Aji Perkele

[Kimppu]

Nyt on käsissä muutamia mielenkiintoisa risteytyksiä perkeleeksi... Chacoense var. exile X Tepin "Tarahumara" (F2 hybridi), Tepin (Peru) X Tepin "Tarahumara" (F2), Tepin (Peru) X Villi chinense (F1 hybridi), Tepin "Pima bajo" X pubescens.

F1 ja F2 hybridi ovat varmaankin vielä sellaisia, jotka eivät ole vielä vakiintuneita lajikkeita, kuten esim. Apache F1. Näitä meinasin alkaa kasvattamaan viileissä olosuhteissa alusta asti, kuten oli aikomus. Mielenkiintoista. 

[bluesman]

Erittäin. Raporttia sitten vaan kun on lehdet taas mustana. Vaan ei 1.4.

[CyberDog]

Jes

[Kimppu]

Niin, ja net "venäläiset" Tepinit on hyvässä kasvussa, jos syksyllä sitten kukkisivat jo.

[CyberDog]

Noniin Toivotaan että kasvavat vauhdilla. Millanen itämisprosentti oli?

[Kimppu]

Kaksi iti, oliko niitä nyt kolme vai neljä, en muistakhaan ennää.

[CyberDog]

Neljä tais olla. Eli puolet iti. Onko ne edelleen itämässä? Voi olla että tulee myöhäisheränneitä. Mulla kävi silleen turbo puben kanssa tänä vuonna kun ei tullu heitettyy astiaa veks niin iti sitten kuukauden myöhemmin yksi kun aikasemmat.

[Kimppu]

Ovat kyllä itämässä vieläki. Net kaks iti kyllä aika äkkiä, olisko ollu vajaa pari viikkoa.

[Kimppu]

Hyvin kasvavat Pin Tepinit edelleen. Kasvihuoneeseen en ole uskaltanut siirtää vielä, jos vaikka ovat hirmuisen herkkiä auringolle ja kuumuudelle.

Nuo risteytyssiemenet olisi tarkotus kylvää tässä piakkoin, ja viä itämään tuone (maanalaiseen) kasvariin. Sielä onki hyvä F1-hybridejä piettää melko viileissä olosuhteissa vaikka joulukuule uskoisin.

[Kimppu]

Tein inventaarion mitä löytyykään kätköistä ja kuinka paljon perkeleen kantaisien siemenöisiä...

1)Tepin (Peru) X Villi chinense (brasilia) ~20 kpl
2)Annuum var. pequin (?), veikkaan joksikin villimmäksi linnunsilmähiliksi, ainaki 30kpl
3)Tepin ("Pima bajo") ~20kpl
4)Chacoense var. exile X Tepin (F2) ~40kpl
5)Tepin (Peru) X Tepin ("Tarahumara") (F2) ~20kpl

Niin, Pin Tepineitä ei ole itänyt enää, ehkä vielä kuiten... 

Pitäisi sitten laittaa multiin idätykseen kasvihuoneen viileälle puolelle, sielä huitelee lämmöt yön reilun kymmenen ja päivän vajaan 20:n välilä. Eivätköhän ne siellä idä, mikäli edes itävät. Jos vaikka Ykkösestä saisi kasvamaan kymmenenkin kasvia, kakkosesta tusinan, kolmosesta kymmenen, nelosesta parikytä, ja vitosesta kymmenen, niin kasveja tuloo reilu 60. Siittä sitte vaikka puolet jokaisesta ottaisi talteen parhaimman kasvun perusteella sielä viileässä. Toiset tippuu ulos rojektista, mutta turha niitäkään tappaa on...ainakaan ennen tilanpuutetta. 

Näistä jäljelläolevista vielä osan karsii poies, ja loppuja alkaa kokeilla sadottaa, ja mahdollisista siemenistä kasvatethan uusi sukupolvi, jotka sitte viehään vielä kylmempään. Kun on saatu mahd. hyvät kasviyksilöt kasvatettua, viehään ainaki osa kasveista kukkimaan ulos varjoon sekametsään, jossa yritetään maksimoida hyönteisten pääsy kukkiin, ja mahdollisesti risteyttämään kestävimpiä kasveja. Ja tadaa, meilä on ainakin mielenkiintoinen kasvi edessämme! 

[Aji Inferno]

Eikun rokkenrollia kokeiluun!!

