Hotvelo - 2014

[Miquel]

Onkos tuo natikka jokin koteloitu että uskaltaa kasvihuoneelle viedä? 

[HotVelo]

Onkos tuo natikka jokin koteloitu että uskaltaa kasvihuoneelle viedä?

Ne on Viherpeukaloilta viime kesänä ostettuja käytettyjä 400W kasvihuonevalaisimia, ja kyllä ne tuohon käyttöön tehtyinä tippuveden sietävät. Käytännössäkin kestävyys on todennettu tiivistyneen kosteuden ja kattoluukuista pidemmällä sateella läpi tippuvan veden niiden päälle joskus roiskuessa. Ja asuinrakennuksessa sähkökeskuksen vieressä olevan kasvihuoneen sähkölinjan vikavirtasuojan pitäisi liipaista koko kasvihuone samantien sähköttömäksi, jos jotain menisi pieleen.

[Miquel]

Inspiroivaa... 

[HotVelo]

Manzano Orange tuplapuskahässäkkää päivittelin näemmä reilu kuukausi sitten, kun se ei ollut innostunut juuri lainkaan satoamaan.



Eikä tuo edempää katsoen nytkään sen kummemmalta näytä. Mutta kun naamansa - ja kameran - tunkee lähemmäs puskaa, näyttää tämmöiseltä.



Kyllä tuolta satoa on tiedossa, jos vain ne konsaan ehtivät ennen talven tuloa kypsyä. Tämän varsinaisen satovaiheen syntyhetki ajoittunee satunnaisten havaintojeni mukaan siihen, kun kimalaiset ykskaks yllättäen olivat tämän puskan kukista kovin kiinnostuneita.

Lopuksi laitan tähän vielä pari sadonkäsittelykuvaa.



Yllä olevassa kuvassa on esillä varsin hyvin kotoperäisen valkosipuli-chili-kurkkusalaatin tuoresainekset toissaviikolta. Lopputuloksen makua on kiitelty, mutta poltetta herkimmin kapsaisiiniin reagoivat ovat pitäneet hiven liian kovana. Tilauksessa on siis vielä lievennetty versio tästä teemasta.

Tänään pitäisi ehtiä prosessoimaan näistä aineksista jotain sopivaa.



No, ei ihan pelkästään kuvan aineksista soppa synny. Jotta hiilijalanjälkeä saa vähän suurennuttua, tullee sekaan myös mangoa ja limeä. Odotan kyllä innolla hetkeä, että pääsen hyödyntämään omaa omenasatoa, etten ole turhan riippuvainen tropiikista lennätetyistä aineksista.

[HotVelo]

Olipa näköjään mennyt viikko edellisestä päivityksestä. Päivittäin tapahtuu sen verran paljon, että näihin verkkokirjallisiin harrastuksiin on minimaalisesti aikaa.

Ylivuotiset 7Pot variantti (Fatalii, mystery seed) ja Pink Habanero ovat tällä välin aloittaneet sadon kypsyttämisen ihan vakavasti.




Kuva on jo muutaman päivän takaa, ja nyt kun on luvattu viime viikon monsuunien jälkeen aurinkoa ja lämpimämpää, niin pääsato valmistuu varsin mukavasti.

Pieni erä edellisistä kera muutaman Bondan päätyi mangolla höystettyyn salsakattilaan.



Sato on nyt ollut sitä luokkaa, että oli vara tehdä lajikekohtaisia perusjauheita.



Hieman harmittaa, että vuosi sitten lähtenyt mukaan yhteiseen jauhepurkkihankintaan. No, niin kauan kuin noita tarpeettomiksi jääviä kaupan chilijauhe-, sitruunapippuri- ym. purkkeja riittää, niin käyhän se näinkin.

Tuorein suurelle yleisölle kohdentuva tuote oli koekeittiössä tänään.



Mangoa, Pink Habaneroa ja...ei sitten juuri muuta. Ensikommentit kotikoemaustajalta olivat hyvin myönteiset.

Ja sitten kohta koittavaa syyskuuta uhmaten kesän kukkia tältä illalta.

