Miten Vesiviljellä?

[Fredrik-flugarn]

Meinasin kokeilla tavallisia salaattikouruja ikkunassa nyt ennenkuin vauvat voi mennä ulos. Naapurin kasvihuoneella kun lojuu rikkinäisiä iso pino pihalla. Pieni halkeama jossain ei haita. Näytää olevan 6m pitkät ja ikkunalauta 1,4m. Kyllä tarpeeksi pitkä ehjä pätkä jostain löydy. Pakko aloita neuvottelut...

Silloin kai on valitettavasti pakko ajaa ilman harsoa... Ei millään muuten pääsee siirtämään niitä kun "kasvaisi kiinni reikään".

[Make12345]

No se muuttaa asian. Unohdin mainita Tammisillan puutarhan viritykset, siellä taisi olla samanlaista kanavaa käytössä mutta vain taimikasvatuksessa. Kirjassa Allen Cooper; The ABC of NFT on kuvattuna samankaltainen systeemi salaatin ja krysanteeminviljelyä varten.
Veikkaan homman pelittävän mutta kun kasvin koko kasvaa, saattaa tulla huoltovaikeuksia jos kanava on kovin ahdas. Kokeile, sittenhän vasta tiedetään.

Joo itselläkin kävi mielessä että systeemi saattaa olla liian ahdas isolle kasville, mutta kokeilemallahan se selviää. Onko GHE:n micro+mato setti hyvä ravinnevalinta vai onko suositella parempaa?

Päätin hommata EC mittarin ettei käy vahinkoja ja kattelin tuolta kärsän putiikista myös pumppuja, halvin riittänee mun tarpeisiin. Mites toi reso, se ois vissiin hyvä olla kannellinen ja isohko, vinkkejä? niin ja pitäskö tossa letkussa olla joku säätöhana millä säätää systeemiin menevän veden määrää vai onko noissa pumpuissa joku säätönamiska?

Mietin myös rakentavani NFT systeemin mökille kasvihuoneeseen ja tulin miettineeksi kun siellä ei ole sähköjä (aurinkopaneelia lukuunottamatta) että toimisko systeemi niin että ostais kaks 220L tynnyriä resoiksi, toinen yläpäähän josta hanalla säädetty valutus systeemin läpi ala resoon ja siitä pumppu ajastimella kerran päivässä pumppais täysteholla litkut takas yläresoon, en usko että aurinkopaneeli jaksaa pyörittää pumppua 24/7 joten toi kuulosti maalaisjärjellä energiaa säästävämmältä ratkaisulta, resojen suuruus mahdollistais myös melko pitkäaikaisen huoltovapauden, kun ei tuolla mökillä ihan kokoajan tuu ravattua. mene ja tiedä.

[sorrii]

en usko että aurinkopaneeli jaksaa pyörittää pumppua 24/7 joten toi kuulosti maalaisjärjellä energiaa säästävämmältä ratkaisulta, resojen suuruus mahdollistais myös melko pitkäaikaisen huoltovapauden, kun ei tuolla mökillä ihan kokoajan tuu ravattua. mene ja tiedä.

Samma homma mulla. Aurinkosähköä [12v] ei juuri kannata vedellä roikalla mökistä, jollei ole se kasvatuspaikka ihan vieressä. Mä ajattelin kokeilla itse tuollaisella aurinkopumpulla jotain nft'n ja ebbin hybridiä: Laitan siis kasvatusastiaan nft-filmin päälle kasvit, mutta tilkkeeksi myös hydrosoraa. Astioina 90 ja 45l betonipaljut. Varjoiseen aikaan eivät kasvit vettä niin kaipaakaan ...

http://dx.com/p/solar-powered-brushless-water-pump-black-82009

[Make12345]

Hieman tuota kodin ikkunalaudalle tulevaa NFT:tä pureksittuani päädyin ostamaan 3 eurolla 90cm parvekelaatikon ja otin töistä vaneria josta aion askarrella siihen kannen. Pistin myös kärsälle tilauksen vetämään: vesipumppu, GHE micro ja mato liemet (tarvinko muita litkuja?) pari läpivientiä, letkua, NFT kuitukangasta ja EC-mittarin.

