Miten Vesiviljellä?

[waikku]

Pc:n vesijäähyssä toiminu Eheim-1046 ~8-9v eli ainaki tämä eheim on kestäny.

[mohla]

Itellä on EHEIM Air pump 400 ja on toiminut moitteetta (ja pysyy kokoajan päällä) ja on todella hiljainen. Oletkos tarkistanut pohjassa olevan ilman sisäänoton ettei ole tukossa?

Pohjan sisäänotto on kunnossa, pumppu on ollut vesitilaa ylempänä tai käytössä on ollut takaiskuventtiili. Taitaa vaan olla joku maanantaikappale. Kokeilin ottaa tuon auki, muttei silmämääräisesti näyttänyt rikkinäiseltä sisuskaluiltaan. Aika tiukalta paketilta vaikuttaa, joten kaipa siellä jokin kolvaus tai moottori on mennyt särki. Tarvinnee koettaa saada takuuseen tuo.

E: Voisikohan vika olla tuossa ajastuksessa. Jos on virrat pois ja kytkee pistokkeen rasiaan, niin menee hetki ennen kuin alkaa toimia. Ajastimella näyttää olevan sama homma. Ikäänkuin keräisi konkkaan tms. varausta ja sitten alkaisi toimia. Virratta tyhjentää "varauksensa" ja sitten taas hetki kytkettynä riittää saamaan tuon käyntiin. Tarvii kokeilla, jos tuota pitäisi 24/7 päällä. On myös todella hiljainen ja 4 W tehollaan ei paljoa kuluja aiheuta. =)

[Pahakeijo]

Nyt ois hyvät neuvot tarpeen. Ebbiä varten on kaikki muut tarvikkeet kasassa, mut sopivaa läpivientiä ei löydy mistään. Järestään ovat kaikki liian paksuja. Pumppuna on Resunin S880 ja siihenhän taitaa mennä 12mm letku ja vastaavaankokosta läpivientiä oon yrittäny ettiä vaikka mistä liikkeestä. Sama pumppu on varmasti monella muullakin käytössä niin mitenkä ootte läpiviennin rakentaneet?

[bluesman]

Nyt ois hyvät neuvot tarpeen. Ebbiä varten on kaikki muut tarvikkeet kasassa, mut sopivaa läpivientiä ei löydy mistään. Järestään ovat kaikki liian paksuja. Pumppuna on Resunin S880 ja siihenhän taitaa mennä 12mm letku ja vastaavaankokosta läpivientiä oon yrittäny ettiä vaikka mistä liikkeestä. Sama pumppu on varmasti monella muullakin käytössä niin mitenkä ootte läpiviennin rakentaneet?

PÖYTÄLÄPIVIENTI 16MM
Valkoista nailonia. 
Letkuliitin 16 mm. 
Asennus reikä 24 mm.

Tällaisia, Biltemasta, veneilytarvikkeet.
Tarviit vielä pumpun ulostuloon akvaarioliikkeestä pätkän soviteletkua 12/10mm muistaakseni. Eheimilla on sellaista vihreää. Työnnät puutarhaletkun sisään.

[Pahakeijo]

PÖYTÄLÄPIVIENTI 16MM
Valkoista nailonia. 
Letkuliitin 16 mm. 
Asennus reikä 24 mm.

Tällaisia, Biltemasta, veneilytarvikkeet.
Tarviit vielä pumpun ulostuloon akvaarioliikkeestä pätkän soviteletkua 12/10mm muistaakseni. Eheimilla on sellaista vihreää. Työnnät puutarhaletkun sisään.

Vastaavanlaista kattelinkin motonetistä kun se oli listattu tuolla Fataljin ebb-osalistassa. Mutta kokeillaanpas sitten löytää tuollaista soviteletkua.

[Pahakeijo]

Enpäs muistanutkaan enää että SP880:n mukanahan tulikin 2 eri liitintä, ja se toinen on vähän paksumpi. Eli pitää samalla hommata myös paksumpaa letkua. Nyt olin virittelemässä systeemiä sen ohkasemman varaan.  Myös sovitusletku saattaa semmoseen löytyä vähän helpommin.

[waikku]

Omassa ebissä myös resun ja biltemasta 16mm ja 19mm läpiviennit ja sovituksen tein pumppuun niin että siihen paksumman liittimen ympärille suikale letkua ja sen päälle sitten tuo letku ja vielä nippareilla kiristys. Ei tarttenu sen kummemmin metsästää sovitepaloja.

Kuvassa siis viritelmä ja hyvin pitää noinkin.



