Räyhäkkäästi kyökissä.

[Ryhis]

Tällaista syntyi eilen. Jäin kaupassa miettimään hampurilaisten "vaikeinta" osaa, eli pihvin tekoa paistamisineen yms. jostain syystä en muista koskaan kokeilleeni hampurilaista jossa pihvi olisikin alkuperäisessä muodossaan - jauhelihassa!

Vähän sottainenhan tämä on, onneksi lihanrippeet on helppo muurata hampurilaiskastikkeen ja cheddarin avulla!

Kuvista voi kukin päätellä raaka-aineet ja tekotavan. Jauhelihan paistoin ihan normaalisti, mutta maustoin sen reilulla valkosipulilla, mustapippurilla, juustokuminalla, korianterijauheella, savupaprikajauheella ja tietenkin chilillä.

Amerikoissa tämmöinen hamppari taitaa olla ihan peruskauraa, nimi pitäisi kaivaa jostain.


Minä laitta se tomaatti tähän amerikkakastike päälle, eh?


Ei se ole siinä, että se liha ei pysy! Sinä laitta se majonesi sinne liimaksi!


Sinä ei nyt aloita se itku sipulipulista, laitta sinne!


Sitten laitta se cheddar ja kolmesata astetta grillivastuksen alla!


Se on siinä, puolen tunnin kuluttua me valmista uusi!

[Julli-]

Peruskauraa tuollaisenaan tuskin, joskin reissuilla on tullut tutuksi herkku Sloppy Joe, jossa liha on juurikin tuossa muodossa. Tosin "pihvi" on kastikkeena. Herkkua kaikesta huolimatta.

[Landspeed]

aivan tajuttoman herkullisen näkönen setti!

[Täti-E]

Kuin kuivii sämpylät oli puolen tunnin grillisvastuksessa loikoilun jäälkeen? Vai heitîtkö sä kannet vasta ihan lopussa päälle?

[Rundari]

Ei kai ne siellä puoltatuntia ollu? Veikkaan että muutaman minuutin. Ja puolentunnin kuluttua teki uudet satsit jo Saatan toki olla väärässäkin, ei olis uusjuttu.

[Ryhis]

Häh? Kannet ja pohjat vedin leivänpaahtimen kautta ja kannet vasta uunituksen jälkeen.

Ja tosiaan kukin voi tykönään kokeilla millaista purilaista tulee kun on puoli timmaa salamanterin alla.

1,5 - 2 min riittää aivan mainiosti, että juusto jo kuplii.

[Täti-E]

No tätähän minän vähän tarkoitinkin  Ajattelin vain kun sitä ei ohjeessa kauheesti avattu..siinä taas joku ois itku silmässä ku hampparin kansi murenis käsiin. Tätihän ei tuollaiseen sortuisi kunhan viilasi pilkkua vain. Testiin menee burgerit tässä joululomalla!

[Ryhis]

Täytyy korjata reseptiä (mutt vasta maailmanlopun jälkeen), tuollaiset pikku detaljit tuppaavat unohtumaan. Hyvä kun huomautitte!

[Ryhis]

Tämä resepti on tavallaan varastettu serkuiltani, tavallaan, koska en ihan muista mitä serkut laittoivat omaan pataansa! Pavut ovat kuitenkin hyvää ja halpaa ruokaa ja kiitos LIDLin meillä on edullista chorizoakin saatavilla. Jotenka siis.

Tarvitaan.

2 isosipulia
Kokonainen valkosipuli
Paketti pekonia
3-5 braatwurstia
Kämmenen mittainen pätkä chorizoa
Tölkillinen kikherneitä
Seuraavat tölkilliset papuja;
- Valk. pavut tomaattikastikkeessa
- Ruskeita papuja liemessä
- Kidney-papuja chilikastikkeessa
- Papu-salsa-mix (tai sitten toinen tölkki valkoisia papuja tomaattikastikkeessa)
Tölkki tomaattimurskaa & pikkutölkki tomaattipyrettä
Desi punkkua
1 rkl siirappia
Mustapippuria, suolaa
3tl curryä
2 rkl savupaprikajauhetta
1 rkl tulista paprikajauhetta
2 tl punaista tandoorijauhetta
Tarpeeksi chiliä ja tabascoa

Aloita kuutioimalla sipulit ronskisti, hienonna myös valkosipulit (muistatko miten kätevästi kuorit koko valkosipulin kerralla sekunneissa?) Nostele sipulit syrjään ja kuutioi pekoni.

Tässä vaiheessa laita kikherneet ja suolaliemessä olleet ruskeat pavut lävikköön valumaan, huuhtele se harmaa, pahanmakuinen, liemi niistä pois.

