki lentävät oliot. Ehkä mä hankin sen lihansyöjäkasvin, ku se ollu mietinnässä muutenkin!

Ehkä ensihätään testaan tota sokeri+fairyvettä. Ilmeisesti sama kikka mitä käytetään banaanikärpäsiin? Ite suosinu viinipulloansaa (oikeuttaa juomaa pullon vinettoa!)

Ansoilla saa ne pidettyä kurissa; kannan pienenä. Niiden kanssa voi kyllä elää sitenkin.
Uudet idätykset on suojattava koska toukat syövät juuret aika ahnaasti, sitä pienet taimet ei kestä.
Täällä on julkaistu kuvia myös siemenestä tulevaa itua syövästä toukasta, joten idätyslauttakin kannattaa suojata "elmukelmulla".

Törmäsin jossain "maajussisivulla" juttuun jossa selitettiin koetta: Laita pala perunaa puoliksi mullan alle: H-sääsken toukat r-rakastaa perunaa ja kerääntyvät kaikki siihen. Siten vaan kun hävittää palasen, niin ainakin toukat vähenevät.
Tuo perunakikka siis oli alunperin koe, jolla katsotaan onko niitä öttiäisiä. Mutta toimii myös torjuntakeinona. Ei mun keksintöni!  8)

Itsellä kävi muuten keväällä niin että kasvoi parin chilin juurella kohta 20cm korkea perunan taimi  ;D ;D ... Hyvin viihtyivät kookoskuidussa.

Tässä syksyllä heitin säiliöruukuista kasveja tunkiolle ja muutaman talvetettavan laitoin pienempään ruukkuun.

Niin melkoiset bileet oli sääskillä siellä ruukun säiliössä. >:(
Säiliöhän ei ole koskaan aivan täynnä vettä, joten näytti olevan hyvä paikka majailla.
Paljon jäi populaatiosta noihin fayry-hunaja-etikka-vesilaseihin mutta täytynee varmaan seuraavana syksynä suihkauttaa raidia kasteluaukosta suoraan sisään.
Chilit olivat siis tuotu sisälle loppusadon kypsyttämistä varten, eikä sääskiä kovin paljon näyttänyt pörräävän. Mutta niissä säiliöissä niitä oli ja paljon.  :o

Säiliön tukkimiseksi hyvä kikka on käyttää vaikkapa vaahtomuovin palaa. Vesi menee läpi jos ei viitsi tankkauksen ajaksi kokonaan poistaa.  :)

Jep,
tuo vaahtomuovi vois olla hyvä ratkaisu estämään sinne pääsyn.
Toisaalta siellä majailevan populaation hävittäminen esim. raidilla, luulisi onnistuvan varsin helposti. Pieni määrä tuskin tekee pahaa juurille.   

On käynyt mielessä josko laittaisi säiliöruukkuun vähän mäntysoopaa, joka toimisi kuten mehuansassa: Elikot hukkuisivat sinne  :o ..ehkä...
Toinen pelleidea on ollut lirauttaa vähän öljyä: Siinä arvelisin olevan ongelmana että (vesi-)juurien hapensaanti olisi huonoa ..

Oon itse ihmetellyt joskus Pauliinaa tyhjentäessä, kun vedessä usikentelee tuhatmäärin valkoisia toukkia(?) ... Ohuita matomaisia pikkuelikoita. Lienevätkö olleet jonkin sortin harsosääsken toukkia ??

Ei itseä huvittaisi alkaa kasteluputkea tukkimaan. Mä en ole koskaan pitänyt niitä mittatikkujakaan siinä tiellä häiritsemässä. Nehän sitten tietysti hukkuvat aina ja kastellessa on rutiinilla toisessa kädessä aina joku puutikku jolla voi koittaa...