Alkuperäisenä tarkoituksena oli siis vetää pumpulla vedet parvekelaatikkoon josta valutus kuitukangasta pitkin toiseen päätyyn ja sieltä poistoletku takaisin resoon.

Välittömästi tilauksen lähetettyäni tajusin ettei tämä suunnitelma ihan nappiin mennyt, juuret todennäköisesti tukkivat poistoletkun aikanaan ja vesivahingon ainekset on valmiit. Mitenhän ton poiston sais toteutettua kun parvekelaatikko tulee ikkunalaudalle niin että sen molemmissa päissä ikkunalauta jatkuu vielä n. 30cm ja reso tulee sen ikkunalaudan alle?

[sorrii]

Josko ylivuotoputki vähän ebbin tapaan? Sillähän ei olisi muuta virkaa kuin varmuuden varalle. Aika paljon pitää juuria kasaantua että poiston kokonaan tukkii. Kun alkaa kuulua lotinaa ylivuotoletkusta niin tietää putsata sen poiston ...

[Make12345]

Josko ylivuotoputki vähän ebbin tapaan? Sillähän ei olisi muuta virkaa kuin varmuuden varalle. Aika paljon pitää juuria kasaantua että poiston kokonaan tukkii. Kun alkaa kuulua lotinaa ylivuotoletkusta niin tietää putsata sen poiston ...

Eli kaksi poistoletkua, joista toinen ylempää kuin toinen ja ylempi resoon niin että aiheuttaa lorinaa, alempi niin että menee reson seinän kautta veteen tai letku suoraan veden alle jolloin ei lorise, nerokasta, kiitos!

[sorrii]

nerokasta 

Mulla tuli vastaava hälytysjärjestelmä puolivahingossa parveke-ebbiin kun sitä parantelin: Ärsytti se lotina ja laitoin pidemmän putken siihen ylivuotoon [=sähköasennusputki läpiviennillä] että vesi menee resoon pinnan alapuolelle. Sehän lotina sitten kertoo että on aika lisätä litkua resoon ...

[ChIlIDoG]

Itse katselin ikkunalauta NFTksi Bilteman ilmastointiputkea, sellasta suorakaiteen mallista valkeaa. Mut tänään tein vanhasta putkihydrosta muokaten pienemmän version.

[Dendrochili]

 Varmistukseksi pitää kysyä, että onko tuollainen yhden ruukun passiivihydro hieman riski? Meinaan, jos taimi on lecasorassa kokonaan, niin veden korkeutta ei kauhean tarkaan pysty seuramaan, niin onko kuinka tarkkaa? Tällä hetkellä kokeilussa on kultaköynnös, mutta mietin kokeilua myös tepinin taimilla. Löytyy kyllä pari bubleria, mutta sähkö- ja tilpehööripuutteen takia en ole vielä ottanut käyttöön. Minulla ei tosiaan ole mitään erikoista vesimittaria edes tuossa.

[Miquel]

Varmistukseksi pitää kysyä, että onko tuollainen yhden ruukun passiivihydro hieman riski? Meinaan, jos taimi on lecasorassa kokonaan, niin veden korkeutta ei kauhean tarkaan pysty seuramaan, niin onko kuinka tarkkaa? Tällä hetkellä kokeilussa on kultaköynnös, mutta mietin kokeilua myös tepinin taimilla. Löytyy kyllä pari bubleria, mutta sähkö- ja tilpehööripuutteen takia en ole vielä ottanut käyttöön. Minulla ei tosiaan ole mitään erikoista vesimittaria edes tuossa.

Painon muukaan lähtisin veden määrää arvioimaan jos muuta keinoa ei ole...  Vettähän sillä olisi oltava, muttei niin paljoa että hukutat kasvisi.

