Miten Vesiviljellä?

[pErehtyjä]

Tollaset aurinkokenno vesipumput tuli hankittua ihan viritysten mahdollistamiseksi.
Vähän on ruvennut epäilyttämään tuo yhden vehkeen riittävyys.
Eli lähinnä se, että vaikka kuinka aurinko paistaa, niin kenno ei saa tarpeeksi valoa 3/4 aikana vuorokaudesta.
Joten mietin jos tuollaisen NFTn virittelisi kahdella kennopumppu härvelillä. Toinen kenno omassa tapauksessa etelään ja toinen länteen.
Sitten pumput pumppaisi vuorollaan kun saavat valoa kohdalleen.
Yksi ei tunnu riittävän mielenrauhan takaamiseen esim päiville kun aurinko alkaa paahtamaan kolmen jälkeen eikä etelään suunnattu pumppu enää pärähdä käyntiin, ja edellisen kerran on vettä kiertänyt vuorokausi sitten.
(tai suomalainen kesä, ja viikko ilman aurinkoa)

Jotain väliainesta kun sotkee sekaan, mahdollinen liika aurinko sitten uittaa sitä liikaa?

[Mirka]

Kyselläänpäs tyhmiä ketjun jatkoksi. Eli olen siirtänyt nyt muutaman taimen mullasta hydroon. Tarkemmin ottaen ämpäribubleriin. Mitenkäs noiden lannoitteiden kanssa? Laitetaanko rehuille alkuun miedommat liemet? Käytössä on Flora tripack-setti. Laitoin mutulla ekalle taimelle tolla 5-5-5-suhteella litkuja, tokalle sillä nopean kasvun ohjeella. No, ensimmäinen taimi kasvaa kovaa vauhtia ja kukkii, sekä tekee podeja (sisällä, 45 w eslit valoina). Toka taasen voi vähemmän hyvin. Se tosin on lasitetulla parvekkeella, joten tälläkin voi olla asian suhteen paljon tekemistä. Vaan olisiko nyt järkevä laimentaa tokankin rehun liemet? Ja koskas tuolle podittelevalle laitetaan vahvempaa lientä?

[Justiina]

Minäkin kysyisin tyhmiä. Ajattelin kokeilla vesiviljelyn ihmeellistä maailmaa ebbin muodossa, sillä sellainen vaikutti yksinkertaiselta tehdä ja Eden-ruukkuun toteutettuna on hyvännäköinen. Härvelin teko ei siis ole ongelma, koska täältä löytyi hyvät ohjeet, mutta se itse viljely on minulle vielä vähän mysteeri. Paljon olen täältä aiheesta lukenut, mutta jotenkin nämä kaikki eri vesiviljelymuodot menee sekaisin enkä oikein hahmota niiden eroja jne. Eli kysymyksiä ebb-viljelyyn liittyen:

- Tarvitsenko nimenomaan hydrosoraa, tavallinen lecasorako ei ole hyvää?
- Miten se (mullassa kasvanut) taimi sinne istutetaan - tarvitaanko reikäruukku/kivivillaa tms. vai miten se siellä pysyy pystyssä?
- Kuinka paljon vettä laitetaan Edenin säiliöön - täyteenkö - ja pitääkö se vaihtaa välillä kokonaan, vai riittääkö että lisäilee välillä?
- Voinko käyttää lannoitteena pelkkää Puutarhan Kesää ja mikä ebb-viljelyssä olisi oikea suhde, esim. yhtä vesilitraa kohden ennen satoamista/satoamisen aikana?
- Miten usein ja pitkään pumpun pitää käydä?
- Tarvitsenko jotain muita härveleitä, esim. jotain mittareita?
- Mitkä ovat tämän viljelymuodon huonot puolet?

Pahoittelut, että kysyn varmasti sata kertaa täällä selitettyjä asioita, mutta olen informaatioähkyssä enkä kaikesta lukemastani huolimatta ole ihan hahmottanut mitä minun pitää sitten tehdä kun olen tuon ebbin askarrellut (joka sekin on vielä aloittamatta, kun pitäisi se pumppu ensin jostain löytää edullisesti).

[Huru-ukko]

Vesiviljelyn huonoin puoli on vapaa-ajan väheneminen syksyisin sadonkäsittelyn vuoksi  .....

