Juson vaatimattomat väkerrykset 2013

[ChiliPark]

Tämä "kaikki varkaat poistan"-suositus chileille mitä joku kokeneempikin foorumilla antaa on mielestäni yksinkertaisesti huono.

Omasta mielestäni se on huono yleisohjeena myös tomaattien taimikasvatuksessa.

Muistan ajan, jolloin foorumilla isossa osassa kuvissa oli kasveja jotka muistuttivat lähinnä aurauskeppejä.
Nyt ne ovat ilahduttavasti vähentyneet. Toki vieläkin on harrastajia jotka vaalivat näitä vanhoja perinteitä.

Uskoisin että "keppikasvatus" johtui yli-innosta. Kun oli aikaansaatu jonkin näköistä kasvua, sitä vaalittiin
mitä erikoisimmilla tukivirityksillä ettei se lysähdä kasaan. Ei vaivauduttu opettelemaan edes kasvatuksen
alkeita, kun oli niin kiire saada jotain näytettävää.

Latvomiseen en ainakaan itse pystyisi antamaan mitään yhtä yleispätevää ohjetta. Jotkut taimet haarautuvat
ihan itsestään, usein silloin kun olosuhteet ovat hyvät. Jos taimi ei ala itsestään haarautua, niin pitää miettiä
itse minkä muotoisen kasvin haluaa. Aikaisella latvomisella saa pensasmaisen, vähän myöhempään aloitetulla
puumaisen.

Olen edelleen, hollantilaisten kasvatusmenetelmiin perustuvista asiantuntevista vakuutteluista huolimatta,
skeptinen tuohon pikkukuution kääntötemppuun. Perustan skeptisyyteni vuosien varrella  mukaan tarttuneisiin
kasvatusoppeihin; pääjuurta ei saa ikinä vahingoittaa! Bluesmanin esittämä juuren katkaisu koulinnassa on
parempi vaihtoehto sille, että pääjuuri istutetaan mutkalle.

Herpiilin kuvasta päätellen kääntötempulla saadaan taimi uskomaan että pääjuuri on tuhoutumassa, jolloin se alkaa
kasvattamaan uusia pääjuuria kasvin rungossa olevista juurisilmuista. Tämä kasvin ominaisuus vaihtelee eri lajeilla.
Esim. tomaatin kyky kasvattaa varresta juuria on ilmiömäinen. Olen itse huomannut, ja varmaan moni muukin, että
chililajikkeissakin on tässä joskus suuriakin poikkeavuuksia. Yhdestä on helpompi saada pistokas kuin toisesta.

Olisiko parempi vaihtoehto kasvattaa alkuperäisen pääjuuren pituutta nostamalla kivivillakuution korkeutta, esim.
laittamalla kaksi kivivillakuutiota päällekkäin ja kaventamalla tornin juurikasvutilaa.

Voipi olla noinkin , mutta sanopa hydrosysteemissä olevasta juuristosta että mikäs se pääjuuri olikaan....

Pääjuuren sijainnilla ei ole mitään merkitystä silloin, kun juuret tulevat isosta kuutiosta ulos. Mielestäni sen
sijainnin merkitys korostuu silloin, kun pieni kivivillakuutio istutetaan isompaan. Kun taimikasvatuksen
perussääntöjä on; a) pääjuuri kasvaa aina alaspäin b) pääjuurta ei saa istuttaa mutkalle, niin pikkukuution
istutus isompaan olisi näiden sääntöjen perusteella tehtävä jo siinä vaiheessa kun pikkukuution pohjasta ei
vielä tule juuria ulos.

JS

[Juso]

Ihan hyvin perusteltu mielipide.

Tuo alunperin referoimani ei ollut Hollannista vaan jenkeistä hydropioneerin ja -gurun vinkki. Mutta näemmä käytetty yleisesti esim Hollannissa. Kesä ja syksy näyttää..... vaikkei itsellä nyt vertailumateriaalia olekaan. Elossa nuo on ainakin vielä.

[Herpiili]

Root development of Vegetable Crops: Chapter XXVIII - Pepper

[Herpiili]

Herpiilin kuvasta päätellen kääntötempulla saadaan taimi uskomaan että pääjuuri on tuhoutumassa, jolloin se alkaa
kasvattamaan uusia pääjuuria kasvin rungossa olevista juurisilmuista. Tämä kasvin ominaisuus vaihtelee eri lajeilla.
Esim. tomaatin kyky kasvattaa varresta juuria on ilmiömäinen. Olen itse huomannut, ja varmaan moni muukin, että
chililajikkeissakin on tässä joskus suuriakin poikkeavuuksia. Yhdestä on helpompi saada pistokas kuin toisesta.

