Lainaus käyttäjältä: Juso - huhtikuu 25, 2013, 19:40:50 ip

Lainaus käyttäjältä: Huru-ukko - huhtikuu 25, 2013, 19:12:32 ip
Kiitos Jusolle....Olettamukseni tuon kookoksen käytöstä perustui ainostaan muutamaan mainintaan ruukutusten yhteydessä....
Hyvä että virhe korjattiin.

Siinä olet oikeassa että sitä voidaan käyttää mullan tapaan kuten perliittiäkin ihan "normaalikasvatuksessa", ja vaikka päältä kastellen. Hyvin siinä kasvit menestyy tuon ilmavuuden takia. Lannoitusta pitää ymmärtääkseni kuitenkin antaa koko ajan.
Mutta esim. altakasteluruukussa voi pitää kokoajan vettä runsaasti ja homma toimii (vaikka silloin taitaakin olla jo passiivihydro).
Mentiin hieman sivuun aiheesta  . Sun Hurulootahan on toimiva systeemi ja itse kehitelty vielä, mutta noudattaa mielestäni tuota yksikertaisuusperiaatetta. Sehän on vielä tyylikäskin, joka meikäläisellä jää aina haaveeksi, kun tulee hoslattua.

Viime kesäisien kookoskokeilujen pohjalta huomasin saman lannoituksen kanssa. Kasvu jatkuu jos vaan jaksaa lannoittaa jatkuvasti. Toinen mikä minua jäi vaivaamaan kookoksen kanssa on kuivuminen jos kastelee vain kerran päivässä. Eli ei missään nimessä sido vettä niin hyvin kun esim multa.

Lainaus käyttäjältä: illuvier - huhtikuu 26, 2013, 01:01:25 ap
NFT:ssä on minulle myös se hyvä puoli, että se ei sulje täysin pois ideaani bubleri resosta. Tosin lähden nyt ensisijaisesti tekemään NFT:tä enkä bubleria.

Resoon kannattaa tosiaan laittaa ilmapumppu hapettamaan vettä. Levät pysyy paremmin kurissa jos reso ei ole täysin valolta suojattu ja samalla vähenee ravinteiden painuminen pohjalle.

Kuinka korkea astia siihen ikkunalaudalle mahtuu?

Dripperien ja sprinklerien kanssa korkeuden tulee olla riittävä koska yleensä ne liitetään DWC järjestelmii. Jos taas teet korkean astian niin tuollaiseen 2m*0.3m*x kokoiseen astiaan menee helposti aika reilu satsi vettä jota ei pienellä saavilla helposti tyhjentele. Ebbi voisi siis olla hyvä lähtökohta koska reso on erillään kasvatusastiasta.

1. Virallisista tiedoista en osaa mennä sanomaan mutta omalla kohdalla suurin yksittäinen kasvua hidastava tekijä on ollut järjestelmän hoitaja itse   
2. Kuten kärsä sanoi, tehdasvalmisteiset vehkeet on varmoja valintoja. Jos tarkoitus on kuitenkin rakentaa itse, niin ylivuotoputken juoksutuksen voisi koettaa toteuttaa niin ettei pudotuskorkeus riko reson veden pintajännitystä?
3. -
4. -
5. 10 litran reson kanssa joutuu jatkuvasti olla tekemässä lisää ja vastaavasti 100 litran paljussa haihtuminen voi väkevöittää nesteet. Riippuu pitkälti siitä miten paljon haluat puuhailla järjestelmän parissa.
6. Minä olen oppinut siihen, että kaikki vedet vaihdetaan vähintään kerran kuussa. Kuitenkin esimerkiksi bioponisella järjestelmällä voidaan samaa vettä pitää lähes loputtomasti. Lisätietoa bioponisesta järjestelmästä -> http://chilifoorumi.fi/index.php?topic=8825.0
7. Lähinnä koeta pitää himma alussa yksinkertaisena ja lisää vähitellen lisää liikkuvia osia. Vesiviljely ei ole rakettitiedettä mutta kyllä siitä sitäkin voi tulla.
8. Lahden suunnalla on mopojen määrässä on ollut selkeää kasvua, jopa riesaksi asti. Ehkä se on tullut tänne

Letkuja, astioita ja muuta vastaavaa kannattaa etsiä rautakaupoista, tavarataloista, jne. ilma- ja vesipumput kannattaa hakea suoraan esim kärsältä niin saat samalla ammattilaisen neuvot eikä tarvitse akvaarioliikkeessä nauttia kauppiaan epäilevistä katseista.