Nosta liedelle pannu ja iso uuninkestävä valurautakiulu tms. pata. Paista pekonikuutiot pannulla ja siirrä ne rasvoineen pataan. Ryhdy kuumentamaan tätä uuninkestävää kattilaa (sotilaskypärä käy jälleen jos niikseen tulee). Kun pekoni rupee jälleen tirisemään rasvassaan, hulauta pataan loraus oliiviöljyä ja sipulit. Kuullottele sipuleita kaikessa rauhassa kunnes kokonaisuus alkaa näyttää herkulliselta, tällä välin pieni braatwurstit sellaisiksi senttisiksi paloiksi ja viipaloi chorizo n.2mm siivuiksi. Lisää nämäkin kattilaan.

Kuullottele tovi ja lisää tomaattipyree pataan. Kuullottele tätäkin pieni hetki ja heivaa kuivamausteet sekaan. Pyörittele aikaansaatua panosta muutama minuutti samalla olutta juoden, lisää sitten punaviini ja siirappi. Kun punkku on kiehahtanut, heivaa valutetut kikherneet ja pavut kattilaan. Kippaa sekaan loputkin pavuista, kuumenna ja lopuksi nosta pata kannella peitettynä 110 asteiseen uuniin vajaaksi tunniksi.

Nauti hapankaalin ja smetanan kanssa!

[JaloPena]

Ja taas napakymppiasiaa. Pavut ovat lempisafkaani, ihan kuivista pitäen valmistettuinakin. Tuota testataan, tosin ilman hapankaalia. Täällä hapankaalimaan rajan lähellä se on kiellettyjen listalla...

[Ryhis]

[Ryhis]

Tämmöistä tuli veivattua. Oli pakkasessa poron jauhelihaa ja Prismasta sai juureksia halvalla.

Uunijuurekset:
1 isohko bataatti
2 punajuurta
8 valkosipulinkynttä
6 kiinteää perunaa
2 porkkanaa
Suolaa, mustapippuria, oreganoa
3 rkl hunajaa
vajaa desi punaviiniä

Kuori/pese/tee mitä ikinä teetkin juureksillesi ennenkuin syöt ne. Kuutioi kaikki särmästi n. sentti-kertaa-sentti-kertaa-sentti kuutioiksi. Oikeasti ei ole niin tarkkaa. Valkosipulinkynnet voi vain puolittaa. Lado juurekset uunivuokaan. Mausta mustapippurilla ja karkealla merisuolalla, itse laitoin suolaa sen verran, että kouranpohja peittyi juuri ja juuri. Sitten tirsutin pullosta arviolta kolmisen ruokalusikallista hunajaa koko roskan päälle, lopuksi hulauttelin punaviinin päälle.

Koko vuoka uuniin 200 astetta.  Juureksia on hyvä hämmentää varttitunnin välein, alustava paistoaika on n.45-60 min.

Sitten me valmista lihapullat!


Pullamassa:
~400g poron jauhelihaa
1 kananmuna
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
3 rkl ranskankermaa
Vajaa desi korppujauhoja
Suolaa, mustapippuria ja ripaus chilijauhetta

Hienonna sipulit ja yhdistä korppujauhon, munan ja ranskankerman kanssa. Anna turvota pulska vartti. Sotke sekaan jauheliha valitsemallasi tavalla, itse taisin käyttää sähkövatkainta.

Anna maustua tovi, vajaa kymmenen minuuttia ja paista pieni koepulla. Tai älä paista jos olet yhtä itsevarma kuin allekirjoittanut.

Boltseja!
Kun veivaat lihapullia, hyvä kikka on ottaa laakea vesiastia työtasolle ja aina parin pullan välein kastaa sormet veteen. Lihapullamassa ei näetsen tartu märkiin sormiin. Ruokaöljy käy myös, mutta koen veden siistimpänä vaihtoehtona. Pullista kannattaa myös tehdä mahdollisimman samankokoisia, jotta ne kypsyisivät samaan aikaan. Mitään "anopin versiota" ei kannata laatulihasta turata, tiedättehän; erikokoisia pullia joita ei ole taputeltu tiiviiksi. Lopputuloksena haljenneita lihakuulia joista puolet ovat palaneita ja puolet raakoja.

Lihapullien pyörittäminen on oikeasti helppoa ja nopeaa, ensimmäiset satatuhatta pullaa saattavat mennä harjoitellen, mutta sitten se lähtee suoraan selkärangasta!

Pyörittele n. pingispallon-golfpallon kokoisia pullia uuninpellille. Paista samaan aikaan uunijuuresten kanssa uunissa, laitoithan juurekset uuniin jo ennen pullien tekoa? Anna olla 200 asteen lämmössä 5-7 min, sen jälkeen alenna lämpöä 180 asteeseen.

