Aji Perkele

[snu]

Nostetaan nyt tämä ketju taas, kun Fataliilta tilattu flexuosumin pistokas kasvaa hyvää vauhtia turpeessa ikkunalaudalla. Aion ottaa siitä pistokkaita, ja istuttaa niitä ensi kesänä erilaisiin paikkoihin Rymättylässä, Turun saaristossa. Jos onnistun niitä pistokkaita saamaan tarpeeksi, niin varmaan istuttelen niitä tänne Lahteenkin johonkin, ainakin parvekkeelle jätän yhden nököttämään.

Mulla villichileistä on olemassa Lanceolatum (liikaa kromosomeja), praetermissum (ihan villi versio) sekä CGN 19198 (isomarjaisempi versio). Tepinin siemeniäkin löytyy, mutta en ajatellut kylvää niitä ensi kaudeksi. Prae ainakin elelee samoilla seuduilla, mutta ei taida kestää äkillisiä kylmiä.

Minkä kanssa tuota flexua kannattaisi yrittää risteyttää? Mitä siemeniä pitäisi tätä projektia varten lähteä metsästämään seuraavaksi?

[Aji Ungreat]

Sattuipa sopivasti. Juuri eilen mietin että mitäköhän tälle projektille kuuluu.

= Mitä tälle projektille suht lyhyesti kerrottuna kuuluu? Saa toki kirjoittaa enemmänkin.

[Aji Inferno]

Ihan pakko piruuttaan taas viilata pilkkua muuten: CGN-19198 ei ole praetermissum laisinkaan! Tiedetään: se on virallisesti määritetty jossain siksi, mutta kyseessä on melko varmasti väärä määritys, eikä ensimmäinen laatuaan. Mikä se sitten oikein on, on yhä kysymys vailla kovin varmaa vastausta. Kasvin ulkoasun tietty taipumus vaihdella voisi viitata jonkinlaiseen risteytymään, eikä risteymä akselilla c.praetermissum x c.eximium varsinkaan ole ihan pois suljettu juttu. Vain geneettisesti aika yllättävä ja epätodennäköinen jos ylipäätään mahdollinen veto... Muutoin jäljet viittaavat vahvimmin c.eximiumin suuntaan, ja herkullinen spekulaatio johon on hieman aihettakin, puhuisi jonkinlaisesta suhteesta hyvin harvinaiseen c.eximium var. tomentosumiin...  Myös c.parvifoliumiksi tuota on vähän tuumailtu, lähinnä kukkien ulkonäön ja käyttäytymisen vuoksi. Mutta ei auta kuin ihmetellä lisää.

[Aji Inferno]

Minkä kanssa tuota flexua kannattaisi yrittää risteyttää? Mitä siemeniä pitäisi tätä projektia varten lähteä metsästämään seuraavaksi?

Flexu tunnetaan niin kertakaikkisen kehnosti, että sitä kannattaa koettaa risteyttää vähän kaikkien muiden 24-kromosomisten chiliepelien kanssa!  Mahikset onnistumiseen lienevät aika heikot, koska flexu edustaa 24-kromosomisissa chileissä kaikkein nuorinta ja pisimmälle kehittynyttä muotoa, joka muistuttaa monin tavoin vieläkin nuorempia ja kehittyneempiä 26-kromosomisia lajeja (kuten lanceolatum, rhomboideum). Mutta mikään ei estä yrittämästä! Ei välttämättä olisi esim. ihan hullu idea koettaa flexua pubescensin kaveriksi, sillä esiintymisalueet ovat melkolailla lähekkäin, eikä pubescensin villejä kantamuotoja tunneta varmasti.

Yksi villi kortti flexuakin ajatellen on toki c.tovari, jonka geneettisestä taustasta ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään.

[snu]

Mulla villichileistä on olemassa Lanceolatum (liikaa kromosomeja), praetermissum (ihan villi versio) sekä CGN 19198 (isomarjaisempi versio).

En kuvitellutkaan CGN 19198:n olevan prae. Kävin tarkistamassa praen koodin, ja se näytti olevan CGN22795.