[HotVelo]

Tulipa mieleeni vertailla jo tässä vaiheessa hivenen kautta 2013 ja 2014. Koska puhtaasti periaatteellisista syistä en tämmöiseen harrastukseen sotke kaikkialle työelämään tunkeutunutta numeerista mittarointia, on vertailu tehtävä visuaalisesti saman ajankohdan näkymien perusteella perättäisinä vuosina.

Kasvihuoneen chiliosasto mallia 2013 vs. 2014.



Kasvatustyyli muuttui vuodelle 2014 radikaalisti, vaikka kasvatusmenetelmä (multa, turvemulta) pysyi ennallaan. Kuvien litistäminen ja kaventaminen näennäisesti samaan kokoon on sotkenut mittasuhteita, mutta ehkä viidakkotunnelman tuosta vähän pystyy aistimaan. Vuodelle 2015 olenkin alustavasti suunnitellut pelkistämistä. Tämän vuotisen 'kokeilenpa tuotakin' metodin sijasta keskityn olennaisiin lajikkeisiin periaatteella vähemmän on enemmän.

Kasvihuoneen tomaattisivusta 2013 vs. 2014 - etualalle on jo pesiytynyt muutama viidakon ahtaudesta pois siirretty chilikin.



2013 kuva on syyskuun puolivälistä, joten nyt kun oletan saavani muutamia runkotomaatteja leikattua tykkänään pois tulevana viikonloppuna, on satokausi päätöksessä kyllä viime vuotista nopeammin. Todennäköisesti sisällä kypsytettävien tomaattien määräkin jää varsin vähäiseksi. Tomaattilajikkeista Olivade on ollut ehdoton ykkönen. Kiinteitä, tasaisesti kypsyviä tomaatteja, erinomaisia salaattiin ja leivänpäälliseksi. Black Russian on erinomainen salsa- ja kastiketomaatti, kunhan sen kasvuvaiheen ongelmat vaan opin hallitsemaan. Purple Calabash on paitsi hirvittävän ruman näköinen, niin myös työläs perkaamisvaiheessa. Silläkin on kyllä sitten vastaavat hyvät ominaisuudet kuin Black Russianilla. Tigerella ja sitä muistuttava Mr. Stripey ovat hyviä yleistomaatteja. Tomaateissa pätee seuraavalle vuodelle sama kuin chileissä: keskittyminen olennaiseen.

[HotVelo]

Eilisiltana korjattu sato perattuna.



Pikkuerät Aji Cristalia ja Dulce Doloria, Bondaa ja Douglah'ta sekä kulhollinen 7Pot varianttia.



Ja ne päätyivät sitten Miquelin lainaaman savustuskaapin sisälle. Tarkoitus on osa savustetuista käsitellä tuoreeltaan kastikkeiksi, osa jauheeksi kuivaamisen jälkeen.

Lisäys.



Santa Natalia 'omenat' alkavat kypsyä.

[HotVelo]

Eilen koitti sitten aika palata maalta kerrostaloasuntoon ja aloittaa muutaman viikon kestävä etäkasvatusaika. Kasvihuoneeseen jäi pari runkotomaattia kypsyttämään muutamia isoja terttuja, muutoin tilan täyttävät paprikakasvit kera muutamien yrttiruukkujen. Mielenkiintoista on perjantaina nähdä, miten pitkälle reilu kastelu sunnuntai-iltana on riittänyt. Vaikka yöt ovatkin jo viileitä, ellei peräti kylmiä, niin näin selkeänä aurinkoisena päivänä kuin tänään tuntuu olevan, kohoaa kasvihuoneessa kyllä lämpötila iltapäivällä varsin hyvin.

Muutamat kasvit saivat jo lähteä. Koko kesän ulkona ollut tarkemmin tuntematon C. frutescens elpyi vasta elokuussa kunnolla alkukesän rae- ja räntäkuuroista, eikä tehnyt chilikasveista ainoana yhden yhtäkään hedelmää. Jalapenoista Chichimeca ja Early keräsin loppusadon pois ja pätkin kasvit kompostoriin, osa podeista oli toki vihreitä, mutta eivätköhän ne jalapenorouheessa mene nekin. Toinen Peach Bhut Jolokia oli niin pitkään vanhassa kasvihuoneessa, ettei se saanut aikaan kuin muutamia podeja ja nekin kaukana kypsymisestä, joten se lähti myös suureen kiertokulkuun hedelmineen päivineen.