Mielenkiinnolla seurailen millaisen systeemin rakentelet. Tällaiset projektit on aina mukavaa seurattavaa. Onnea projektiin!

Lainaus käyttäjältä: mohla - marraskuu 19, 2012, 17:48:43 ip

Lainaus käyttäjältä: Jarok - marraskuu 18, 2012, 15:35:11 ip
Kesäisin ulkotiloissa mun bubblereissa ilmakivet on korvattu letkunpätkällä, johon on pistelty injektioneulalla reikiä. Ei tukkeudu, mutta ei ihan niin pahasti pulputtele kuitenkaan.

Tollasta rei'itettyä päistään tukittua letkunpätkää myydään myös ilmaverho-nimellä. Oon vaan omissa kokeiluissa huomannut, että samalla ilmamäärällä tuo ilmaverho hapettaa huonommin ja altistaa siten juurimädälle kuin sitten samassa sovelluksessa ilmakivi.

Saman suuntaisia kokemuksia tuosta ilmaverhosta. Alkuun kuvittelin parhaaksi mahdolliseksi kun rikkoo kuplat niin pieniksi mutta huoltovapaa se ei todellakaan ole.

Millä Jarok oot virittäny sen letkun bubblerin pohjaan?

Lahdessa ainakin näkyi hong kongin hyllyssä valmiina laimennoksena sekä tiivisteenä. Pitääkin hakea pullo viikonloppuna kokeiluun 

Kastelutavasta en osaa mennä varmaksi mutta molemmat on tammisillan taimia ja kummassakin 7*7 (?) ruukku ja turve alustana joten veikkaisin altakastelua jo tarhalla.

Mahdollisen yökastelun sattuessa syvällä olevat juurethan ovat paremmin suojassa 

Huomasin eilen Birds eye babyn ja rocoton ruukunvaihdon yhteydessä, että chileillä on selkeästi erilaiset juuristot. BEB oli kasvattanut juuret syvälle ruukkuun niin, että pintamaa rapisi itsestään taimen potin päältä kun taas Rocotolla irtoaines oli ruukun pohjalla.

Kasvattaako chilit luontaisesti juuret joko pintaan tai syvään samaan tapaan kuin esim. kuusi ja mänty?

Minulla siemenet alkoivat elämään jonkin tyyppisessä symbioosissa homeen kanssa ja muuttuivat kauniin ruskeiksi.

Mieluusti lähden mieluusti mukaan tilaukseen jos joku sen haluaa organisoida 

Led-Finlandin lamppu yllätti minut sekä positiivisesti ja negatiivisesti. Valaisin on ollut toimintavarma ja kasvit tuntuvan pitävän siitä koska tuottaisivat satoa jopa talvella mutta pituuskasvun puolella jättää toivomisen varaa. Mene ja tiedä sitten miksi ei pituutta tule, liekkö syy laitteissa vai niiden käyttäjässä   

Tästä sarjasta oli tullut Prismaan (ainakin lahdessa launeella) korkeita malleja. 20*20 kokoisessa ruukussa oli ohjekirjan mukainen vesitila 1,6l joka oli mukavasti toteutettu irrallisella tilanjakajalla jonka poiston jälkeen vesitila kasvoin verrattaen mukavasti ~4litraan.
10€ hintakaan ei päätä huomannut joten otin kokeiluun 

Suoraa kokemusta aiheesta ei ole mutta esimerkiksi havupuiden siementen itävyys tippuu alle 80%:n vasta noin 5 vuoden varastoinnin jälkeen joten luulisin chilin säilyvän viileässä ja kuivassa varastoituna ainakin vuoden... ehkä jopa pidempään.

Kuinka paljon oksan kukkiminen vaikuttaa pistokkaan juurtumiseen?

En tiedä miten toimii chileihin suoraan kun varsinaista kokemusta aiheesta ei ole mutta ainakin köynnösten ja pensaiden pistokkaat pitäisi ottaa lehtihangasta viistosti poikki terävällä veitsellä ja ylimääräiset lehdet karsitaan varresta.
Minä olen aina tehnyt pistokkaat joko kivivillaan tai turvebriketteihin ja valtaosa juurtuu varsin nopeasti.