Lihapullien kypsymisen voi todeta ns. "käänteisellä spagettimetodilla". Pasta on kypsää, kun se seinään viskattuna jää seinälle, lihapullat ovat kypsiä kun ne seinään viskattuna eivät jää seinään.

Vitsi vitsi. Oikeasti pullat ovat suunnilleen vartissa valmiita. Kokeilemalla selviää.

Kastikkeeksi valikoitui tällä kertaa ihan vain ruskea kermakastike, tosin ryyditin sitä jauhetulla viher- ja rosépippurilla sekä pullamassata ylijääneellä ranskankermalla!

[Ryhis]

Korvasienistä saa oivan muhennoksen paistetulle lohelle. Korvasienet kannattaa ryöpätä, muutamalle foorumiaktiiville suosittelen nauttimista ilman.

[Ryhis]

Ja mussukoille vähän odoteltavaa, viskimaustettu graavilohi on tekeytymässä. Ensimmäinen testierä Burn's Night-bileisiin.

Ans kattoo.

[PP]

Melko retro lautanen. Jos en ihan väärin muista, söin tuollaisista penskana joskus 80-luvulla. Respektit myös ruuasta lautasella, puhdasta asiaa ilman tippaakaan ylimääräistä.

Näenkö taustalla Sanellin veitsen vain onko vihreän ja punaisen kuvio jotain muuta?

[Ryhis]

Tattis, lautanen on vaimon ties mistä hommaama. Kuulemma anopilta (fyy).

Veitsi on tosiaan Sanelli, käyräteräinen kasvisten käsittelyyn tarkoitettu. Ostin aikoinaan, koska sanellin kahvat pitävät märässäkin kädessä, ja tuo oli erityisesti perunoiden työstämiseen.

[Ryhis]

Hip hei! Tänään on 25.1. eli Robert Burnsin synttärit!

Kaikki me viskistä ja säkkipillimusasta tykkäävät sällit ja sällikit vietämme villejä bileitä ehtoolla skotlannin kansallisrunoilija kunniaksi!

Burnsin synttärinä on ollut tapana järjestää Burns day supper, jolloin mäs..öh nautitaan haggis with tatties'n'neeps, eli haggista peruna- ja naurissoseen kera. Saattaa siihen muitakin ruokalajeja, kuten lohta, eksyä kaveriksi. Ainakin alkupaloiksi.

Englanninkieltä taitavat voivat tutkailla illan sujumista BBCn laatiman tietopaketin mukaan;

"The Burns Supper is an institution of Scottish life: a night to celebrate the life and works of the national Bard. Suppers can range from an informal gathering of friends to a huge, formal dinner full of pomp and circumstance. This running order covers all the key elements you need to plan and structure a Burns Supper that suits your intentions.

    Piping in the guests

    A big-time Burns Night calls for a piper to welcome guests. If you don't want all that baggage, some traditional music will do nicely. For more formal events, the audience should stand to welcome arriving guests: the piper plays until the high table is ready to be seated, at which point a round of applause is due. At a more egalitarian gathering - with no high table - the chair can simply bang on the table to draw attention to the start of the evening's proceedings.
    Chairman's welcome

    The Chair (host/organiser) warmly welcomes and introduces the assembled guests and the evening's entertainment.
    The Selkirk Grace

    A short but important prayer read to usher in the meal, The Selkirk Grace is also known as "Burns's Grace at Kirkcudbright". Although the text is often printed in English, it is usually recited in Scots.

          Some hae meat and canna eat,
          And some wad eat that want it,
          But we hae meat and we can eat,
          And sae the Lord be thankit.

    Piping in the haggis
    Piping in the haggis

    Guests should normally stand to welcome the dinner's star attraction, which should be delivered on a silver platter by a procession comprising the chef, the piper and the person who will address the Haggis. A whisky-bearer should also arrive to ensure the toasts are well lubricated.

    During the procession, guests clap in time to the music until the Haggis reaches its destination at the table. The music stops and everyone is seated in anticipation of the address To a Haggis.
    Address to the haggis

    The honoured reader now seizes their moment of glory by offering a fluent and entertaining rendition of To a Haggis. The reader should have his knife poised at the ready. On cue ("His knife see Rustic-labour dight"), he cuts the casing along its length, making sure to spill out some of the tasty gore within ("trenching its gushing entrails").

    Warning: it is wise to have a small cut made in the haggis skin before it is piped in. Instances are recorded of top table guests being scalded by flying pieces of haggis when enthusiastic reciters omitted this precaution! Alternatively, the distribution of bits of haggis about the assembled company is regarded in some quarters as a part of the fun...