Lecasora on kelluvaa eikä ime itseensä vettä. Hydrosorallakin on etenkin alkuun pientä kellumista, mutta hydrosora sitoo itseensä kosteutta, mikä on hyvä asia.

Taimen voi laittaa mullasta pesun jälkeen vaikka halkaistuun villakuutioon, jos tuntuu siltä. Ja sitten joko suoraan soran sekaan tai verkkoruukkuun ja sitten soraan.

Itse olen ne laitellut verkkoruukkuun johon olen leikannut pohjaan kolikon kokoisen reiän, josta saa juuret alaspäin hienosti. Verkkoruukkuun hydrosoraa sitten.
Tapoja on monia.

Ebissä suositellaan muistaakseni kuukauden välein vedenvaihtoa. Ei kokemusta itsellä, luulen että moni on vain lisäilylinjalla.
Bioponisessa järjestelmässä vesiä ei tarvitse vaihtaa.

Joku ystävällinen varmaan linkkaa tuon Puutarhan Kesän annosteluohjeen by Jaolsten.

Ebissä taitaa neljä tulvaa riittää hyvin vrk.

Mittareista voi hankkia EC ja PH mittarit, niillä saa varmuuden mitä siellä resossa on. Välttämättömiä ne ei ole. Osa on pärjännyt hyvin ilman niitäkin.
Heistä osa on sitten kyselemässä mikä chilejäni vaivaa kun lehdet tippuu, niissä on nystyröitä tai mustuneet  .

Vesiviljely sopeutuu hyvin omiin olosuhteisiin, yhtä eikä kahta oikeaa tapaa ole.

[Justiina]

Kiitoksia Huru-ukko, nyt asiat alkaa jäsentyä minullekin Taidan hankkia verkkoruukun varuiksi samalla kun haen hydrosoraa, katsoo sitten miten kasvi parhaiten asettuu paikalleen.

Noita mittailuja ja vedenvaihtoja mietin siltä kantilta, että enhän minä sellaisia tee tuohon meidän "yrttikoneeseen" eli Plantuihinkaan. (Tai no, vaihdan veden samalla kun pesen koko härvelin, eli muutaman kuukauden välein, muulloin vain lisään ravinneliuosta.) Ja sehän on kait lähes sama kuin ebb? Plantui muuten pöräyttää pumppua kerran tunnissa kun kasvit ovat isoimmillaan, mutta liekö vertailukelpoista?

Taidanpa tehdä niin, että lähden nyt kokeilemaan vesiviljelyä vain yhdellä tai kahdella taimella, sellaisilla joilla ei ole niin väliä vaikka heittäisivätkin veivinsä. En aluksi hanki noita mittareita enkä ala säätelemään ph:ta enkä vaihtelemaan vesiä kovin usein, ellei sitten tule ongelmia. Keep it simple on mottoni tässäkin asiassa

Tuohon Puutarhan Kesä-ohjeeseen olenkin törmännyt, nyt kun sanoit. Löydän sen varmasti itsekin Mutta mistähän löytäisin täältä Helsingistä helposti ja nopeasti pumpun? Mistä tiedän, millainen on oikeanlainen ja tehoiltaan sopiva? Faunatar olisi lähellä, samoin Tokmanni, niistä ehkä kannattaa vilkaista?

Niin ja hirveen tyhmä kysymys; mikä se "reso" on, joka vilahtelee näissä jutuissa? Järjestelmän vesisäiliöosako?

[sorrii]

Taidan hankkia verkkoruukun varuiksi samalla kun haen hydrosoraa, katsoo sitten miten kasvi parhaiten asettuu paikalleen.

Ihan turha on littaa verkkoruukkua tai muutakaan! Senkus istutat kasvin soraan ja yrität levitellä juuret tasaisesti joka suuntaan. Päälle tiet sitä soraa. Jos on niin iso tai hontelo kasvi ettei pysy pystyssä, niin tueksi naru tai joku keppipatentti. Ebbissä ne juuret leviävät ja kasvavat aika äkkiä niin että kasvi seisoo omillaan. Tokihan jotkut lajit vaatii tukea kasvoivat sitten millä alustalla vaan.

Ainoa järkevä käyttö verkkoruukulle on sellaisessa systeemissä jossa verkkoruukku sopii tukevasti kannen reikään. Niissäkin systeemeissä tarvitaan yleensä tukia ettei kasvi kaadu. Verkkoruukku estää vain sitä putoamasta litkuun.