Ja sitten vielä kysymys ebbiin liittyen, eli paikoitellen kertyy soraan tommosta valkosta. Ainakaan kasvuun ei tuosta oo ollu haittaa mutta esiintyykö muilla tuommosta? Mullassa samanlaisia havaintoja on tullu huomattua kyllä.

[biblo]

Kuivuneen lannoiteveden jäämiä tjsp mineraalikiteitä, ei haittaa.

[masaiman]

Tyhmä kysymys, tai enemmänkin varmistus: Mulla on nyt ollut nuo taimet ekat kaks viikkoa tuossa hydrossa ja olen joutunut eri syistä (mm.pikku vuoto) vekslaamaan noiden vesien kanssa. Nyt on samat liemet pyörineet reilun viikon, ja olisi aika nostaa lannoitemäärää. Eli pruittaankos mää nyt sitten ne ravinteet vaan tonne tankkiin ja annan pyöriä ,kun ensimmäinen "virallinen" vedenvaihto ton GHE:n taulukon mukaan osuisi vasta ensi viikonloppuun. Ja ilmeisesti välissä kun lisätään lientä haihtuneen/juodun tilalle, lisätään siis pelkkää vettä? Vielä ei ole välissä tarvinnut lisäillä, mutta noiden janoisuus näyttäisi olevan kerrannaista sorttia kun alkaa tuota juurta olemaan altaassa melkoisesti. 8 tainta 11 litran altaassa saanevat tuon vedenpinnan laskemaan melkoista tahtia kun alkanevat kohta kasvaa reilummin kun lannoitemäärät nousee melko reippaasti.

En ole vielä saanut aikaiseksi tilata ec/ph- mittareita et joutuu vetämään vähän lonkalta...

[sorrii]

Mä oon ihan hyvällä menestyksellä lisännyt ravinteitakin välissä kun oon korvannut haihtunutta tai kasvien "juomaa" vettä. Tokihan on ollut Ph- ja EC-mittarit. Yleisesti on mulla näppituntuma, että vesi resossa väkevöityy jonkun verran aina, vaikka käytän ravinteita vähemmän kuin suositus. Aika vaikeeta olisi kyllä ilman mittareita. Ostin omani foorumin torilta 25€/kpl ...

Nyt jos ilman mittareita pelaat, niin lisää lannoitevettä, mutta vähän kevyemmin kuin se täys annos. Liemi väkevöityy ilman veden lisäämistä 5-10% viikossa hataran muistimutuni mukaan. (riippuuhan sen reson koostakin suhteessa kasvatustilaan: mulla soraa n. 30l; reso 60l...)
Ja jos et pysty tai uskalla näppituntumalla korjata Ph'ta (vesijohtoveden ph on yleensä liian korkea, jolloin bakteerit viihtyy paremmin!) niin lisää varovasti peroksidia!

Mulla on Liquid Oxygen -nimistä peroksidilitkua, jonka väkevyys on 17%. Suositusannos säännöllisesti on 5ml/10l vettä. Apteekin peroksidista pitää sitten laskea oikea suhde prosenttien mukaan.
Samalla litkulla on sitten puolet suurempi suositus silloin kun torjutaan juurimätää ja vielä tiukempi kun desinfioidaan systeemiä (ilman kasveja!).
Toi suositus on siis alle 0.01% peroksidiliuosta joka on aika mietoa, tosiaan. Samaa ainetta ne on apteekin vetyperoksidit, mutta 3% ja 10% yleensä, kai ..

[masaiman]

Lähinnä se perimmäinen kysymys joka piti esittää, ja joka tuosta unohtui pois oli: Onko siitä jotain haittaa jos vaihtaa veden useammin kuin suositus? Allas majailee korkeussäädettävällä hyllyllä, jota joudun välillä laskemaan alaspäin kun kasvit saavuttaa valaisimen. Joudun tällöin lappoamaan jo ihan turvallisuus jaa painosyistä suurimman osan vedestä ämpäriin, joten pohdiskelin että mitäs jos tuon samalla kertaa vaihtaisi uuteen esim. Kerta viikkkoon lannotteita lisätessä/hyllyä säätäessä.

[bluesman]

Lähinnä se perimmäinen kysymys joka piti esittää, ja joka tuosta unohtui pois oli: Onko siitä jotain haittaa jos vaihtaa veden useammin kuin suositus? Allas majailee korkeussäädettävällä hyllyllä, jota joudun välillä laskemaan alaspäin kun kasvit saavuttaa valaisimen. Joudun tällöin lappoamaan jo ihan turvallisuus jaa painosyistä suurimman osan vedestä ämpäriin, joten pohdiskelin että mitäs jos tuon samalla kertaa vaihtaisi uuteen esim. Kerta viikkkoon lannotteita lisätessä/hyllyä säätäessä.