Jos pääjuuri on kuollut (kuolee kaksisirkkaisilla kasveilla usein jo varhain) niin varresta ei ala kasvamaan uusia pääjuuria, vaan kaikki myöhemmin tulevat juuret ovat verso- (pääjuuren tyvestä kehittyvät) tai jälki- eli adventiivijuuria joita voi syntyä varren eri osiin ja silmuihin. Jälkijuurten syntyähän hyödynnetään pistokaslisäyksessä ja tuossa juurtumisessa taas on pääosassa auksiinit, joita esiintyy esim. hankasilmuissa suuremmissa määrin. Yleensä varsi pätkäistään hankasilmun alta ja ja hankasilmuja (joista on lehdet poistettu) jätetään kasvualustan- tai pinnan alle 2-3kpl.

[Juso]

Päitetty NFT video nyt natikankeltaisessa valossa. Hyvin pöhisee. Rocotot tuli pätkittyä melko pieneksi kompaktin ja tiheän kasvun toivossa. Matot on hieman kasassa, muttei haittaa tahtia.

[jewe]

Kieltämättä aika hulppean näköistä ja homma toimii. Rungotkin ovat paksuja kuin mikä. Lisää tällaisia jatkossa...

[Juso]

Tuossa kypäräkamerassa on melkoinen laajakulma, ja kaikki näyttää todellisuutta hieman muhkeammalle, mutta kyllä pieniksi taimiksi on aika tukevat rungot ja näkyvät nuo viihtyvän. Taidan värkätä toisen tuollaisen NFT:n missä kuutiot laitetaan suoraan matolle. Kuten omassa päiviksessä olet jo todistanut, noiden rakentelu on aika nopeaa.

Nyt on natikka 600W asetuksessa, joten valon luulisi riittävän. Jostain syystä oli annuum/bacca-ebbin pH todella alhaalla (4.5) kun oltiin pitkä viikonloppu poissa, ja näyttivät kärsivän. Katsotaan korjautuuko ja kuinka nopeasti, kun on nyt hieman alle 6.

Täytyy kehaista yhtä GoPro-kameran ominaisuutta: Sitä kun tulee tungettua paikkoihin, joista ei voi olla varma mitä se nyt kuvailee, eikä siinä muutenkaan ole mitään etsintä (koska kameraan on vaikea katsoa silloin kun se on esim omassa päässä/kypärässä kiinni). Siihen saa nimittäin Wifi-ominaisuuden, eli kännykällä (iOS tai Android) voi laittaa siihen virrat päälle, muutella kaikkia asetuksia, katsella kännykästä kameran kuvaa ja tietenkin käynnistää ja lopettaa nauhoituksen. Kyllä amerikkalainen osaa suunnitella ja kiinalainen tehdä.

[Juso]

Chinenset suuttuivat latvomisesta ja odottaessaan uusien versojen ilmaantumista ja pituuskasvun jatkumista panostivat muuhun viherosastoon.



Cili Gorononging lehti, natikanvalo hieman hämää, mutta on myös todella tumman vihreä kuten muutkin chinenset. Liikaa typpeä?

Toivon mukaan lehti on ennuste kasvin loppukoosta ja sadosta. Korkeutta on tosin alle 10 cm. Mutta veikkaan että kohta lähtee.

[Finsku]

Samassa valossa ja mömmöissä kasvavat annuumit ja baccat ovat kasvaneet enemmän pituutta kuin chinenset. Chinense jumittui latvomisen jälkeen ja puskee nyt uusia lehtiä kuten sinulla. Viimevuoden chinenset kasvoivat 200W ESL (vs. 120w led) alla enemmän pituutta, mutta lehdet olivat yhtälailla suuria. Väriltään lehdet olivat vaaleampia. Päätelmäni tästä olisi, että chinenset riittävässä valossa pysyvät matalampina ja lehdet ovat tumman vihreät. Typpi kasvattaa lehtien kokoa. Josta ei muuten ole ollut haittaa ellei mene ödeeman puolelle. Tosin typpi myös myöhäistää kukkimista, joten kesän lähestyessä kannattaa typpeä laskea. Terveeltä sinun Gorononging näyttää no worryes. Pituuskasvu seuraa kohta, kunhan runko paksuuntuu ja kasvi haaroittuu.