****************Sitten se pitkä osio *******************Warning: melkein offtopic - älä lue jos et jaksa ********************************

Viime aikoina on näkynyt kotona lenteleviä pikku itikoita. Keittiössä vielä kypsymässä ja kypsänä viimeisiä rocotoja. Parvekkeella on edelleen kaksi ebbiä, joissa oon odotellut ajien kypsymistä:
-Trepadeira verner oli kesällä vaikea lapsi: Meni tosi myöhään kun sain sen parvekkeelle kunnon valoon: Se kasvoi ja kasvoi ... Pari hassua raakiletta ilmestyi syksyllä kun hävitin ja siirsin ulkochilejä jo sisälle kypsymään ... Elukta kiusaa, mutta kasvi hengissä edelleen: kymmeniä pieniä valkoisia marjoja, vaan ei yhtään kypsää ...
-Peppadew oli vähän helpompi: Sekin sisällä heinäkuulle asti! Kämpässä putkiremontti ja mua vietiin kesäretkillä Saarenmaalla kun olisi pitänyt hoitaa puutarhaa. Peppadew teki herkullista satoa jonkunverran sisälläkin, keittiön ikkunalla. Sittenkun siirsin ebbiin parvekkeelle tuli kasvuvaihe joka kesti loppukesän. Syyskuussa siihenkin tuli ihan reilusti raakileita ja oon odottanut että kypsyisivät. Pari kypsää kun on tullut, niin ovat aika surkean makuisia: puisevia, mietoja, vailla makeutta; inansa havaittava polte ... Elukoita, laikkuja lehdissä ... hirrrvee kuhina ...
-Aji Cristal joka on mun ainoa koskaan ostamani taimi [Chilitarvike]: Unohdin  ??? ??? ??? idättää AC'tä keväällä. Tuon ostotaimen istutin kookoskuituun sellaiseen 20cm Ventipottiin heti tuoreeltaan, jossa lähti hienoon kasvuun parvekkeen kaiteella. Kesällä siirsin sora-kookos-mix-paljuun ulos keskelle peltoa ja virittelin 65l betonipaljusta reson alle sekä aurinkokenno-vesipumpulla vedenkierron tyyliin nft: 5cm sorakerroksen päällä oli patolevy, jonka päälle asettelin juuret kuitukankaan kera. Peittelin kuitenkin soralla vielä. Enpä ole nähnyt niin villisti kasvavaa ja satoavaa chilipuskaa ennen ....

Kävin syyskuun alussa sitten purkamassa viritykset. Nostin koko 20kg puskan ja ripustin pää alaspäin orrelle, jossa sain paketoitua sen hallaharsolla ja narulla kotiin kuljetusta varten. Kottikärryillä sitten kuskasin sen kotiini täynnä raakileita, ja istutin uudelleen ebbiin parvekkeella ... huh.
Aika iso osa sadosta pääsi siinä totutellessa nahistumaan, mutta maistuivat hyvälle ja pääsivät kuivuriin. Kypsää satoa on siitä saanut poimia päivittäin nyt pari kuukautta ja uutta pukkaa! .... AC vaikuttaa pärjäävän elukoillekin, ja mietin josko ankaran suhkun ja täydellisen juuripesun jälkeen säilyttäisin sen talven yli passiivihydrona. Riskinä on että puskissa kuitenkin pesii kaikki maailman pikkuilkiöt josta ryömivät koloistaan juuri kun alkavat uudet taimet olla sirkalla ... nam nam ..  ???

Parvekkeella on myös 3 rocotoa kypsytelemässä ja näyttää se kypsyminen tosi hitaalta vaikka oon sinne viritellyt natikan! Lasit on teipattu kiinni, ja ovi huoneistoon on auki ~10cm yötä-päivää. Toimii, mutta on ilmeisesti lämmöt vähän alakanttiin kypsymistä ajatellen ..

Siksihän tämän parvekekokeilun tähän selitin, että näyttävät kaikensortin ötökät nattivan noista olosuhteista enemmänkin kuin kasvit! Siellä on sellainen kuhiseva ekosysteemi, että loppupäätelmä on että täytyy aika pian teurastaa nuo kasvit ja hävittää alustat joko biojätteeseen tai palstalle pakkaseen. Parveke on imuroitava ja pestäväkin. Ja kaikki kasvit sekä kasvualustat sisälläkin vaihdettava lyhyen talvitauon ajaksi, että uskaltaa alkaa idäättelemään uusia ... Patsi se komea AC .. Siitä tulisi aika helposti jatkuvalla syötöllä tuoretta valioluokan salaattichiliä kaamoksen yli ...  8) 8)

Lainaus käyttäjältä: Miquel - marraskuu 19, 2014, 20:12:24 ip
Toukat syövät kaikkea orgaanista joten periaatteessa mikä tahansa myrkytön kasvi käy. Harsosääski pesii kosteassa ja tarinoita on kuultu mm. vessan lattiakaivossa asuvista yksilöistä.  ::)

Vahingollisia nuo ovat lähinnä pienille kasveille osittain siitäsyystä että viihtyvät mullan pintakerroksissa. Toisekseen pienen taimen kasvuvauhti ei riitä kilpailemaan ruokailevien toukkien kanssa.