Oma jännityksensä on nyt kyllä myös siinä, miten rakennuksen eteläsivustan kuistilla rocotot, muutamia viimeisiään kypsyttelevä Aji Fantasy ja Naga Morich veljekset pärjäävät. Nagoista en ole vielä satoa korjannut talteen, jonkin verran sitä olisi ollut, mutta jätin ne vielä puskiin.

Seuraavaksi tulee valitettavan suttuinen kännykkäkuva sunnuntain sadonkorjuun tuloksesta. Varsinaisesta kamerasta unohtui tietysti liitäntäjohto ottaa mukaan iltayön lähtöhässäkässä.



Kulhojen edessä on yhteensä puoli tusinaa litran pakastepussia, joissa kussakin on paria selvästi toisiaan erottuvaa lajiketta. Varsin hyvät määrät lähti jatkokäsittelyä odottamaan Baccoista Dulce Doloria, CO4321:stä ja Aji Cristalia sekä Lemon Droppia. Pikkupusseissa chinenseistä on runsaiten Habanero Brown Largea ja Rocatoa. Pienempiä eriä on sitten Bondaa, Fariaa ja Datilia. Lisäksi on vielä pikkueriä Peach Bhut Jolokiaa, jalapenoja, Aji Amarilloa ja muuta sekalaista kuten vajaa pussillinen Santa Natalia ja Montufar rocotoja.

Kulhoissa on sitten kypsimmät - yksi vihreä tuossa tosin keikkuu päällimmäisenä - 7Pot variantista ja Pink Habanerosta. Ne mahtuivat kumpikin juuri ja juuri 3l pakastepussiin.

Osa tästä satoerästä on tarkoitus kuivata jauheeksi, osa menee tuttaville maistiaisina ja loput perkaamisen jälkeen pakasteeseen odottamaan sopivaa aikaa keitosten tekemiseen.

Onneksi muistin, tai pikemminkin vaimo viime tingassa muisti, pistää maalta mukaan kassiin ison nipun vinyylihanskoja perkaamista varten. Täytyy tosin ennen supertuliseen erään kajoamista etsiä nitriilikäsineitä. Vinyylikäsineissä kapsaisiini on tullut siten läpi, että vaikkei poltetta muutoin huomannut, niin päivän tai jopa kahdenkin kuluttua ovat kädet olleet hetken aikaa saunan lämmössä oltua kuin tulessa. Siinä ei paljon ole lohduttanut se, että on koittanut itseään muistuttaa poltteen olevan vain harhaa. 

Ensi vuoden kasvatuksista olen siltä osalta päätöksen tehnyt, että tuota 7Pot varianttia en silloin tarvitse. Tämän vuoden satomäärä riittää varmaan kahden vuoden tarpeisiin. Semminkin, kun muitakin supertulisia lajikkeita on tänä vuonna, osassa vielä pääsato tulossa.

[HotVelo]

Tämä on vähän takaperoinen päivitys, mutta nyt sain kamerasta irti sunnuntain sadonkorjuuta edeltäneet kuvat.



Habanero Brown Large



Peach Bhut Jolokia



7Pot variantti.



Pink Habanero



Rocato



Aji Amarillo



7Pot Douglah

Mutta nyt kun viime yönä oli Jyväskylän lentoasemalla mitattu ihan selkeitä pakkaslukemia, jännittää tämän Manzano Orange häkkyrän kohtalo.



Yleensä meidän mäkialueellamme on Jkl lentoasemaa parempi vertailukohta ollut maastonkorkeudeltaan vastaava sääasema Multia, Karhila. Toivottavasti näin on nytkin, muutoin on kyllä kato käynyt.

[NPhoBiaz]

Onko kommentteja Peach Bhut Jolokiasta? Itselläni se on todennäköisesti ensi kauden kasvatuslistalla.