[Dendrochili]

Juu, laitoinkin sellaisen sopivan määrän vettä näin alkuun. Käsituntumalla tosiaan mennään. Toivottavasti homma sujuu, jos sujuu, niin kokeillaan tosiaan tepinillä ja aji cristalilla.

[sorrii]

Mä olen tehnyt passiivihydroihin "kastelu-katselu-putken" 20mm sähköasennusputkesta: Putken alapää huonosti sahattu tai rei-itetty ylettyy ruukun pohjaan asti ja pinnassa pari senttiä soran/perliitin/kookoksen/mullan pinnan yli, kuten Pauliinaruukuissa. Olen itse sen kiinnittänyt ruukkuun roudariteipillä [joka ei näy päälle  ] ettei mene sorat putkeen. Siitähän kepillä helposti kokeilee sen vedenpinnan.

MÄ en luota näppituntumaani kun astioita on sen sata erikokoista ja erilaisilla alustoilla; kasvitkin painaa vaihtelevasti 
Jos vedenpinta soran seassa on pitempään liian koerkealla niin käy tuho. Kasvin varren alapää, missä juuret haarautuu, pitää pysyä kuivilla ...

[Miquel]

Kuinkas hyvin Sorriin kokemuksen mukaan tuo hydrosora siirtää vettä juurille? Jos kuvitellaan että pauliinan pohjalla pidettäisiin vaikka nyt 3cm vettä? Olen itse vähän skeptinen, vaikkakin cheiro roxani näyttää viihtyvän mielestäni äärettömän vähässä vedessä.

[sorrii]

Ei sen soran tarvitse vettä juuri siirtää. Kasvi kasvattaa juurensa sinne veteen  ja imuttaa tarvitsemansa: Juuret ja varsihan kuljettaa vettä latvaan asti. Varmaan juurille on hyvä vedenpinnan yläpuolellakin että sora on kosteaa. Mulla on näppituntuma että vesi nousee kapillaarisesti sorassa aika korkeallekin: Jos vaikka ämpäri on täynnä soraa [=~30cm kerros] ja pohjalla 5cm litkut jäljellä, niin kyllä sora on kosteaa heti pari senttiä pinnan alapuolella. Pintahan kuivuu toki aina nopeasti.

Lisäilin juuri vettä keittiössä parille AC'lle jotka kasvavat sorassa isoissa Mimosaruukuissa ilmakivellä terästettynä. Tein siihen talvella mylar-kalvon [heijastinkalvoa] palasesta suojakannen soran päälle kokeeksi. Suojaa siis paahteelta, kuivumiselta ja on helpompi putsata tippuneet lehdet ym. Kun kurkkasin niiden kalvojen alle, oli siellä toisessa juuret pinnassa; toisessa pieni taimi! Varmaan on kosteutta vähän ...

[Lightweight]

Heihei, en jaksa haulla alkaa etsiskelemään vastausta tähän..

Millaiset lämmöt porukoilla on vesiviljelyiden litkuissa, onko olemassa jotain optimi lämpöä?

[Jani M]

Heihei, en jaksa haulla alkaa etsiskelemään vastausta tähän..

Millaiset lämmöt porukoilla on vesiviljelyiden litkuissa, onko olemassa jotain optimi lämpöä?

Muistaakseni lämpötilan ei pitäisi kovin korkeaksi päästä, eikä tietenkään myöskään kylmä ole hyvästä. En muista mitään tarkkoja lukemia, joku viisaampi voi tähän sitten täräyttää faktatietoa. Itse olen kuitenkin kasvattanut ihan huoneenlämpöisessä vedessä noita. Kesällä olen suojannut esimerkiksi foliolla noita vesitiloja, ettei vesi pääse liian kuumaksi. Veikkaisin ainakin juurimädän olevan todellinen ongelma liian lämpimän veden kanssa kasvatellessa.

[Toni.A]

Heihei, en jaksa haulla alkaa etsiskelemään vastausta tähän..