Pitää kai sitten yrittää risteyttää noita molempia flexun kanssa, ja katsoa tuleeko niistä mitään satoa, ja saako sen sadon itämään. Sitten voi miettiä projektia eteenpäin.

[Masapena]

Totta; yksi ehdoton raja kulkee siinä, että 24- ja 26-kromosomiset chilit eivät voi risteytyä keskenään. Siten esim. c.rhomboideum ja c.lanceolatum eivät voi mitenkään risteytyä meille tutumpien chilien kanssa. Muutoin kannattaa antaa luonnolle valta, eli laittaa iso joukko mahdollisimman erilaisia lajeja kasvamaan luonnossa rinnakkain - ja katsoa, mitä tapahtuu.

Käsittääkseni ruis ja vehnä on risteytetty, vaikka niillä on eriävät kromosomilukumäärät. Siis, kohti 50 kromosomista chiliä!

[Atheos__]

Kuinkas projekti etenee? Joko suomessa kasvaa perkelettä villinä luonnossa  ?

[Abloy]

Polyploidinen chili olis tosiaan jännä. Tulisi varmaan reilusti enemmän satoa tai niin polyploidiset kasvit ainakin yleensä tekee

E: Polyploidianhan saisi ehkä jopa aiheutettua uittamalla siemeniä kolkisiiniliuoksessa niinkuin esim. ruisvehnälle tehdään risteytysten saattamiseksi lisääntymiskykyisiksi. Jos tuota kolkisiinia sais jostain hankittua niin siinä olisi paikka mielenkiintoisille jalostuskokeiluille.

[bluesman]

 Onko tietoa yrityksistä risteyttää C.eximium/ C.flexuosum tai C.eximium/C.pubescens tai C.flexuosum/C.pubescens?
Kromosomilukumäärät lienevät samat mutta se hedelmöitys? Ovatko risteymät kenties steriilejä? Ei oikein tahdo löytyä infoa aiheesta.
Kiinnostais kovasti treenata hommaa. Flexuosumia mulla ei ole, onko tietoa mistä ko.lajia vois yrittää vaikka kunnon hinnalla hankkia. Esim.pistokkaana jos on heikko tekemään siemeniä.

[Kimppu]

Hyvä että nostit taas aiheen pinnalle. Nythän on mielenkiintoisia lajikkeita monella, on mm. bulgarialaisia lajikkeita, venäläisiä... Niistä voi varmasti löytyä jokin vilpoista ilmastoa kestävä kasvi. Muutenkin villichilejä löytyy monenlaisia harvinaisuuksiakin muutamalta, on tovariita, eximiumeja erilaisiaki, chacoenseja jne.

Lueskelin ketjuja perkeleestä, seuraavia nimiä aina välillä nousi esiin: Tepin (annuum. var. glabriusculum), flexuosum tietenkin, villit baccatumit, chacoenset, exile (chacoense var. exile), pubescensit, rocopica/ulupica, ja muutkin villit oikeastaan...

Ilmeisesti Chacoenset ja Tepinit voisivat olla mahdollisia risteytettäviä? Baccatumit myös Tepinin kanssa? Baccat ja Chacot myös. Tovarii mahdollinen Baccatumien, ja eximiumien kanssa myös? Rocotot eximiumien kanssa.

[Kimppu]

Miten pitäisi sitten aloittaa? Idättää jokaista sopivaa lajiketta/lajia ainakin muutama siemen, ja kasvattaa niitä viileässä pienestä pitäen, ja valita kaikkein parhaiten selviytyvät?  Vai kasvattaa sopivia kasveja suuriksi, ja alkaa heti kokeilla ristetyksiä? Mahdollisista risteytymistä kasvattaa sitten paljon kasveja, ja niistä valita kylmänkestävimmät, joiden podeista ottaa siemenet, ja niistä syntyvistä kasveista valita kylmänkestävimmät, joita risteyttää keskenään.