    The recital ends with the reader raising the haggis in triumph during the final line "Gie her a haggis!", which the guests greet with rapturous applause.
    Toast to the haggis

    Prompted by the speaker, the audience now joins in the toast to the haggis. Raise a glass and shout: "The haggis!" Then it's time to serve the main course with its traditional companions, neeps and tatties. In larger events, the piper leads a procession carrying the opened haggis out to the kitchen for serving; audience members should clap as the procession departs.
    The meal

    Served with some suitable background music, the sumptuous Bill o' Fare includes:-
        Starter

        Traditional cock-a-leekie soup;
        Main course

        Haggis, neeps & tatties ("Haggis wi' bashit neeps an' champit tatties");
        Sweet

        Clootie Dumpling (a pudding prepared in a linen cloth or cloot) or Typsy Laird (a Scottish sherry trifle);
        Cheeseboard with bannocks (oatcakes) and tea/coffee.

    Variations do exist: beef lovers can serve the haggis, neeps & tatties as a starter with roast beef or steak pie as the main dish. Vegetarians can of course choose vegetarian haggis, while pescatarians could opt for a seafood main course such as Cullen Skink.

    For more detailed information about the food on Burns Night, read How to host a Burns Night supper over on the BBC Food blog.
    The drink

    Liberal lashings of wine or ale should be served with dinner and it's often customary to douse the haggis with a splash of whisky sauce, which, with true Scots understatement, is neat whisky.

    After the meal, it's time for connoisseurs to compare notes on the wonderful selection of malts served by the generous chair.
    The first entertainment

    The nervous first entertainer follows immediately after the meal. Often it will be a singer or musician performing Burns songs such as:-
        My Luve is Like a Red Red Rose;
        Rantin', Rovin' Robin;
        John Anderson, my jo; or
        Ae Fond Kiss, and Then We Sever.

    Alternatively it could be a moving recital of a Burns poem, with perennial preference for:-
        Tam o' Shanter;
        Holy Willie's Prayer;
        To a Louse;
        Address to the Unco Guid; or
        For a' that and a' that.
    The immortal memory

    The keynote speaker takes the stage to deliver a spell-binding oratoration on the life of Robert Burns: his literary genius, his politics, his highs and lows, his human frailty and - most importantly - his nationalism. The speech must bridge the dangerous chasm between serious intent and sparkling wit, painting a colourful picture of Scotland's beloved Bard.

    The speaker concludes with a heart-felt toast: "To the Immortal Memory of Robert Burns!"
    The second entertainment

    The chair introduces more celebration of Burns' work, preferably a poem or song to complement the earlier entertainment.
    Toast to the Lassies

    The humorous highlight of any Burns Night comes in this toast, which is designed to praise the role of women in the world today. This should be done by selective quotation from Burns's works and should build towards a positive note. Particular reference to those present makes for a more meaningful toast.

    The toast concludes: "To the Lassies!"
    The final entertainment

    The final course of the evening's entertainment comprises more Burns readings.
    Reply to the Toast to the Lassies

    Revenge for the women present as they get their chance to reply.
    Vote of thanks

    The chair now climbs to his potentially unsteady feet to thank everyone who has contributed to a wonderful evening and to suggest that taxis will arrive shortly.
    Auld Lang Syne

    The chair closes the proceedings by inviting guests to stand and belt out a rousing rendition of Auld Lang Syne. The company joins hands and sings as one, having made sure to brush up on those difficult later lines.

Optional extras
Highland dancers

These can slot into any part of the evening.

    Lost Burns manuscripts

    Some Burns Night suppers include a lost manuscript reading, where a participant with literary aspirations recites from a fictitious long-lost musing of the great man on a new subject.
    Quizzes and/or recitation competitions

    Involving the guests - instead of having them sit passively - is key to a fun and successful Burns night. Make up your own activities for best effect."


Skottisafkoista löytyy kattavahko sivusto täältä;
http://www.rampantscotland.com/recipes/blrecipe_index.htm

Ja Burns Nightin taustamusaksi kelpaa säkkipillin infernaalinen mökä!

[Kadotus]

Itsellänihän oli Burns-päivä tänään töissä, kun käristin käteeni toisen asteen palovamman paistorasvalla. Olen siis hengessä mukana! 

[Ryhis]

^ Ai stana! Paranemisia.

Oli kyllä haggis hyvää, täytyy yrittää veivata sitä kotikonstein jotenkin.

[Ryhis]

Böörns dei


Viskimarinoituja katkarapuja kerma-sipuli-cheddarkastikkeessa.


Paistoin perunakroketteja kännissä...


Haggis


Haggis with tattis 'n neeps