"Pintakerros" voi olla myös rei'itetyn ruukun alaosa taikka ruukun laidat, mikäli ruukun ja mullan väliin jää rako josta pääsevät kulkemaan.

Ainut toimiva torjuntakeino taitaa olla sukupuuttoon hävittäminen keskittymällä pesintäpaikkojen poistamiseen ja lentävien aikuisten metsästykseen. Toukkien kanssa keinot on vähissä.

Toukkiin käytännössä ainoa toimiva torjuntakonsti on biologinen torjunta (http://www.biotus.fi/kasvintuhoojat/harsosaasket/) joko isosukkulamadoilla ja/tai harsosääskipetopunkeilla. Isosukkulamadoista on kokemusta ja toimivat erinomaisesti, käytännössä harsosääsket katosivat tyystin yhden käsittelyn jälkeen. Hieman käsittelyille tulee toki hintaa, joten biologista torjuntaa kannattaakin harkita jos kasvatuksessa on iäkkäämpiä ja harvinaisempia lajikkeita ja aikomuksena on idätellä seuraavaa kautta varten uusia taimia.

Pelkkä aikuisten pyydystäminen liima-ansoilla vähentää toki sitä näkyvämpää populaatiota ja samalla toukkien määrää, mutta jos haluaa ongelmasta oikeasti eroon niin torjunta kannattaa kohdistaa itse toukkiin.

Toukista on eniten haittaa nuorille taimille, tosin kerran sattui eteen Tepinin taimi jolla oli mittaa jo puolisen metriä ja kasvun jämähdettyä tuli tutkittua juuristo tarkemmin. Taimen kokoon nähden juuristo oli täysin olematon ja toukkia kuhisi siinä määrin, että uudet hiusjuuret katosivat saman tien toukkien kitaan. Ensiapuna vaihdoin kasvualustan ja pesin juuret, siitä oli pienoinen apu mutta kasvu lähti kunnolla käyntiin vasta pari viikkoa isosukkulamatojen levityksen jälkeen.

Kävin tänään Kärsän kaupassa: Löytyi tällainen [jota en nyt ostanut..]
http://www.chilitarvike.fi/fungus_gnat_off__250ml_ (http://www.chilitarvike.fi/fungus_gnat_off__250ml_)

Tuote on juuri harsosääsken toukille tehty - torjuntaan siis ..  :D
Annostus taisi olla 1ml/l kasteluveteen tai resoon.

Sitähän voisi käyttää idättelyiden ja pikkutaimien aikana kokeeksi. Ainahan nämä parikymppiä tiet maksaa  ::) (http://www.chilitarvike.fi/images/products/gnatoffhydro_prpage.jpg)

Edit: Jäi sanomatta: "Tehoaine" oli joku bakteeri sukua "israelensis-tai-mikä-se-oli"
Biologista torjuntaa siis tämäkin!

Kiintoisaa! Tuo jos osoittautuu toimivaksi niin suosio on taattua! :)

Ainiin ...  :)
Ostin tänään [eli eilen] Tullintorin Tokmannin loppuunmyynnistä Energy+ -merkkisen hyttysansan: siinä "UV-valo" sekä korkeajännitteinen johtokieppi sisällä. En oikein uskonut että harsosääsket juuri jäisivät siihen ansaan, kun johtimet ovat aika harvassa, eli ~5mm välein .. Ostin kun maksoi 3.xx€

Nyt on ollut päällä tunnin. ja kuva: [anteeksi surkea pokkarikamerani, jolla vähän hankala tarkentaa loisteputken edessä oleviin rautalankoihin  ??? ]
(https://lh3.googleusercontent.com/-hnmcvT973fw/VHeqwcsGQ_I/AAAAAAAADGc/7NoimpdQDYo/w914-h686-no/IMG_4193%2B%E2%80%93%2BKopio.JPG)

Siinä ne kaksi tän illan häirikköä joita en vetänyt nenääni tai suuhuni ... hahaa!