[Huru-ukko]

Reso on vesisäiliöosa; olisiko sanasta reservi johdettu tiedä häntä.

[Justiina]

Ok, ei siis turhaan verkkoruukkuja
Aloin nyt sitten kahlata tätäkin ketjuhirviötä läpi, sivulla 19 menossa

Nyt lähinnä mietin tuota ruukun kokoa. Ajattelin käyttää 24x24 Edeniä, jossa multatila on 6,5-litrainen ja vesitila 2,4-litrainen. Onko tuo riittävä? Auttaa varmaan jos kasvia ja juuristoa saksii tarpeen tullen?

[sorrii]

Ok, ei siis turhaan verkkoruukkuja
Nyt lähinnä mietin tuota ruukun kokoa. Ajattelin käyttää 24x24 Edeniä, jossa multatila on 6,5-litrainen ja vesitila 2,4-litrainen. Onko tuo riittävä? Auttaa varmaan jos kasvia ja juuristoa saksii tarpeen tullen?

Onko siis matalan mallinen Eden? Vaiko korkea, jossa saa väliosan poistamalla ison ~20l reservoir'n ?
Kyllä 24x24cm tilassa kasvaa kasvi jo niin suureksi että ainakin 10l vaatii vettä. Se voi juoda pari litraa päivässä kesällä. Ja ettei riko vesipumppua pitää jo olla aina min 5cm vettä säiliössä...

En lähtisi matalaan Edeniin ollenkaan laittamaan pumppua, vaan tekisin ehkä sitten passiivihydron. Hyvä sekin on usein. Toinen olisi laittaa vain ilmapumppu ja -kivi säiliöön. Jos vesi loppuu pärjää kasvi ehkä päivän ja pumppu pörisee tyhjää.

[Justiina]

Joo tuo 24x24 on se isoin matala malli, käytän niitä multakasvatuksessa tomaateille ja chileille lopullisina asuinsijoina. Tuntuisi riittävän hyvin, koska olen valkannut kompakteja ruukkuihin soveltuvia lajikkeita ja tarvittaessa näytän Fiskarsseja. Koska ruukku on vielä kaupassa, niin toki voisi samantien ostaa sen isommankin, joka on sitten jo sitä korkeaa mallia. Mietin vaan, että onko se jo turhankin massiivinen kun kasvit olisi tarkoitus pitää suht kompakteina kuitenkin (parveke- ja sisäkasvatus nääs).

Ja kyllä EBB olisi tarkoitus tehdä - tätä ketjua tavatessa (nyt sivulla 58 ) oon vakuuttunut että se on miun juttu. Ilmeisen tehokas eikä mölise 24/7.

[sorrii]

Ebbi on mustakin tosi hyvä ja turvallinen kaikin puolin, hiljainen. Ikävä puoli on sitten hydrosoran pesu, ja mahdollisesti savimurske lattioilla 

Itse himosin joskus sitä korkeaa isoa Edeniä nimenomaan sisälle. Parvekkeella on reilun metrin levyinen isompi. Tuo voisi seistä lattialla ikkunan edessä ilman mitään penkkiä tms, eikä kasvi joutuisi liian korkealle ihan heti. Mäitä virityksiä vaan tulee ja tulee lisää  Kaikkea ei ehdi eikä mahdu...

[SALAMANDER1973]

mulla on kaapissa vanha viherpeukun waterfarm voi olla, että yksi red schot bonnet pääsee siihen kasvamaan parvekkeelle,ku mulla on länsiparveke.

[-AP-]

En tiedä onko tämä ollut jo foorumilla esillä, mutta oheisen sivuston mukaan chilien ohella samassa vesiviljelyssä voi kasvattaa myös kaloja! 

http://www.aquaponics.fi/Site/Jarjestelma.html

[Jomppe]

Hyvä herrasväki, kertokaahan tyhmemmälle, että kuuluuko bioponisen viljelyn(passiivinen, ei pumppua/hapetinta toistaiseksi) HAISTA millekkään?
Käytössä on Orthexin 20x20 altakasteluruukkuja, väliaineena lecasoraa ja pinnalla hituisen orkideamultaa eli sitä kariketta.
Lantana on Biolanin Luonnonravinneliuos ja lisänä Merileväuute. Puutarhan kesään siirryn chilien siementen saapuessa.
Kasvit kasvaa, eivät vielä ole chilejä vaan muita, mutta koristechilejä ja boncheja ajatellen pitää varmistaa että homma alkaa sujumaan.