Itsellä on lainassa tuo GoPro II ja on muuten kevyesti ärsyttävää, kun ei tiedä kuvan rajoja, paitsi jälkeenpäin tarkasteltuna. Ei siis ole näyttöä tai wifi ominaisuutta. Vähän myös häiritsee, että time lapse:n pisin aikaväli on 60s. Muuten kyllä perkuleen hyvä laite

[Juso]

Päätin laittaa kerralla tietopohjan kuntoon vaisusti aikanaan sujuneiden lukion biologian opintojen jälkeen. Ymmärtääkseni kasvin sielunmaailman tilasin Amazonista yhden alan raamatuista:



700 sivua melko tiivistä asiaa. Kaikki mitä ikinä halusit kasvin "toiminnasta" tietää ja hieman päälle. Lukuvauhti on  2 sivua illassa, ja ymmärtämisvauhti sitäkin heikompi. Aika kursooriseksi lukemiseksi menee suurilta osin. Kohta alkaa ymmärtää miten vesi menee juuresta sisään ja mistä/miten se tulee ulos.



Päästyäni näille tienoille palaan pätemään antamalla vedenpitävän tieteellisen selvityksen Kysy Kärsältä-palstan kantamutuilijoille miksi heijastimeen purkkaviritetty hyvällä vedonpoistolla varustettu Bilteman ESLi hakkaa eBay:sta ostetun Kiina-lediufon mennen tullen.

Vakavasti ottaen ovat oppikirjat parantuneet muutamassa vuosikymmenessä, ja jos ei muuta tule hyvä olo myöhään illalla hypistellä ja selailla kauniisti kuvitettua ja painettua järkälettä single malt-lasi kädessä.   

[Juso]

Kurkataas taas vaihteeksi NFT-boksiin  , missä kehitystä tapahtuu. NFT:ssä juuristo kasvaa supervauhtia. Kasvi ottaa parhaiten vettä ja ravinteita uuden kasvun lähialueilla, jonne se kasvattaa hentoa juurikarvaa valtavat määrät, jolla pinta-ala lisääntyy. Juurikarvojen elinikä ei ole kovin pitkä. Vanhempaan osaan juurta muodostuu vettä hylkivä kudos, exodermis, jota myöten johtosolukon on helpompi pumpata vettä kasvin ylempiiin osiin ikäänkuin putken läpi. Vaikka kivivillakuutio tuntuu rutikuivalta ja samaten juuriston ilmassa roikkuvakin osuus on suht kuiva, kasvi elää hyvin ja kehittyy. Rupesin tuossa tuumimaan josko yhdellä kasvilla ryhtyisi leikkaamaan juuristoa jostain kasvista vaikka kolmannes kerrallaan ihan koemielessä aika lähellä sitä kohtaa missä se osuu NFT-mattoon.  Samaan perustuu tietysti multakasvatuksessa se että ruukunvaihdon yhteydessä juuria voi hieman katkaista ja kurmoottaa. Uusi juurikasvu on kasvin hyvinvoinnin perusta.

Nämä systeemit jossa sprinklataan juuria lähellä kasvin tyveä, ovat varmasti hyviä taimivaiheessa. Kuitenkin sen takia että juuristo toimii parhaiten uuden kasvun alueella uskon lisähyödyn niistä olevan taimivaiheen jälkeen melko minimaalinen rakenteen mutkikkuuden lisääntymiseen verrattuna.  Tietysti jos aeroponinen systeemi on niin korkea että koko juurikasvu on ilmassa ja sumun alueella, niin sitten..... Mutta sit ei ihan perus IKEAbokseista rakenna, ainakaan helposti.

NFT-uskovaiseksi on helppo tulla. Ainoa negatiivinen piirre minkä tähän hätään keksin on tukemisen tarve esim ebbiin verrattuna jossa kasvit jököttävät melko pitkään itsekseen. Lopun kuvissa näkyy paljonko melko minimiin lavotut rocoton rangat ovat kasvaneet erittäin nopeasti. Ei voi valittaa, samassa ovat kuin viime vuonna kuukautta aiemmin idätetyt ebbissä kasvaneet, ja latvontaa olen tehnyt rankalla kädellä. Koon puolesta voisi siirtää lopullisille kasvupaikoille, vaan ei anna sää myöten.

[omarosa]

Hieno lukea näitä päiväkirjoja joista huomaa että chilinkasvatus jatkaa eteenpäinmenoa.