Idätyksestä huonoja uutisia. Sekä vedessä, että paperilla itämässä olleet homehtuivat ja lähes kaikki olivat halki. Yhtään siementä en saanut virkoamaan 

Tulin äsken kotiin ja huomasin paketin. Siemenet itämässä vedessä ja paperilla joten katsotaan miten käy 

Kiitos!

Eikö noiden rikkiplasmojen idea ole "luonnollinen" spectri. Mitä mahtaa tuo värilämpö tarkoittaa noissa VP-Lux:in tuotekuvauksissa 

Lainaus

Only light within the wavelength range of 400 to 700 nm (photosynthetically active radiation, PAR) can be utilized by plants, effectively allowing only 45 % of total solar energy to be utilized for photosynthesis

http://www.fao.org/docrep/w7241e/w7241e05.htm#1.2.1
http://en.wikipedia.org/wiki/Chlorophyll

Noissa fotosynteesistä yleisesti

Ilmeisesti tolla valon spektrillä leikkimisen idea on lisätä kasvin valosta saamien elektronien määrää jolla vuorostaan kiihdytetään kahden eri fotosysteemin (Photosystem) toimintaa. En löytänyt tietoa siitä onko kummallakaan fotosysteemillä suoraa vaikutusta kukkien tuotantoon... syy voi tosin olla myös kellonajalla 
Tutkimuksia on selkeästi tehty valon vaikutuksista biomassan kasvuun mutta valtaosa käsittelee joko syanobakteereja tai viherleviä.


Vähän menee aiheen sivuun mutta silti.

http://www.nasa.gov/centers/marshall/news/background/facts/bps.html
http://www.greenpinelane.com/yaf/default.aspx?g=posts&t=267

Tuossa vielä NASA:n HELIAC 2 biomassantuotantojärjestelmästä (?). Järjestelmässä valot on tehty ledeillä suhteella 4/1/1 (R/G/B). Ongelma on ilmaisesti UV-valon puute joka tuntuu olevan fotosynteesille elintärkeä vaikkakin haitallinen.

Lainaus käyttäjältä: PP - elokuu 12, 2011, 15:52:12 ip

Lainaus käyttäjältä: OscarMike - elokuu 12, 2011, 15:43:47 ip
Kokeilin hätäpäissäni vielä yhditelmää 120W led ja 250W HPS ~4500k.

Pakko kysyä, tarkoitatko, että HPS olisi 4500 K vai yhdistelmä? HPS ei voi olla yli 2500 K, mutt monimetallit on 4000-5000 K luokkaa.

Hyvä pointti eli siis käytössä tuolloin monimetalli. Meni puurot ja vellit sekaisin Kiitos kun oikaisit.

Laitoin kirjeen tulemaan ja odotan innolla josko ensikesän grillijuhliin saisi jo omia curryn lehtiä 

Ledeistä hieman kokemusta ja pakko todeta, että mielestäni tuo 120W led elementti vaatii HPS valaisimen rinnalleen.
Käytössäni on ollut juurikin tuo Led Finlandin elementti ja viherhasvua ajatellen pahaa sanottavaa siitä ei juuri ole muuta kuin tuo edellämainittu ääni. Mututuntumalla Ledit antavat huomattavasti tuuheamman kasvun mutta vaikutusta voi myös olla sillä, että pituuskasvu tuntui pysähtyvän lähes kokonaan 

Kokeilin hätäpäissäni vielä yhditelmää 120W led ja 250W HPS ~4500k.
Eron pituuskasvussa huomasi silmissä mutta koska virrankulutus heilahtaa iloisesti ylöspäin kannattaa miettiä jo 400W HPS valon hankintaa koska hyötysuhde muuttuu paremmaksi mitä tehokkaampaa HPS valoa käyttää (Lähde tähän nyt hieman hakusessa).

All in all. Ledille en enää laita "tulospaineita" mutta elementti on nyt jo kaivettu vaatehuoneesta esille kasvien talvisäilytystä varten.

Ikävä kuulla. Toivotaan, että ensi kesä tuo jo parempia tuloksia.