Ei nyt varsinaisesti ansa mutta tuli tässä mieleen kun laittanut uutta satoa tulemaan ja noita pirulaisia pörräsi aika paljon ja tuhosi useamman taimen alun jo niin että laittaa nuo taimen alut taimiruukkuihin ja kirkas pussi päälle ylhäältä suljettuna. Pieniä reikiä hammastikulla ettei harsosääsket pääse sisään. Kaksi ekaa viikkoa voi olla noin ja sitten pitää mullan hieman kuivempana parin viikon jälkeen. Sormien väliin nirhannut noita aina useamman päivässä. Kyllä ne on lähes kokonaan kadonnut noilla konsteilla. Toivottavasti auttaa jotakuta näillä yksinkertaisilla nikseilla.

Mä olen pitänyt taimilaatikoiden lähellä Tokmannilta ostettua halpaa hyönteisansaa: Sellaista sähkölyhtyä jossa sisällä violetti -neon-valo, jonka ympärillä korkeajännitekierukka johon nämäkin pirulaiset jäävät, ihme kyllä, vaikka lankojen väli on yli 5mm. Sellaisia kun on ollut kämpässä pari kappaletta jo pari vuotta, niin on vasta huomannut kuinka monennäköistä elukkaa voi kerrostaloasunnossakin majailla talven aikana! Mullahan on syksyisin ollut yleensä useita isoja ruukkuja esim. Rocotoja, jotka tuotu ulkoa sisälle kypsymään.

Nauratti muuten pari päivää sitten, kun aloin tekemään keittiössäni voileipää ja vedin leikkuulaudan auki: Siinä tallusteli muurahainen. Mä huitaisin sitä kädellä ja huomasin kun jäi vielä sätkimään lattialle. Sitten katsellessani laskeutui alalaatikon katveesta hämähäkki langallaan, joka kietoi sen murkun lankoihinsa ja veti ylemmäs roikkumaan!! Siinä se hämis vähän aikaa vipelsi, mutta lopulta hylkäsi sen murkun ja jätti siihen roikkumaan ja vielä sätkimään. Enpä tiedä tuliko myöhemmin syömään ...

Kävi mielessä, että voisi ehkä joskus hoidella kämpän ja keittiön remotin loppuun, että mahtuisi siivoamaan  ::) ... Voisi auttaa sekin, että hävittäisin ne 7kpl 20l ruukkuja joissa rocotot elelivät koko syksyn ... Pitäisi vaan raaskia tappaa ne kasvit. Otan ehkä jokusen pistokkaan nistä ensin ...

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 17, 2017, 12:23:15 ip
Mä olen pitänyt taimilaatikoiden lähellä Tokmannilta ostettua halpaa hyönteisansaa: Sellaista sähkölyhtyä jossa sisällä violetti -neon-valo, jonka ympärillä korkeajännitekierukka johon nämäkin pirulaiset jäävät, ihme kyllä, vaikka lankojen väli on yli 5mm. Sellaisia kun on ollut kämpässä pari kappaletta jo pari vuotta, niin on vasta huomannut kuinka monennäköistä elukkaa voi kerrostaloasunnossakin majailla talven aikana! Mullahan on syksyisin ollut yleensä useita isoja ruukkuja esim. Rocotoja, jotka tuotu ulkoa sisälle kypsymään.

Nauratti muuten pari päivää sitten, kun aloin tekemään keittiössäni voileipää ja vedin leikkuulaudan auki: Siinä tallusteli muurahainen. Mä huitaisin sitä kädellä ja huomasin kun jäi vielä sätkimään lattialle. Sitten katsellessani laskeutui alalaatikon katveesta hämähäkki langallaan, joka kietoi sen murkun lankoihinsa ja veti ylemmäs roikkumaan!! Siinä se hämis vähän aikaa vipelsi, mutta lopulta hylkäsi sen murkun ja jätti siihen roikkumaan ja vielä sätkimään. Enpä tiedä tuliko myöhemmin syömään ...