Laitoin joskus viestiini youtube linkin hollantilaiselta kasvihuoneelta josta toimitetaan S-ketjun chilit suomeen.
Jo poistuneen videon kuvissa oli hihnakuljetin joka vei podin puskista pakkaamoon.
Kasvihuoneen lisävalaistus todennäköisesti natikalla ja chilit max. korkeita ja satoa tuottavia.

Niin ja se mikä eniten minussa kiinnostusta ja uteliaisuutta herätti oli kasvatusalusta ja kastelusysteemi.
Kivivillakuutiot oli laitettu tuollaisten villapalkkien päälle, joita rankkapanda kin kertoi tilanneen, päiväkirjassaan.

 

Olen ostanut kaksi tälläistä, siihen kaksi metrin läiskälettä kivivillaa, 8 kpl 100x100x75mm kivivillapaloja, noita sinisiä 8 kpl, yksi tälläinen, sitten pumpuksi HX-6510, 4/6mm letkua, perus puutarhaletkua sekä reso. Kuvaa laitan, kun saan kasvit telttaan. Eli vastauseksi kysymykseesi pumpulla toimii.

[Juso]

Niin ja se mikä eniten minussa kiinnostusta ja uteliaisuutta herätti oli kasvatusalusta ja kastelusysteemi.
Kivivillakuutiot oli laitettu tuollaisten villapalkkien päälle, joita rankkapanda kin kertoi tilanneen, päiväkirjassaan.

Jees, eiköhän tuo ole melko lailla yleinen kaupallisissa kasvihuoneissa. Mielestäni esim Fasse kasvattaa juuri noissa kivivillalevyissä dripfeedsysteemillä. Periaatteessa harrastekasvihuoneessa ei välttämättä tarvita mitään keruukourujakaan alla. Pohjaan vedellään muoviin viillot joista ylimääräinen valuu pois. Sopiva kastelu toimisi parhaiten pienellä automatiikalla. Joskus täytyy tuotakin varman koittaa. Paras homma harrastajalle on että nuo kun lätkii lattialle vaikka peltikouruihin ihan muutaman sentin korokkeen päälle, korkeuttaa säästyy kasveille hyvin. Idätys kuutioissa ja sitten vaan reikä muoviin ja suuremman kuution päälle. Joku ammattiviljelijä voi korjata jos olen totaalisen väärässä.

[bluesman]

 Ideaahan voisi kokeilla. Kärsällä ei palkkeja taida olla mutta kun ruvetaan porukalla vonkumaan niin varmaan kohta on.
Menetelmässä olisi kohtuullinen vesireservikin jos palkki olisi paksu. Ainakin helpolta ja tehokkaalta vaikuttaa ja kun kerran ammattilaisetkin systeemiä käyttävät niin toimivuuden täytyy olla hyvä. Aion kyllä enimmäkseen sisäänajaa NFT-kasvattelun kun hommasta ei ole vielä lopullista käsitystä koko kauden ajalta ja erityisesti satotuloksista.

[Hubert]

Kärsällä ei palkkeja taida olla...

http://www.chilitarvike.fi/kivivillapotko_50x24x10cm
http://www.chilitarvike.fi/kivivillapotko

[bluesman]

Kärsällä ei palkkeja taida olla...

http://www.chilitarvike.fi/kivivillapotko_50x24x10cm
http://www.chilitarvike.fi/kivivillapotko

Pitäis olla sellaisia 1m-1,5m pituisia mutta voihan noita tietysti liittää toisiinsa ja tehdä puolen metrin pötköistä 2,5-metrisiä.

[Juso]

eli etelänaapurimme sanonnan mukaan chilikasvatus sujuu yhtä hyvin kuin elämä Norjassa.



RocotoNFT:n asukkeja vasemmalla on jo leikkailtu useampaan otteeseen ja ne rehottavat entiseen malliin. Ensi vuonna ne voi huoletta laittaa itämään tammikuun puolen välin kieppeillä, jos tarkoitus on saada kasvariin toukokuun alussa. Tehoa löytyy.
Chinenset kasvavat matalina ja haaroittuneina vielä. Annumit ja baccat ovat ottaneet vauhtia vasta viimeisen viikon kuluessa.