Ei ole haittaa, lannoitteita kuluu vaan paljon enemmän.

[masaiman]

Nyt en kyllä äkkiseltään keksi, miten tuota lannoitetta menee yhtään sen enempää. Olen antanut tähän asti kerta viikkoon tuon flora-sarjan mukana tulevan ohjeen mukaan. Miten siinä ravinnetta enemmän menee jos vaihdan veden uuteen samalla kun annan sinne lisää lantaa. Eikä tuon tankin tilavuuskaan ole kuin 11l et eipä siinä suurista määristä puhuta.

[tso]

Nyt en kyllä äkkiseltään keksi, miten tuota lannoitetta menee yhtään sen enempää. Olen antanut tähän asti kerta viikkoon tuon flora-sarjan mukana tulevan ohjeen mukaan. Miten siinä ravinnetta enemmän menee jos vaihdan veden uuteen samalla kun annan sinne lisää lantaa. Eikä tuon tankin tilavuuskaan ole kuin 11l et eipä siinä suurista määristä puhuta.

Totta kai ravinteita menee enemmän kun kaadat suurimman osan niistä viemäriin itämerta saastuttamaan.

Mutta IMO hydro-ohjeet perustuvat siihen että ei ole EC mittareita tjsp. jolla voi seurata ravinteiden kulutusta.
EC mittari kun on kourassa, niin oot aika hyvin tontilla paljonko ja milloin vettä vaihdetaan ja milloin puhdasta vettä lisätään. Ne litkut nimittäin vahventuvat huimaa vauhtia kun veden haihtuminen lehdistöstä on käynnissä.

Sitten hifistelyä on jos pystyt mittaamaan hydrosta NPK suhteet ja lisäilemään sopivasti uutta, niin miksi vaihtaa vettä? Tosin hivenaineita on hyvä lisätä myös, mutta siihen on sitten omat litkut...

[Coofdrad]

Jonkin aikaa olen harrastanut vesiviljelyä. Tuntuu, että kasvit kasvaa paremmin kun ei seuraile ph:ta ja ec:tä 

Kysymys veden väkevöitymisestä!  Eikös ec mittarilla pysty seuraamaan veden väkevoitymistä? Eikös tämä tarkoita yksinkertaisuudessaan sitä, että kun kasvi ottaa vettä ja haihduttaa suhteessa enemmän kuin ottaa ravinteita niin reson ec luku kasvaa?? Mitäs nämä suolo kertymät sitten ovat. Niitä ei varmaan voi mitata mitenkään? Etenkin kun puhutaan lock-up ilmiöstä?

Itse on ole vaihtanut tomaateille kertaakaan vesiä kokonaan ja hyvin ovat kasvaneet. Välillä olen seurannut, että ec ei nouse liian korkeaksi.

Pystyykö kasvi muuten erottelemaan vedestä, ravinteet ja veden oton erikseen. Eli onko juuristo erikoistunut tähän vai sitoutuuko ravinneet veden molekyyliin? Lähinnä ajattelin sitä, että kun kasvi ottaa vettä käyttöön se ottaa samalla ravinteita.

[PP]

Jonkin aikaa olen harrastanut vesiviljelyä. Tuntuu, että kasvit kasvaa paremmin kun ei seuraile ph:ta ja ec:tä 

Sama havainto mulla.

Kysymys veden väkevöitymisestä!  Eikös ec mittarilla pysty seuraamaan veden väkevoitymistä? Eikös tämä tarkoita yksinkertaisuudessaan sitä, että kun kasvi ottaa vettä ja haihduttaa suhteessa enemmän kuin ottaa ravinteita niin reson ec luku kasvaa?? Mitäs nämä suolo kertymät sitten ovat. Niitä ei varmaan voi mitata mitenkään? Etenkin kun puhutaan lock-up ilmiöstä?

Mikä lock-up? Väkevöityminen menee juuri noin ja sitä voi seurata EC:tä mittaamalla. Suolokertymät soran pinnalla johtuu siitä, että soran pinnalta haihtuu vettä, mutta ravinteet jää siihen ja kiteytyy.