Kävi mielessä, että voisi ehkä joskus hoidella kämpän ja keittiön remotin loppuun, että mahtuisi siivoamaan  ::) ... Voisi auttaa sekin, että hävittäisin ne 7kpl 20l ruukkuja joissa rocotot elelivät koko syksyn ... Pitäisi vaan raaskia tappaa ne kasvit. Otan ehkä jokusen pistokkaan nistä ensin ...

Tollasta ansaakin voisi kokeilla... Eipä vaan Tokmanilla näyttänyt olevan mitään ansaa myynnissä. Rocotot oli todella herkkiä noille harsosääskille kun tappoivat kaikki. Pimentat, scotch bonnetit ja big jim selvisi oikeastaan ilman ongelmia noilta pirulaisilta.

Ne ansat oli vähän vaikeita löytää tarkoituksella: Ekan mä ostin yhden Tokmannin muutto-loppuunmyynnistä parilla eurolla. Ja kun havaitsin sen toimivan niinkin hyvin aloin etsiä lisää. Ensimmäisestä paloi myös se putki aika nopeasti, enkä löytänyt silloin mistään uutta.
Myöhemmin oon yhden ostanut LiDListä; Hongkong tavaratalossa oli syysloppuunmyynnissä niitä viime eli toissasyksynä. Honkkarissa oli myös niitä varaputkia erikseen. Säkällä sellaiseen voi jossain törmätä kun pitää silmät auki. Hintaansa nähden ne on ollut kyllä hyviä: Se virtakierukka on ihan mustana ötököistä parin kuukauden käytön jälkeen, vaik ei asunnossa mitenkään huomaa niitä paljon lentelevän. Tässä tietokoneen ääressä joskus sellainen pyörähtää ...

Jossain nettikaupoissa löytyi sitten kyllä järeämpiä eli ehkäpä keittiöihinkin(?) tarkoitettuja vastaavia. Ei muistaakseni sellainen metallinen hienompikaan mahottomia maksanut ...
Ainakin NetRaudassa on jotain hintaan 35-469€  :-\
https://www.netrauta.fi/piha/hyonteisansat-ja-karkottimet/sahkoritilapyydykset (https://www.netrauta.fi/piha/hyonteisansat-ja-karkottimet/sahkoritilapyydykset)

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 17, 2017, 23:14:07 ip
Ne ansat oli vähän vaikeita löytää tarkoituksella: Ekan mä ostin yhden Tokmannin muutto-loppuunmyynnistä parilla eurolla. Ja kun havaitsin sen toimivan niinkin hyvin aloin etsiä lisää. Ensimmäisestä paloi myös se putki aika nopeasti, enkä löytänyt silloin mistään uutta.
Myöhemmin oon yhden ostanut LiDListä; Hongkong tavaratalossa oli syysloppuunmyynnissä niitä viime eli toissasyksynä. Honkkarissa oli myös niitä varaputkia erikseen. Säkällä sellaiseen voi jossain törmätä kun pitää silmät auki. Hintaansa nähden ne on ollut kyllä hyviä: Se virtakierukka on ihan mustana ötököistä parin kuukauden käytön jälkeen, vaik ei asunnossa mitenkään huomaa niitä paljon lentelevän. Tässä tietokoneen ääressä joskus sellainen pyörähtää ...

Jossain nettikaupoissa löytyi sitten kyllä järeämpiä eli ehkäpä keittiöihinkin(?) tarkoitettuja vastaavia. Ei muistaakseni sellainen metallinen hienompikaan mahottomia maksanut ...
Ainakin NetRaudassa on jotain hintaan 35-469€  :-\
https://www.netrauta.fi/piha/hyonteisansat-ja-karkottimet/sahkoritilapyydykset (https://www.netrauta.fi/piha/hyonteisansat-ja-karkottimet/sahkoritilapyydykset)

Osaatko sanoa toimiiko nämä?

http://www.stark-suomi.fi/webapp/wcs/stores/servlet/SearchResult?manufacturer=bright&catalogId=10051&searchTerm=sa&maxPrice=&displayedSearchTerm=sa&facet=&minPrice=&categoryId=17421&langId=-11&storeId=10151

Löysin myös tämmösen jossa siis sähköritilä: http://www.dancovershop.com/fi/product/x/hyoenteisansa-kannettava-90-musta.aspx

Ja keravan muovissa ja lelussakin jotain hyönteisansoja. Täytyy eka tarkistaa sieltä josko olis toimivia :) Jos ei niin sitten netistä.