[Kimppu]

Polyploidinen chili olis tosiaan jännä. Tulisi varmaan reilusti enemmän satoa tai niin polyploidiset kasvit ainakin yleensä tekee

E: Polyploidianhan saisi ehkä jopa aiheutettua uittamalla siemeniä kolkisiiniliuoksessa niinkuin esim. ruisvehnälle tehdään risteytysten saattamiseksi lisääntymiskykyisiksi. Jos tuota kolkisiinia sais jostain hankittua niin siinä olisi paikka mielenkiintoisille jalostuskokeiluille.

Pakko kaivaa tämä Abloyn viesti ylös... Piti lukea tuosta polyploidiasta, ja tässä ny lainaus mikä oli mielenkiintosta:

Polyploidit yksilöt ovat usein kookkaampia ja rehevämpiä kui vastaavat diploidit yksilöt. Keinollisia polyploideja voidaan tehdä esim. käsittelemällä itävää siementä kolkisiinilla ja sitten pesemällä kolkisiini pois. Kolkisiini purkaa tumasukkulan ja käsittely kaksinkertaistaa kromosomiluvun. Kolkisiinin vaikutus on palautuva, eli kun kolkisiini poistetaan, tumasukkula pääsee taas muodostumaan. Kromosomiluvun kaksinkertaistumisen jälkeen yksilönkehitys voi jatkua.

Ja

Joillain kasvilajeilla polyploidia on hyvin yleistä. Polyploidiset kasvit ovat useimmiten kookkaita ja ne kestävät äärioloja hyvin.

Samalla tuli opittua että kolkisiinia saapi syysmyrkkyliljasta... Aikani googleteltuani tulin siihen lopputulokseen että ei sitä kolkisiiniliuosta mistään kaupallisesti saa, vai olenko väärässä? Puutarha.netin puolella tosin oli viesti muutaman vuoden takaa eräässä risteytys-threadissa, että sitä jostaki saapi, ja maksaa "parisataa per millilitra". Kallista litkua.  Tosin lukemani perusteella on myös sen luokan myrkkyä että hyvä vain että ei ihan joka iikan saatavilla ole.

Jostaki tuli luettua myäs että kolkisiini uutetaan syysmyrkkililjasta, joten miksei sitä voisi ittekki uuttaa? Wikipediasta selvisi että aine liukenee veteen suhteella 45 grammaa per litra. Eli kasvin lehtiä ja kukintoja liottelisi lämpöisessä vedessä pari viikkoa ulkona, ja siinä on valmista laimeaa kolkisiiniliuosta siementen uittoon. Tosin tiä sitte kuinka suuria pitoisuuksia kasvin eri osista löytyy...

Syysmyrkkyliljasta:

Kuolemaan johtava myrkytys aiheutuu esim. lapsilla kolmen kukan syönnillä. Kuolettava annos kolkisiinia lapsilla on 3 mg, aikuisilla annos on n. 20mg.

Tämä viittaisi siihen että 1 kukka sisältäisi yhden milligramman kolkisiinia.

Nojoo, mutta mielenkiintoistahan tämä on... 

[Aji Inferno]

Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili... 

[Ryhis]

Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili... 

Mutta eikös chileissä ole sitä myrkyllistä kapsaisiinia? 

[Kimppu]

Cyberdogin Pin Tepini tehny muutaman marjan, yksi on jo vaihtanut väriäänkin. Aika nopea on, tarkastin päiväkirjastani että oli huhtikuun puolessavälissä tehny ensimmäisen oikean lehtiparin. Vajaa neljä kuukautta siemenestä podiin.

Marja on aluksi täysin valkoinen, ja yksi väriään muuttamassa oleva on nyt osaksi violetti. Punainenhan sen pitäisi kypsänä olla.

[Aji Inferno]

Oispa jotakin muuten kehittää eka myrkyllinen chili... 

Mutta eikös chileissä ole sitä myrkyllistä kapsaisiinia? 

No, jos ajattelen oman, chiliä vuosikymmeniä nähneen elimistöni reaktiota kiinalaiskaverini yllättävään nagarisottoon, niin kyllä se myrkyksi on laskettava! Vatsani koki siitä sapuskasta sanoinkuvaamattomia elämyksiä, jotka pakottivat mm. Stockmannilla paikalliseen saastaiseen vessaan laavalle...  Ja nyt, päivien päästä kokemuksesta, on vielä päällä Reaktori - eli todellinen pelko käydä tarpeillaan! Eli enpä tiedä... Vaikka yhä tavallaan rakastankin chilin tiettyä hullua puolta, tuumaan myös, että jokin Naga on jo liioittelua muille kuin masokisteille ja ennätystehtailijoille.