Pystyykö kasvi muuten erottelemaan vedestä, ravinteet ja veden oton erikseen. Eli onko juuristo erikoistunut tähän vai sitoutuuko ravinneet veden molekyyliin? Lähinnä ajattelin sitä, että kun kasvi ottaa vettä käyttöön se ottaa samalla ravinteita.

Ravinteet ei sitoudu mitenkään veteen joten kasvi pystyy periaatteessa ottamaan erikseen niitä ja vettä. Siinä on kuitenkin fysikaalis-kemiallisista syistä rajansa, kuinka väkevässä ravinneliemessä kasvi pärjää.

[Coofdrad]

Siis jotkut puhuvat lukittautumisesta ja olen törmännyt termiin myös googlessa. Kasvi ei suostu enään kasvamaan. VAI hetkinen , olikos se buildup 

Sitten se on sama kuin väkevöityminen. Ääh unoha koko homma 

Minkäs takia niitä vesiä muuten vaihellaan kokonaan uusiksi, jos lisää välillä pelkkää vettä ja seurailee, että ec ei pääse liian ylös? Kärsiikö veden puhtaus sitten muuten? Levä? Mitä ei ole ollut chileillä bubblerissa kun laitoin vulvaponiccia sekaan...

[CyberDog]

Yks vaihtoehto on tossa se että ravinteiden suhteet menee pyllylleen vaikka kokonaissuolapitoisuus pysyy samana eli EC.

Vesiä vaihdellaan myös sen takia että ne pysyisi mikrobiologisesti riittävän puhtaina normaaliin vesiviljelyyn.

[Zabi]

Minkäs takia niitä vesiä muuten vaihellaan kokonaan uusiksi, jos lisää välillä pelkkää vettä ja seurailee, että ec ei pääse liian ylös? Kärsiikö veden puhtaus sitten muuten? Levä? Mitä ei ole ollut chileillä bubblerissa kun laitoin vulvaponiccia sekaan...

Minun käsityksen mukaan se suurin syy vaihtoihin normaalissa vesiviljelyssä, on nitriitin muodostuminen siihen veteen.

[tso]

Minkäs takia niitä vesiä muuten vaihellaan kokonaan uusiksi, jos lisää välillä pelkkää vettä ja seurailee, että ec ei pääse liian ylös? Kärsiikö veden puhtaus sitten muuten? Levä? Mitä ei ole ollut chileillä bubblerissa kun laitoin vulvaponiccia sekaan...

Minun käsityksen mukaan se suurin syy vaihtoihin normaalissa vesiviljelyssä, on nitriitin muodostuminen siihen veteen.

Ammonium yhdisteitä muodostuu aina kun kuollutta biomassaa pääsee hydroon. Eli kuolleet juuret, tippuneet lehdet, jne. Ammonium kiertää typen kierron kautta nitriitiksi, mutta vain jos on sopiva bakteerikanta. Nyt menee mutuiluksi, mutta jos amonium kiertää nitriitiksi, myös nitriitin kierto nitraatiksi lähtee käyntiin ajan kanssa. Nitriitin myrkyllisyys kasveille on aivan eri asia kuin sen myrkyllisyys kaloille, eli näitä ei voi verrata. Typen kierron voi turvata laittamalla sopiva bakteeriymppi hydroon, vähän samaan malliin kun akvaariot kypsytetään ennen kalojen tuomista. Loraus Tetran SafeStarttia tai JBL Denitrolia varmaan hoitaa homman kotiin(akvaarioliikkeet myy). Kourallinen kukkamultaa sukkahousun sisään ja hydroon pariksi päiväksi on myös aivan toimiva keino. Bakteereita on myös ilmassa, joten väitän että hydro kypsyy ilman erityisiä toimenpiteitä, kunhan annetaan aikaa.

Mutta hyvä pointti tuo nitriitti. Pitänee mittailla miten hydro kypsyy. Itse koitan vähentää vedenvaihtoja ja pitää liuosmäärän vakiona (automatiikka hoitaa). Lisäilen ravinnetta kun EC alkaa tippumaan.

Tämän vuoden kasvatussysteemi on yhdistelmä dutch-bucket=aero täytettynä 3/4 hydrosoralla ja vulcaponiccia 3dl pinnalla per 8L ämpäri. Yksi kasvi per ämpäri ja ämpäreitähän on sitten aika monta Koitan optimoida reson koon vs. "Ebb" koko. Tässä tuo kasvatusastioiden tilavuus on huomattavasti isompi verrattuna reson kokoon. Tällä hetkellä on suhde 4:1 kasvatustila vs. reso. Ämpäreissä on kannet päällä ja gardenan sumutin kannessa kiinni.