[bluesman]

 Hidasta hommaa kun ei hallitse geenimanipulaatiota näin kotioloissa.
Tarttis koota porukka joka jakaisi homman sopien keskenään hoidettavista taimimääristä. Koska resurssit ovat varsin erilaiset eri hilisteillä niin jollekin lankeaa luonnollisesti isompi pala kakusta kuin toiselle. Sitten on vielä sovittava minkälaisia olosuhteita kestävää lopputulosta havitellaan.
Tämä vain alustukseksi, voihan yrittää pienimuotoisesti yksin mutta sata vuotta on pitkä aika. Jos haluaa homman tehdä perinpohjaisesti niin perussatsi koeviljelmälle vois olla 300-500 tainta josta valitaan parhaat kymmenen. Nämä taas keskenään tai toisten kanssa sekaisin risteytys ja taas 300-500 tainta.
Koska on käytännössä vain yksi kasvukausi/kasvisukupolvi, saattaa osa porukasta kyllästyä kun ei vielä viidentenä vuonna tullut tulosta.
Ajatuksia vaan mutta ehdottomasti mielenkiintoinen haave. Trooppinen/subtrooppinen kasvi virkoaa metrisen hangen alta keväällä.

[Kimppu]

Mutaatiota saattaisi saaha aikhan ottamalla esim. monimetallilampun suojalasin pois ja syöttämällä taimille uv-säteilyä. 

Ja tuo yksi kasvukausi/sukupolvi voi olla sekin utopiaa, villeistähän monet eivät edes suostu ensimmäisenä kesänään tuottamaan yhtään satoa, saati että saataisiin kunnolla kukkia joihin risteytyksiä tehtyä.

Ensimmäinen este on heti se että tarvittavia villichilikasveja ei ole juuri kenelläkään nyt, ja siemeniäkin rajallinen määrä. Solukkoviljely voisi olla mielenkiintoinen kokeilu, tässä vähän infoa. Jotkut hurjat tuota ovat ihan kotioloissakin harrastaneet...
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=13814
http://lihansyojakasvi.phpbb.fi/viewtopic.php?f=12&t=641
http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=3765&vnro=&alaala=1&vms=

[bluesman]

Solukkoviljelyn kotioloissa voi mielestäni kyllä unohtaa. Saisihan sitä helposti steriilejä kasvualustoja petrimaljojen/agaragarin ja painekattilan avulla (yleisen mikrobiologian laitoksella olivat painekattilat opiskelijoiden autoklaaveina biologian opiskeluaikanani 70-luvun lopulla) mutta probleema on kasvimateriaalin käsittely infektioita välttäen,  kallukset kasvaa hetken päästä jotain ihan muuta kuin chilin solukkoa.
Pistokaslisäys käyttäen mahdollisimman pieniä kasvinpaloja voisi onnistua. Voihan sitä kokeilla jollain mitä muutenkin haluaa lisätä ja kun hallitsee tekniikan, pilkkoo sitten vasta arvoharvinaisuuden oksia paloiksi.
Onko Kimppu sulla kokemusta juurrutushormonien käytöstä pistokaslisäyksessä? Itse vasta eilen tökkäsin Ulupican latvan turpeeseen käyttäen Neudofin juurrutetta. Vois kokeilla tuon mun ebbissä olevan Congon latvomisen jälkeen juurruttaako todella. Jos näin tekee, kokeilee aina vaan pienempää varrenpätkää.
Periaatteessa lehdenpalakin pitäis riittää.

[Kimppu]

Hankalaltahan se kuulostaa, mutta mikä estää kokeilemasta esim. saintpaulioitten ja anopinkielen kanssa näin aluksi, jos viitsii.

Mulla on tuota Chilicutterilta saatua "oikeaa" juurrutushormonia, jota ei Suomesta saakkaan. Neudofixi jota täälläki vielä myyhään on ilmeisesti jotakin luonnontuotetta, toisin kuin tuo Cutterin. Olen kokkeilu sitä vasta kahdelle villi-rhombolle, kumpikaan ei alkanut kasvamaan. En tiedä, mikä siinä sitten meni vikaan. Pistokkaat olivat kuitenkin ihan kunnon oksia, kymmensenttisiä.

Pitääkin kokeilla uudelleen, cuttingboardissa...

[Kimppu]

Menee kaksinpuheluksi. 