Uskoisin ton viimeisen ritiläansan olevan vastaava kuin itsellä. Ainakin siihen jää paljon itikoita..

Tuollainen puhallinmallikin mulla on, mutta ei mun mielestä yhtä hyvä: Harsosääsket pääsee läpi!

Eipä mikään ansa niitä kokonaan hävitä.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 19, 2017, 02:04:06 ap
Uskoisin ton viimeisen ritiläansan olevan vastaava kuin itsellä. Ainakin siihen jää paljon itikoita..

Tuollainen puhallinmallikin mulla on, mutta ei mun mielestä yhtä hyvä: Harsosääsket pääsee läpi!

Eipä mikään ansa niitä kokonaan hävitä.

Ah, mietinkin että noi tuuletin härpäkkeet ei varmaa kovin hyviä ole. Mutta eipä niin, niin pitäisi olla useampaa ansaa. Lueskelin kaikenlaista juttuja että jotkin aineet tappaa toukat (tanlin) ja paloiteltu peruna mullassa (kuolee kun syö sitä). Mutta nyt kuitenkin ongelma vähentynyt huomattavasti "JESS!" :) Voiton puolella kuitenkin. Taimet näyttää voivan jo hyvin. Kuvia myöhemmin päiväkirjaan.

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - tammikuu 20, 2017, 11:05:28 ap
...paloiteltu peruna mullassa (kuolee kun syö sitä). Mutta nyt kuitenkin ongelma vähentynyt huomattavasti "JESS!" :)

Eikös tuo perunahomma mene niin, että tuokat menevät syömään perunaa ja kun parin päivän välein vaihtaa tuoreet perunat kasvin juurelle niin uusia kärpiäisiä ei pitäisi tulla. Tietääkseni pelkkä peruna ei tapa niitä, mutta voihan nuo perunat marinoida provadolla  :D

Lainaus käyttäjältä: Whili - tammikuu 20, 2017, 11:12:52 ap

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - tammikuu 20, 2017, 11:05:28 ap
...paloiteltu peruna mullassa (kuolee kun syö sitä). Mutta nyt kuitenkin ongelma vähentynyt huomattavasti "JESS!" :)

Eikös tuo perunahomma mene niin, että tuokat menevät syömään perunaa ja kun parin päivän välein vaihtaa tuoreet perunat kasvin juurelle niin uusia kärpiäisiä ei pitäisi tulla. Tietääkseni pelkkä peruna ei tapa niitä, mutta voihan nuo perunat marinoida provadolla  :D

Noin se menee mielestäni myös kuten Whili sanoo. Joskus itse myrkytin perunan siivut, mutta oma kokeilu oli ilman/myrkyllä mielestäni tehotonta.

Luin pari vuotta sitten jostain maajussipalstalta harsosääskistä ja "perunakikka" oli ensisijaisesti testi, jolla mahdolliset harsosääskentoukat paljastuu. Jutussa mainittiin että perunaa voi käyttää myös torjuntakeinona: Peruna on niiden toukkien herkkua ja ne kerääntyvät kaikki siihen syömään. Sitten kun peruna poistetaan, ei multaan jää toukkia ...

Mä itse laitoin silloin pienet lohkot kookoskuidussa elävien chilien juurelle ja paljastui vain, että peruna lähtee itämään ja kasvamaan tosi tehokkaasti kookoskuidussa  8) 8)
Oli tammikuu, niin en viitsinyt sentään perunaa alkaa esikasvattamaan kotona. Voisi senkin kyllä kokeilla, että joskus istuttelisi huhtikussa vaikkapa jotain oikein herkkuperunaa palasina pieniin taimiruukkuihin kierrätettyyn kookokseen esim. [sitä riittää] ja sitten veisi ulos pellolle harsojen alle vapun aikoihin. Saisi ehkä juhannusperunaa  :) ...