27.2 päiviksessäni kuvattu alhaalta latvottu Orange Haba näyttää tältä. Viisi tukevaa haaraa kasvaa, haaroittuminen hyvin läheltä (ehkä 5 cm) tyveä.Ebbisysteemin viedessä sen 70 cm, tilaa ei ole kuin pahimmilaan kuin noin 1.5 metriä kasvarissa yläsuuntaan, joten tavoitteena on tuuheat ja leveät puskat. Siksi siis latvonta aivan alhaalta. Tällä konstilla tuli hyvin satoa viime vuonna ja nämä näyttävät nyt vieläkin paremmilta. Luulisin että ovat noin metrisiä toukokuun alussa. Muut chinenset tulevat hieman perässä mutta tyytyväinen voi olla.



Reschin ja paprikaoppaan vinkki on hyvä. Eli pienen kuution siirto (jonka tein hieman liian aikaisin) suurempaan poikittain hidasti hommaa mutta nyt kyllä pukkaa juurta kuution täydeltä ja joka puolelta. Kyllä ne ammattilaiset jotain tietää.... Syytä muistaa myös että koska chilikasvatuksessa kyseessä ei ole pikamatka, alun hidastelu ei ennusta aina lopputulosta. Sama ilmiö on kaikissa baccoissa ja annuumeissa, ja verrattuna aiemmin laitettuihin kuutioihin (toki eri lajit) ero on todella selvä.  Tällä systeemillä mennään jatkossa. Kuvassa Leek.

Pitäis olla sellaisia 1m-1,5m pituisia mutta voihan noita tietysti liittää toisiinsa ja tehdä puolen metrin pötköistä 2,5-metrisiä.

Menelmää kutsutaan jenkeissä yleisnimellä Dutch Tray ja noita valumisen tehostamiseksi usein pohjasta profiloituja kaukaloita myydään Euroopassa mm. tuossa aiemmin linkatulla "Aquatray" kauppanimellä. Helpointahan tuo systeemi on kun kaikki tapahtuu suoraan lopullisella kasvupaikalla, koska taimikuutio laiteaan pötkön päälle suht aikaisessa vaiheessa. Noita lyhyitä on helpompi siirrellä ja tosiaan voi koota peräkkäin. Veikkaan kuitenkin että dripperisysteemin virittäminen ja varsinkin säätö on mutkikkaampi homma kuin NFTn, jonka osalta homma on helppoa kuin heinän teko. Sekä Cultilene (Kärsän kuvissa) että Grodan suurina kivivillalaatan toimittajina ovat ymmärtääkseni edustettuina Suomessa, joten tarvikkeita tarvikkeita saa kyllä.

[Juso]

Luovuin toisesta NFT:n rakentamisesta,  koska kasvua on muutenkin ihan riittävästi, kuukausi vielä aikaa ja yksi käyttämätön ebbilaatikko varastossa. Nyt on siis kaikki paikallaan, ja annuumit omassa lootassaan seuranaan yksi rocoto.



Rocoto-NFT osoittautuu vikatikiksi, tai ainakin aikainen idätys yhdistettynä siihen. Älytön kasvu johtaa oksien katkeilluun ja sitä kautta jatkuvaan leikkaamiseen. Tänään muiden huoltotöiden yhteydessä saksittiin pahimmillaan puolen metrin pätkiä pois. Jotenkin tuntuu että NTF aiheuttaa todella voimakkkaan pystyyn kasvun, koska saman valon alla ollut ebbiyksilö kasvaa kompaktimmin. Tai sitten vaan huomattavan paljon voimakkaampi kasvu aiheuttaa tuon. Annuumit ja baccat latvoin kanssa. Kuukausi on peliaikaa ulos sijoittamiseen ja kasvu vasta käynnistymässä, joten hyvin ehtii, ovat tuollaisia 40 sentin hujoppeja.
Baccat ovat kyllä ihmeen "notkeita" ja kaatuilevat sinne tänne. Puutumista odotellessa.... Tässä siis koko katras yhdellä pöydällä ja tästäkin saattaa vielä muutama kasvi lähteä. Multa-Canario ilmeisesti jäi reissuun lähtiessä kastamatta ja muodostuu ilmeisesti kasvatushistoriani ensimmäiseksi chiliksi jonka olen onnistunut tappamaan vedenpuutteeseen.



Chinenseosastolla menee hyvin, siirsin myös NFT-verrokiksi alunperin ajatellun Pink Haban bubblerista ebbiin, latvoin sen jo toiseen kertaan noin 40 cm kohdalla. Oltiin 4 päivää poissa ja pituutta oli tullut noin 20 cm kaikkiin lisää, joten tavoitteena oleva metrin hyvin haaroittunut puska ulosvietäessä on jokaisen kohdalla todennäköinen.