Kökköjä, isompia levittymisiä ja limottumisia ei ole havaittavissa.

Onko hajun lähde sellainen positiivinen bakteeritoiminta vai ilmastuksen puutteesta johtuva negatiivinen asia?(pistävä haju)
Joku oli täällä foorumilla tehnyt testin juurimädästä, ja oli useampi kuukausi kai mennyt ennen kun oli iskenyt bioponisessa ilman hapetusta?
Sitä juurimätää ei ole täällä ainakaan vielä näkynyt.

Veden olen vaihtanut kerran viikkoon juuri tuon hajun vuoksi, ei sillä että itseä häiritsisi vaan ettei ole kasveille haitaksi. Ei siis haise muulloin kun sen ruukkuosan nostaa säiliöstä pois.

Perusasioita varmaankin, mutta kysyttävä on huru-ukko, joku, apua!

[sorrii]

Bioponisen systeemin idea on juuri ettei lientä tarvitse vaihtaa, vaan bakteerit pitävät nitriitit sum muut myrkyt poissa ... luulisin 

Itseäni ei ole kiinnostanut muu kuin että saan chilejä siististi ja helposti: Siinä passiivihydro on yksi hyvä tapa. Siinä pysyy kasvu sisätiloihin sopivan pienenä. Aktiiviset zydeemit tahtoo mulla ainakin vallata kaiken tilan, eivätkä tuota tilaan nähden kummoista satoa ilman tosi rankkaa valaistusta.

Merileväuutetta tai muitakaan orgaanisia tai "bio" lannoitteita en käyttäisi. Puhdasta mineraalia vaan: Nutriforte Tomaatti-setti toimii: jos liikaa rahaa, niin hienommat merkkilannoitteet vesiviljelyyn.

Juurimätä pysyy mulla pois vetyperoksidilla jopa rutiinilla joka kastelulla. OxyPlus tai Liquid Oxygen ohjeen mukaan. Se pieni peroksidiannos korvaa vähän niitä hapettavia pumppujakin.

Itse en ole laiskana ukkona juuri vaihtanut vesiäkään: lisännyt vaan! Välilllä toki mitannut EC- ja Ph-arvoja ja korjannut samalla kun lisään vettä ja tarpeen mukaan lannoitetta.

Juurimätä haisee viemärille ...

[Huru-ukko]

Bioponinen toiminassa pitäisi tuoksua hiukan kurkulle...... (Pitänee lähteä nuuskimaan, neljä resoa luulisi antavan oikean tuloksen hajulle.)

Oikeastaan mielenkiintoinen mennä nuuskimaan, eilen otin pois vesiviljelystä melonin joka roikutti lehtiään jo kolme päivää sitten. Ämpärillinen lehvästöä ja neljä melonin alkua  ...
Koko juuristo ja pätkä tyveä oli mennyt jo aivan mössöksi. Juuristo oli valkoinen joten juurimätä se ei ollut, vaan syy on jossain muussa joka tuskin koskaan selviää......

Bioponisen systeemin bakteerit tarvitsevat jtn. ruuakseen; merileväuute on ihan ok siihen hommaan, kallista vain. Sinne resoon voi myös laittaa vaikka chilin lehtiä. Oma suosikki on vesiheinä, sitä on tarjolla hyvin kasvimaalla .
Lisättäköön vielä että olen sitä käyttänyt kolme vuotta joka kesä kaikissa resoissa, eikä yksikään pumppu ole sen takia tukkoon mennyt. Eikä muutenkaan. Siitä ei jää mitään kun bakteerit sen hoitelee.

[Huru-ukko]

Pitkästä aikaa tuli nuuskittua,mutta ei sormia  ..........
Hyvin sellainen mieto tuoksu niissä kaikissa neljässä on, vaikea sanoa onko se sitten kurkun tuoksu, mieluummin sellainen hyvin hiukan tunkkainen hmmmmm...olisko se haju sitten.

Oikeastaan passiivi systeemeistä mtn tiedä, mutta nuuskaise niitä ravinteita mitä annat siihen systeemiin; jospa se haju on sieltä kotoisin.