Ei se ole elintarvike kaupan hyllylle, vaan kallis erikoismauste, jota voi laittaa jauheena ripauksen kokkauksiinsa. Ja se ripauskin on yleensä liikaa.   Eli veikkaan, että tuore Naga poistuu kaupoistamme vuoden, parin sisällä. Harmi sinänsä, jos niin käy!

Mutta itse aiheesta, eli Aji Perkeleestä:

Onkohan joku tehnyt kelvollisia kokeiluja aiheesta? Itse tekisin, jos siihen olisi sopivat olosuhteet, mutta niitä ei näinä aikoina ole. Chilivihamielisessä kerrostalossa mallia parveke kohti metsän pimentämää pohjoista, ei chiliä kasvateta. M.O.T.

Haluaisin erityisesti tietää, pystyisikö esim. Tepin tai flexuosum pärjäämään jonkin kaukolämpöputken päällä paikassa missä maa ei jäädy talvella. Ja sitten on se äärettömän mielenkiintoinen kysymys: voisiko pakkasenkestävä flexuosum risteytyä jonkin toisen, kiintoisan tai hyödyllisen chilipaprikan kanssa..?

[papereeka88]

Tepiniä voisi kokeilla ensi kesänä,siten,että jättäisin yhden ihan maahan ja näkisin mitä kevään tullessa tapahtuu (kuolema kasville todennäköisesti.Tosin,jos juuret eivät jää roudan kouriin,niin periaatteessa voisi olla edellytykset,että kasvi lähtisi uuteen kasvuun.Kasvi käsittääkseni kestää pakkasia autiomaa-kotopaikassaan,mutta autiomailla tuskin tulee kovin syvää routaa maahan niin kuin täällä.

[CyberDog]

Jahas. Pitänee pistää niitä kyseisiä tulemaan ens vuonna itsekin

[Xbow]

Travis Countyssä voi talvella olla yöpakkasia, toisinaan. Jäämyrskyn jälkeisenä aamuna oli mielenkiintoista katsella, kun parvekkeen kaiteita peitti sentin-parin jääkerros, rupesi pikkusen mietityttämään, onko tienpinnat jo sulaneet... Ovat jäiset betonitiet suvigummeilla aikas överi liukkaat.

Lunta sillä ei ole edes joka vuosi, mutta joskus sitäkin kummaa kuulemma on joku päivä pari ollut.

Mutta jotenkin ne chilit vaan sinnittelee.

Edit:Aikas tylsät säät siellä nyt, melkein tulee Joensuu mieleen Joskus siellä joutuvat sietämään kuivuutta, toisinaan vettä taas tulee tolkuttomasti. Suomalaiset hellefakiirit siellä voisivat viihtyä ilman ilmastointia, mutta näinä aikoina sähkölaskuissa kyllä huomasi että aikas tehokkaita olivat noi ilmastointihärvelit.

Routa lienee olennainen tekijä, sitä ei tuolla kyllä pääse muodostumaan.

[papereeka88]

Niin juuriston säilyminen on varmaankin se suurin ongelma.Jostakin muistan kuulleeni,että kasvin aivot ovat juurissa eiväthän kaikki kotoperäisetkään lajikket selviä talvista.Tosin periaatteessa,jos saa yhdenkin kasvin selviämään talven yli siten,että se tuottaisi satoa ja saisi siemeniä,niin seuraavalle polvelle pitäisi olla tallentunut,jonkinlaista geneettistä tietoa talvesta (ainakin näin olen antanut itseni ymmärtää).Tosin sitten pitäisi vielä seuraavan polvenkin saada kestämään läpi talven ja satoa keväällä.Ongelmana on,että pitäisi saada ensikki risteytettyä laji,jolla voisi ollaa edes pienet edellytykset selvitä talvesta.Tepin on hyvä ehdokas samoin flexuosum,jonka tiedetään kestäneen pakkasia,mutta taas tulee suuri kysymysmerkki jäätyivätkö juuret?Tuliko ruukkun tai missä se ikinä kasvoikaan routaa?Suomessa voi kovina routa talvina tulla hyvinkin syvä routa.Pitäisi ensiksi selvittää jalostukseen otettavien kasvien juuriston kylmän kestävyys ja samalla pitäisi pystyä selvittämään kuinka paljon juuristoa saa kuolla ennenkuin kasvi menettää toiminta kykynsä ja kuolee itse?