Kaiken kaikkiaan homma näyttää sujuvan isommitta ongelmitta jollei siksi oteta huomioon NFTn aiheuttamaa kasvuyllätystä.
Koska itse en tavoittele erityisen aikaista satoa, niin aikataulu tuntuu olevan ok kokojen suhteen. Ensi vuonna jos tekee esikasvatuksen NFT:ssä, voi idätyksiä myöhästyttää vielä huomattavasti. Kuvissa värit ovat mitä ovat, en osaa noita natikan suhteen säätää kuin hieman kuvankäsittelyssä, enkä tiedä miten jossain Ixuksessa tuo onnistuukaan. Jos onnistuu, niin saa neuvoa.

Lithovit lehtilannoitteen käytön olen unohtanut täytyy ottaa se taas ohjelmaan. Foorumilla ei juuri lehtilannoitteita harrasteta,  ja tuntuu että Suomessa yleensäkään asiaa ei ole paljonkaan tutkittu. Herpiili?

[Juso]

Täytyypi itse jatkaa hieman lehtilannoituksesta.

Jos kasvi olisi tarkoitettu ottamaan ravinteet pääosin ilmasta, sillä ei varmaan olisi juuria lainkaan tai ne sojottaisivat ilmaan.
Kasvi pystyy kuitenkin ottamaan ravinteita myös lehtien kautta, ainakin pieniä määriä. Toisaalta pääravinteiden (NPK) osalta niin vähän etteivät ne millään pysty ottamaan edes kasvin tarvitsemaa minimiä.

Lehtien kautta ravinteiden hyödyntäminen tapahtuu nopeasti ja jos on selkeä sivuravinteiden (Mg, Mn, Fe jne ) puutostila, lehtilannoituksella saa nopean avun. Muttei pysyvää, vaan se täytyy jollain lailla fiksata pysyvästi juuriston kautta. Lopputulema artikkeleista oli ettei tällaista sivuravinnelehtilannoitusta kannata antaa "varmuuden vuoksi" vaan ainoastaan silloin kun puutediagnoosi on selvä.

Sitten toisen ryhmän muodostavat nämä yhteyttäminen lisääjät. Näilläkin palstoilla on keskusteltu Jaakontaiasta, jonka suurin kasvuun vaikuttava tekijä on ilmeisesti triakontanoli jonka pitäisi estää saitin mukaan liikaa valohengitystä (soluhengitys ?), jonka ansiosta kasvin nettoenergian käyttö yhteyttämisessä lisääntyy. Tämä puolestaan näkyy sitten lisääntyneenä kasvuna, kun hukkaan menee vähemmän energiaa. "Triakontanoli vaikuttaa aktivoivasti suoraan fotosynteesiä ohjaaviin geeneihin", sanotaan heidän saitillaan. Kuulostaa hieman oudolta (geenimuuntelua? ), mutten olekaan mikään biologi. Vaikka tutkimus näiltä osin vaikuttaa melko kevyeltä, triakontanolia kuitenkin myydään  sellaisenaankin maailmalla ilman etanolilisää ja kaikki väittävät sen olevan tehokasta vähän kaikkeen hyödylliseen, eli ilmeisesti toimii. Aine on tunnistettu sellaisenaan kasvun kiihdyttäjäksi ja kasvit sisältävät sitä itsessäänkin. Käytössä on syytä noudatella ohjetta ja testata ensin pieneen osaan kasvia, koska palovaurioita saattaa syntyä jos vaan huiskii menemään. Olisi hauska kuulla käyttäjien kommentteja chilin osalta vaikka joku ketju aiheesta jo löytyykin.