Bioponiseen systeemiin kuuluu tuo veden kierto hapettamisen varmistamiseksi jolloin bakteerit pysyy elossa.
Vesien vaihton yhteydessä se bakteerikanta taas menee lavuaariin. Passiivi systeemissä varmasti järkevää vaihtaa vedet, mutta IMHO passiivisysteemeihin ei noista edellämainituista syistä bioponisuutta samassa mittakaavassa ainakaan kuin aktiivivesiviljelyssä muodostu.

Omissa nitraatti testi mittauksissa noihin 90 l. resoihin mittausten valossa bioponisuus liki 100% syntyi noin neljässä viikossa. Vesien/lannotteiden lisäilyn yhteydessä arvot taas laski muutamaksi päiväksi.
Olihan se mukavaa saada jotakin konkreettista mittauksilla silloin ekana vuonna. Sama JBL:n nitraatti testi on vieläkin käytössä, tai siis on hyllyllä  ......
Pari kertaa kaudessa sille on käyttöä ollut, eikä sekään olisi välttämättä pakollista.
Eikä EC tai PH mittareita periaatteessa tarvitse, paitsi silloin kun jokin näyttää menevän pieleen.

[Jomppe]

Nuo ravinteet(perät niistä) käytän loppuun ja siirryn parempiin tökötteihin passiivihydron osalta. Haju on sellainen että se ei voi olla toivottavaa se, mitä siellä tapahtuu. Kallistakin tuo liuos on. Tiheällä vedenvaihdolla menee nyt ja resosta vedet vaikka tomaatille. Puutarhan kesä tilalle ja jos ei passiivihydroilu sillä onnistu niin perus turvemullalla jatkan. Ensi kesänä sitten asia erikseen mutta tuolloin on pumput mukana kuvioissa.
Keskitytään investoinneissa valaistuksen puolelle kun tuo möllöttäjä lakkaa lämmittämästä näitä peräpohjolan nimeltä Suomi mantuja.

[unenkuva]

Ostin sitten itelle hydron joululahjaksi. Tässä illankähmeissään kasasin sen...
Jäin miettimään tuota ruukkua. Tuolla systeemillä pohjalle jää koko ajan hieman vettä. Toisessa kuvassa lähempää kuva tuosta putkesta, joka kiinnitettiin pohjaan.
Onko tuosta pohjalle jäävästä vedestä haittaa? Tokihan se vesi vaihtuu koko ajan kun vesi kiertää normaalisti. Kannattaisko kuitenkin porata reikiä pohjaan ja laittaa kuitukankaat päälle?

[unenkuva]

Ostin sitten itelle hydron joululahjaksi. Tässä illankähmeissään kasasin sen...
Jäin miettimään tuota ruukkua. Tuolla systeemillä pohjalle jää koko ajan hieman vettä. Toisessa kuvassa lähempää kuva tuosta putkesta, joka kiinnitettiin pohjaan.
Onko tuosta pohjalle jäävästä vedestä haittaa? Tokihan se vesi vaihtuu koko ajan kun vesi kiertää normaalisti. Kannattaisko kuitenkin porata reikiä pohjaan ja laittaa kuitukankaat päälle?

Itse itselleni vastaan. Katselin youtubesta vastaavien hydrojen videoita ja kyllä sielä oli ruukuissa reikiä pohjassa. Porasin jokaiseen ruukkuun poralla pieniä reikiä 6kpl. Sen verran pieniä, ettei sora mahdu läpi, mutta vesi pääsee pois, eikä jää seisomaan pohjalle. Nyt digiajastimella 4h välein 15min pöhisee. Eslit 200w ja 250w, tällä hetkellä aika korkealla, ettei vaan pienet taimet pala. Vesi lannoitettu ja ph-tasapainotus tehty. Saas nähdä miten äijän käy, ekaa kertaa vesiviljelen.
Naga Morich, Aji Fantasy, Aji Norteno, Alma Paprika, Habanero Brown Large ja Tobacco Sweet. Sivulle jäi vielä tilaa ni sielä sitte kookoskuitu-perliittiruukuissa Pink Habanero, Limon, Aji Cristal ja se Lohikäärmehedelmä. Jossain vaiheessa pitää sinne varmaan yks pitkä loisteputki laittaa ni saavat neki paremmin valoa.