[HotVelo]

Onko kommentteja Peach Bhut Jolokiasta? Itselläni se on todennäköisesti ensi kauden kasvatuslistalla.

Ne pari kypsää Peach Bhut Jolokiaa mitä nappasin sunnuntaina mukaan ovat vielä muiden lailla kylmäkaapissa. Kerron vaikutelmat varmaan ihan lähipäivinä.

[NPhoBiaz]

Okei, kiitos. Onko kasvatuksellisesti ollut mitään erityistä huomioitavaa?

[HotVelo]

Onko kasvatuksellisesti ollut mitään erityistä huomioitavaa?

Eipä tuo ole poikennut järin paljon muista chinense-lajikkeista. Jonkun verran verkkaisempi sadontuottaja tuo taisi olla kuin useimmat muut. Kasvutapa oli sillesteen miellyttävä, että se ei vaatinut tukemista. Jahka sen aromin ja muun käytettävyyden tutkailen, niin se ratkaisee sitten mahdollisen uusinnan vuonna 2015.

[Caide]

Nätti oli Santa Natalia! Oletko vielä maistanut?

[HotVelo]

...Santa Natalia! Oletko vielä maistanut?

Täytettynä ja pekoniin kääräistynä olin jo varhemmin muutamia nauttinut. Nyt kun on perkausilta, niin maistelin rocotoja Santa Natalia ja Montufar siltään. Santa Natalian maku on vahvan paprikamainen ja makea. Polte on viinitermejä käyttäen 'viipyilevä'. Tulisuus on sitä luokkaa, että Santa Natalia kelpaa täytettynä tarjottavaksi myös ihmisille, jotka eivät varsinaisia chilipäitä vielä ole. Kun lasken yhteen vahvan mehevän paprikamaisen maun, muhkean koon ja maltillisen poltteen on ratkaisu selvä. Santa Nataliaa kasvaa myös ensi vuonna.

[HotVelo]

Onko kommentteja Peach Bhut Jolokiasta?

Perkausilta kun on edennyt jo aikuisten lajikkeisiin, niin otin leikkauspöydälle nyt Peach Bhut Jolokian.

Ensimmäinen vaikutelma podin halkaisun jälkeen oli melkein pakollinen vilkaisu, että enhän nyt vaan ollut ottanut Pink Habaneroa leikkuulaudalle. Peach Bhut Jolokian aromi nimittäin on ainakin minun aistimillani hyvin lähellä Pink Habaneron vahvan aromaattista, jopa makeaa tuoksua, mistä kukin voi oman mielennäkymänsä mukaan aistia erilaisia trooppisia hedelmiä. Leikkasin siemenet poistettuani pienen palan tyvestä ja maistoin. Maku oli hajuaistin johdattamana herkullinen siihen saakka, kunnes polte iski. Polte on hyvin agressiivinen, mutta onneksi kestää liki sietämättömänä vain kymmenkunta minuuttia. Tämän jatkokäsittelyssä tarvitsee kyllä tarkkaa harkintaa, jotta tuotteista tulee nautittavan herkullisia eikä pelkkää tuskaa tuottavia.

Suosittelen kasvatukseen, raakana maisteleminen kannattaa jättää kyllä yhteen kertaan. Jauheeksi ja/tai hyvin harkiten kastikkeeseen sopivien hedelmäisten raaka-aineiden kera.

[NPhoBiaz]

Kiitos kattavasta raportista! Tuo varmisti sen, että laitan kasvamaan ensi kaudella. Jauhekäyttöön nimenomaan ajattelinkin tota.

[HotVelo]

Ei ollut männä viikolla pakkanen ylänköalueella käynyt. Paitsi mittarin lukemat niin varmin todiste hallattomuudesta on täysin vaurioitta säilynyt kesäkurpitsa.

Ensi viikko onkin sitten ihan toinen tapaus. Kasvihuoneessa käynnistyykin tänään ankara kasvattaja-avusteinen luonnonvalinta, jotta satoa vielä enempi tuottavat chilit mahtuvat kasvihuoneeseen, ml. amppelipubet.