Itse olen kokeillut toista myös fotosynteesin tehoa väitetysti lisäävää tuotetta kauppanimeltään Lithovit, joka on saksalaisten kehittämä. Se on valmistettu myllyttämällä spesiaalisysteemissä (TDA)  kalkkikiveä erittäin hienoiksi (< 10 µm) ja sähköisesti varautuneiksi partikkeleiksi, jotka mahtuvat lehtien ilmarakojen välistä suoraan lehden sisään ja solujen käytettäväksi. Ideana on että ne vapauttavat CO2:ta tehokkaasti kasvin käyttöön. Osa jää lehdelle kalvoksi ja toisen prosessin kautta sitoo yöllä ja luovuttaa päivällä CO2:ta kasvin käyttöön pitkäaikaisemmin. Tämän kaiken pitäisi nostaa CO2-pitoisuutta siellä missä sitä tarvitaankin eli lehtien lähellä/lehdessä ja tehostaa kasvua. Löysin tämän tuotteen jättikasvatuksen puolelta, koska tämä oli hurjassa suosiossa rapakon toisella puolella muutamia vuosia sitten ja on varmaan vieläkin. Lisäetuna tulee se että kalsium on erittäin tärkeä komponentti hedelmien seinien muodostumisessa (vrt esim tomaatin latvamätä) ja tällä saadaan ylimääräinen ruiske "suoraan suoneen", ja rakennusainetta esim kurpitsan päätyihin, jotka ovat erityisen halkeamisherkkiä. Mutta orgaanisessa viljakasvien kasvatuksessakin tätä käytetään. Ei ole erityisen kallista: heidän saitillaan kilo taitaa maksaa alle 14 euroa ja sillä tekee jo 200 litraa ruiskutettavaa. Tehoaako, paha sanoa kun en ole tehnyt vertailutestejä. Olen kuitenkin uskonut noihin esim www.lithovit.net sivuilta ja muualta löytyviin ulkopuolisten testeihin, ja ruiskutellut sillä 4 kertaa kesässä kaikki viljeltävät kasvit ja chilit ja muut jättihullutukset hieman useammin. Tämä oli lisäksi henkisesti hyvä kombinaatio mykon kanssa silloin kun mulla oli "puhtaan luomukasvatuksen kausi" .Mansikoita on tullut ainakin järkyttävä määrä, ja muutamat paikallisetkin ovat ihmetelleet satoa (paikallisista lajikkeista).

Sitten ei varsinaisia lannotteita mutta ruiskutettavaa kuitenkin. Maailmalla  compost tea, eli "kompostiliuos" vaikka suomeksi kun "tee" kuulostaa jotenkin hölmöltä, on erittäin suosittua. Ideahan on että otetaan jotain hyvää bakteerikantaa kuten kypsää kompostia  harsoon tai pussiin josta se ei pääse karkuun, se veteen ja ilmapumppuja ja -kivi hapettamaan. Näissä olosuhteissa 3:ssa päivässä bakteerikanta lisääntyy räjähdysmäisesti ja on valmiina ruiskutettavaksi lehdille. Ja koska kypsä komposti tuoksuu hyvälle, niin tuoksuu tuotoskin. Sitä laimennellaan ja ruiskutellaan lehdille jossa hyvät bakteerit ja mikro-organismit tuhoavat pahiksia tehokkaasti. Toki materiaalin voi jättää pussittamatta ja siivilöidä esim NiksiPirkka-tyylisellä sukkahoususiivilällä jälkikäteenkin.

Monet luomuharrastajat pitävät tällä kasvinsa terveinä olosuhteissa, joissa esim härmä yms sienitaudit leviävät helposti.  Itse olen valmistellut myös merilevästä vastaavaa lientä ja täytyy sanoa että ainakin tuoksui hyvälle ja oli niin hienon punaruskeaa mukava vaahto päällä, että teki mieli siipaista tuopillinen. Toki tämän funktio on hieman erilainen, ja voi ehkä ravinteiden vuoksi antaa paremminkin kasteluveden muodossa ainakin taimena. Jotkut varoittelee kuitenkin että pitää antaa vain satokauden alkuun saakka koska levä sisältää auksiineja melkoisesti. Tiedä häntä...  toki kompostiteetäkin voi käyttää kasteluun samalla lailla.

Että tämmöistä tarinaa sunnuntain ratoksi. On kasvari vielä niin lumen ympäröimä, ettei päästä edes pressuja päältä purkamaan ja järjestelemään sisältä. Ja kuplamuovittajille sen verran kommenttia, että lisämuoveja kannattaa laittaa vaan tiiviisiin kasvihuoneisiin, koska ilmanvaihdon/-vuotojen kautta tapahtuvat lämpöhäviöt esim meikäläisen Snap&Grow huoneessa ovat sitä tasoa että seinien lisäeristyksessä ei olisi järjen hiventä. Toisin kuin esim Jewellä, jolla näyttää olevan myös tiiviyden puolesta laadukas huone.