Kokosin kylmänkestoltaan kohtalaisen hyviksi mainittuja lajikkeita/lajeja listaksi... Sehän se tietenkin on yksi tärkein lähtökohta kun mahdollisia risteytettäviä valitaan, mutta kuten itse Aji Infernokin on maininnut niin nopeasti kasvavia ja kehittyviä ei pidä myöskään unohtaa...

C. rhomboideum (kesti itellä n. -5:n viileää monta päivää ennen kuin toin sisälle, lisäksi kasvaa nopeasti auringon näyttäytyessä)
Tabasco (C. frutescens), Chilicutterilla selvisi lähes kymmenen asteen pakkasesta? (mutatoitunut kasvi?  )
C. exile (chacoense), muistaakseni Fataliikin tätä kehui kylmänkestostaan
C. eximium (viileässä selvisi hyvin pitkään, nopea kasvu)
C. chacoense (viileänkesto hyvä, ja kasvaa nopeasti)
Villit chinenset (mahdollisesti hyvin kestävät kylmää)
C. flexuosum (paras kylmänkesto)
Tepin (C. annuum var. g.)
CAP 1491

Kysymyksiä(kö)?: tovarii, lanceolatum...

Mustana hevosena Perkelekisaan voisi olla kyllä mielestäni nämä eurooppalaiset, varsinkin venäläisten jalostamat lajikkeet. Itellä kasvaa nyt paria kolmea venäläistä, kylmänkestävyydestä ei mitään tietoa vielä mutta ovat erittäin nopeita kasvamaan.

[bluesman]

Mulla ei oo näistä kuin Tabasco (just kylvetty), Tepin, chacoense ja CAP 1491 (joka on ilmeisesti C.eximium). Muutama puolivilli myös.
Pitäis koettaa saada flexuosumin ja eximiumin risteymään rocotomaiset podit niin hyvä.

[GynZi]

Itse yritin viime kesänä risteytellä flexuosumia ulupica largen kanssa, marjoihin tuli siemenet ja kaikki mutta kun en tiennyt milloin ne ovat oikeasti kypsiä niin poimin marjat raakana ja siihen kaatui se risteytyshanke. Sain ircistä aluksi väärää informaatiota niin innoissani riensin poimimaan ne raakileet 

Mutta tätä kannattaisi mielestäni lähteä tekemään niin, että kylvää useita kasveja samaa lajiketta, ja pitää niille vain selviytymiskilvan. Jättää ne oman onnensa nojaan kesälaitumelle täysin samoihin olosuhteisiin ja katsoo mikä selviää pisimpään, voittajan siemenistä sitten kylvetään seuraava sukupolvi ja jatketaan koetta. Jossain vaiheessa näitä eri lajikkeiden "voittajia" voisi risteytellä geenipoolin parantamiseksi ja jatkaa koetta taas muutaman sukupolven ajan. Nopea projektihan tämä ei tule olemaan, mutta mitä pikemmin sen aloittaa sitä nopeammin saattaa saada tuloksia. Liikkeelle olisi ehkä kyllä syytä lähteä mahdollisimman vähän jalostetuista lajikkeista.

[CyberDog]

Eikös tää engalnninkielen puolella vaikuttanut venäläinen sälli kehunu että sillä on joku "villi"chili mikä kestää hyvin viileetä?

Mulla on siitä siemeniäkin jossain tallessa muutama.

[Kimppu]

Iteltä löytyy eximiumeja muutamia erilaisia, samoin chacoenseja. Lisäksi Rhombo jota pistokkaista nyt taas yritän lisätä, sekä c. exile. Eräs villi chinensekin saattaa olla, siittä en ole aivan varma.

Onkos Gynzillä vielä flexu hengissä? Kannattaisi varhman jos vain mahollista niin saaha kasvi tuottamaan aluksi ihan flexuosumin siemeniä, sillä ovat kyllä kiven alla.

Biologiasta en (riittävästi) tiedä, mutta minusta esim. selviytymiskisan voittajan siemenistä kylvetty kasvi ei omaa välttämättä(?) samoja toivottavia ominaisuuksia kuin aikaisempi kasvi ? Vai perityvätkö selviytyjän tarvitsemat hyvät ominaisuudet "jälkeläiselle"?