Pari keitosta on tarkoitus tänä viikonloppuna vielä tehdä, enin osa menee kuitenkin perattuna pakasteeseen tai kuivaukseen. Pakasteesta niitä voi sitten myöhemmin ottaa prosessoitavaksi, kun syyskesän mittaan keitellyt liemet ja salsat jossain vaiheessa alkavat vähentyä. Nyt alkaa kylmätilat olla sen verran täynnä, että tähän astisilla keitoksilla pärjää kyllä hyvän aikaa.

Sitten heitto Jyväskylän seudun ja lähialueiden chilipäille. Jos joku haluaa supertulista, aromikasta 7Pot varianttia, niin sitä on niin paljon, etten sitä kaikkea rupea itse käsittelemään. Ylijääpäinen määrä on arviolta muutamia litroja. Jos joku on kiinnostunut, niin ottakaa yhteyttä. Toimitus olisi noutotoimituksena, postittamiseen en halaja ryhtyä.

Huom! Tuo nimitys 7Pot variantti tulee siitä, että kasvi on idätetty 2013 Fataliin mysteerisiemenistä. Hedelmien muoto, äärimmäinen tulisuus ja vahva chinensearomi viittaavat kovasti johonkin 7Pot-versioon.

[HotVelo]

Ei kyllä riitä vuorokaudessa 24 tuntia siihen, että viikonloppuna kaikki ohjelmassa olevat työt ehtisi tehdä.

No, tärkeysjärjestykseenhän ne sitten pitää hommat laittaa. Ykkösasia oli saada tulevan viikon pakkasten varalta tärkeimmät kasvit suojattua. Eli siis ne, joille ei vielä soisi pakkasen antavan vuoden 2014 viimeistä iltasoittoa.

Siinä oli sitten yksi osa kasvihuoneessa tehty reilumpi etninen puhdistus.



Kun pakko oli tilaa saada, niin muutamat kasvit saivat luvan luopua ainoastaan ja kypsien lisäksi lähtivät myös täysikokoiset raakileet. Vaikka tilaa tuli, niin nyt on kasvihuone kyllä viimeistä seisomapaikkaa myöten täytetty.



Thou shall not pass! Tuosta ei peremmälle pääse, ellei ala roudaamaan kasveja ulos. Yhtä vaille kaikki amppelipubet ovat nyt kasvarissa - ainoa poikkeus on lämpimässä pesuhuoneessa oleva Red Peruvian - ja kaksi siirrettävän kokoisissa olevissa ruukuissa olevaa daalia tukkii sisäänkäynnin. Vielä kypsyttelemään jääneille chileille tein reilun amputaation. Kompostoriin lähti reilut määrät vihermassaa kera sen kokoisten podinalkujen, jotka eivät koskaan olisi kypsäksi asti ehtineet. Ja menihän niitä mennä isompiakin, kun suoraan laseja vasten olevat kasvustot piti saada pienen ilmaraon suojaamaksi.

**
Palasi mieleen hetkeä postauksen jälkeen täydentää, että ulos jäi kyllä yksi pubescens-kaksikko. Manzano-oranget isoissa airpot-ruukuissa olivat mahdottomia siirtää yhtikäs minnekään. Nyt niillä on sitten kennolevykatoksessaan kolminkertainen harsotus muutoin avoimilla seinillä, ja oletettuina kylmimpinä aikoina vuorokautta pienellä teholla oleva auton sisätilalämmitin ajastimella. Jos nyt niistä edes yhdenkin luonnollisesti kypsyneen saisin seuraavan sukupolven siemenidätyksiä varten.
**


Tämän lyhyen päivityksen loppuun vielä huumoripläjäys.



Arvatkaapa mikä tuo on. No? No sehän on tottakai jättikurpitsa. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä tämä jättikurpitsan kasvatus. Siellä se kukkapenkkiin turvaan hakeutuneena pikkujättiläinen ihmettelee maailmaa. Tuosta ei isoa Halloween-lyhtyä tule. 

[NPhoBiaz]

  Kyllähän näppärä kaveri tuosta Halloween-lyhdyn askartelee. Ulkoista homma Miquelille.