Millaiset lämmöt porukoilla on vesiviljelyiden litkuissa, onko olemassa jotain optimi lämpöä?

Muistaakseni lämpötilan ei pitäisi kovin korkeaksi päästä, eikä tietenkään myöskään kylmä ole hyvästä. En muista mitään tarkkoja lukemia, joku viisaampi voi tähän sitten täräyttää faktatietoa. Itse olen kuitenkin kasvattanut ihan huoneenlämpöisessä vedessä noita. Kesällä olen suojannut esimerkiksi foliolla noita vesitiloja, ettei vesi pääse liian kuumaksi. Veikkaisin ainakin juurimädän olevan todellinen ongelma liian lämpimän veden kanssa kasvatellessa.

Hankala saada vedenlämpöä paljon alemmaksi, ellei sitten kaiva maahan resoa, bubbleria, tai olipa sen nyt mikä tahansa vesikasvatuslaitos. Lämpö on suuri uhka, mutta valonläpäisy toinen, sekä tietysti ilmastinkivi menee monesti tukkoon kun juuret kasvavat valtaviksi. Veikkaisin lämpötilaa 20 - 28 asteen välillä, mutta siihen on melkein mahdoton päästä.

[Jani M]

Heihei, en jaksa haulla alkaa etsiskelemään vastausta tähän..

Millaiset lämmöt porukoilla on vesiviljelyiden litkuissa, onko olemassa jotain optimi lämpöä?

Muistaakseni lämpötilan ei pitäisi kovin korkeaksi päästä, eikä tietenkään myöskään kylmä ole hyvästä. En muista mitään tarkkoja lukemia, joku viisaampi voi tähän sitten täräyttää faktatietoa. Itse olen kuitenkin kasvattanut ihan huoneenlämpöisessä vedessä noita. Kesällä olen suojannut esimerkiksi foliolla noita vesitiloja, ettei vesi pääse liian kuumaksi. Veikkaisin ainakin juurimädän olevan todellinen ongelma liian lämpimän veden kanssa kasvatellessa.

Hankala saada vedenlämpöä paljon alemmaksi, ellei sitten kaiva maahan resoa, bubbleria, tai olipa sen nyt mikä tahansa vesikasvatuslaitos. Lämpö on suuri uhka, mutta valonläpäisy toinen, sekä tietysti ilmastinkivi menee monesti tukkoon kun juuret kasvavat valtaviksi. Veikkaisin lämpötilaa 20 - 28 asteen välillä, mutta siihen on melkein mahdoton päästä.

Ilmakiven tukkeutumista voi estää ottamalla koko ilmakiven pois letkun päästä ja pujottaa vaikka mutterin pitämään letkua bubblerin pohjalla. Ulkona ei yleensä ole ollut niin kauhean tarkkaa pienen porinan kanssa, mikä niistä ilman ilmakiviä pääsee.

Pitääkin ensi kesänä upottaa lämpömittari yhteen bubbleriin ja katsoa minkälaisia lämpötiloja siellä vedessä oikein on.

[Huru-ukko]

Minulla oli kasvarissa pienet 60l resot.  Eli harmaita saaveja joissa oli halkaistu turvesäkki päällä estämässä valon pääsy resoon. Iltaisin niissä lämmöt oli päivästä riippuen jossain parinkymmenen asteen tienoilla....
Juurimätää ei ollut kuin keväällä bubblereissa. Kun vaihdoin kesän aikana systeemin bioponiseksi, ongelmia ei enää ollut.

[tomjo78]

Tässä olisi suunnitelmissa laittaa 60l ebb & flow systeemi pystyyn ja mietin tuon EC mittarin tarpeellisuutta. Mietin että kaipaanko sitä heti alkuun ja päätin kysyä jos päätän etten sitä heti osta, vaan hiukan myöhemmin niin kuinka olisi paras toimia noiden nesteiden/ravinteiden kanssa jotta ravinne tasapaino pysyisi altaassa kutakuinkin kohdallaan ?