Lainaus käyttäjältä: Whili - tammikuu 20, 2017, 11:12:52 ap

Lainaus käyttäjältä: miiksuli - tammikuu 20, 2017, 11:05:28 ap
...paloiteltu peruna mullassa (kuolee kun syö sitä). Mutta nyt kuitenkin ongelma vähentynyt huomattavasti "JESS!" :)

Eikös tuo perunahomma mene niin, että tuokat menevät syömään perunaa ja kun parin päivän välein vaihtaa tuoreet perunat kasvin juurelle niin uusia kärpiäisiä ei pitäisi tulla. Tietääkseni pelkkä peruna ei tapa niitä, mutta voihan nuo perunat marinoida provadolla  :D

Ahaa :o No jooh.. Peruna ei siis sovi sellasenaan.

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 20, 2017, 12:02:21 ip
Luin pari vuotta sitten jostain maajussipalstalta harsosääskistä ja "perunakikka" oli ensisijaisesti testi, jolla mahdolliset harsosääskentoukat paljastuu. Jutussa mainittiin että perunaa voi käyttää myös torjuntakeinona: Peruna on niiden toukkien herkkua ja ne kerääntyvät kaikki siihen syömään. Sitten kun peruna poistetaan, ei multaan jää toukkia ...

Mä itse laitoin silloin pienet lohkot kookoskuidussa elävien chilien juurelle ja paljastui vain, että peruna lähtee itämään ja kasvamaan tosi tehokkaasti kookoskuidussa  8) 8)
Oli tammikuu, niin en viitsinyt sentään perunaa alkaa esikasvattamaan kotona. Voisi senkin kyllä kokeilla, että joskus istuttelisi huhtikussa vaikkapa jotain oikein herkkuperunaa palasina pieniin taimiruukkuihin kierrätettyyn kookokseen esim. [sitä riittää] ja sitten veisi ulos pellolle harsojen alle vapun aikoihin. Saisi ehkä juhannusperunaa  :) ...

Perunaa itsekin miettiny että kasvattais kookoskuidussa :) Löysin tämmösen BZZ LI-005S merkkisen killerin. Lähti vaan 19€ :) Toivottavasti toimii.

Tuoissa ei näyttänyt olevan tälläistä ongelmaa:

LainausLaitteen pohjalevy on avattavissa ilman työkalua, jolloin laitteen sisällä oleva jännitteinen hyönteisten tuhoamisverkko on kosketeltavissa.Laitteesta löytyi puutteita myös merkinnöistä.

http://marek.tukes.fi/Tuote.aspx?nettijulkaisuId=978

Aika monissa sähkövimpaimissa on tuon tapaisia virheitä. Ei normaalijärkinen ihminen ala aukomaan ja puhdistamaan tuota virrat päällä: Ainakaan kahta kertaa :)))

Lainaus käyttäjältä: sorrii - tammikuu 20, 2017, 16:22:51 ip
Aika monissa sähkövimpaimissa on tuon tapaisia virheitä. Ei normaalijärkinen ihminen ala aukomaan ja puhdistamaan tuota virrat päällä: Ainakaan kahta kertaa :)))

Eip :) Ite olisin heti kyllä kurkannut sisään mutta totesin että myöhemmin sitten kun perhana laitto sen noin vaikeaksi avattavaksi kahdella ruuvilla.

 8)  8)  8)  Perunakikka elää edelleen:
https://fi.newsner.com/vinkit/tasta-syysta-sinun-pitaisi-aina-laittaa-peruna-kukkaruukkuun-syy-on-nerokas/ (https://fi.newsner.com/vinkit/tasta-syysta-sinun-pitaisi-aina-laittaa-peruna-kukkaruukkuun-syy-on-nerokas/)

Vanha kunnon vesi/etikka/sokeri +pari tippaa fairia toimii edelleen lentäviin.

Altakastelu toimi hyvin, vaikkakin ne paskiaiset hengaa siellä kuivan mullan seassa. Sitten ehdoton on kärpäs paperi. Sitä ruukkujen sisäpuolen ympäri niin voit vain nähdä kun ne idiootit jäävät kiini ja yrittävät siipiensä avulla pakoon vaikka eivät liikahdakaan kun ovat tiukasti kiinni