E:typoja korjattu ja muutama lause lisätty selvennykseksi

[Herpiili]

Lehtilannoitteista ei ole itselläni pahemmin kokemusta, enkä ole asiaa sen kummemmin selvitellytkään. Yksittäisiä mikroravinteita taidetaan käyttää lehtilannoituksena ammattipuolella korjaamaan nopeasti yksittäisten ravinteiden puutteita. Annostelu on muistaakseni kuitenkin äärimmäisen tarkkaa ja yliannostuksen saa aikaan helpolla, jolloin yksittäistä ravinnetta saattaa tulla jo kasville myrkyllinen määrä.

Tuolla on jonkin verran tietoa käyttöväkevyyksistä ja linkki pdf-taulukkoon.

Triakontanolikin on tietääkseni todettu ihan oikeasti kasvua tehostavaksi, google scholarin kautta löytynee artikkeleita. Hinta vaan taitaa olla melko korkea valmisteilla.

MTT:n julkaisuista löytyi metanolia sisältävien hiililannoitusten tuloksista pieni maininta, sivulta 119.

Härmää voi torjua pii- ja hiililannoituksella / Kekkilä

Jaakontaiasta löytyy vuosilta 2002-2003 jonkin verran Tyräkin kehuja, kuvat vaan ovat kadonneet bittiavaruuteen ja vuonna 2003 itsekin taisin satokuvia hämmästellä. Melko reippaalla lannoituksella Tyräkki silloin kasvejaan taisi hoidella. Omat kokemukset jaakontaiasta rajoittuvat pariin kokeiluun eikä se ainakaan kasvua heikentänyt ja satoakin kaudella 2004 tuli riittämiin. Käyttöni loppui siinä vaiheessa kun 5L tiivistekannujen saatavuus katosi ja olisi pitänyt ostaa kalliita litran pulloja. Verrokkikasveja kun ei ollut niin eipä ole senkään vuoksi tullut jatkettua.

"Tyräkki: Kahden kesän kokemuksella väitän, että esim. tomaatin ja chilipaprikan sato puolitoista-kaksinkertaistuu. Ja ihan vakavissani moista väitän. Nyt aion kokeilla myös kurpitsoihin, josko vaikka se voitto suuressa kurpitsakisassa.."

Tyräkki, raota verhoa!

Tyräkin chilikuvia

Hurja kasvu tosin selittynee osin "kerittiläisen" runsaalla lannoituksellani, ja Jaakontaika kasvutehosteen käytöllä. Paljon puhuttu "liikalannoituksen" satoa vähentävä vaikutus onkin mielestäni totta vain mikäli kasvukausi on "liian" lyhyt ja olosuhteet huonot. Havaitsin nimittäin kyllä varsinkin Habaneroissa, että villeimmän kasvun aikana kukat pölyttyivät huonosti, ja satoa tuli suorastaan heikohkosti. Kun kasvit sitten alkoivat tavoitella kattoa, niin vähensin lannoittamisen ja hiilidioksidilisän minimiin ja DADAA. Kukkaa rupesi pukkaamaan suorastaan raivokkaasti "joka niemen notkoon ja saarelmaan". Kun puskat olivat siinä vaiheessa parimetrisiä, ja "sairaan" tiheitä, niin oksanhankojahan piisasi, ja lisääkin kasvoi vauhdilla. Pölyttyminenkin oli nyt lähes sataprosenttista, joten kasveissa todella tapahtui. Loppukaudesta keräsinkin 6kpl (0,6m x 1,2m x 2,1m) Caribbean red habaneron puskaryhmästä jo yksistään lähes ämpärillisen kypsänpunaisia marjoja joka viikko. En suostukaan millään uskomaan, että samasta määrästä "kitukasvuisia" 70-80cm puskia olisi irronnut sama määrä satoa   Uskoakseni siis ainakin joissain olosuhteissa voidaan runsaalla, jopa ylettömällä lannoittamisella saada runsaampi lopputulos kuin "nuukailemalla".

Voisiko kenties tosiaankin olla mahdollista, että kasvista yksinkertaisesti "ulosmitattiin" liikaa kasvua. (käytin myös jaakontaika kasvutehostetta) Ehkä se ei vain enää jaksanut lyödä kaikkia kasvuennätyksiä vaan päätti "asettua lepoon", mene ja tiedä.


Tuota Lithovitia voisin melkeinpä itsekin tilailla kokeiluun, eipä ainakaan ole hinta kallis kun vertaa moneen nestemäiseen "erikoislannoitteeseen" joita on tarjolla noissa epämääräisissä kasvatuskaupoissa.